HÄMEEN YMPÄRISTÖKESKUS Ympäristölupaosasto Nro YLO/lup/109/05 Dnro HAM-2004-Y-451-131 annettu julkipanon jälkeen 9.6.2005 ASIA Päätös Maatalousyhtymä Jaakkola Ismo, Sinikka ja Antti ympäristönsuojelulain 35 :n mukaisesta ympäristölupahakemuksesta, joka koskee eläinsuojan toiminnan laajentamista. LUVAN HAKIJA Maatalousyhtymä Jaakkola Ismo, Sinikka ja Antti Aronkulmantie 116, 30100 Forssa Puh.nro: 03 4353706 Y-tunnus: 0960775-7 TOIMINTA JA SEN SIJAINTI Ympäristölupaa haetaan yhdistelmäsikalan toiminnan laajentamiselle. Eläinsuojissa tulee laajennuksen jälkeen olemaan eläinpaikkoja 200 emakolle ja 926 lihasialle. Eläinsuojat sijaitsevat Tammelan kunnan Kallion kylässä tilalla Harjula, kiinteistörekisteritunnus 834-407-0002-0039. LUVAN HAKEMISEN PERUSTE Ympäristönsuojelulaki 28 :n 1 momentti Ympäristönsuojeluasetus 1 :n 1 momentti kohta 11 a, eläinsuoja, joka on tarkoitettu vähintään 200 lihasialle LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Hämeen ympäristökeskus Ympäristönsuojelulaki 31 :n 2 momentti Ympäristönsuojeluasetus 6 :n 1 momentti kohta 10 a, eläinsuoja, joka lannantuotannoltaan tai ympäristövaikutuksiltaan vastaa 1 000 lihasialle tarkoitettua eläinsuojaa. ASIAN VIREILLETULO Hakemus on toimitettu Hämeen ympäristökeskukselle 31.12.2004. suoritemaksu 1200 euroa
Ympäristölupaosasto 9.6.2005 HAM-2004-Y-451-131 2 TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT JA SOPIMUKSET Tilalle on 6.6.1996 myönnetty ympäristölupamenettelylain mukainen ympäristölupa 100 emakon ja 400 lihasian sikalalle. Hakemusasiakirjat sisältävät seuraavat sopimukset: -suullinen pellon, 10 ha, vuokrasopimus Matti Mikkolan perikunnan kanssa -lannan vastaanottosopimus 107,17 ha:n alalle Jorma Pelto-Huikon kanssa. ALUEEN KAAVOITUSTILANNE Tilakeskus sijaitsee maa- ja metsätalousvaltaisella haja-asutusalueella, jolla ei ole voimassa olevaa yleis- tai asemakaava. LAITOKSEN SIJAINTIPAIKKA JA SEN YMPÄRISTÖ Tilakeskus sijaitsee Kokemäen vesistöalueella (35), Loimijokeen (35.9) laskevan Pyhäjärven alueen (35.93) Kalliojärven osavaluma-alueella (35.938). Lähin vesistö on Pyhäjärvi, jonne eläinsuojista on vesiuomia pitkin matkaa yli 4 km. Eläinsuojat eivät sijaitse pohjavesialueella. Lähin pohjavesialue, Murronkulman (0416952) I-luokan pohjavesialue, sijaitsee noin 5,3 km:n päässä tilakeskuksesta. Tilakeskus sijaitsee aivan Torronsuon kansallispuiston ja Natura 2000-alueen tuntumassa. Eläinsuojista on kansallispuiston rajalle noin 120 m. Lähimpään rakennettuun naapurikiinteistöön on eläinsuojista matkaa noin 110 m. Sikalarakennuksista noin kilometrin säteellä sijaitsee 18 rakennettua asuin- tai lomakiinteistöä. ELÄINSUOJAN TOIMINTA Sikalat Nykyisissä sikaloissa on eläinpaikkoja yhteensä 150 emakolle ja 500 lihasialle. Olemassa olevia sikalarakennuksia on tarkoitus laajentaa niin, että laajennuksen jälkeen eläinpaikkoja on yhteensä 200 emakolle ja 926 lihasialle. Sekä nykyisissä sikalarakennuksissa että uusissa laajennusosissa on tietokoneohjattu alipaineilmastointi. Kaikki rakennukset lämmitetään hakkeella. Lannan varastointi Lannankäsittelymenetelmänä sikaloissa on lietelanta. Lietekuilut toimivat padotuksella. Tilakeskuksessa on tällä hetkellä kaksi kattamatonta, alta päin täytettävää betonielementtirakenteista lietesäiliötä, joiden hyötytilavuus on yhteensä 1 500 m 3. Lisäksi katettua säilötilavuutta on 90 m 3. Tiivispintaisia kuormauslaattoja ei ole. Nykyisten lietekuilujen tilavuus on 530 m 3. Laajennuksen yhteydessä rakennetaan hyötytilavuudeltaan 1 100-1 200 m 3 :n suuruinen kattamaton etälietesäiliö noin 1,6 km:n päähän eläinsuojasta, kiinteistölle Aronkulma, kiinteistörekisteritunnus 834-407-0002-0067. Lietelannan varastotilavuutta on laajennuksen jälkeen käytettävissä yhteensä 3 220-3 320 m 3. Enimmäiseläinmäärällä laskettuna lannan varastointiin tarvitaan hyötytilavuutta 3 252 m 3.
