LIITE 2. Meluselvitys / Promethor Oy

LIITE 2 Meluselvitys / Promethor Oy

Ympäristömelu Raportti PR-Y1705-1 FCG Planeko Oy Turku 25.5.2011 Marja Nuottajärvi Pyhäjärvenkatu 1 Sivu 1(15) 33200 Tampere YMPÄRISTÖMELUSELVITYS RUSKON JÄTTEENKÄSITTELYLAITOKSEN LAAJENNUS Toivonen Yhtiöt Oy Raportin vakuudeksi Jani Kankare Toimitusjohtaja, FM HELSINKI Porvoonkatu 9 A 00510 HELSINKI puh (09) 321 2228 fax (09) 328 1050 www.promethor.fi TURKU Rautakatu 5 A 6 20520 TURKU puh (02) 467 5110 fax (02) 467 5118 promet@promethor.fi

2/15 Sisällysluettelo 1 Johdanto... 4 2 Yleistä ympäristömelusta... 4 2.1 Melua kuvaavia suureita... 4 2.2 Meluhaittojen arviointi... 5 3 Jätteenkäsittelylaitoksen toiminta... 5 4 Laitoksen sijainti ja ympäristö... 7 5 Ympäristömelun määräysarvot... 8 6 Toiminta-ajan vaikutus keskiäänitasoon... 8 7 Melutasojen laskenta... 9 7.1 Mallinnusmenetelmä... 9 7.2 Maastoprofiili ja rakennukset... 9 7.3 Melulähteet... 10 7.4 Toiminta-ajat... 10 7.5 Laskennassa käytetyt melupäästöt... 11 7.6 Suoritetut laskennat... 12 8 Laskentatulokset... 13 9 Tulosten tarkastelua... 14 10 Lisätietoja... 15 11 Kirjallisuus... 15

3/15 Liite 1. Päiväajan keskiäänitaso (liite 1A) L Aeq,7-22 ja yöajan keskiäänitaso (liite 1B) L Aeq,22-7 jätteenkäsittelylaitoksen nykytilanteessa. Liite 2. Päiväajan keskiäänitaso (liite 2A) L Aeq,7-22 ja yöajan keskiäänitaso (liite 2B) L Aeq,22-7 jätteenkäsittelylaitoksen laajennuksen jälkeisessä tilanteessa. Liite 3. Päiväajan keskiäänitaso (liite 2A) L Aeq,7-22 ja yöajan keskiäänitaso (liite 2B) L Aeq,22-7 jätteenkäsittelylaitoksen laajennuksen jälkeisessä tilanteessa. Betonin murskaus ja pulverointi eivät ole melulähteinä. Liite 4. Liite 5. Meluisimman tunnin keskiäänitaso L Aeq,1h nykytilanteessa. Meluisimman tunnin keskiäänitaso L Aeq,1h laajennuksen jälkeisessä tilanteessa. Liite 6. Laajennuksen seurauksena syntyvä päiväajan keskiäänitason muutos (liite 6A) ja yöajan keskiäänitason muutos (liite 6B). Liite 7. Liite 8. Liite 9. Toimintojen sijainti nykytilanteessa ja laajennuksen jälkeisessä tilanteessa. Melulähteiden äänitehotasotiedot. Kuvaus jätteenkäsittelylaitoksen lähiympäristön muista toimijoista.

