EUROOPAN UNIONI EUROOPAN PARLAMENTTI

EUROOPAN UNIONI EUROOPAN PARLAMENTTI NEUVOSTO Strasbourg, 21. toukokuuta 2013 (OR. en) 2010/0374 (COD) LEX 1338 PE-CONS 77/12 ADD 1 REV 1 STATIS 106 ECON 1090 UEM 345 CODEC 3081 EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS EUROOPAN KANSANTALOUDEN TILINPITO- JA ALUETILINPITOJÄRJESTELMÄSTÄ EUROOPAN UNIONISSA (EKT 2010) (LIITE A LUKU 1) PE-CONS 77/12 ADD 1 REV 1

LIITE A LUKU 1 YLEISPIIRTEET JA PERUSPERIAATTEET YLEISPIIRTEET Globalisaatio EKT 2010:N KÄYTTÖ Analyysi- ja politiikkakehikko EKT 2010 -käsitteiden ominaispiirteet Sektoreittainen luokittelu Satelliittitilit EKT 2010 ja SNA 2008 EKT 2010 ja EKT-95 EKT 2010 JÄRJESTELMÄNÄ PERUSPERIAATTEET Tilastoyksiköt ja niiden ryhmittelyt Institutionaaliset yksiköt ja sektorit Paikalliset TAY:t ja toimialat Kotimaiset ja ulkomaiset talousyksiköt; koko kansantalous ja ulkomaat Virrat ja varannot Virrat Taloustoimet Taloustoimien ominaisuudet Vuorovaikutukseen perustuvat ja yksiköiden sisäiset taloustoimet Rahataloustoimet ja muut taloustoimet Vastikkeelliset ja vastikkeettomat taloustoimet Uudelleen järjestetyt taloustoimet Kierrätys Jakaminen Taloustoimen pääosapuolen tunnistaminen Rajatapaukset Muut varojen muutokset Varojen ja velkojen volyymin muut muutokset Hallussapitovoitot ja -tappiot Varannot PE-CONS 77/12 ADD 1 REV 1 1

Tilien ja aggregaattien järjestelmä Tilinpitosäännöt Tilipuoliskojen nimitykset Kahdenkertainen kirjaus/nelinkertainen kirjaus Arvottaminen Tuotteita koskevat erityisarvottamiset Kiinteisiin hintoihin arvottaminen Kirjausajankohta Sulauttaminen ja nettoutus Sulauttaminen Nettoutus Tilit, tasapainoerät ja aggregaatit Tilikokonaisuus Tavaroiden ja palveluiden tili Ulkomaiden tili Tasapainoerät Aggregaatit BKT: keskeinen aggregaatti Panos-tuotoskehikko Tarjonta- ja käyttötaulukot Symmetriset panos-tuotostaulukot LUKU 2 YKSIKÖT JA YKSIKÖIDEN RYHMITTELYT KANSANTALOUDEN RAJAT INSTITUTIONAALISET YKSIKÖT Pääkonttorit ja hallintayhtiöt Yhtiöryhmät Erityistä tarkoitusta varten perustetut yksiköt (SPE) Konserninsisäiset rahoitusyksiköt Keinotekoiset tytäryritykset Erityistä tarkoitusta varten perustetut julkisyhteisöjen yksiköt PE-CONS 77/12 ADD 1 REV 1 2

INSTITUTIONAALISET SEKTORIT Yritykset (S.11) Alasektori: Julkiset yritykset (S.11001) Alasektori: Yksityiset kotimaiset yritykset (S.11002) Alasektori: Ulkomaalaisomisteiset yritykset (S.11003) Rahoituslaitokset (S.12) Rahoituksen välittäjät Rahoituksen ja vakuutuksen välitystä avustavat laitokset Muut rahoituslaitokset kuin rahoituksen välittäjät ja rahoituksen ja vakuutuksen välitystä avustavat laitokset Rahoituslaitossektoriin sisältyvät institutionaaliset yksiköt Rahoituslaitosten alasektorit Rahoituslaitosten alasektoreiden yhdistäminen Rahoituslaitosten alasektoreiden jaottelu julkisiin, yksityisiin kotimaisiin ja ulkomaalaisomisteisiin rahoituslaitoksiin Keskuspankki (S.121) Talletuksia vastaanottavat yhteisöt, muut kuin keskuspankki (S.122) Rahamarkkinarahastot (S.123) Muut sijoitusrahastot kuin rahamarkkinarahastot (S.124) Muut rahoituksen välittäjät kuin vakuutuslaitokset ja eläkerahastot (S.125) Arvopaperistamiseen osallistuvat erityisyhteisöt Arvopaperi- ja johdannaiskauppaa omaan lukuunsa käyvät yritykset, lainanantajina toimivat rahoituslaitokset sekä erikoistuneet rahoituslaitokset Rahoituksen ja vakuutuksen välitystä avustavat laitokset (S.126) Konserninsisäiset rahoitusyksiköt ja rahanlainaajat (S.127) Vakuutuslaitokset (S.128) Eläkerahastot (S.129) Julkisyhteisöt (S.13) Valtionhallinto (lukuun ottamatta sosiaaliturvarahastoja) (S.1311) Osavaltiohallinto (lukuun ottamatta sosiaaliturvarahastoja) (S.1312) Paikallishallinto (lukuun ottamatta sosiaaliturvarahastoja) (S.1313) Sosiaaliturvarahastot (S.1314) PE-CONS 77/12 ADD 1 REV 1 3

Kotitaloudet (S.14) Työnantajat ja elinkeinonharjoittajat (S.141 ja S.142) Palkansaajat (S.143) Omaisuustulojen saajat (S.1441) Eläkkeensaajat (S.1442) Muiden tulonsiirtojen saajat (S.1443) Kotitalouksia palvelevat voittoa tavoittelemattomat yhteisöt (S.15) Ulkomaat (S.2) Tuottajayksiköiden sektoriluokitus omistajuuden oikeudellisen pääjaottelun mukaan PAIKALLISET TOIMIALAYKSIKÖT JA TOIMIALAT Paikalliset toimialayksiköt Toimialat Toimialojen luokittelu HOMOGEENISET TUOTANTOYKSIKÖT JA HOMOGEENISET TUOTANTOHAARAT Homogeeninen tuotantoyksikkö Homogeeninen tuotantohaara LUKU 3 TUOTTEITA JA VALMISTAMATTOMIA VAROJA KOSKEVAT TALOUSTOIMET TUOTETALOUSTOIMET YLEISESTI TUOTANTO JA TUOTOS Pääasialliset toiminnat, sivutoiminnat ja aputoiminnat Tuotos (P.1) Institutionaaliset yksiköt: erottelu markkinatuottajiin, omaan loppukäyttöön tuottajiin ja markkinattomiin tuottajiin Kirjausajankohta ja tuotoksen arvottaminen Maa-, metsä- ja kalataloustuotteet (pääluokka A) Teollisuustuotteet (pääluokka C); Rakennustyöt (pääluokka F) Tukku- ja vähittäiskaupan palvelut; moottoriajoneuvojen ja moottoripyörien korjauspalvelut (pääluokka G) Kuljetus ja varastointi (pääluokka H) Majoitus- ja ravitsemispalvelut (pääluokka I) Rahoitus- ja vakuutuspalvelut (pääluokka K): keskuspankin tuotos PE-CONS 77/12 ADD 1 REV 1 4

Rahoitus- ja vakuutuspalvelut (pääluokka K): Rahoituspalvelut yleisesti Välitöntä maksua vastaan tarjotut rahoituspalvelut Korkomaksujen muodossa maksetut rahoituspalvelut Rahoitusvarojen ja -velkojen hankintaan ja luovutukseen rahoitusmarkkinoilla liittyvät rahoituspalvelut Vakuutus- ja eläkejärjestelmiin liittyvät rahoituspalvelut, kun toiminta rahoitetaan vakuutusmaksuilla ja vakuutussäästöjen sijoittamisesta saaduilla tuotoilla Kiinteistöalan palvelut (pääluokka L) Ammatilliset, tieteelliset ja tekniset palvelut (pääluokka M); Hallinto- ja tukipalvelut (pääluokka N) Julkisen hallinnon ja maanpuolustuksen palvelut, pakolliset sosiaalivakuutuspalvelut (pääluokka O) Koulutuspalvelut (pääluokka P); Terveydenhuolto- ja sosiaalipalvelut (pääluokka Q) Taide-, viihde- ja virkistyspalvelut (pääluokka R); Muut palvelut (pääluokka S) Kotitaloudet työnantajina (pääluokka T) VÄLITUOTEKÄYTTÖ (P.2) Kirjausajankohta ja välituotekäytön arvottaminen KULUTUS (P.3, P.4) Kulutusmenot (P.3) Todellinen kulutus (P.4) Kulutusmenojen kirjausajankohta ja arvottaminen Todellisen kulutuksen kirjausajankohta ja arvottaminen PÄÄOMAN BRUTTOMUODOSTUS (P.5) Kiinteän pääoman bruttomuodostus (P.51g) Kiinteän pääoman bruttomuodostuksen kirjausajankohta ja arvottaminen Kiinteän pääoman kuluminen (P.51c) Varastojen muutokset (P.52) Varastojen muutosten kirjausajankohta ja arvottaminen Arvoesineiden hankinnat miinus vähennykset (P.53) PE-CONS 77/12 ADD 1 REV 1 5