Ympäristölupaosasto 9.6.2005 HAM-2004-Y-451-131 3 Lannan levitys Öljysäiliöt Vesihuolto Lannan levitykseen toiminnanharjoittajalla on käytettävissä peltoa 169,17 ha, josta omaa on 52 ha, vuokrapeltoa 10 ha ja sopimuspeltoa 107,17 ha. Lantaa levitetään pääosin 15.4.-15.6. kylvöjen alle ja tarvittaessa syksyllä 1.8.-15.11. ennen syysmuokkausta. Liete mullataan heti levityksen jälkeen. Lannan levitys tapahtuu tällä hetkellä pääosin hajalevityskalustolla, mutta laajennuksen jälkeen tullaan mahdollisuuksien mukaan siirtymään letkulevityskalustoon. Tilalla on dieselpolttoaineelle 6 000 litran farmarisäiliö, joka on varustettu laponestolaitteella. Lisäksi kuivurilla on 10 000 litran säiliö. Kumpaakaan säiliötä ei ole sijoitettu tiiviille alustalle. Muita öljytuotteita, enintään 200 litraa säilytetään konehallissa. Eläinsuojissa käytettävä vesi otetaan tilan omasta kaivosta. Paras käyttökelpoinen tekniikka Sikojen ruokinta perustuu tarkkaan ruokinnan optimointiin, jolloin estetään ylimääräisen typen joutuminen rehun kautta lietteeseen, mikä vähentää hajuhaittoja. Lanta varastoidaan vesitiiviissä säiliöissä, jotka täytetään alta päin. Yksi säiliöistä on varustettu kiinteällä katteella. Lannan levityksessä siirrytään vähitellen käyttämään letkulevitintä. YMPÄRISTÖKUORMITUS JA SEN RAJOITTAMINEN Päästöt ilmaan Hajuja ja ammoniakkipäästöjä aiheutuu eläinsuojien ilmanvaihdosta, lannan varastoinnista ja levityksestä. Ilmastoinnin kautta tulevaa hajuhaittaa vähennetään myös huolehtimalla eläinsuojan puhtaudesta ja optimoimalla ruokinta, millä estetään ylimääräisen typen joutuminen lantaan. Levityksen aikaista hajuhaittaa ehkäistään levitysaikojen valinnalla ja siirtymällä vähitellen letkulevityskaluston käyttöön sekä multaamalla liete levityksen jälkeen nitraattiasetuksen ja ympäristötukiehtojen mukaisesti keväällä ja syksyllä levitettäessä. Päästöt maahan ja vesiin Eläinsuojista ei synny suoria päästöjä maahan tai vesiin. Lanta varastoidaan vesitiiviissä lietesäiliöissä, jonne johdetaan myös eläinsuojien pesuvedet. Lannan levityksessä noudatetaan valtioneuvoston asetusta nitraattien vesiin pääsyn estämisestä. Lisäksi toiminnanharjoittaja on liittynyt ympäristötukijärjestelmään kaudeksi 2002-2007. Öljyvahingot ehkäistään ennakolta käyttämällä tähän tarkoitukseen hyväksyttyjä säiliöitä, asentamalla ne määräysten mukaisesti ja tarkastuttamalla ne säännöllisesti. Muita kemikaaleja, kuten esimerkiksi kasvinsuojeluaineita tilalla ei pääsääntöisesti varastoida lainkaan.
Ympäristölupaosasto 9.6.2005 HAM-2004-Y-451-131 4 Melu ja liikenne Jätteet Melua syntyy toiminnan kannalta tarpeellisesta liikenteestä. Porsas- ja teurasauto käy joka toinen viikko ja rehuauto kerran kuukaudessa. Liikenne on vilkkainta lannan levitysaikana. Kiinteistöjen osalta toiminnanharjoittaja on liittynyt järjestetyn kunnallisen jätehuollon piiriin. Toiminnassa syntyy ja käsitellään muita jätteitä seuraavasti: Jätelaji Määrä vuodessa Toimituspaikka/käsittelytapa kuolleet eläimet 4,5 t raatokeräily/käsittelylaitos muovi, paperi -- energiajätekeräys ongelmajätteet -- ongelmajätekeräys rautaromu -- metallinkeräys Porsaiden raadot säilytetään pakastimessa. Muille keräilyä odottaville eläinraadoille on hankittu Bio Box-merkkinen raatojen tilavarastointiin suunniteltu säilytysastia. TOIMINNAN VAIKUTUKSET YMPÄRISTÖÖN Hakijan mukaan toiminnasta ei aiheudu merkittäviä vaikutuksia ympäristöön. TOIMINNAN JA SEN VAIKUTUSTEN TARKKAILU Hakija ei ole esittänyt toiminnan tai sen vaikutusten tarkkailua. POIKKEUKSELLISET TILANTEET JA NIIHIN VARAUTUMINEN Lietesäiliöt tarkastetaan silmämääräisesti tyhjennyksen yhteydessä. Lietealtaat on upotettu osittain maahan ja reunat pengerretty, mikä estää lietteen valumisen maastoon altaan reunan mahdollisesti revetessä. Öljysäiliöiden vuodot estetään määräaikaistarkastuksin ja noudattamalla voimassa olevia turvallisuusmääräyksiä. Tilalla on valmiudet aggregaatin käyttöön, mikä mahdollistaa lähes normaalin toiminnan sähkökatkosten aikana. LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY Lupahakemuksen täydennykset ja muutokset Hakija on ilmoittanut 1.6.2005 päivätyssä vastineessaan, että Forssan kaupungin Kuuston ja Lunttilan alueella sijaitsevat, Jorma Pelto-Huikon hallinnassa olevat peltolohkot 02141, 02142, 01437, 01438, 02147 ja 02149, yhteensä 27,83 ha, poistetaan levitysalasta.