4/15 1 JOHDANTO Tässä selvityksessä esitetään laskennallisesti Tampereella Ruskon alueella sijaitsevan Toivonen Yhtiöt Oy:n jätteenkäsittelylaitoksen aiheuttama ympäristömelu. Tarkasteltavia tilanteita ovat jätteenkäsittelylaitoksen nykyinen toiminta jätteenkäsittelylaitoksen toiminta laajennuksen jälkeen. Jätteenkäsittelylaitoksen ympäristön toiminta ja melulähteet selvitettiin 12.5.2011 tehdyllä katselmointikäynnillä. Suurin osa lähitoimijoista havaittiin olevan ei-ympäristömelua aiheuttavia. Tarkastelukohteet ja tehdyt havainnot on esitetty liitteessä 9. Melutasojen laskennoissa on huomioitu Toivonen Yhtiöt Oy:n toiminnan lisäksi kahden lähialueella sijaitsevan teollisuusrakennuksen yksittäiset melulähteet. Melulähteet havaittiin 12.5.2011 suoritetulla katselmointikäynnillä. Näiden melulähteiden vaikutus esitettäviin melukarttoihin on kuitenkin merkityksetön. Melukarttoina on esitetty päivä- ja yöajan keskiäänitasojen lisäksi huippumelutunnin äänitaso ja erotuskartta nykytilanteen ja laajennuksen jälkeisestä äänitasosta. Melun leviämislaskenta tehtiin laskentaohjelmalla Datakustik Cadna 4.1 käyttäen yhteispohjoismaisia laskentamalleja [1 ja 2]. Laskentatuloksia on verrattu valtioneuvoston päätöksen 993/1992 [3] ympäristömelun ohjearvoihin ja asemakaavamääräykseen. Selvityksen ovat tehneet Jani Kankare ja Tero Virjonen Promethor Oy:stä. 2 YLEISTÄ YMPÄRISTÖMELUSTA 2.1 Melua kuvaavia suureita Ympäristömeluun liittyvistä käsitteistä tärkeimmät ovat melulähteen melupäästö eli meluemissio melun kohteena olevan paikan melutaso eli meluimmisio keskiäänitaso eli ekvivalentti A-äänitaso L Aeq. Melupäästö on melulähteen voimakkuus, sama kuin melulähteen ääniteho watteina, mutta yleensä se ilmaistaan äänitehotasona. Äänitehotaso on äänilähteen oma, sijoituspaikasta ja ympäristöstä riippumaton perusominaisuus. Melutaso on kohteen tai kuuntelupisteen äänitaso, joka yleensä ilmaistaan A-painotettuna äänenpainetasona. A-painotus on tarkoitettu ihmisen kokeman meluhäiriön arviointiin. Äänenpainetasomittarissa se toteutetaan mittaussignaalin suodattimella, joka jäljittelee ihmisen korvan ja kuuloaistin herkkyyttä erikorkuisille äänille.

5/15 Kuva 1. Melun leviäminen lähteestä havaintopisteeseen. 2.2 Meluhaittojen arviointi Ympäristömelun häiritsevyyden arviointiin käytetään melun A-äänitasoa. Kun pitkän ajanjakson aikana esiintyvää vaihtelevaa melua ja ihmisen kokemaa terveys- tai viihtyvyyshaittaa kuvataan yhdellä luvulla, käytetään yleensä käsitettä keskiäänitaso. Keskiäänitason muita nimityksiä ovat ekvivalentti A-äänitaso ja ekvivalenttitaso ja sen tunnus on L Aeq. Tasaiselle, jatkuvalle melulle keskiäänitaso on sama kuin A-äänitaso. Hyvin usein erityisesti ympäristömelun yhteydessä esiintyy virheellinen luulo, että ekvivalenttitaso olisi pelkkä melun äänitason tavallinen keskiarvo. Määritelmään sisältyvä neliöön korotus kuitenkin merkitsee, että keskimääräistä suuremmat äänenpaineet saavat korostetun painoarvon lopputuloksessa. Ekvivalenttitaso siis korostaa suurimpia hetkellisiä äänitasoja. Toisaalta, jos melulähde toimii vain osan ajasta, sen pitkälle ajalle (esim. päiväajalle klo 7 22) laskettu keskiäänitaso on pienempi kuin toiminnan aikainen äänitaso. 3 JÄTTEENKÄSITTELYLAITOKSEN TOIMINTA Ympäristömelun kannalta jätteenkäsittelylaitoksen merkittävimpiä melulähteitä ovat betonijätteen ajoittainen murskaus ja pulverointi, hakemurskain, metallin käsittely kahmarikaivinkoneella ja pyöräkoneet. Lisäksi energiajätteen käsittelyhallin oviaukoista pääsee leviämään melua ympäristöön. Toimintaan liittyvän liikenteen määrä on sen verran vähäinen, että sen vaikutus rajautuu tien lähiympäristöön. Käsittelylaitoksen itä-, pohjois- ja länsireunoilla on melun leviämistä estävät aidat. Meluaitojen sijainnit ja korkeudet on merkitty kuviin 2 ja 3 sekä melukarttoihin. Laajennuksen myötä hakemurskaus siirtyy osittain avoimen rakennuksen sisälle suoritettavaksi. Tämä pienentää ympäristöön aiheutuvaa melua.