TAVAROIDEN JA PALVELUIDEN VIENTI JA TUONTI (P.6 JA P.7) Tavaroiden vienti ja tuonti (P.61 ja P.71) Palveluiden vienti ja tuonti (P.62 ja P.72) OLEMASSA OLEVIA TAVAROITA KOSKEVAT TALOUSTOIMET VALMISTAMATTOMIEN VAROJEN HANKINNAT MIINUS VÄHENNYKSET LUKU 4 JAKOTALOUSTOIMET PALKANSAAJAKORVAUKSET (D.1) Palkat ja palkkiot (D.11) Rahamääräiset palkat ja palkkiot Luontoismuotoiset palkat ja palkkiot Työnantajan sosiaaliturvamaksut (D.12) Työnantajan todelliset sosiaaliturvamaksut (D.121) Työnantajan laskennalliset sosiaaliturvamaksut (D.122) TUOTANNON JA TUONNIN VEROT (D.2) Tuoteverot (D.21) Arvonlisäverot (alv) (D.211) Tuontiverot ja -tullit ilman alv:a (D.212) Muut tuoteverot kuin alv ja tuontiverot (D.214) Muut tuotantoverot (D.29) Euroopan unionin toimielimille maksetut tuotannon ja tuonnin verot Tuotannon ja tuonnin verot: kirjausajankohta ja kirjattavat määrät TUKIPALKKIOT (D.3) Tuotetukipalkkiot (D.31) Tuontitukipalkkiot (D.311) Muut tuotetukipalkkiot (D.319) Muut tuotantotukipalkkiot (D.39) PE-CONS 77/12 ADD 1 REV 1 6

OMAISUUSTULOT (D.4) Korot (D.41) Talletusten ja lainojen korot Velkapaperien korot Vekselien ja vastaavien lyhytaikaisten instrumenttien korot Joukkovelkakirjojen ja debentuurien korot Korkoswapit ja korkotermiinisopimukset Rahoitusleasingin korot Muut korot Kirjausajankohta Yritysten jakamat tulot (D.42) Osingot (D.421) Yritystulon otot yritysmäisistä yhteisöistä (D.422) Ulkomaisten suorien sijoitusten uudelleensijoitetut voitot (D.43) Muut sijoitustulot (D.44) Vakuutuksenottajien sijoitustulo (D.441) Eläkeoikeuksiin perustuvat sijoitustulot (D.442) Osuudenomistajille kuuluva kollektiivisten sijoitusrahastojen sijoitustulo (D.443) Luonnonvaran vuokrat (D.45) Maanvuokrat Maaperävarojen vuokrat TULO-, VARALLISUUS YM. JUOKSEVAT VEROT (D.5) Tuloverot (D.51) Muut juoksevat verot (D.59) SOSIAALITURVAMAKSUT JA SOSIAALIETUUDET (D.6) Sosiaaliturvamaksut, netto (D.61) Työnantajan todelliset sosiaaliturvamaksut (D.611) Työnantajan laskennalliset sosiaaliturvamaksut (D.612) Kotitalouksien todelliset sosiaaliturvamaksut (D.613) Kotitalouksien sosiaaliturvamaksutäydennykset (D.614) PE-CONS 77/12 ADD 1 REV 1 7

Rahamääräiset sosiaalietuudet (D.62) Rahamääräiset sosiaaliturvaetuudet (D.621) Muut sosiaalivakuutusetuudet (D.622) Rahamääräiset sosiaaliavustukset (D.623) Luontoismuotoiset yhteiskunnalliset tulonsiirrot (D.63) Luontoismuotoiset yhteiskunnalliset tulonsiirrot julkisyhteisöjen ja kotitalouksia palvelevien voittoa tavoittelemattomien yhteisöjen markkinaton tuotanto (D.631) Luontoismuotoiset yhteiskunnalliset tulonsiirrot julkisyhteisöjen ja kotitalouksia palvelevien voittoa tavoittelemattomien yhteisöjen ostama markkinatuotanto (D.632) MUUT TULONSIIRROT (D.7) Vahinkovakuutusmaksut, netto (D.71) Vahinkovakuutuskorvaukset (D.72) Julkisyhteisöjen sisäiset tulonsiirrot (D.73) Tulonsiirrot kansainväliseen yhteistyöhön (D.74) Muut sekalaiset tulonsiirrot (D.75) Tulonsiirrot kotitalouksia palveleville voittoa tavoittelemattomille yhteisöille (KPVTY) (D.751) Kotitalouksien väliset tulonsiirrot (D.752) Muut sekalaiset tulonsiirrot (D.759) Sakot ja uhkasakot Arpajaiset ja uhkapeli Korvaukset Arvonlisäveroon ja bruttokansantuloon (BKTL) perustuvat EU:n omat varat (D.76) ELÄKEOIKEUKSIEN MUUTOKSEN OIKAISU (D.8) PÄÄOMANSIIRROT (D.9) Pääomaverot (D.91) Investointiavustukset (D.92) Muut pääomansiirrot (D.99) TYÖSUHDEOPTIOT PE-CONS 77/12 ADD 1 REV 1 8

LUKU 5 RAHOITUSTALOUSTOIMET RAHOITUSTALOUSTOIMIEN YLEISPIIRTEET Rahoitusvarat, rahoitussaamiset ja velat Ehdolliset varat ja velat Rahoitusvarojen ja velkojen luokat Taseet, rahoitustili ja muut virrat Arvotus Netto- ja bruttokirjaus Sulauttaminen Nettoutus Rahoitustaloustoimia koskevat tilinpitosäännöt Rahoitustaloustoimi, jonka vastinkirjaus on tulonsiirto tai pääomansiirto Rahoitustaloustoimi, jonka vastinkirjaus on omaisuustulo Kirjausajankohta Vastinsektoreittain eritelty rahoitustili RAHOITUSVAATEIDEN YKSITYISKOHTAINEN LUOKITUS Monetaarinen kulta ja erityiset nosto-oikeudet (F.1) Monetaarinen kulta (F.11) Erityiset nosto-oikeudet (SDR:t) (F.12) Käteisraha ja talletukset (F.2) Käteisraha (F.21) Talletukset (F.22 ja F.29) Siirtokelpoiset talletukset (F.22) Muut talletukset (F.29) PE-CONS 77/12 ADD 1 REV 1 9

Velkapaperit (F.3) Velkapaperien pääpiirteet Luokittelu alkuperäisen maturiteetin ja valuutan mukaan Luokittelu korkotason perusteella Kiinteäkorkoiset velkapaperit Vaihtuvakorkoiset velkapaperit Yhdistelmäkorkoiset velkapaperit Erillislainat Arvopaperistaminen Katetut joukkolainat Lainat (F.4) Lainan pääpiirteet Lainojen luokittelu alkuperäisen maturiteetin, valuutan ja luotonannon tarkoituksen mukaan Lainoihin ja talletuksiin kohdistuvien taloustoimien erottelu Lainoihin ja velkapapereihin kohdistuvien taloustoimien erottelu Lainoihin, kauppaluottoihin ja kauppavekseleihin kohdistuvien taloustoimien erottelu Arvopaperien lainaksianto ja takaisinostosopimukset Rahoitusleasing Muuntyyppiset lainat Muiksi kuin lainoiksi luokiteltavat rahoitusvarat Osakkeet ja sijoitusrahasto-osuudet (F.5) Osakkeet ja osuudet (F.51) Osaketodistukset (depository receipt) Noteeratut osakkeet (F.511) Noteeraamattomat osakkeet (F.512) Ensitarjousmyynti, listautuminen, pörssilistalta poistaminen ja osakkeiden lunastus Muiksi kuin oman pääoman ehtoisiksi arvopapereiksi luokiteltavat rahoitusvarat Muut osuudet (F.519) Osakkeisiin kohdistuvien taloustoimien arvotus PE-CONS 77/12 ADD 1 REV 1 10

Sijoitusrahasto-osuudet (F.52) Rahamarkkinarahasto-osuudet (F.521) Muiden kuin rahamarkkinarahastojen osuudet (F.522) Sijoitusrahasto-osuuksiin kohdistuvien taloustoimien arvotus Vakuutus-, eläke- ja standarditakausvastuut (F.6) Vahinkovakuutustekninen vastuuvelka (F.61) Henkivakuutukseen ja annuiteettiin perustuvat vastuut (F.62) Eläkevastuut (F.63) Ehdolliset eläkevastuut Eläkerahastojen vaateet eläkkeiden hallinnoijia kohtaan (F.64) Oikeudet muihin etuuksiin kuin eläke-etuihin (F.65) Standarditakauksiin liittyvät varaukset (F.66) Standarditakaukset ja kertaluonteiset takaukset Johdannaiset ja työsuhdeoptiot (F.7) Johdannaiset (F.71) Optiot Termiinit Optiot verrattuna termiineihin Swapit Korkotermiinisopimukset Luottojohdannaiset Luottoriskinvaihtosopimukset Rahoitusinstrumentit, joita ei lueta johdannaisiin Työsuhdeoptiot (F.72) Johdannaisiin ja työsuhdeoptioihin kohdistuvien taloustoimien arvotus Muut saamiset ja velat (F.8) Kauppaluotot ja ennakot (F.81) Muut saamiset ja velat kuin kauppaluotot ja ennakot (F.89) PE-CONS 77/12 ADD 1 REV 1 11