Ympäristölupaosasto 9.6.2005 HAM-2004-Y-451-131 5 Lupahakemuksesta tiedottaminen Tarkastukset ja neuvottelut Hämeen ympäristökeskus on kuuluttanut lupahakemuksesta 10.2.-11.3.2005 ilmoitustaulullaan sekä Tammelan kunnan virallisella ilmoitustaululla sekä ilmoittanut kuulutuksesta Forssan Lehdessä 10.2.2005. Hakemuksesta on 7.2.2005 päivätyllä kirjeellä annettu erikseen tieto tiedossa oleville asianosaisille. Lupahakemuksessa mainitulla kiinteistöllä on suoritettu maastotarkastus 23.2.2005. Tarkastuksesta on laadittu erillinen muistio. Lausunnot Hämeen ympäristökeskus on pyytänyt 7.2.2005 päivätyillä kirjeillä lausunnot Tammelan kunnan kunnanhallitukselta ja ympäristölautakunnalta sekä Forssan seudun terveydenhuollon kuntayhtymältä sekä 18.2.2005 päivätyllä kirjeellä Forssan kaupungin ympäristölautakunnalta. Forssan kaupunginhallitus on omaaloitteisesti antanut lausunnon. Tammelan kunnanhallitus esittää 21.2.2005 päivätyssä lausunnossaan seuraavaa: - Hakijan tilakeskus ja tilan omat pellot sijaitsevat Tammelan kunnan Kallion kylässä, jossa ei ole vahvistettua yksityiskohtaista kaavaa. - Maakuntavaltuuston 29.11.2004 hyväksymässä, mutta vahvistamattomassa maakuntakaavassa on Kallion kylään osoitettu maakaasulinjaa ja hevosvaellusreittejä varten aluevaraukset. - Tilakeskus sijaitsee Torronsuon kansallispuiston ja Natura-alueen tuntumassa. Tilan toiminnoilla ei kuitenkaan ole vaikutusta Torronsuon kansallispuistoon eikä Natura-alueisiin. - Muilta osin Tammelan kunnalla ei ole lausuttavaa ympäristölautakunnan lausunnon täydentäessä tätä kunnanhallituksen lausuntoa. Tammelan kunnan ympäristölautakunta toteaa 16.2.2005 päivätyssä lausunnossaan seuraavaa: - Lietevarastojen tulee olla tiiviitä. - Lannan varastoinnissa ja levityksessä tulee noudattaa valtioneuvoston asetuksen säännöksiä ja huomioitava riittävät etäisyydet talousvesikaivoihin ja vesistöihin. - Lietteen kuljetuksessa ja levityksessä tulee huomioida asutuksen läheisyys. Forssan seudun terveydenhuollon kuntayhtymä toteaa 5.4.2005 päivätyssä lausunnossaan seuraavaa: 1. Ottaen huomioon, että sikala sijaitsee lähellä asutusta ja kyseessä on huomattava laajennus, tulisi kaikessa sikalan toiminnassa pyrkiä parhaaseen mahdolliseen käyttökelpoiseen tekniikkaan, jotta haju- ym. haitat saataisiin minimoitua. 2. Eläinjäte tulee toimittaa raatokeräilyn kautta käsiteltäväksi eläinjätteen käsittelylaitoksessa. Jätteet on varastoitava maa- ja metsätalousministeriön vaatimusten mukaisesti eli raadoille on oltava asianmukainen jäähdytettävä säilytysastia tai tila.
Ympäristölupaosasto 9.6.2005 HAM-2004-Y-451-131 6 3. Lannan levitys ja varastointi on tehtävä valtioneuvoston asetuksen mukaisesti. Lannan levityksessä on huomioitava mm. riittävä suojavyöhyke talousvesikaivoista ja asutuksesta. 4. Avonaiset lietesäiliöt, ottaen huomioon myös etäsäiliö, tulisi kattaa vähintään keveillä katteilla mm. hajuhaittojen vähentämiseksi ympäristössä. 5. Tuotantotilalla käytettävän talousveden laadun tulee täyttää sosiaali- ja terveysministeriön asetuksen mukaiset vaatimukset. 6. Tilan käytössä olevien polttoainesäiliöiden ja lietesäiliöiden tulee olla rakenteiltaan ja varustukseltaan sellaisia, ettei niistä vahingon sattuessa synny pohjavesien tai maaperän pilaantumisen vaaraa. Hakijan tulee tarkkailla säännöllisesti säiliöiden kuntoa. 7. Kärpäshaittojen torjuntaa on suoritettava tehokkailla torjuntamenetelmillä. 8. Eläinten ruokintaan ei saa käyttää lihaa sisältävää ruokajätettä. 9. Elintarviketuotantoon käytettäviä eläimiä on hoidettava, käsiteltävä ja kuljetettava siten, että niistä saatavien elintarvikkeiden hyvä elintarvikehygieeninen laatu voidaan turvata. 10. Eläintautien leviämisen estämiseksi -eläinsuojassa ja sen ympäristössä tulee pitää yllä säännöllistä rottasotaa -luonnonvaraisten jyrsijöiden pääsy tuotantotiloihin sekä rehuvarastoon on estettävä rakenteellisin keinoin -eläinsuojan sisäänkäynnit suositellaan varustettavaksi asianmukaisilla desinfiointialtailla 11. Toiminta tulee järjestää siten, että se täyttää sikojen pidolle asetettavat eläinsuojeluvaatimukset. Forssan kaupungin ympäristölautakunta esittää 12.4.2005 päivätyssä lausunnossaan seuraavaa: Osa hakemusasiakirjoissa esitetyistä lannan levityspelloista on asemakaavan mukaista asuntoaluetta eivätkä ole sopimuksentekijän hallinnassa. Kaiken kaikkiaan Tammelantien varressa sijaitsevat lannan levitykseen tarkoitetut sopimuspellot rajautuvat osittain aivan asemakaavan mukaiseen asuntoalueeseen. Tälle alueelle lietteen levitys mahdollisesti aiheuttaa naapuruussuhdelain mukaisen kohtuuttoman rasituksen varsinkin, jos levitys tapahtuu hakemuksessa esitettynä pintalevityksenä. Ympäristölupapäätöksessä tulee mahdollisuuksien mukaan antaa määräyksiä lannan levityksen hajupäästöjen vähentämiseksi, esimerkiksi lannan käsittelyn tehostamisesta tai käytettävästä levitystekniikasta. Hakemuksessa esitetään rakennettavaksi etälietesäiliö. Lautakunta ei voi ottaa kantaa sen sijoitukseen, koska säiliön paikkaa ei ole esitetty. Forssan kaupungin kaupunginhallitus esittää 9.5.2005 päivätyssä lausunnossaan seuraavaa: - Ympäristökeskus ei ole pyytänyt kaupunginhallitukselta lausuntoa hakemuksen johdosta. Asian merkittävyyden vuoksi kaupunginhallitus antaa omaaloitteisesti hakemuksen johdosta lausunnon. - Hakemuksessa tarkoitettu lannanlevitys ei ole toivottavaa, sillä lannan levityspellot rajautuvat jo olemassa oleviin asuntoalueisiin ja osa niistä sijaitsee asemakaavan mukaisilla tulevilla asuntoalueilla. Peltojen ja asuntoalueiden sijaintien ongelmallisuus ilmenee oheisesta asemakaavakartasta. Kaupunginhallitus edellyttää, että ympäristölupaan sisällytetään riittävän tiukat määrä-