6/15 Kuvissa 2 ja 3 on esitetty melulähteiden toiminta-alueet nykytilanteessa ja laajennuksen jälkeisessä tilanteessa. Pyöräkuormaajan on laskennoissa oletettu liikkuvan alueella. Kuva 2. Melulähteiden sijainti nykytilanteen melulaskennoissa. Kuva 3. Melulähteiden sijainti laajennuksen jälkeisissä melulaskennoissa.

7/15 4 LAITOKSEN SIJAINTI JA YMPÄRISTÖ Jätteenkäsittelylaitoksen sijainti ja ympäristö on esitetty kuvassa 4. Käsittelylaitoksen lähiympäristössä länsi-, pohjois- ja itäpuolella on teollisuusrakennuksia. Eteläpuolella on metsä-aluetta, joka asemakaavassa on merkitty VL-alueeksi. Laitoksen itäpuolella Houkanojan maastossa kulkee ulkoilureitti. Lähimmät asuinalueet sijaitsevat pohjoisessa 600 m ja lännessä 650 m etäisyydellä. Lähin asuinrakennus itäsuunnassa on 400 m etäisyydellä. Pohjoispuolella noin 350 m etäisyydellä on kaksi asuinrakennusta, mutta nämä sijaitsevat teollisuusrakennuksen kanssa samalla kiinteistöllä eikä niitä tästä johtuen ole huomioitu melutasojen tarkastelussa. Kuva 4. Jätteenkäsittelylaitoksen sijainti on ympyröity punaisella.

8/15 5 YMPÄRISTÖMELUN MÄÄRÄYSARVOT Asemakaavassa on tontille annettu seuraava melua koskeva määräys: Korttelialueella sijaitsevan laitoksen ympäristöönsä aiheuttama melutaso ei saa ylittää melun A-painotetun ekvivalenttitason (LAeq) päiväohjearvoa (klo 7-22) 55 db eikä yöohjearvoa (klo 22-7) 50 db. 6 TOIMINTA-AJAN VAIKUTUS KESKIÄÄNITASOON Jos tarkastelun kohteena olevan melun aiheuttajan aktiivinen toiminta-aika on lyhyempi kuin 15 h päivällä, tehdään toiminnan aiheuttamaan keskiäänitasoon toiminta-ajan määräämä korjaus ennen tuloksen vertaamista ohjearvoihin. Kuvassa 5 on esitetty toiminta-ajasta aiheutuva korjaus. Jos toimintaa on 15 h päivällä klo 7 22 välisenä aikana (eli koko ajan) verrataan saatua tulosta suoraan ohjearvoihin. Jos toimintaa on esimerkiksi 8 h, tulee tuloksesta vähentää 2,7 db. Vastaavasti muiden toiminta-aikojen aiheuttama korjaus voidaan lukea kuvasta 3. Eri melulähteiden toiminta-aikakorjaukset on huomioitu keskiäänitasoa kuvaavissa melukartoissa. Kuva 5. Toiminta-ajan määräämä korjaus tulokseen ennen sen vertaamista ohjearvoon.