LIITE 5.1 RAHOITUSVAATEIDEN LUOKITUS LUKU 6 MUUT VIRRAT Rahoitusvaateiden luokitus vaadeluokittain Rahoitusvaateiden luokitus jälkimarkkinakelpoisuuden perusteella Strukturoidut arvopaperit Rahoitusvaateiden luokittelu tulotyypin perusteella Rahoitusvaateiden luokittelu korkotyypin perusteella Rahoitusvaateiden luokitus maturiteetin perusteella Pitkäaikainen ja lyhytaikainen maturiteetti Alkuperäinen maturiteetti ja jäljellä oleva maturiteetti Rahoitusvaateiden luokitus valuutan perusteella Rahan määrät JOHDANTO VAROJEN JA VELKOJEN MUUT MUUTOKSET Varojen ja velkojen volyymin muut muutokset (K.1 K.6) Varojen muuttuminen taloudellisesti merkittäviksi (K.1) Valmistamattomien varojen taloudellisen arvon häviäminen (K.2) Katastrofien aiheuttamat menetykset (K.3) Korvauksettomat haltuunotot (K.4) Muualla luokittelemattomat volyymin muut muutokset (K.5) Luokitusmuutokset (K.6) Sektoriluokituksen ja institutionaalisten yksiköiden rakenteen muutokset (K.61) Varojen ja velkojen luokitusmuutokset (K.62) Nimelliset hallussapitovoitot ja -tappiot (K7) Neutraalit hallussapitovoitot ja -tappiot (K.71) Reaaliset hallussapitovoitot ja -tappiot (K.72) PE-CONS 77/12 ADD 1 REV 1 12

Hallussapitovoitot ja -tappiot rahoitusvarojen ja velkojen tyypin mukaan Monetaarinen kulta ja SDR:t (AF.1) Käteisraha ja talletukset (AF.2) Velkapaperit (AF.3) Lainat (AF.4) Osakkeet ja sijoitusrahasto-osuudet (AF.5) Vakuutus-, eläke- ja standarditakausvastuut (AF.6) Johdannaiset ja työsuhdeoptiot (AF.7) Muut saamiset ja velat (AF.8) Ulkomaan valuutan määräiset varat LUKU 7 VARALLISUUSTASEET VAROJEN JA VELKOJEN TYYPIT Varojen määritelmä VAROJEN JA VELKOJEN ULKOPUOLELLE JÄÄVÄT ERÄT VAROJEN JA VELKOJEN LUOKAT Valmistetut muut kuin rahoitusvarat (AN.1) Valmistamattomat muut kuin rahoitusvarat (AN.2) Rahoitusvarat ja velat (AF) TASEEN KIRJAUSTEN ARVOTTAMINEN Yleisiä arvottamisperiaatteita MUUT KUIN RAHOITUSVARAT (AN) Valmistetut muut kuin rahoitusvarat (AN.1) Kiinteät varat (AN.11) Henkiset omaisuustuotteet (AN.117) Valmistamattomien varojen omistusoikeuden siirtokulut (AN.116) Varastot (AN.12) Arvoesineet (AN.13) PE-CONS 77/12 ADD 1 REV 1 13

Valmistamattomat muut kuin rahoitusvarat (AN.2) Luonnonvarat (AN.21) Maa (AN.211) Mineraali- ja energiavarannot (AN.212) Muut luonnonvarat (AN.213, AN.214 ja AN.215) Sopimukset, leasingsopimukset ja lisenssit (AN.22) Liikearvon (goodwill) ja markkinointivarojen ostot miinus myynnit (AN.23) RAHOITUSVARAT JA VELAT (AF) Monetaarinen kulta ja erityiset nosto-oikeudet (AF.1) Käteisraha ja talletukset (AF.2) Velkapaperit (AF.3) Lainat (AF.4) Osakkeet ja sijoitusrahasto-osuudet (AF.5) Vakuutus-, eläke- ja standarditakausvastuut (AF.6) Johdannaiset ja työsuhdeoptiot (AF.7) Muut saamiset ja velat (AF.8) RAHOITUSTASEET LISÄTIETOERÄT Kestokulutustavarat (AN.m) Ulkomaiset suorat sijoitukset (AF.m1) Järjestämättömät lainat (AF.m2) Järjestämättömien lainojen kirjaaminen Järjestämättömien lainojen kirjaaminen LIITE 7.1 YHTEENVETO VAROJEN LUOKISTA LIITE 7.2 KIRJAUKSET AVAUSTASEESTA PÄÄTÖSTASEESEEN LUKU 8 TILIKOKONAISUUS JOHDANTO Tilikokonaisuus PE-CONS 77/12 ADD 1 REV 1 14

TILIKOKONAISUUS Juoksevat tilit Tuotantotili (I) Tulonjako- ja tulonkäyttötilit (II) Tulojen ensijaon tilit (II.1) Tulonmuodostustili (II.1.1) Ensitulon jakotili (II.1.2) Yritystulon tili (ii.1.2.1) Muun ensitulon jakotili (ii.1.2.2) Tulojen uudelleenjaon tili (II.2) Luontoismuotoisten tulojen uudelleenjaon tili (II.3) Tulonkäyttötili (II.4) Käytettävissä olevan tulon käyttötili (II.4.1) Oikaistun käytettävissä olevan tulon käyttötili (II.4.2) Varallisuuden muodostustilit (III) Pääomatili (III.1) Säästöstä ja pääomansiirroista johtuvan nettovarallisuuden muutoksen tili (III.1.1) Muiden kuin rahoitusvarojen hankintatili (III.1.2) Rahoitustili (III.2) Varojen muiden muutosten tili (III.3) Varallisuustaseet (IV) Varojen volyymin muiden muutosten tili (III.3.1) Uudelleenarvotustili (III.3.2) Neutraalien hallussapitovoittojen ja -tappioiden tili (III.3.2.1) Reaalisten hallussapitovoittojen ja -tappioiden tili (III.3.2.2) Varallisuuden avaustase (IV.1) Varallisuustaseen muutokset (IV.2) Varallisuuden päätöstase (IV.3) PE-CONS 77/12 ADD 1 REV 1 15

ULKOMAIDEN TILIT (V) Juoksevat tilit Tavaroiden ja palveluiden ulkomaantili (V.I) Ensitulojen ja tulonsiirtojen ulkomaan tili (V.II) Varallisuuden muodostuksen ulkomaantilit (V.III) Pääomatili (V.III.1) Rahoitustili (V.III.2) Varojen muiden muutosten tili (V.III.3) Taseet (V.IV) TAVAROIDEN JA PALVELUIDEN TILI (0) KANSANTALOUDEN KOOTUT TILIT KOKONAISSUUREET Markkinahintainen bruttokansantuote (BKT) Koko kansantalouden toimintaylijäämä Koko kansantalouden sekatulo Koko kansantalouden yritystulo Kansantulo (markkinahintaan) Käytettävissä oleva kansantulo Vaihtotase Koko kansantalouden nettoluotonanto (+) tai -luotonotto ( ) Koko kansantalouden nettovarallisuus Julkisyhteisöjen menot ja tulot LUKU 9 TARJONTA- JA KÄYTTÖTAULUKOT JA PANOS-TUOTOSKEHIKKO JOHDANTO KUVAUS TILASTOVÄLINE ANALYYSIVÄLINE PE-CONS 77/12 ADD 1 REV 1 16

TARJONTA- JA KÄYTTÖTAULUKOT YKSITYISKOHTAISEMMIN Luokitukset Arvotusperiaatteet Kaupan ja kuljetuksen lisät Tuotannon ja tuonnin verot miinus tukipalkkiot Muita peruskäsitteitä Lisätiedot TIETOLÄHTEET JA TASAPAINOTTAMINEN ANALYYSIVÄLINEET JA LAAJENNUKSET LUKU 10 HINTA- JA VOLYYMIMITTARIT HINTA- JA VOLYYMI-INDEKSIEN SOVELTAMISALA KANSANTALOUDEN TILINPIDOSSA Yhtenäinen hinta- ja volyymi-indeksijärjestelmä Muut hinta- ja volyymi-indeksit HINTA- JA VOLYYMI-INDEKSIEN MITTAUKSEN PÄÄPERIAATTEET Markkinatuotteiden hintojen ja volyymien määritelmä Laatu, hinta ja homogeeniset tuotteet Hinnat ja volyymi Uudet tuotteet Markkinattomia palveluja koskevat periaatteet Arvonlisäystä ja BKT:a koskevat periaatteet PERIAATTEIDEN SOVELTAMISEN ERITYISONGELMIA Tuotteiden ja tuonnin verot ja tukipalkkiot Muut tuotantoverot ja tuotantotukipalkkiot Kiinteän pääoman kuluminen Palkansaajakorvaukset Valmistettujen kiinteiden varojen pääomakannat ja varastot KOKO KANSANTALOUDEN REAALITULON MITTARIT MAIDEN VÄLISET HINTA- JA VOLYYMI-INDEKSIT PE-CONS 77/12 ADD 1 REV 1 17