Ympäristölupaosasto 9.6.2005 HAM-2004-Y-451-131 7 ykset mahdollisen terveyshaitan ja naapurustolle aiheutuvan kohtuuttoman rasituksen ehkäisemiseksi. Kaupunginhallitus yhtyy lisäksi kaupungin ympäristölautakunnan hakemuksen johdosta antamaan lausuntoon. Muistutukset Määräaikaan mennessä hakemuksesta jätettiin yksi muistutus. Hakijan vastine Muistuttaja A asiakumppaneineen esittävät 1.3.2005 päivätyssä muistutuksessaan seuraavaa: - Muistutus koskee lannan levitystä ympäristöluvan hakijan ja Jorma Pelto- Huikon välisen lannanlevityssopimuksen mukaisille Forssan kaupungin Kuuston ja Lunttilan kaupunginosassa sijaitseville peltolohkoille. Alue rajoittuu kaava-alueeseen ja osa levitysalueesta on myös merkitty voimassa olevassa rakennuskaavassa. Lähimmät asunnot sijaitsevat 8-20 m päässä levityspelloista. - Lietelannan levitysalueen valinnassa on yksipuolisesti ajateltu ekologisia arvoja kuten pellon rakenteellista soveltuvuutta levitykseen sekä vesiensuojelua. Suora ja epäsuora terveyshaitta ja viihtyvyyshaitta lietteen levitysalueiden läheisyydessä asuvaan väestöön on jätetty huomioimatta. Lietteen aiheuttaman hajun kokevat haitalliseksi pääsääntöisesti sairaat ihmiset. Näitä henkilöitä ovat mm. astmaatikot ja henkilöt, joilla on migreenitaipumusta. Muu väestö kokee lietelannan hajun epämiellyttävänä. Viihtyvyyshaittatekijöitä ovat hajun tunkeutuminen asuntoon ilmanvaihdon kautta, hajun imeytyminen ulkona kuivatettaviin pyykkeihin ja hajun imeytyminen ilmanvaihtosuodattimiin ja asunnon sisärakenteisiin. Taajama-alueilla lannan hajua pidetään yleisesti sinne kuulumattomana. Myös taloudellisia menetyksiä voi syntyä pyykkien uudelleenpesusta ja ilmanvaihtosuodattimien vaihtotarpeen lisääntymisestä. Muistutuksen kohteena oleva lannan levityspelto sijaitsee rakennuskaava-alueella vallitsevan tuulen alapuolella. - Lietelannan levittämisessä peltoon on useita menetelmiä. Yleisin on lietteen levitys keväällä kynnökselle tai syksyllä sänkeen. Kevätlevityksessä liete useimmiten mullataan. Kevätlevityksen ongelmana on kylvöajan lyhyys ja ennakoimattomat sääolot. Syyslevityksessä on käytössä lietteen multaus tai kyntö. Yhtenä uutena levitystapana on lietteen levitys kasvustoon. Kasvustoon levitys on hajuhaittojen kannalta ongelmallisin. Sopivissa olosuhteissa hajuhaittaa voi olla useita viikkoja. Jonkin verran käytetään myös lietteen sijoitustekniikkaa, millä menetelmällä hajuhaitat ovat vähäisimmät. Myös ravinteiden kannalta tämä menetelmä on suositeltavin. - Muistuttajat eivät hyväksy lietelannan levitystä muistutuksen karttaliitteessä esitetylle alueelle minään vuodenaikana eikä millään menetelmällä. Muulle ko. lannan levityssopimuksessa merkitylle alueelle lietelannan levitys voidaan sallia ainoastaan syksyisin sänkeen levitettynä ja välittömästi kynnettynä. Tällöinkin pitää huomioida vallitsevat tuuliolosuhteet. Toiminnanharjoittajalle on varattu 21.4.2005 ja 13.5.2005 päivätyillä kirjeillä tilaisuus vastineen antamiseen lausuntojen ja muistutuksen johdosta. Hakija on 1.6.2005 päivätyssä kirjeessään ilmoittanut, että Forssan kaupungin Kuuston ja Lunttilan alueella sijaitsevat, Jorma Pelto-Huikon hallinnassa olevat peltolohkot 02141, 02142, 01437, 01438, 02147 ja 02149, yhteensä 27,83 ha, poistetaan levitysalasta.
Ympäristölupaosasto 9.6.2005 HAM-2004-Y-451-131 8 YMPÄRISTÖKESKUKSEN RATKAISU Vastaukset lausuntoihin Hämeen ympäristökeskus myöntää Maatalousyhtymälle Jaakkola Ismo, Sinikka ja Antti ympäristönsuojelulain 28 :n mukaisen ympäristöluvan hakemuksen mukaisen eläinsuojan toiminnalle. Ympäristölupa ei koske rakennettavaa etälietesäiliötä. Toimintaa on harjoitettava hakemuksessa esitetyllä tavalla, ellei lupamääräyksissä muuta vaadita. Lausunnoissa ja muistutuksessa on tuotu esiin lietteen levityksen aiheuttama hajuhaitta Forssan kaupungin asema- ja rakennuskaava-alueella ja vaadittu levityksen kieltämistä ja rajoittamista vain syksyllä, ennen kyntöä tapahtuvaksi. Toiminnanharjoittajalla on sopimuspohjaista lannanlevitysalaa Forssan kaupungin alueella. Toiminnanharjoittaja on muistutuksen ja lausuntojen johdosta tekemässään vastineessa ilmoittanut, että ne peltolohkot, joille lannan levitys tehdyssä muistutuksessa on vaadittu kiellettäväksi, poistetaan levitysalasta, joten siltä osin vaatimukset ovat aiheettomia. Peltolohkot, joille esitetään levityksen rajoittamista vain syksyyn, sijaitsevat Loimijoen varrella ja lähellä Kaukjärven rantaa. Lannan levitystä syksyllä tulisi välttää, koska pellolla ei ole ravinteita sitovaa kasvillisuutta ja ravinteet pääsevät huuhtoutumaan vesistöön. Maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn estämistä koskevan valtioneuvoston asetuksen (931/2000) mukaan lanta tulisi ensisijaisesti levittää keväällä. Lannan levitys pelloille ei itsessään ole luvanvaraista toimintaa. Lannan levitystä ja muuta peltoviljelyä säädellään maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn estämistä koskevassa valtioneuvoston asetuksessa (931/2000), jonka noudattamista valvoo ympäristöviranomainen ja TE-keskus, sekä vapaaehtoisessa ympäristötukijärjestelmässä, johon toiminnanharjoittajan tila on liittynyt, ja jota valvoo TE-keskus. Luvassa vaadittava levitysala perustuu em. valtioneuvoston asetuksen määräyksiin. Myös hehtaarikohtaisia lannan levitysmääriä, levitysajankohtia ja pakollisten suojakaistojen leveyksiä vesistöjen ja ojien varrella säädellään em. määräyksin, eikä niistä ei ole tarpeen antaa määräyksiä ympäristöluvassa. Jos lantaa levitetään sopimuspelloille, levityspeltojen haltija on vastuussa siitä, että em. lannan levitystä koskevia määräyksiä noudatetaan. Ympäristöluvassa on kuitenkin annettu jätteitä ja jätehuoltoa koskevien ympäristösuojelulain 43 :n 1 momentin 2 kohdan ja 45 :n nojalla joitakin lannan levitykseen liittyviä määräyksiä, joilla pyritään estämään pohja- ja kaivovesien pilaantumisriski sekä vähentämään levityksen aikaisen hajun aiheuttamaa viihtyvyyshaittaa. Määräykset eivät kuitenkaan sido sopimuspeltojen omistajia muutoin kuin lannan vastaanottosopimukseen mahdollisesti otetun ehdon perusteella. Muut lausunnoissa esitetyt vaatimukset on otettu huomioon lupamääräyksissä ilmenevällä tavalla.