9/15 7 MELUTASOJEN LASKENTA 7.1 Mallinnusmenetelmä Mallinnus tehtiin laskentaohjelmalla Datakustik Cadna 4.1. käyttäen yhteispohjoismaisia teollisuus- ja tieliikennemelumalleja [1 ja 2]. Laskentaohjelmassa maastomalli syötetään ohjelmaan CAD-tiedostona, jolloin maasto muodostuu kolmiulotteisesti. Ohjelmaan voidaan antaa lisäksi syöttötietoina mm. laskenta-alueen maastopinnat ja suunnitellut melusuojaukset. Melumallinnuksessa lähtötietona käytetään eri äänilähteiden melupäästötietoja. Melupäästön perusteella määritetään äänilähteen aiheuttama äänenpainetaso tarkastelupisteissä erilaiset ääntä vaimentavat tekijät huomioiden. Vaimennustekijöinä huomioidaan mm. geometrinen leviäminen, estevaimennus ja maavaimennus. Puuston melua vaimentavaa vaikutusta ei mallinnuksessa ole huomioitu. Laskentatuloksen epävarmuuden yhden lähteen osalta voidaan arvioida olevan alle 500 metrin etäisyydellä 3 db kohtalaisen tasaisella maastolla. Maaston epätasaisuudet ja meluesteet lisäävät laskennan epävarmuutta. Taulukossa 1 on esitetty laskennassa käytetyt laskentaparametrit. Taulukko 1. Laskennassa käytetyt laskentaparametrit Parametri Käytetty arvo Laskentaruudukon koko 5 x 5 m 2 Laskentakorkeus 2 m Melutason laskentaetäisyys 1200 m Rakennusten alue 0 (kova) Maanpinnan akustinen kovuus Tiealueet 0 (kova) Muu alue 1 (pehmeä) Rakennusten heijastusvuus Absorptiokerroin 0,2 (lähes täysin kova) Heijastusten lukumäärä 1 7.2 Maastoprofiili ja rakennukset Laskennoissa käytetty toiminta-alueen sekä ympäristön maastomalli saatiin FCG Planeko Oy:stä. Melukartoissa on merkitty mustalla asumiseen käytettävät rakennukset harmaalla muut rakennukset. Rakennusten käyttötarkoitusmerkinnät perustuvat saatuun kartta-aineistoon.