LUKU 11 VÄESTÖ JA TYÖPANOS KOKONAISVÄESTÖ TALOUDELLISESTI AKTIIVINEN VÄESTÖ TYÖLLISYYS Palkansaajat Yrittäjät Työllisyys ja kotipaikka TYÖTTÖMYYS TYÖPAIKAT Työpaikat ja kotipaikka PIILOTALOUS TEHTYJEN TYÖTUNTIEN KOKONAISMÄÄRÄ Todellisten työtuntien määrittäminen KOKOAIKAVASTAAVUUS TYÖNTEKIJÖIDEN TYÖPANOS KIINTEINÄ KORVAUKSINA TUOTTAVUUSMITTARIT LUKU 12 KANSANTALOUDEN NELJÄNNESVUOSITILINPITO JOHDANTO KANSANTALOUDEN NELJÄNNESVUOSITILINPIDON ERITYISPIIRTEET Kirjausajankohta Keskeneräiset työt Toiminnot, jotka tehdään tiettyyn aikaan vuodesta Harvoin toistuvat maksut Pikaennakot Neljännesvuositilinpidon tasapainotus ja täsmäytys Tasapainotus Neljännesvuosi- ja vuositilinpidon välinen yhteensopivuus täsmäytys Hinta- ja volyymimuutoksia koskevat ketjutetut tiedot Kausitasoitukset ja kalenterikorjaukset Kausitasoitettujen ketjutettujen volyymitietojen laadintajärjestys PE-CONS 77/12 ADD 1 REV 1 18

LUKU 13 ALUETILINPITO JOHDANTO MAANTIETEELLINEN ALUE YKSIKÖT JA ALUETILINPITO Institutionaaliset yksiköt Paikalliset toimialayksiköt ja alueellinen tuotanto toimialoittain ALUEELLISTAMISMENETELMÄT TUOTANTOTOIMINTOJA KUVAAVAT AGGREGAATIT Bruttoarvonlisäys ja bruttokansantuote alueittain Välillisten rahoituspalvelujen kohdentaminen käyttäjän toimialoihin Työllisyys Palkansaajakorvaukset Siirtyminen alueellisesta bruttoarvonlisäyksestä alueelliseen bruttokansantuotteeseen Alueellisen bruttoarvonlisäyksen volyymin kasvu KOTITALOUKSIEN TULOJA KUVAAVAT ALUETILIT LUKU 14 VÄLILLISET RAHOITUSPALVELUT (SIM) VÄLILLISTEN RAHOITUSPALVELUJEN KÄSITE JA VÄLILLISTEN RAHOITUSPALVELUJEN KÄYTTÄJÄPERUSTEISEN KOHDENTAMISEN VAIKUTUKSET PÄÄAGGREGAATTEIHIN ALASEKTOREILLA S.122 JA S.125 TUOTETUN SIMIN LASKENTA Tarvittavat tilastotiedot Viitekorot Sisäinen viitekorko Ulkoiset viitekorot SIMin yksityiskohtainen jaottelu institutionaalisten sektoreiden mukaan Kotitalouksille kohdennetun SIMin jako välituotekäyttöön ja kulutukseen SIMIN TUONNIN LASKENTA SIMIN VOLYYMI SIMIN LASKENTA TOIMIALOITTAIN KESKUSPANKIN TUOTOS PE-CONS 77/12 ADD 1 REV 1 19

LUKU 15 SOPIMUKSET, LEASINGSOPIMUKSET JA LISENSSIT JOHDANTO KÄYTTÖLEASINGIN, RESURSSILEASINGIN JA RAHOITUSLEASINGIN EROT Käyttöleasing Rahoitusleasing Resurssileasing LUKU 16 VAKUUTUS Luonnonvaran käyttöluvat Tiettyihin toimintoihin oikeuttavat luvat Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuudet Palveluntarjontasopimukset Myyntikelpoiset käyttöleasingsopimukset (AN.221) Yksinoikeudet tulevaisuudessa tuotettaviin tavaroihin tai palveluihin (AN.224) JOHDANTO Ensivakuutus Jälleenvakuutus Vakuutustoimintaa harjoittavat yksiköt ENSIVAKUUTUKSEN TUOTOS Vakuutusmaksutuotot Vakuutusmaksutäydennykset Oikaistut korvauskulut ja maksettavat etuudet Oikaistut vahinkovakuutuksen korvauskulut Maksettavat henkivakuutusetuudet Vakuutustekninen vastuuvelka Vakuutuksen tuotoksen määrittely Vahinkovakuutus Henkivakuutus Jälleenvakuutus PE-CONS 77/12 ADD 1 REV 1 20

VAHINKOVAKUUTUKSEEN LIITTYVÄT TALOUSTOIMET Vakuutuksen kokonaistuotoksen jakaminen käyttäjien kesken Vakuutuspalvelut ulkomaille ja ulkomailta Kirjaukset HENKIVAKUUTUKSEEN LIITTYVÄT TALOUSTOIMET JÄLLEENVAKUUTUKSEEN LIITTYVÄT TALOUSTOIMET VAKUUTUKSEN VÄLITYSTÄ AVUSTAVIIN LAITOKSIIN LIITTYVÄT TALOUSTOIMET ANNUITEETIT VAHINKOVAKUUTUSKORVAUSTEN KIRJAAMINEN Oikaistujen korvauskulujen käsittely Katastrofista aiheutuneiden menetysten käsittely LUKU 17 SOSIAALIVAKUUTUS JA ELÄKKEET JOHDANTO Sosiaalivakuutusjärjestelmät, sosiaaliavustukset ja yksilölliset vakuutukset Sosiaalietuudet Julkisyhteisöjen tarjoamat sosiaalietuudet Muiden institutionaalisten yksiköiden tarjoamat sosiaalietuudet Eläkkeet ja muut etuudet MUUT SOSIAALIVAKUUTUSETUUDET KUIN ELÄKKEET Muut sosiaaliturvajärjestelmät kuin eläkejärjestelmät Muut työntekoon perustuvat sosiaalivakuutusjärjestelmät Varantojen ja virtojen kirjaaminen muun sosiaalivakuutusjärjestelmän kuin eläkejärjestelmän tyypin mukaan Sosiaaliturvajärjestelmät Muut työntekoon perustuvat sosiaalivakuutusjärjestelmät kuin eläkejärjestelmät PE-CONS 77/12 ADD 1 REV 1 21

ELÄKKEET Eläkejärjestelmien tyypit Sosiaaliturvan eläkejärjestelmät Muut työntekoon perustuvat eläkejärjestelmät Maksuperusteiset järjestelmät Etuusperusteiset järjestelmät Nimelliset maksuperusteiset järjestelmät ja yhdistelmäjärjestelmät Etuusperusteiset järjestelmät verrattuna maksuperusteisiin järjestelmiin Eläkkeiden hoitaja, eläkkeiden hallinnoija, eläkerahasto ja usean työnantajan eläkejärjestelmä Varantojen ja virtojen kirjaaminen sosiaalivakuutuksen eläkejärjestelmän tyypin mukaan Sosiaaliturvan eläkejärjestelmiin liittyvät taloustoimet Muihin työntekoon perustuviin eläkejärjestelmiin kohdistuvat taloustoimet Maksuperusteisiin eläkejärjestelmiin kohdistuvat taloustoimet Muut maksuperusteisiin eläkejärjestelmiin liittyvät virrat Etuusperusteisiin eläkejärjestelmiin kohdistuvat taloustoimet SOSIAALIVAKUUTUKSEEN KUULUVIA KERTYNEITÄ ELÄKEOIKEUKSIA KOSKEVA LISÄTAULUKKO Lisätaulukon rakenne Taulukon sarakkeet Taulukon rivit Avaus- ja päätöstaseet Taloustoimista johtuvat eläkeoikeuksien muutokset Muista taloudellisista virroista johtuvat eläkeoikeuksien muutokset Liitännäisindikaattorit Vakuutusmatemaattiset oletukset Kyseiseen ajankohtaan mennessä kertyneet oikeudet Diskonttokorko Palkkakehitys Demografiset olettamat PE-CONS 77/12 ADD 1 REV 1 22