Ympäristölupaosasto 9.6.2005 HAM-2004-Y-451-131 9 Lupamääräykset 1. Tilalla Harjula, kiinteistörekisteritunnus 834-407-002-0039 sijaitseviin eläinsuojiin saa sijoittaa yhteensä enintään 200 emakkoa ja 926 lihasikaa. Eläinmääriä voidaan muuttaa edellyttäen, että lannantuotanto tai muut ympäristövaikutukset eivät ylitä edellä mainittujen eläinmäärien yhteistä lannantuotantoa ja ympäristövaikutuksia. (YSL 43 ) Lupa on myönnetty eläinsuojien hakemuksessa esitetyn enimmäispaikkaluvun mukaisesti. Eläinten ikäjakaumakohtaiset määrät saattavat vaihdella kulloisenkin tuotantotilanteen mukaisesti sekä eläinaineksen uusimisen yhteydessä. Toimintaa tulee kuitenkin harjoittaa lupapäätöksen perusteena olevien eläinten yhteenlasketun eläinyksikkömäärän puitteissa siten, että lannantuotanto tai muut ympäristövaikutukset eivät ylitä mainittujen eläinmäärien yhteistä lannantuotantoa tai muita ympäristövaatimuksia. Eläinmäärä tulee mitoittaa myös kulloinkin käytettävissä olevan lannan varastotilavuuden mukaan. 2. Toiminnassa syntyvä lanta on varastoitava vesitiiviissä alta päin täytettävissä lietesäiliöissä. Kulloisenkin eläinmäärän mukaan laskettuna lietelannan varastotilaa tulee olla vähintään 7 m 3 /emakko ja 2 m 3 /lihasika. Jos lietesäiliöitä ei kateta siten, että sadevesien pääsy säiliöihin estyy, sadevesille on varattava varastotilavuutta vähintään 0,3 m 3 /avopintainen säiliö-m 2. (YSL 43, 45 ) Varastotilavaatimus perustuu maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamista koskevan valtioneuvoston asetuksen (931/2000) määräyksiin. Tilavaatimus sisältää eläinsuojien normaalit pesuvedet. Lietesäiliötilavuuteen voidaan laskea mukaan lietekourujen ja pumppukaivojen varastotilavuus. 3. Lantavarastot tulee tyhjentää perusteellisesti vuosittain. Lannan varastoinnin, käsittelyn, kuljettamisen ja hyödyntämisen tulee tapahtua siten, ettei lantaa tai jätevesiä pääse ympäristöön eikä naapureille aiheuteta kohtuutonta rasitusta. Lannan kuormaus on tehtävä tiivispintaisella alustalla. Lietesäiliöiden ympäristö ja tiet, joita on käytetty lannan kuljetukseen, on siistittävä lannan käsittelyn yhteydessä mahdollisesti maastoon valuneesta lannasta. (YSL 7, 43, 45, NaapL 17 ) Lantavarastojen vuosittaisella perusteellisella tyhjentämisellä varmistetaan varastojen hyötytilavuuden säilyminen suunnitelmien mukaisena. Samalla rakenteet voidaan tarkastaa mahdollisten vaurioiden havaitsemiseksi. Ympäristönsuojelulain 7 :n mukaan maahan ei saa jättää tai päästää jätettä eikä muutakaan ainetta siten, että seurauksena on sellainen maaperän laadun huononeminen, josta voi olla haittaa terveydelle tai ympäristölle, viihtyisyyden melkoista vähenemistä tai muu niihin verrattava yleisen ja yksityisen edun loukkaus, joten maahan valunut lanta on korjattava pois. Tiivispintaiselta kuormauslaatalta kuormauksen yhteydessä tapahtuvat valumat on helppo havaita ja siistiä pois.
Ympäristölupaosasto 9.6.2005 HAM-2004-Y-451-131 10 4. Toiminnanharjoittajan on tarkkailtava lantavarastojen kuntoa säännöllisesti. Mikäli rakenteissa havaitaan vaurioita, jotka voivat johtaa päästöjen syntymiseen, puutteet on korjattava välittömästi. Selvitys nykyisten lietesäiliöiden tiiveydestä tulee toimittaa Hämeen ympäristökeskukseen kuuden kuukauden kuluessa tämän päätöksen lainvoimaiseksi tulosta. (YSL 4, 5, 43, 46 ) Lantavarastoja koskeva tarkkailu- ja selvitysvelvoite sekä mahdollisesti havaittujen vaurioiden välitön korjausvelvoite on annettu sen varmistamiseksi, ettei toiminnasta aiheudu suoria valumia maaperään. 5. Eläinsuojan jätevedet on johdettava lietesäiliöön tai muuhun umpisäiliöön tai puhdistettava asianmukaisesti ennen maastoon johtamista. (YSL 7, 43, 45 ) Käsittelyvaatimus perustuu valtioneuvoston asetukseen (542/2003) talousjätevesien käsittelystä vesihuoltolaitosten viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla. Asetuksessa määritetään myös mahdolliselta puhdistamolta vaadittava puhdistusteho. 6. Vesinäytteen ottomahdollisuus uusien eläinsuojien ja lietesäiliöiden kuivatusvesistä on järjestettävä. Myös olemassa olevan eläinsuojan ja lietesäiliöiden kuivatusvesistä näytteenottomahdollisuus on järjestettävä, mikäli se kohtuullisin kustannuksin on mahdollista. Eläinsuojakiinteistöjen kuivatusvesien poisjohtaminen on järjestettävä siten, että lietelannan pääsy ojiin ja vesistöön on mahdollista estää myös onnettomuustilanteessa. Ympäristöön vahingon tai onnettomuuden johdosta joutunut lanta on välittömästi korjattava talteen. (YSL 7, 43 ) Kuivatusvesistä otettavalla vesinäytteellä voidaan seurata mahdollisia vuotoja rakenteissa. Kiinteistöjen kuivatusjärjestelyillä voidaan minimoida onnettomuustilanteessa lannan pääsy vesiuomiin. 7. Eläintenpito, eläinsuojien ilmanvaihto, lannan käsittely ja varastointi on järjestettävä ja hoidettava siten, ettei eläinsuojien ja lietesäiliöiden sijaintikiinteistöllä tapahtuvasta toiminnasta aiheudu kohtuutonta hajuhaittaa hajulle altistuvissa kohteissa. Olemassa olevien sikalarakennusten ja rakennettavien laajennusosien poistoilmahormien korkeuden tulee olla vähintään 1,5 m rakennuksien katonharjalta mitattuna. Lietesäiliöt tulee kattaa ja säiliöt tulee pitää katettuina työteknisiä syitä lukuun ottamatta. Mikäli lietettä ilmastetaan, myös ilmastuksen tulee tapahtua katetussa säiliössä. Jos katteena käytetään kelluvaa katetta, katteen riittävyys tulee tarkastaa säännöllisesti.