10/15 7.3 Melulähteet Laskennassa jätteenkäsittelylaitoksella oletettiin olevan seuraavat melulähteet hakemurskain betonimurskain betonin pulverointi käsittelyhalli (oviaukko länteen, pohjoiseen ja itään) käsittelyhallissa jätteen ulostuloaukko kauhakuormaaja (1 kpl) kahmarikaivinkone (metallin käsittely). Metallin käsittely kahmarikaivinkoneella aiheuttaa ajoittain impulssimaista melua. Tämä on huomioitu korottamalla melulähteen äänitehotasoa. Kauhakuormaajan peruutussummeri on kapeakaistainen, mutta Viranomaisten määräämien tai hyväksymien, asianmukaisesti käytettyjen akustisten hälytys- ja varoituslaitteiden äänet eivät ole terveydensuojelulain tarkoittamaa melua. Laitteet tulisi kuitenkin suunnitella ja sijoittaa niin ja niitä tulisi käyttää siten, että kansalaisia altistavat melutasot eivät ole tarpeettoman suuria eivätkä altistusajat tarpeettoman pitkiä. [4] Tästä johtuen kauhakuormaajan äänitehotasoa ei ole korotettu peruutussummerin melusta johtuen. Muiden melulähteiden aiheuttama melu on luonteeltaan pääosin tasaista. Laajennuksen jälkeinen melutilanne laskettiin myös ilman betonin murskausta ja pulverointia (liite 3), sillä betoni- ja tiilijätteen käsittelyä tehdään vain ajoittain. Kaikissa laskennoissa on huomioitu raskas liikenne laitosalueen ja yleisen tien välisellä alueella. Liikenteen määränä on käytetty 80 kuorma-autoa tasaisesti jakautuen klo 6.00 22.00 väliselle ajalle (160 ohiajoa). Ajonopeutena on käytetty 40 km/h. Jätteenkäsittelylaitoksen ympäristön toiminta ja melulähteet selvitettiin 12.5.2011 tehdyllä katselmointikäynnillä. Suurin osa lähirakennuksista havaittiin olevan sellaisia, joista oleellista ympäristömelua ei aiheudu. Ainoastaan Santen Oy:n rakennuksessa ja Hyxal Oy:n rakennuksessa havaittiin yhdet sellaiset melulähteet, jotka laskentamalliin otettiin mukaan. Näidenkin äänitehotasot olivat 91 ja 92 db(a) eli kohtalaisen pienet. Lisäksi muutamasta muusta rakennuksesta havaittiin aiheutuvan hetkellistä ympäristömelua, mutta niiden vaikutus kokonaismelutasoon on merkityksetön. 7.4 Toiminta-ajat Jätteenkäsittelylaitoksen melulähteiden toiminta-aika on klo 6.00 22.00. Murskainten ja käsittelyhallin melulähteiden oletetaan olevan käytössä koko toiminta-ajan. Muiden lähteiden (kauhakuormaaja, kahmarikaivinkone ja betonin pulverointi) oletetaan olevan käytössä (aiheuttavan merkittävää melua) 75 % ilmoitetusta toiminta-ajasta

11/15 7.5 Laskennassa käytetyt melupäästöt Taulukoissa 2 ja 3 on esitetty käytetyt äänitehotasot ilman käyttöaikakorjauksia. Liitteessä 8 on esitetty melulähteiden tiedot tarkemmin. Melulähteiden melupäästöjä on mitattu Toivonen Yhtiöt Oy:n Ruskon laitoksella Promethor Oy:n toimesta 7.6.2006 ja 21.5.2008 sekä Taratest Oy:n toimesta 16. 19.9.2005. Taulukko 2. Laitteiden melupäästötiedot (ilman käyttöaikakorjausta) Taajuus (Hz) Käsittelyhallin ovi länteen Käsittelyhallin ovi pohjoiseen Käsittelyhallin ovi itään Käsittelyhallin jätteen ulostulo 63 110 105 117 105 125 120 106 111 103 250 115 103 105 100 500 107 97 100 103 1000 104 94 94 98 2000 98 89 87 92 4000 91 81 78 86 8000 79 70 67 79 L WA 111 100 102 103 Impulssi- / kapeakaistakorjaus [db] 0 0 0 0 Taulukko 3. Taajuus (Hz) Laitteiden melupäästötiedot (ilman käyttöaikakorjausta) Pulverointi Hakemurskain Betonimurskain Fintec 1107 Kahmarikaivinkone Kauhakuormaaja 63 124 118 92 110 113 125 116 114 97 108 111 250 113 115 97 106 111 500 111 110 104 101 109 1000 108 108 108 100 103 2000 105 105 107 98 99 4000 101 99 104 95 93 8000 94 93 100 89 91 L WA 114 113 113 106 110 Impulssi- / kapeakaistakorjaus [db] 0 0 0 +1,3 +0,6