LUKU 18 ULKOMAIDEN TILI JOHDANTO TALOUSALUE Kotipaikka INSTITUTIONAALISET YKSIKÖT SIVULIIKKEET MAKSUTASEEN KANSAINVÄLISISSÄ TILEISSÄ KÄYTETTYNÄ TERMINÄ NIMELLISET KOTIMAISET YKSIKÖT MONELLA TALOUSALUEELLA TOIMIVAT YRITYKSET MAANTIETEELLINEN JAOTTELU MAKSUTASEEN KANSAINVÄLISET TILIT VAIHTOTASEEN TILIEN TASAPAINOERÄT KANSAINVÄLISILLÄ TILEILLÄ ULKOMAIDEN SEKTORIN TILIT JA NIIDEN SUHDE MAKSUTASEEN KANSAINVÄLISIIN TILEIHIN Tavaroiden ja palveluiden ulkomaan tili Arvostus Jalostettavat tavarat Välityskauppa Välityskaupan kohteena olevat tavarat Välillisten rahoituspalvelujen (SIM) tuonti ja vienti Ensitulon ja tulojen uudelleenjaon ulkomaan tilit Ensitulon tili Tulot suorista sijoituksista BPM6:n mukainen tulojen uudelleenjaon tili Pääomatase Rahoitustase ja ulkomainen varallisuus ULKOMAAT-SEKTORIN TASEET PE-CONS 77/12 ADD 1 REV 1 23

LUKU 19 EUROOPAN UNIONIN TILINPITO JOHDANTO KANSALLISESTA TILINPIDOSTA EUROOPPALAISEEN TILINPITOON Eri valuutoissa ilmaistujen tietojen muuntaminen Euroopan unionin toimielimet Ulkomaiden tili Taloustoimien tasapainottaminen Hinta- ja volyymimittarit Varallisuustaseet Keneltä kenelle -matriisit LIITE 19.1 EUROOPAN UNIONIN TOIMIELINTEN TILINPITO Resurssit Käyttö Sulauttaminen LUKU 20 JULKISYHTEISÖJEN TILINPITO JOHDANTO JULKISYHTEISÖJEN SEKTORIN MÄÄRITTELY Julkisyhteisöjen yksiköiden määrittely Julkisyhteisöjen yksiköt Julkisyhteisöjen sektoriin luokitellut voittoa tavoittelemattomat yhteisöt Muut julkisyhteisöjen yksiköt Julkinen määräysvalta Markkina/markkinaton-jako Taloudellisesti merkittävien hintojen käsite Julkisen tuottajan tuotoksen ostajaa koskeva kriteeri Tuotos myydään pääasiassa yrityksille ja kotitalouksille Tuotos myydään ainoastaan julkisyhteisöille Tuotos myydään julkisyhteisöille ja muille tahoille Markkina/markkinaton-testaus Rahoituksen välitys ja luokittelu julkisyhteisöjen sektoriin PE-CONS 77/12 ADD 1 REV 1 24

Rajatapaukset Julkiset pääkonttorit Eläkerahastot Yritysmäiset yhteisöt Uudelleenjärjestelyelimet Yksityistämiselimet Omaisuuden uudelleenjärjestelyrakenteet Erityistä tarkoitusta varten perustetut yksiköt Yhteisyritykset Markkinoita säätelevät elimet Ylikansalliset viranomaiset Julkisyhteisöjen alasektorit Valtionhallinto Osavaltiohallinto Paikallishallinto Sosiaaliturvarahastot JULKISYHTEISÖJEN RAHOITUSTILASTOT Taustaa Tulot Verot ja sosiaaliturvamaksut Myynti Muut tulot Menot Palkansaajakorvaukset ja välituotekäyttö Sosiaalietuuksiin liittyvät menot Korot Muut juoksevat menot Pääomamenot Yhteys julkisyhteisöjen kulutusmenoihin (P.3) Julkisyhteisöjen menot tehtävittäin (COFOG) PE-CONS 77/12 ADD 1 REV 1 25

Tasapainoerät Rahoitus Nettoluotonanto/nettoluotonotto (B.9) Säästöstä ja pääomansiirroista johtuvat nettovarallisuuden muutokset (B.101) Varoihin kohdistuvat taloustoimet Velkoihin kohdistuvat taloustoimet Muut taloudelliset virrat Uudelleenarvotustili Varojen volyymin muiden muutosten tili Varallisuustaseet Sulauttaminen JULKISYHTEISÖIHIN LIITTYVIÄ TILINPITOSEIKKOJA Verotulot Verotulojen luonne Verohelpotukset Kirjattavat määrät Määrät, joita ei saada perityksi Kirjausajankohta Suoriteperusteinen kirjaaminen Verojen suoriteperusteinen kirjaaminen Korot Alihintaiset joukkovelkakirjalainat ja nollakuponkilainat Indeksisidonnaiset arvopaperit Johdannaiset Tuomioistuimen päätökset Puolustusmenot PE-CONS 77/12 ADD 1 REV 1 26

Julkisyhteisöjen suhteet julkisiin yrityksiin Pääomasijoitukset julkisiin yrityksiin ja voittojen jakaminen Pääomasijoitukset Pääomanlisäykset Tukipalkkiot ja pääomanlisäykset Eritystilanteita koskevat säännöt Finanssipoliittiset toimenpiteet Julkisten yritysten voitonjako Osingot ja osuuksien otot Verot ja osuuksien otot Yksityistäminen ja kansallistaminen Yksityistäminen Välilliset yksityistämiset Kansallistaminen Taloustoimet keskuspankin kanssa Uudelleenjärjestelyt, sulautumat ja uudelleenluokitukset Velkaan kohdistuvat toimenpiteet Velan siirtäminen, velan peruuttaminen ja velan poistaminen taseesta Velan siirtäminen ja peruuttaminen Velan siirto, johon liittyy muiden kuin rahoitusvarojen siirto Velan poistaminen taseesta tai velan arvon alentaminen Muut velkajärjestelyt Velan ostaminen markkina-arvon ylittävään hintaan Omaisuuden uudelleenjärjestelyt ja pelastuspaketit Velkatakaukset Johdannaistyyppiset takaukset Standarditakaukset Yksittäiset takaukset Arvopaperistaminen Määritelmä Perusteet myyntiluokittelulle Virtojen kirjaaminen PE-CONS 77/12 ADD 1 REV 1 27

Muut asiat Eläkevastuut Kertasuoritteiset maksut Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuudet Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuksien laajuus Taloudellinen omistajuus ja varojen jakaminen Tilinpitoseikat Taloustoimet kansainvälisten ja ylikansallisten organisaatioiden kanssa Kehitysapu JULKINEN SEKTORI Julkisen sektorin määräysvalta Keskuspankit Julkiset yritysmäiset yhteisöt Erityistä tarkoitusta varten perustetut yksiköt ja ulkomaiset yksiköt Yhteisyritykset LUKU 21 LIIKEKIRJANPIDON JA KANSANTALOUDEN TILINPIDON VÄLISET YHTEYDET JA YRITYSTOIMINNAN MITTAAMINEN JOITAKIN LIIKEKIRJANPIDON ERITYISSÄÄNTÖJÄ JA -MENETELMIÄ Kirjausajankohta Kahdenkertainen ja nelinkertainen kirjanpito Arvottaminen Tuloslaskelma ja tase KANSANTALOUDEN TILINPITO JA LIIKEKIRJANPITO: KÄYTÄNNÖN SEIKKOJA PE-CONS 77/12 ADD 1 REV 1 28

SIIRTYMINEN LIIKEKIRJANPIDOSTA KANSANTALOUDEN TILINPITOON: ESIMERKKINÄ MUUT KUIN RAHOITUSALAN YRITYKSET Käsitekorjaukset Johdonmukaisuus muiden sektoreiden tilien kanssa Esimerkkejä tietojen kattavuuteen liittyvistä korjauksista ERITYISKYSYMYKSET Hallussapitovoitot ja -tappiot Globalisaatio Sulautumat ja yritysostot LUKU 22 SATELLIITTITILIT JOHDANTO Tehtäviin perustuvat luokitukset SATELLIITTITILIEN TÄRKEIMMÄT OMINAISPIIRTEET Tehtäväkohtaiset satelliittitilit Erityiset sektoritilit Ei-monetaaristen tietojen sisällyttäminen Yksityiskohtaisempia tietoja ja täydentäviä käsitteitä Eri peruskäsitteet Mallintamisen käyttö ja koetulosten ottaminen huomioon Satelliittitilien suunnittelu ja laadinta YHDEKSÄN ERILAISTA SATELLIITTITILIÄ Maatalouden tilinpito Ympäristötilinpito Terveydenhuollon tilinpito Kotitaloustuotannon tilinpito Työvoimatilinpito ja sosiaalitilinpitomatriisi (SAM) Tuottavuuden ja kasvun tilinpito Tutkimuksen ja kehittämisen tilinpito Sosiaaliturvan tilinpito Matkailun satelliittitilinpito PE-CONS 77/12 ADD 1 REV 1 29