Ympäristölupaosasto 9.6.2005 HAM-2004-Y-451-131 11 Mikäli toiminnanharjoittajan suorittamista toimenpiteistä huolimatta kohtuutonta hajuhaittaa ilmenee, haitta on arvioitava ja haitan torjuntaa on tehostettava Hämeen ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla. (YSL 43, NaapL 17 ) Sikaloiden lähiympäristössä sijaitsee useita asuinkiinteistöjä. Korkeilla poistohormeilla poistoilma saadaan puhallettua korkealle ja laimenemaan tehokkaasti, jolloin hajuhaitat sikalan lähiympäristössä vähenevät. Lietesäiliöiden kattamisella voidaan merkittävästi pienentää ammoniakin ja muiden hajuyhdisteiden haihtumista ilmaan lietteen varastoinnin ja käsittelyn aikana. 8. Eläinsuojan laajennuksen lopulliset pääpiirustukset tulee toimittaa Hämeen ympäristökeskukseen viimeistään kuukautta ennen rakentamisen aloittamista. Sikalan laajennuksen osalta hakemusasiakirjat sisältävät ainoastaan luonnostason piirustukset. Lopullisten piirustusten toimittamisella varmistetaan eläinsuojien luvanmukaisuus. 9. Lanta tulee ensisijaisesti hyödyntää lannoitteena pellolla. Lannan levitykseen tulee kulloisenkin eläinmäärän mukaan laskettuna olla käytettävissä vähintään yksi peltohehtaari 3 emakkoa tai 11 liha- ja siitossikaa kohden. Luvan mukaisella enimmäiseläinmäärällä tulee peltoa olla vähintään 151 ha. Lannan hyödyntämisestä muulla tavoin tulee olla asianmukaiset sopimukset. (YSL 43, 45, YSA 4 ) Peltoalavaatimus perustuu lannan keskimääräiseen fosforisisältöön sekä peltoviljelykasvien keskimääräiseen fosforilannoitustarpeeseen ympäristöministeriön kotieläintalouden ympäristönsuojelusta 30.9.1998 annetun ohjeen mukaisesti. 10. I- ja II-luokan pohjavesialueilla lannan levitys on kielletty varsinaisella pohjaveden muodostumisalueella ja levitystä tulisi välttää suojavyöhykealueella eli pohjavesialueen ulkorajan ja varsinaisen muodostumisalueen välisellä vyöhykkeellä. Lantaa levitettäessä on talousvesikaivojen ympärille jätettävä maaston korkeussuhteista, maalajista ja kaivon rakenteesta riippuen 30-100 metriä leveä suojaalue, jolle lantaa ei levitetä. (YSL 8, 43, 45 ) Toiminnanharjoittaja on aina vastuussa siitä, ettei YSL 8 :n tarkoittamaa pohjaveden pilaantumista tapahdu. Lannan käyttö lannoitteena luokitetuilla pohjavesialueilla, varsinkin pohjaveden varsinaisella muodostumisalueella aiheuttaa pohjavesien pilaantumisriskin, joten lannan levitystä pohjavesialueilla on vältettävä. Liian lähelle kaivoa levitetty lanta saattaa pilata kaivoveden. Suojaetäisyydet perustuvat maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn estämistä kos-
Ympäristölupaosasto 9.6.2005 HAM-2004-Y-451-131 12 kevan valtioneuvoston asetuksen liitteessä kolme suositeltuihin suoja-alueiden leveyksiin. 11. Lannan levitysajankohtaa ja -paikkaa valittaessa tulee ottaa huomioon ympäristöviihtyisyystekijät ja naapureille mahdollisesti aiheutuva hajuhaitta. Asutuksen läheisyydessä lannan levitystä tulee välttää yleisinä pyhä- ja juhlapäivinä ja sängelle ja mullokselle levitettäessä pelto on muokattava viipymättä levityksen jälkeen. Lannan levityksestä tulee mahdollisuuksien mukaan tiedottaa vaikutusalueen asukkaille ennen levityksen aloittamista. (YSL 43, 45, NaapL 17 ) Levityspellot sijoittuvat osittain lähellä asutusta, joten on tarpeen lupamääräyksillä pyrkiä pienentämään lannan levityksen aiheuttamaa viihtyvyyshaittaa naapurustolle. Haittaa voidaan vähentää välttämällä levitystä sellaisina ajankohtina, jolloin haitta on ilmeinen. Lannan levityksen aikainen hajuhaitta on lyhytaikaista, mutta sitä voidaan vielä vähentää suorittamalla multaus mahdollisimman nopeasti. 