12/15 7.6 Suoritetut laskennat Raportissa on mallinnettu viisi eri tilannetta ja lisäksi on laskettu laajennuksen seurauksena syntyvän melutasomuutoksen kartta. Liite 1 Päiväajan keskiäänitaso (liite 1A) L Aeq,7-22 ja yöajan keskiäänitaso (liite 1B) L Aeq,22-7 jätteenkäsittelylaitoksen nykytilanteessa. Laskennassa melulähteinä ovat käsittelyhalli (oviaukot), hakemurskain, betonimurskain, betonin pulverointi, kahmarikaivinkone metalliromun lajittelussa ja kauhakuormaaja. Meluesteinä ovat kuvan 2 mukaiset aidat. Liite 2 Päiväajan keskiäänitaso (liite 2A) L Aeq,7-22 ja yöajan keskiäänitaso (liite 2B) L Aeq,22-7 jätteenkäsittelylaitoksen laajennuksen jälkeisessä tilanteessa. Laskennassa melulähteinä ovat käsittelyhalli (oviaukot), hakemurskain uudessa rakennuksessa (melua pääsee ulos oviaukoista ja avoimesta koillispäädystä), betonimurskain, betonin pulverointi, kahmarikaivinkone metalliromun lajittelussa ja kauhakuormaaja. Meluesteinä ovat kuvan 3 mukaiset aidat. Liite 3 Päiväajan keskiäänitaso (liite 2A) L Aeq,7-22 ja yöajan keskiäänitaso (liite 2B) L Aeq,22-7 jätteenkäsittelylaitoksen laajennuksen jälkeisessä tilanteessa. Betonin murskaus ja pulverointi eivät ole melulähteinä. Laskennassa melulähteinä ovat käsittelyhalli (oviaukot), hakemurskain uudessa rakennuksessa (melua pääsee ulos oviaukoista ja avoimesta koillispäädystä), kahmarikaivinkone metalliromun lajittelussa ja kauhakuormaaja. Meluesteinä ovat kuvan 3 mukaiset aidat. Liite 4 Meluisimman tunnin keskiäänitaso L Aeq,1h nykytilanteessa. Laskennassa melulähteinä ovat käsittelyhalli (oviaukot), hakemurskain, betonimurskain, betonin pulverointi, kahmarikaivinkone metalliromun lajittelussa ja kauhakuormaaja. Meluesteinä ovat kuvan 2 mukaiset aidat. Kaikkien melulähteiden oletetaan toimivan koko tunnin ajan. Liite 5 Meluisimman tunnin keskiäänitaso L Aeq,1h laajennuksen jälkeisessä tilanteessa. Laskennassa melulähteinä ovat käsittelyhalli (oviaukot), hakemurskain uudessa rakennuksessa (melua pääsee ulos oviaukoista ja avoimesta koillispäädystä), betonimurskain, betonin pulverointi, kahmarikaivinkone metalliromun lajittelussa ja kauhakuormaaja. Meluesteinä ovat kuvan 3 mukaiset aidat. Kaikkien melulähteiden oletetaan toimivan koko tunnin ajan. Liite 6 Laajennuksen seurauksena syntyvä päiväajan keskiäänitason muutos (liite 6A) ja yöajan keskiäänitason muutos (liite 6B). Melukartassa on esitetty liitteiden 2 ja 1 välinen erotus. Kartassa on siis esitetty kuinka keskiäänitaso laitoksen ympäristössä pienenee tai suurenee laajennuksen/melulähteiden siirtymisen seurauksena.