LUKU 23 LUOKITUKSET JOHDANTO INSTITUTIONAALINEN SEKTORILUOKITUS (S) TALOUSTOIMIEN JA MUIDEN VIRTOJEN LUOKITUS Tuotteisiin kohdistuvat taloustoimet (P) Valmistamattomia muita kuin rahoitusvaroja koskevat taloustoimet (NPkoodit) Jakotaloustoimet (D) Rahamääräiset ja luontoismuotoiset tulonsiirrot (D.5 D.8) Rahoitusvaroihin ja velkoihin kohdistuvat taloustoimet (F) Muut varojen muutokset (K) TASAPAINOERÄT JA NETTOVARALLISUUS (B) TASEEN KIRJAUSTEN LUOKITUS (L) VAROJEN LUOKITUS (A) Muut kuin rahoitusvarat (AN) Rahoitusvarat (AF) LISÄERIEN LUOKITUS Järjestämättömät lainat Pääomapalvelut Eläketaulukko Kestokulutustavarat Ulkomaiset suorat sijoitukset Ehdolliset positiot Käteisraha ja talletukset Velkapaperien luokitus jäljellä olevan maturiteetin mukaan Noteeratut ja noteeraamattomat velkapaperit Pitkäaikaiset lainat, joiden jäljellä oleva erääntymisaika on alle vuoden, ja pitkäaikaiset lainat, joiden vakuutena on kiinnitys Noteeratut ja noteeraamattomat sijoitusrahasto-osuudet Maksamattomat korot ja kuoletukset Henkilökohtaiset rahalähetykset ja rahalähetykset yhteensä PE-CONS 77/12 ADD 1 REV 1 30

TOIMIALOJEN (A) JA TUOTTEIDEN (P) RYHMITTELY JA TUNNUKSET JULKISEN SEKTORIN TEHTÄVÄLUOKITUS (COFOG) YKSILÖLLISEN KULUTUKSEN KÄYTTÖTARKOITUKSEN MUKAINEN LUOKITUS (Coicop) KOTITALOUKSIA PALVELEVIEN VOITTOA TAVOITTELEMATTOMIEN YHTEISÖJEN TEHTÄVÄLUOKITUS (COPNI) TUOTTAJIEN KÄYTTÖTARKOITUKSEN MUKAISTEN MENOJEN LUOKITUS (COPP) LUKU 24 TILIT Taulukko 24.1 Tili 0: Tavaroiden ja palveluiden tili Taulukko 24.2 Koko kansantalouden tilikokonaisuus Taulukko 24.3 Yritysten tilikokonaisuus Taulukko 24.4 Rahoituslaitosten tilikokonaisuus Taulukko 24.5 Julkisyhteisöjen tilikokonaisuus Taulukko 24.6 Kotitalouksien tilikokonaisuus Taulukko 24.7 Kotitalouksia palvelevien voittoa tavoittelemattomien yhteisöjen tilikokonaisuus PE-CONS 77/12 ADD 1 REV 1 31

LUKU 1 YLEISPIIRTEET JA PERUSPERIAATTEET YLEISPIIRTEET 1.01 Euroopan kansantalouden tilinpitojärjestelmä, jäljempänä 'EKT 2010' tai 'EKT', on kansainvälisesti yhteensopiva tilinpitokehikko, joka kuvaa systemaattisesti ja yksityiskohtaisesti koko taloutta (toisin sanoen maata, aluetta tai maaryhmää), sen rakenneosia ja sen suhteita muihin kansantalouksiin. 1.02 EKT 2010:n edeltäjä eli Euroopan kansantalouden tilinpitojärjestelmä 1995, jäljempänä 'EKT-95', julkaistiin vuonna 1996 1. EKT 2010:n menetelmä, sellaisena kuin esitetään tässä liitteessä, on rakenteeltaan samanlainen kuin EKT-95:ssä ensimmäisten kolmentoista luvun osalta. Niiden jälkeen on yksitoista uutta lukua, joissa käsitellään sellaisia järjestelmän puolia, jotka kuvastavat nykyajan kansantalouksien mittaamisessa sekä EKT-95:n käytössä tapahtunutta kehitystä Euroopan unionissa (EU). 1 Neuvoston asetus (EY) N:o 2223/96, annettu 25 päivänä kesäkuuta 1996, Euroopan kansantalouden tilinpito- ja aluetilinpitojärjestelmästä yhteisössä (EYVL L 310, 30.11.1996, s. 1). PE-CONS 77/12 ADD 1 REV 1 32

1.03 Käsikirja on rakenteeltaan seuraavanlainen: Luvussa 1 selostetaan järjestelmän peruspiirteet ja käsitteet, esitetään EKT:n periaatteet ja määritetään olennaiset tilastoyksiköt ja niiden ryhmittelyt. Luvussa on tilikokonaisuutta koskeva yleisesittely sekä lyhyt selostus, jossa esitetään pääaggregaatit, tarjonta- ja käyttötaulukoiden merkitys ja panos-tuotoskehikko. Luvussa 2 esitetään kansantalouden mittaamisessa käytetyt institutionaaliset yksiköt ja selostetaan, miten kyseiset yksiköt luokitellaan sektoreihin ja muihin ryhmiin analyysitarkoituksia varten. Luvussa 3 selostetaan kaikki järjestelmään kuuluvat taloustoimet, jotka koskevat tuotteita (tavaroita ja palveluita) sekä valmistamattomia varoja. Luvussa 4 kuvataan kaikki sellaiset kansantalouteen kuuluvat taloustoimet, jotka liittyvät tulojen ja varallisuuden jakoon ja uudelleenjakoon kansantaloudessa. Luvussa 5 on selostus kansantaloudessa esiintyvistä rahoitustaloustoimista. Luvussa 6 käsitellään muutoksia, joita hinnanmuutokset tai muut kuin taloudelliset tapahtumat voivat aiheuttaa varojen arvoon. Luvun 7 aiheena ovat varallisuustaseet sekä varojen ja velkojen luokitusjärjestelmä. Luvussa 8 esitetään tilikokonaisuus sekä kuhunkin tiliin liittyvät tasapainoerät. Luvussa 9 on selostus tarjontaja käyttötaulukoista sekä niiden merkityksestä mitattujen kansantalouden tulojen, tuotoksen ja menojen yhteensovittamisessa. Siinä kuvataan myös panos-tuotostaulukot, jotka voidaan johtaa tarjonta- ja käyttötaulukoista. Luvussa 10 selostetaan tilien nimellisarvoihin yhteydessä olevien hinta- ja volyymimittarien käsiteperusta. Luvussa 11 on selostus väestö- ja työmarkkinamittareista, joita voidaan käyttää kansantalouden tilinpidon mittarien kanssa taloudellisen analyysin välineinä. Luvussa 12 kuvataan lyhyesti neljännesvuositilinpito ja sen merkittävimmät erot vuositilinpitoon verrattuna. PE-CONS 77/12 ADD 1 REV 1 33

1.04 Luvussa 13 käsitellään aluetilinpidon laadintaan liittyviä tavoitteita, käsitteitä ja muita kysymyksiä. Luku 14 koskee rahoituksen välittäjien tuottamien ja nettokorkotuloilla rahoitettujen rahoituspalvelujen mittaamista; luku on tulos vuosia kestäneestä jäsenvaltioiden tutkimus- ja kehitystyöstä, jossa on tähdätty luotettavaan ja yhdenmukaiseen mittaamiseen kaikissa jäsenvaltioissa. Luvussa 15 käsitellään sopimuksia, leasingsopimuksia ja lisenssejä, sillä niiden merkitys kansantalouden tilinpidossa kasvaa koko ajan. Luvuissa 16 ja 17 selostetaan, miten vakuutukset, sosiaalivakuutus ja eläkkeet käsitellään kansantalouden tilinpidossa ottaen huomioon, että väestön ikääntymisen myötä uudelleenjakokysymykset tulevat entistä merkityksellisemmiksi. Luku 18 kattaa ulkomaiden tilit, joita ovat maksutasejärjestelmän tilejä vastaavat kansantalouden tilinpidon tilit. Euroopan unionin tilinpitoa käsittelevä luku 19 on myös uusi. Se koskee niitä kansantalouden tilinpidon näkökohtia, joiden osalta EU:n institutionaaliset ja kaupankäynnin järjestelyt edellyttävät yhdenmukaistamista. Luvun 20 aiheena ovat julkisyhteisöjen sektorin tilit. Aihealue on merkittävä, sillä jäsenvaltioiden julkisen talouden vakauteen liittyvät kysymykset ovat EU:ssa edelleen ratkaisevan tärkeitä talouspolitiikan kannalta. Luvussa 21 käsitellään kansantalouden tilinpidon ja liikekirjanpidon välisiä yhteyksiä. Niiden merkitys korostuu, sillä monikansallisten yritysten osuus bruttokansantuotteesta (BKT) kasvaa kaikissa maissa. Satelliittitilien ja varsinaisen kansantalouden tilinpidon välinen suhde on aiheena luvussa 22. Luvut 23 ja 24 on tarkoitettu viiteaineistoksi: luvussa 23 määritetään EKT 2010:ssä käytetyt sektoreiden, toimialojen ja tuotteiden luokitukset, ja luvussa 24 määritetään täydelliset tilikokonaisuudet kutakin sektoria varten. PE-CONS 77/12 ADD 1 REV 1 34