12. Eläinjäte tulee toimittaa käsiteltäväksi eläinjätteen käsittelylaitokseen tai muuhun käsittelypaikkaan, jolla on lupa vastaanottaa kyseistä jätettä tai erityistilanteissa hävittää muulla valvontaviranomaisen hyväksymällä tavalla. Keräilyä odottava eläinjäte tulee säilyttää asianmukaisesti peitettynä ja haittaeläimiltä suojattuna tiivispohjaisella alustalla, josta valumavedet voidaan kerätä. Mikäli eläinjätettä varastoidaan tilalla normaalia keräilyauton odotusaikaa kauemmin, varastoinnin tulee tapahtua tarkoitukseen soveltuvassa ja tarvittaessa valvontaviranomaisen hyväksymässä kylmävarastossa. Varaston tulee olla helposti puhdistettavissa ja desinfioitavissa. Varaston pesuvedet tulee kerätä umpisäiliöön tai asianmukaiseen käsittelyyn. (YSL 43, 45, JäteL 4, 6, 12, 15 ) Tilalla kuolleiden eläinten raatojen ja muun eläinjätteen asianmukaisella hävittämisellä voidaan rajoittaa mahdollisten eläintautien leviäminen tilan ulkopuolelle ja tästä aiheutuvaa ihmisten ja eläinten terveyteen kohdistuvaa vaaraa. Eläinjätteen käsittelyä säätelevät mm. maa- ja metsätalousministeriön asetus nro 1022/2000 (muut. nro 6/2001) ja Euroopan parlamentin ja neuvoston muiden kuin ihmisravinnoksi tarkoitettujen eläimistä saatavien sivutuotteiden terveyssääntöjä koskeva asetus EY N:o 1774/2002. Tammela kuuluu sikojen osalta raatojen keräilyalueeseen ja raatojen hautaaminen on kielletty. Poikkeustapauksissa, kuten tautiepidemian aikana raatojen hävitystavasta päättää valvontaviranomainen. 13. Toiminnassa muodostuvat ongelmajätteet, kuten loisteputket, jäteöljyt, akut ja paristot tulee toimittaa laitokseen, joka ympäristönsuojelulain mukaisessa luvas-
Ympäristölupaosasto 9.6.2005 HAM-2004-Y-451-131 13 sa tai sitä vastaavassa päätöksessä on hyväksytty tällaisen jätteen vastaanottopaikaksi. Käyttämättä jääneet lääkkeet on toimitettava asianmukaiseen paikkaan, kuten apteekkiin. (JäteL 4, 6 ) Jätelain 3 :n mukaan ongelmajätteellä tarkoitetaan jätettä, joka kemiallisen tai muun ominaisuutensa takia voi aiheuttaa erityistä vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle. Muun muassa jäteöljyt ja loisteputket ovat jäteasetuksen 3a :n ja ympäristöministeriön asetuksen (1129/2001) mukaisia ongelmajätteitä. Tällaisten ongelmajätteiden asianmukainen hävittäminen edellyttää niiden toimittamista käsiteltäväksi laitokseen, joka ympäristönsuojelulain mukaisessa luvassa tai sitä vastaavassa päätöksessä on hyväksytty tällaisen jätteen vastaanottoon. 14. Kemikaaleja ja jätteitä tulee varastoida ja käsitellä siten, ettei niistä aiheudu maaperään, vesistöön tai ilmaan päästöjä, joista voi aiheutua ympäristö- tai terveyshaittaa. Ongelmajätteet on säilytettävä asianmukaisesti merkityissä astioissa tai säiliöissä katettuina tai muuten vesitiiviisti reunakorokkein varustetulla alustalla. Erilaiset ongelmajätteet on pidettävä erillään toisistaan. Polttonestevarastojen tulee soveltua käyttötarkoitukseensa ja niiden kunto tulee tarkistuttaa säännöllisesti. Polttonestesäiliöt tulee varustaa lapon- ja ylitäytönestimillä ja ne on sijoitettava tiivispintaiselle alustalle. Kemikaalien, kuten torjunta- ja pesuaineiden varastoinnissa ja käytössä tulee noudattaa kunkin valmisteen käyttöturvallisuusohjeissa annettuja ohjeita. Toiminnanharjoittajalla tulee olla riittävästi ympäristövahinkojen torjuntalaitteita ja -tarvikkeita aina saatavilla. (YSL 7, 8, 43, 45, JäteL 6 ) Jätelain 6 :n mukaan jätteet on kerättävä ja pidettävä erillään jätehuollon kaikissa vaiheissa siinä laajuudessa, kuin se on terveydelle tai ympäristölle aiheutuvan vaaran tai haitan ehkäisemisen tai jätehuollon asianmukaisen järjestämisen kannalta tarpeellista sekä teknisesti ja taloudellisesti mahdollista. Polttoainesäiliöiden säännöllisellä tarkistuttamisella ehkäistään vuotojen syntymistä ja tiivispintaiselta alustalta mahdollinen vuoto on helpompi havaita. Asianmukaisella torjuntakalustolla haittoja voidaan vähentää vahinkotilanteessa. 15. Hyötykelpoiset jätteet tulee toimittaa hyödynnettäväksi asianmukaiseen käsittelyyn. Energiajäte tulee ensisijaisesti uusiokäyttää tai hyödyntää materiana. Mikäli polttokelpoista jätettä poltetaan, sen polttaminen on mahdollista vain laitoksessa, jolla on ympäristönsuojelulain mukainen tai sitä vastaava muu lupa sitä varten. (YSL 43, 45, JäteL 6 ) Jätelain 6 :n mukaan jäte on hyödynnettävä, jos se teknisesti on mahdollista ja jos siitä ei aiheudu kohtuuttomia lisäkustannuksia verrattuna muulla tavoin järjestettyyn jätehuoltoon. Ensisijaisesti on pyrittävä hyödyntämään jätteen sisältämä aine ja toissijaisesti sen sisältämä energia.