13/15 Liitteessä 7 on esitetty melulähteiden sijaintikoordinaatit ja käyttöajat eri laskentatilanteissa. Melutasojen laskennoissa ei ole huomioitu erilaisia murske- tms. kasoja, jotka estävät melun leviämistä. Kasoja ei ole huomioitu, koska niiden laajuus ja korkeus vaihtelee. 8 LASKENTATULOKSET Laskentatulokset on esitetty melukarttaliitteinä 1 6. Tässä esitetään tulokset tiivistetysti: Nykyinen tilanne (liitteet 1A ja 1B) Päiväajan keskiäänitaso on kaikilla asuinrakennuksilla alle 50 db(a) ja asuinalueilla alle 45 db(a) yöajan keskiäänitaso on yhdellä asuinrakennuksella 40 db(a) ja kaikilla muilla asuinrakennuksilla alle 40 db toiminnan aiheuttama päiväajan keskiäänitaso tontin ulkopuolelle on yli 55 db(a) ja yöajan keskiäänitaso vastaavasti yli 50 db(a). Laajennuksen jälkeinen tilanne (liitteet 2A ja 2B) Päiväajan keskiäänitaso on kaikilla asuinrakennuksilla alle 50 db(a) ja asuinalueilla alle 45 db(a) yöajan keskiäänitaso on kaikilla asuinrakennuksilla alle 40 db toiminnan aiheuttama päiväajan keskiäänitaso tontin ulkopuolelle on yli 55 db(a) ja yöajan keskiäänitaso vastaavasti yli 50 db(a). Laajennuksen jälkeinen tilanne, ei betonin käsittelyä (liitteet 3A ja 3B) päiväajan keskiäänitaso on yhdellä asuinrakennuksella 45 db(a), kaikilla muilla asuinrakennuksilla alle 45 db(a) ja asuinalueilla alle 40 db(a) yöajan keskiäänitaso on kaikilla asuinrakennuksilla alle 40 db toiminnan aiheuttama päiväajan keskiäänitaso tontin ulkopuolelle on yli 55 db(a). Yöajan keskiäänitaso on hyvin pienellä alueella tontin ulkopuolella yli 50 db(a). Meluisimman tunnin keskiäänitaso nykytilanteessa (liite 4) keskiäänitaso on kaikilla asuinrakennuksilla alle 50 db(a) ja asuinalueilla alle 45 db(a). Meluisimman tunnin keskiäänitaso laajennuksen jälkeen (liite 5) keskiäänitaso on kaikilla asuinrakennuksilla alle 50 db(a) ja asuinalueilla alle 45 db(a). Jätteenkäsittelylaitoksen eteläpuolella olevan VL-alueen melutaso päiväajan ja meluisimman tunnin keskiäänitaso on nykytilanteessa lähes kokonaan yli 55 db(a)

14/15 päiväajan ja meluisimman tunnin keskiäänitaso on laajennuksen jälkeen noin puolessa osaa aluetta alle 55 db(a) yöajan keskiäänitaso on nykytilanteessa pääosin alle 50 db(a) yöajan keskiäänitaso on laajennuksen jälkeen lähes kokonaan alle 50 db(a). Melutason muutos laajennuksen seurauksena (liitteet 6A ja 6B) melutason kokonaismuutos laajennuksen seurauksena on pieni melutason muutokset asuinrakennuksilla ovat pääosin luokkaa ± 3 db(a). Jätteenkäsittelylaitoksen aiheuttama melutaso asuinrakennuksilla on niin pieni, että todellisuudessa muutosta ei hyvin todennäköisesti ole lainkaan melutason muutos jätteenkäsittelylaitoksen eteläpuolella on tarkastelupisteestä riippuen yli ± 10 db(a). Näin isot muutokset johtuvat yksittäisten melulähteiden siirtymisestä laitosalueella. Muutosalueilla päiväajan keskiäänitaso on pääosin alle 50 db(a) eli kovin merkittävästä muutoksesta ei kuitenkaan ole kyse. 9 TULOSTEN TARKASTELUA Suoritettujen laskentojen mukaan nykyinen ja laajennuksen jälkeinen keskiäänitaso toteuttaa selvästi asumiseen käytettävillä alueilla päivä- ja yöajan ohjearvot 55 db(a) ja 50 db(a) kaikissa tilanteissa taajama-alueella olevan Houkanojan virkistysreitin keskiäänitasot ovat pieniä alueita lukuun ottamatta ohjearvojen (55 ja 50 db(a)) mukaisia laitosalueen laajennuksen jälkeisessä tilanteessa jätteenkäsittelylaitoksen eteläpuolella olevalla VL-alueella päiväajan keskiäänitaso on nykytilanteessa pääosin yli 55 db(a). Laajennuksen jälkeisessä tilanteessa noin puolessa osaa aluetta taso on alle 55 db(a). Yöajan keskiäänitaso on nykytilanteessa pääosin ja laajennuksen jälkeisessä tilanteessa lähes kokonaan alle 50 db(a) sekä nykyisessä että laajennuksen jälkeisessä tilanteessa päiväajan keskiäänitaso on yli 55 db(a) ja yöajan keskiäänitaso yli 50 db(a) jätteenkäsittelylaitoksen tontin ulkopuolella. Laajennuksen seurauksena käsittelylaitoksen aiheuttamassa melutasossa asuinrakennuksilla ei tapahdu havaittavaa muutosta käsittelylaitoksen aiheuttama melutaso Houkanojan virkistysreitillä pienenee käsittelylaitoksen aiheuttama melutaso eteläpuolen VL-alueelle pienenee hakemurskain siirtyy sisälle rakennukseen ja tämä pienentää ympäristön melutasoa. Toisaalta betonijätteen käsittelypaikka muuttuu ja tämä aiheuttaa melutason nousua uuden käsittelypaikan lähiympäristössä.