1.05 EKT 2010:n rakenne on yhdenmukainen vuoden 2008 kansantalouden tilinpidossa (SNA 2008) annettujen maailmanlaajuisten kansantalouden tilinpito-ohjeiden kanssa, lukuun ottamatta tiettyjä esittämistapaan liittyviä eroja ja tiettyjen EU:n erityistarkoituksiin käytettyjen EKT 2010:n käsitteiden suurempaa täsmällisyyttä. Yhdistyneet kansakunnat (YK), Kansainvälinen valuuttarahasto (IMF), Euroopan unionin tilastotoimisto (Eurostat), Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestö (OECD) ja Maailmanpankki tuottivat nämä ohjeet yhteisvastuullisesti. EKT 2010 keskittyy EU:ssa vallitseviin olosuhteisiin ja tietotarpeisiin. SNA 2008:n tavoin EKT 2010 on yhtenäistetty monissa muissa sosiaali- ja taloustilastoissa (esimerkiksi työllisyystilastoissa, teollisuustilastoissa ja ulkomaankauppatilastoissa) käytettävien käsitteiden ja luokitusten kanssa. EKT 2010:tä voidaan sen vuoksi käyttää EU:n ja sen jäsenvaltioiden sosiaali- ja taloustilastojen keskeisenä viitekehyksenä. 1.06 EKT-kehikko koostuu kahdesta pääasiallisesta taulukkokokonaisuudesta: a) institutionaalisten sektoreiden tilit; b) panos-tuotoskehikko ja toimialoittaiset tilit. PE-CONS 77/12 ADD 1 REV 1 35

1.07 Sektoritilit tarjoavat institutionaalisten sektoreiden mukaisen systemaattisen kuvauksen taloudellisen prosessin eri vaiheista: tuotannosta, tulonmuodostuksesta, tulonjaosta, tulojen uudelleenjaosta, tulonkäytöstä sekä rahoitus- ja muun varallisuuden muodostuksesta. Sektoritileihin sisältyvät myös varallisuustaseet, jotka kuvaavat varojen, velkojen ja nettovarallisuuden varantoja tilinpitojakson alussa ja lopussa. 1.08 Tarjonta- ja käyttötaulukoihin pohjautuva panos-tuotoskehikko kuvaa yksityiskohtaisemmin tuotantoprosessia (kustannusrakennetta, tulonmuodostusta ja työllisyyttä) sekä tavaroiden ja palvelujen virtoja (tuotantoa, tuontia, vientiä, kulutusta, välituotekäyttöä ja pääoman muodostusta tuoteryhmittäin). Tähän kehikkoon nivoutuu kaksi tärkeää tilien laadinnan ominaispiirrettä. Toimialalla syntyneiden tulojen summa on yhtä kuin kyseisen toimialan tuottama arvonlisäys, ja tarjonta on jokaisen tuotteen tai tuoteryhmän osalta yhtä suuri kuin kysyntä. 1.09 EKT 2010 sisältää väestön ja työllisyyden käsitteet. Tällaiset käsitteet liittyvät sektoritileihin, toimialoittaisiin tileihin sekä tarjonta- ja käyttökehikkoon. 1.10 EKT 2010 ei rajoitu vuosittaiseen kansantalouden tilinpitoon, vaan sitä sovelletaan myös neljännesvuositilinpitoon sekä lyhyempien ja pitempien jaksojen tilinpitoon. Sitä sovelletaan myös aluetilinpitoon. PE-CONS 77/12 ADD 1 REV 1 36

1.11 EKT 2010 on laadittu SNA 2008:n rinnalle, sillä kansantalouden tilinpidon tiedoilla on EU:ssa erityisiä käyttötarkoituksia. Jäsenvaltioiden vastuulla on laatia ja esittää oma kansantalouden tilinpito, joka antaa kuvan valtion taloudellisesta tilanteesta. Lisäksi jäsenvaltiot laativat tilejä, jotka esitetään komissiolle (Eurostat) osana säädettyä tietojen lähettämisohjelmaa ja joita käytetään unionissa tärkeisiin sosiaali-, talous- ja finanssipoliittisiin tarkoituksiin. Niitä käytetään esimerkiksi, kun määritetään jäsenvaltioiden maksuosuudet EU:n talousarvioon neljännen oman varan yhteydessä, kun myönnetään rakennerahastojen ohjelman kautta apua EU:n alueille ja kun seurataan jäsenvaltioiden taloudellista toimintakykyä liiallisia alijäämiä koskevan menettelyn ja vakaus- ja kasvusopimuksen puitteissa. 1.12 Jotta maksut ja tuet jaettaisiin käyttämällä ehdottoman yhdenmukaisesti laadittuja ja esitettyjä lukuja, näihin tarkoituksiin käytettävät taloustilastot on laadittava samojen käsitteiden ja sääntöjen mukaisesti. EKT 2010 on asetus, jossa määritetään, mitä sääntöjä, sopimuksia, määritelmiä ja luokituksia jäsenvaltioissa on noudatettava laadittaessa tämän asetuksen liitteessä B esitettyyn tietojen lähettämisohjelmaan kuuluvaa kansantalouden tilinpitoa. PE-CONS 77/12 ADD 1 REV 1 37

1.13 EU:ssa käytettyyn maksu- ja tukijärjestelmään kytkeytyy erittäin suuria rahamääriä, ja sen vuoksi on tärkeää, että mittausjärjestelmää sovelletaan yhdenmukaisesti jokaisessa jäsenvaltiossa. Näin ollen on tärkeää noudattaa varovaista lähestymistapaa ja välttää malleihin perustuvia menettelyjä kansantalouden mittaimien estimoinnissa, kun kyse on sellaisista estimaateista, joita ei voida havainnoida suoraan markkinoilla. 1.14 EKT 2010:n käsitteet ovat useissa tapauksissa selvempiä ja täsmällisempiä kuin SNA 2008:n, jotta kansantalouden tilinpidosta johdetut jäsenvaltioiden luvut olisivat keskenään mahdollisimman yhdenmukaiset. Luotettavia ja yhdenmukaisia estimaatteja koskeva ensisijainen vaatimus on johtanut siihen, että on määritetty kansantalouden ydintilinpito EU:ta varten. Jos mittaaminen ei ole tarpeeksi yhdenmukaista kaikissa jäsenvaltioissa, viimeksi mainitut estimaatit sisällytetään yleensä niin sanottuihin ydintilinpidon ulkopuolisiin tileihin, joihin kuuluu lisätaulukkoja ja satelliittitilejä. 1.15 On pidetty tarpeellisena noudattaa EKT 2010:ssä varovaista lähestymistapaa esimerkiksi eläkevastuiden alalla. Niiden mittaamisesta olisi taloudellisten analyysien kannalta paljon hyötyä, mutta varovaisuutta on pakko noudattaa, sillä EU:ssa tilinpidolta vaaditaan ennen kaikkea ajallista ja paikallista yhtenevyyttä. PE-CONS 77/12 ADD 1 REV 1 38

Globalisaatio 1.16 Yhä globaalimmaksi käyvä taloudellinen toiminta on lisännyt kaikentyyppistä kansainvälistä kauppaa ja tuonut maille uusia haasteita, kun nämä laativat kansantaloutensa tilinpidon. Globalisaatio on dynaaminen ja monitahoinen prosessi, jossa kansallisten varojen kansainvälinen liikkuvuus kasvaa ja toisaalta kansantaloudet tulevat entistä riippuvaisemmiksi toisistaan. Globalisaatio aiheuttaa kansantalouden tilinpitoon mahdollisesti eniten mittausongelmia siksi, että monikansallisten yritysten suorittamien kansainvälisten taloustoimien osuus kasvaa, kun emoyritysten, tytäryhtiöiden ja sivuliikkeiden välillä toteutetaan rajatylittäviä taloustoimia. Ratkaistavana on kuitenkin myös muita tietoihin liittyviä haasteita, jotka voidaan yksilöidä seuraavasti: 1) osakkuusyhtiöiden välinen siirtohinnoittelu (tuonnin ja viennin arvottaminen); 2) lisääntynyt sopimustuotanto, jonka yhteydessä tavaroilla käydään kansainvälistä kauppaa ilman omistuksen vaihtumista (jalostettaviksi tarkoitetut tavarat), ja välityskauppa; 3) internetin välityksellä käytävä kansainvälinen kauppa sekä yritysten että kotitalouksien osalta; 4) henkisten omaisuusvarojen maailmanlaajuinen kauppa ja käyttö; 5) ulkomailla työskentelevät työntekijät, jotka lähettävät huomattavia rahamääriä perheelle kotimaahan (työntekijöiden rahalähetykset osana henkilökohtaisia tulonsiirtoja); PE-CONS 77/12 ADD 1 REV 1 39

