Kuntien VIP imagotutkimus 2007 Tutkimuksen teki Taloustutkimus Oy Rovaniemi kuuluu yli 50 000 asukkaan kaupunkien vertailuryhmään
Tutkimuksesta yleisesti Kyselyyn vastasi 1091 kuntia koskevaan päätöksentekoon osallistuvaa henkilöä syyslokakuussa 2007 Henkilöt edustivat eri tahoja seuraavasti: Julkinen sektori 45 % Paikallishallinto 11 % Yksityinen sektori 27 % Media 15 % Muut 2 %
TUTKIMUS KAKSIJAKOINEN I II Kaupungin imago koko Manner- Suomen alueella Imago oman läänin sisällä (Rovaniemen osalta sekä Oulun että Lapin läänissä)
Vastaajia pyydettiin arvioimaan kaupunkeja kouluasteikolla 4-10 kokonaisvaikutelman osalta. Kokonaisvaikutelmaan vaikuttavia tekijöitä olivat: 1. maankäyttö ja kaavoitus 2. elinkeinotoiminnan kehittäminen 3. kunnallistekniikka (kadut, tiet, vesi, viemäri, sähkö) 4. kunnan kehittämisaktiivisuus 5. keskuksen kaupalliset palvelut 6. kuntayhteistyön tuloksellisuus 7. kunnallistalous (äyrihinta, taksat, jne) 8. kunnalliset palvelut 9. vapaa-ajan viettomahdollisuudet 10. liikenteellinen sijainti ja yhteydet
I Rovaniemen imago Manner-Suomen päättäjien keskuudessa
Rovaniemen tunnettuus = Kuinka paljon vastaajat ovat tekemisessä kunnan kanssa Rovaniemi oli sijalla 6 Edellisenä vuonna Rovaniemi sijoittui sijalle 14
Kokonaisvaikutelma kunnasta kouluarvosana-asteikolla 4-10 Rovaniemi oli sijalla 3 (ka 7.99) Oulun (ka 8,27) ja Tampereen (ka 8,13) jälkeen Edellisenä vuonna Rovaniemen sijoitus oli 9
KOKONAISVAIKUTELMAAN VAIKUTTANEET TEKIJÄT 1. Maankäyttö ja kaavoitus Rovaniemi oli sijalla 9 Edellisenä vuonna Rovaniemen sijoitus oli 12 2. Elinkeinotoiminnan kehittäminen Rovaniemi oli sijalla 2 Edellisenä vuonna Rovaniemen sijoitus oli 11
3. Kunnallistekniikka Rovaniemi oli sijalla 4 Edellisenä vuonna Rovaniemen sijoitus oli 15 4. Kunnan kehittämisaktiivisuus Rovaniemi oli sijalla 3 Edellisenä vuonna Rovaniemen sijoitus oli 9 5. Keskuksen kaupalliset palvelut Rovaniemi oli sijalla 1 Edellisenä vuonna Rovaniemen sijoitus oli 9
6. Kuntayhteistyön tuloksellisuus Rovaniemi oli sijalla 3 Edellisenä vuonna Rovaniemen sijoitus oli 1 7. Kunnallistalous Rovaniemi oli sijalla 10 Edellisenä vuonna Rovaniemen sijoitus oli 12 8. Kunnalliset palvelut Rovaniemi oli sijalla 5 Edellisenä vuonna Rovaniemen sijoitus oli 7
9. Vapaa-ajan viettomahdollisuudet Rovaniemi oli sijalla 1 Edellisenä vuonna Rovaniemen sijoitus oli 9 10. Liikenteellinen sijainti ja yhteydet Rovaniemi oli sijalla 2 Edellisenä vuonna Rovaniemen sijoitus oli 9
Sijoittuminen 15 suurimman kaupungin joukossa KULTAA keskuksen kaupalliset palvelut vapaa-ajan viettomahdollisuudet HOPEAA; elinkeinotoiminnan kehittäminen liikenteellinen sijainti ja yhteydet PRONSSIA; kokonaisvaikutelma kunnan kehittämisaktiivisuus kuntayhteistyön tuloksellisuus