15/15 Edellä esitetyn perusteella laajennuksen seurauksena ympäristön kokonaismelutaso pääosin pienenee. Tämä johtuu siitä, että hakemurskain siirtyy (osittain avonaisen) rakennuksen sisään. Paikoitellen melutaso ympäristössä myös kasvaa ja tämä johtuu melulähteiden siirtymisestä alueella. Toisin sanoen yksittäisiin tarkastelusuuntiin pääsee leviämään melua aikaisempaa enemmän esim. betonimurskaimesta. Samaan aikaan kuitenkin johonkin toiseen tarkastelusuuntaan melua pääsee leviämään samasta betonimurskaimesta vähemmän. Melulaskennan tuloksia tarkasteltaessa tulee huomioida, että laskentamalli laskee melutasot melun leviämisen kannalta suotuisissa sääolosuhteissa todellisuudessa suotuisia sääolosuhteita melun leviämiselle tiettyyn tarkastelusuuntaan esiintyy vain ajoittain sääolosuhteiden mukaisesti saattaa olla myös tilanteita, joissa melutasot eivät ole missään ilmansuunnassa niin suuria kuin melukartoissa, esimerkiksi tuulen ollessa voimakas (selvästi yli 5 m/s) toisaalta jonain päivänä, säätilan ollessa erittäin suotuisa melun leviämiselle, melutaso voi olla myös laskentatulosta suurempi mitä kauempana tarkastelupiste sijaitsee, sitä suurempi on todennäköisyys mittaushavaintojen poikkeamalle laskentamallin antamiin tuloksiin. Laskentatulosten epävarmuus on luokkaa ± 5 db(a) mittausohjeen mukaisissa sääolosuhteissa saatuihin mittaustuloksiin verrattaessa tarkasteluetäisyyden ollessa luokkaa 500 m vastatuuleen melun leviäminen on huomattavasti laskentamallin antamaa tulosta pienempää: ero myötä- ja vastatuuleen mitattaessa voi olla esimerkiksi jo 500 m etäisyydellä yli 20 db(a). 10 LISÄTIETOJA Promethor Oy:n yhteyshenkilö on Jani Kankare Puh. 040 574 0028 sp. jani.kankare@promethor.fi 11 KIRJALLISUUS 1. Kragh J, Andersen B & Jacobsen J, Environmental noise from industrial plants. General prediction method. Danish Acoustical Laboratory, report 32. Lyngby 1982. 54 s. + liitt. 35 s. 2. Nielsen H. L et al., Road traffic noise. Nordic prediction method. TemaNord 1996:525. Århus 1996. 74 s. + liitt. 36 s. 3. Valtioneuvoston päätös melutasojen ohjearvoista (993/92). Helsinki 1992. 4. Asumisterveysohje. Sosiaali- ja terveysministeriön oppaita 2003:1. Helsinki 2003.