6) monikansallisten yritysten kansainvälinen toimintarakenne, jolla pyritään mahdollisimman suureen tehokkuuteen ja mahdollisimman pieneen kokonaisverorasitukseen. Seurauksena voi olla keinotekoisia yritysrakenteita, jotka eivät vastaa tosiasiallista taloudellista tilannetta; 7) offshore-rahoitusjärjestelyjen (erityistä tarkoitusta varten perustettujen yksiköiden (SPE) ja muiden järjestelyjen) käyttö rahoituksen järjestämiseksi maailmanlaajuista toimintaa varten; 8) tavaroiden jälleenvienti ja EU:ssa tavaroiden kuljetus jäsenvaltioiden välillä unioniin saapumisen jälkeen (kauttakulkukauppaan rinnastettava toiminta); 9) ulkomaisten suorien sijoitussuhteiden lisääntyminen ja suorien sijoitusten virtojen yksilöinti- ja kohdentamistarve. 1.17 Kaikki nämä globalisaationäkökohdat yleistyvät koko ajan, ja siksi rajatylittävien virtojen kartoittaminen ja tarkka mittaaminen on entistä suurempi haaste kansallisille tilastoviranomaisille. Vaikka ulkomaiden sektorin kirjauksia (ja näin ollen myös maksutaseen kansainvälisiä eriä) varten olisi käytettävissä kattava ja hyvä keruu- ja mittausjärjestelmä, globalisaation vuoksi on tarpeen tehostaa kansantalouden tilinpidon laadun ylläpitämistä kaikkien kansantalouksien ja kansantalousryhmittymien osalta. PE-CONS 77/12 ADD 1 REV 1 40

EKT 2010:N KÄYTTÖ Analyysi- ja politiikkakehikko 1.18 EKT-kehikkoa voidaan käyttää analysoitaessa ja arvioitaessa seuraavia: a) Kansantalouden rakenne. Esimerkkejä käytetyistä mittarityypeistä ovat seuraavat: 1) arvonlisäys ja työllisyys toimialoittain; 2) arvonlisäys ja työllisyys alueittain; 3) tulojen jakautuminen sektoreittain; 4) tuonti ja vienti tuoteryhmittäin; 5) kulutusmenot tehtävittäin ja tuoteryhmittäin; 6) kiinteän pääoman muodostus ja kiinteä pääomakanta toimialoittain; 7) rahoitusvarojen, varantojen ja virtojen koostumus vaateittain ja sektoreittain. b) Kansantalouden yksittäiset osat tai piirteet. Esimerkkejä ovat 1) pankki- ja rahoitustoiminta kansantaloudessa; 2) julkisyhteisöjen rooli ja rahoitusasema; PE-CONS 77/12 ADD 1 REV 1 41

3) yksittäisen alueen talous (verrattuna kansantalouden kokonaisuuteen); 4) kotitalouksien säästö ja velka. c) Kansantalouden kehitys ajankohdasta toiseen. Esimerkkejä ovat 1) BKT:n kasvunopeuden analysointi; 2) inflaation analysointi; 3) kotitalouksien menojen kausivaihteluiden analysointi neljännesvuositilinpidon perusteella; 4) erityyppisten rahoitusinstrumenttien ajankohdasta toiseen muuttuvan merkityksen analysointi, esim. johdannaisten merkityksen lisääntyminen; 5) kansantalouden toimialoittaisen rakenteen vertailu pitkällä aikavälillä. d) Kansantalous suhteessa toisiin kansantalouksiin. Esimerkkejä ovat 1) julkisyhteisöjen roolin ja koon vertailu EU:n jäsenvaltioissa; PE-CONS 77/12 ADD 1 REV 1 42

2) EU:n kansantalouksien keskinäisten riippuvuuksien analysointi, ottaen huomioon jäsenvaltiot ja niiden alueet; 3) EU:n viennin koostumuksen ja määränpään analysointi; 4) EU:n ja muiden kehittyneiden talouksien BKT:n kasvunopeuksien tai henkeä kohti laskettujen käytettävissä olevien tulojen vertailu. 1.19 EKT-kehikon mukaisilla luvuilla on suuri merkitys EU:lle ja sen jäsenvaltioille niiden sosiaali- ja talouspolitiikan muotoilussa ja seurannassa. EKT-kehikon käyttöä voidaan havainnollistaa seuraavin esimerkein: a) euroalueen rahapolitiikan seuranta ja ohjaaminen ja talous- ja rahaliiton (EMU) lähentymisperusteiden määrittely kansantalouden tilinpidon lukujen perusteella (esimerkiksi BKT:n kasvunopeus); b) liiallisia alijäämiä koskevan menettelyn perusteiden määrittely: julkisyhteisöjen alijäämän ja julkisyhteisöjen velan mittaaminen; c) rahoitustuen myöntäminen EU:n alueille: aluetukirahastojen tukien jakamisessa alueille käytetään aluetilinpidon tietoja; PE-CONS 77/12 ADD 1 REV 1 43

d) EU:n talousarvion omien varojen määrittäminen. Viimeksi mainittu riippuu kansantalouden tilinpidon luvuista kolmella tavalla: 1) EU:n kokonaisvarat määritetään prosenttiosuutena jäsenvaltioiden bruttokansantulojen (BKTL) summasta; 2) EU:n kolmas oma vara on alv:oon perustuva oma vara. Jäsenvaltioiden tämän varan maksuosuudet määräytyvät pitkälti kansantalouden tilinpidon tietojen mukaan, koska niitä käytetään perustana laskettaessa keskimääräistä alvkantaa; 3) jäsenvaltioiden suhteelliset maksuosuudet EU:n neljännen oman varan osalta perustuvat niiden BKTL-estimaatteihin. Valtaosa jäsenvaltioiden maksuista perustuu näihin estimaatteihin. EKT 2010 -käsitteiden ominaispiirteet 1.20 EKT 2010:n käsitteillä on useita tärkeitä ominaispiirteitä, joilla luodaan tasapaino tietotarpeiden ja tiedon saantimahdollisuuksien välille. Tilinpidon ominaispiirteet ovat seuraavat: a) kansainvälisesti yhteensopiva; b) yhtenäinen muiden sosiaali- ja taloustilastojärjestelmien kanssa; PE-CONS 77/12 ADD 1 REV 1 44

c) yhdenmukainen; d) operationaalinen eli käytännössä mitattavissa oleva; e) eroaa useimmista hallinnollisista käsitteistä; f) perusteltu ja pitkäaikaisesti pysyvä; g) kohteena taloudellisen prosessin kuvaus rahassa mitattavin ja helposti havainnoitavin käsittein; h) eri tilanteisiin ja tarkoituksiin sopiva. 1.21 EKT 2010:n käsitteet ovat kansainvälisesti yhteensopivia, koska a) EKT 2010:n käsitteet ovat yhdenmukaisia SNA 2008:n maailmanlaajuisten kansantalouden tilinpidon ohjeiden kanssa; b) EKT 2010 on jäsenvaltioille perusmalli (standardi), jonka mukaisesti toimitetaan kansantalouden tilinpidon tietoja kaikille kansainvälisille järjestöille; c) käsitteiden kansainvälinen yhteensopivuus on erittäin tärkeää eri maiden tilastoja vertailtaessa. PE-CONS 77/12 ADD 1 REV 1 45

1.22 EKT 2010:n käsitteet on yhdenmukaistettu muiden sosiaali- ja taloustilastojen käsitteiden kanssa, koska EKT 2010:ssä sovelletaan käsitteitä ja luokituksia (esim. Euroopan unionin tilastollinen toimialaluokitus NACE Rev. 2 1 ), joita käytetään myös muissa jäsenvaltioiden sosiaali- ja taloustilastoissa, esim. teollisuustilastoissa, ulkomaankauppatilastoissa ja työllisyystilastoissa. Käsitteelliset erot on pidetty mahdollisimman vähäisinä. Lisäksi EKT 2010:n käsitteet ja luokitukset on yhdenmukaistettu Yhdistyneiden kansakuntien käyttämien käsitteiden ja luokitusten kanssa. Tällainen yhdenmukaistaminen muiden sosiaali- ja taloustilastojen kanssa edistää näiden lukujen yhdistämistä ja vertailua, minkä ansiosta voidaan varmistaa kansantalouden tilinpidon lukujen laatu. Lisäksi näiden yksittäisten tilastojen sisältämiä tietoja voidaan paremmin suhteuttaa yleisiin kansantalouden tilastoihin. 1.23 Kun kansantalouden tilinpidon kehikossa ja muissa sosiaali- ja taloustilastojärjestelmissä käytetään samoja käsitteitä, pystytään tuottamaan yhdenmukaisia mittaustuloksia. On esimerkiksi mahdollista laskea seuraavat suhteet: a) tuottavuusluvut, kuten arvonlisäys tehtyä työtuntia kohti (nämä tiedot edellyttävät yhteensopivuutta arvonlisäyskäsitteen ja tehtyjen työtuntien käsitteen välillä); b) kansantalouden käytettävissä olevat tulot henkeä kohti (tämä suhde edellyttää yhteensopivuutta kansantalouden käytettävissä olevien tulojen ja väestön käsitteiden välillä); 1 Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 1893/2006, annettu 20 päivänä joulukuuta 2006, tilastollisen toimialaluokituksen NACE Rev. 2 vahvistamisesta (EUVL L 393, 30.12.2006, s. 1). PE-CONS 77/12 ADD 1 REV 1 46