PISTESIJAT (4-6) Tunnettuus Kunnallistekniikkaa Kunnalliset palvelut
Alle keskitason Maankäyttö ja kaavoitus Kunnallistalous
Suurimmat nousut 1. Kunnallistekniikka (11 sijaa) 2. Elinkeinotoiminnan kehittäminen (9 sijaa) 3. Tunnettuus (8 sijaa) 4. Keskuksen kaupalliset palvelut (8 sijaa) 5. Vapaa-ajan viettomahdollisuudet (8 sijaa) 6. Liikenteellinen sijainti ja yhteydet 7. Kunnan kehittämismahdollisuudet (6 sijaa)
Vähän nousua ja vähän laskua Maankäyttö ja kaavoitus (3 sijaa) Kunnallistalous (2 sijaa) Kunnalliset palvelut (2 sijaa) Kuntayhteistyön tuloksellisuus (-2 sijaa)
II OULUN JA LAPIN LÄÄNIN PÄÄTTÄJIEN VASTAUKSET Vastaajia 141 ja jakauma Julkinen sektori 44 % Paikallishallinto 13 % Yksityinen sektori 23 % Media 18 % Muut 2 %
Rovaniemen tunnettuus = Kuinka paljon vastaajat ovat tekemisessä kunnan kanssa Rovaniemi oli sijalla 2 Helsingin jälkeen Rovaniemen sijoitus edellisenä vuotena oli 7
Kokonaisvaikutelma Rovaniemi oli sijalla 9. Edellisenä vuonna Rovaniemen sijoitus oli sama
Kokonaisvaikutelmaan vaikuttaneet tekijät 1. Maankäyttö ja kaavoitus Rovaniemi oli sijalla 12 Edellisenä vuonna Rovaniemi oli sijalla 13 2. Elinkeinotoiminnan kehittäminen Rovaniemi oli sijalla 10 Edellisenä vuonna Rovaniemi oli sijalla 15
3. Kunnallistekniikka Rovaniemi oli sijalla 12 Edellisenä vuonna sijoitus oli sama 4. Kunnan kehittämisaktiivisuus Rovaniemi oli sijalla 3 Edellisenä vuonna Rovaniemi oli sijalla 10 5. Keskuksen kaupalliset palvelut Rovaniemi oli sijalla 4 Edellisenä vuonna Rovaniemi oli sijalla 7
6. Kuntayhteistyön tuloksellisuus Rovaniemi oli sijalla 1 Edellisenä vuonna sijoitus oli sama 7. Kunnallistalous Rovaniemi oli sijalla 13 Edellisenä vuonna Rovaniemen sijoitus oli 15 8. Kunnalliset palvelut Rovaniemi oli sijalla 5 Edellisenä vuonna Rovaniemen sijoitus oli 1
9. Vapaa-ajan viettomahdollisuudet Rovaniemi oli sijalla 4 Edellisenä vuonna Rovaniemen sijoitus oli 6 10. Liikenteellinen sijainti ja yhteydet Rovaniemi oli sijalla 3 Edellisenä vuonna Rovaniemi oli sijalla 1
Sijoittuminen 15 suurimman kaupungin joukossa KULTAA; Kuntayhteistyön tuloksellisuus HOPEAA; Tunnettuus PRONSSIA; Kunnan kehittämisaktiivisuus liikenteellinen sijainti ja yhteydet
Pistesijoilla (4-6) Keskuksen kaupalliset palvelut Vapaa-ajan viettomahdollisuudet Kunnalliset palvelut
Alle keskitason Elinkeinotoiminnan kehittäminen Maankäyttö ja kaavoitus Kunnallistekniikka Kunnallistalous
Nousua Kunnan kehittämisaktiivisuus (7 sijaa) Tunnettuus (5 sijaa) Elinkeinotoiminnan kehittäminen (5 sijaa) Keskuksen kaupalliset palvelut (3 sijaa) Kunnallistalous (2 sijaa) Vapaa-ajan viettomahdollisuudet (2 sijaa)
Ei muutosta sijoituksessa Kokonaisvaikutelma Kunnallistekniikka Kuntayhteistyön tuloksellisuus
Sijoitus laskenut Kunnalliset palvelut (-4 sijaa) Liikenteellinen sijainti ja yhteydet (-2 sijaa)