Ympäristölupaosasto 9.6.2005 HAM-2004-Y-451-131 14 16. Toiminnanharjoittajan on pidettävä kirjaa laitoksen toiminnasta. Yhteenveto kirjanpidosta tulee toimittaa Hämeen ympäristökeskukselle ja Tammelan kunnan ympäristösuojeluviranomaiselle vuosittain ennen lannanlevityksen aloittamista kuitenkin viimeistään huhtikuun loppuun mennessä. Vuosiyhteenvedon tulee sisältää ainakin seuraavat asiat: - eläinmäärät - toteutuneet lantamäärät - käytettävissä oleva lannan varastotilavuus - tiedot lannan levitysaloista ja mahdollisista uusista vastaanottosopimuksista - kuolleitten eläinten määrä, käsittelytavat ja toimituspaikat - muut jätemäärät ja toimituspaikat - tiedot laitoksen toiminnassa havaituista häiriötilanteista tai muista poikkeuksellisista tilanteista. (YSL 46, YSA 30, JäteL 5, 52 ) Kirjanpito- ja raportointivelvollisuus on annettu viranomaisten toimintaa koskevan tiedonsaannin turvaamiseksi ja valvonnan järjestämiseksi. Toiminnasta saamiensa tietojen avulla viranomainen voi seurata laitoksen toiminnan lainmukaisuutta ja luvassa annettujen määräysten noudattamista. 17. Toiminnanharjoittajan on seurattava toimialaansa liittyvän parhaan käyttökelpoisen tekniikan kehittymistä ja varauduttava laitoksen oloihin soveltuvan tällaisen tekniikan käyttöönottoon. (YSL 4, 5. 43, YSA 19 ) Ympäristönsuojelulaki velvoittaa ennaltaehkäisemään ja minimoimaan haitat sekä käyttämään parasta käyttökelpoista tekniikkaa ja noudattamaan ympäristön kannalta parhaimpia työmenetelmiä. Toiminnanharjoittajan on oltava riittävästi selvillä aiheuttamiensa haitallisten vaikutusten vähentämismahdollisuuksista ja siinä mielessä seurattava parhaan käyttökelpoisen tekniikan kehittymistä toimialallaan. Jos päästöjä voidaan parhaan käyttökelpoisen tekniikan kehittymisen vuoksi vähentää olennaisesti ilman kohtuuttomia kustannuksia, voidaan lupapäätöstä vaatia muutettavaksi. 18. Mahdollisista häiriötilanteista, jotka saattavat aiheuttaa merkittävää haittaa, on ilmoitettava välittömästi Tammelan kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle ja Hämeen ympäristökeskukselle. Kemikaalivahingoista tulee tehdä ilmoitus myös alueelliselle palo- ja pelastusviranomaiselle. ( YSA 30 ) Lupamääräyksellä varmistetaan tiedonkulku viranomaiselle tilanteissa, joissa ympäristölle on aiheutunut tai on vaarassa aiheutua poikkeuksellisen suurta haittaa.
Ympäristölupaosasto 9.6.2005 HAM-2004-Y-451-131 15 19. Toiminnan valvonnan kannalta olennaisista muutoksista tulee tehdä ilmoitus Hämeen ympäristökeskukselle hyvissä ajoin ennen toimenpiteeseen ryhtymistä. (YSL 43, 46, 83, YSA 30 ) Valvonnan kannalta olennaiset muutokset, kuten lannan varastointi- tai käyttötavan muutokset tulee ilmoittaa valvontaviranomaiselle. Ilmoituksen perusteella viranomainen tarkastelee muutoksen vaikutuksia nykyisessä luvassa annettuihin määräyksiin ja arvioi, onko lupaa tarpeen muuttaa. 20. Tuotannon lisäämisestä, muuttamisesta tai lopettamisesta on ilmoitettava Hämeen ympäristökeskukselle ja Tammelan kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Toiminnanharjoittajan on hyvissä ajoin, viimeistään kuusi kuukautta ennen toiminnan lopettamista esitettävä yksityiskohtainen suunnitelma vesiensuojelua, maaperänsuojelua ja jätehuoltoa koskevista toiminnan lopettamiseen liittyvistä toimista. (YSL 28, 43 ) Tuotannon olennainen muuttaminen kuten laajentaminen tai tuotantosuunnan muuttaminen edellyttää luvan tarkistamista. Toiminnan lopettaminen edellyttää muun muassa sitä, että toimintaan liittyneet ympäristöriskit ja varastoidut jätteet on poistettu. Edellä mainittujen seikkojen vuoksi toiminnan lopettamisesta tai muista olennaisista muutoksista on ilmoitettava valvontaviranomaiselle. ASETUKSEN JA MUIDEN SÄÄNNÖSTEN NOUDATTAMINEN Lannan varastoinnissa ja levityksessä tulee noudattaa maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamista koskevan valtioneuvoston asetuksen (931/2000) määräyksiä. Lantavarastojen ja -kourujen rakentamisessa tulee noudattaa maa- ja metsätalousministeriön rakentamismääräyksissä ja -ohjeissa: kotieläintalouden ympäristönhuolto (MMM-RCO-C4, 7.1.2002) annettuja ohjeita. Jätevesien käsittelyssä tulee lupamääräysten lisäksi noudattaa valtioneuvoston asetusta talousvesien käsittelystä vesihuoltolaitosten viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla (542/2003). Jätteenkäsittelyssä tulee lupamääräysten lisäksi noudattaa Tammelan kunnassa voimassa olevia jätehuoltomääräyksiä. RATKAISUN PERUSTELUT
Ympäristölupaosasto 9.6.2005 HAM-2004-Y-451-131 16 Lupaharkinnan perusteet Kun toimintaa harjoitetaan tässä päätöksessä esitetyllä tavalla ja noudatetaan annettuja määräyksiä, toiminta täyttää ympäristönsuojelulain ja jätelain sekä niiden nojalla annettujen asetusten vaatimukset sekä ne vaatimukset, jotka luonnonsuojelulaissa ja sen nojalla on säädetty. (YSL 41 ) Luvan myöntämisen edellytykset ja yleiset perustelut Hämeen ympäristökeskus katsoo, että toimittaessa tämän päätöksen mukaisesti eläinsuojan toiminnasta ei aiheudu terveyshaittaa, merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, maaperän tai pohjaveden pilaantumista, erityistä luonnonolosuhteiden huonontumista, vedenhankinnan tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantumista toiminnan vaikutusalueella eikä eräistä naapuruussuhteista annetussa laissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta. Määräyksiä annettaessa on otettu huomioon toiminnan aiheuttama pilaantumisen todennäköisyys ja onnettomuusriski. (YSL 6, 42, NaapL 17 ) Hakemukseen liitetyissä suunnitelmissa ja lupamääräyksissä on esitetty käytettäväksi sellaisia menetelmiä, joista on hyviä käytännön kokemuksia ja jotka ovat taloudellisesti mahdollisia toteuttaa. Hakemuksen suunnitelmat ja lupamääräykset huomioon ottaen voidaan laitoksen toiminnan arvioida olevan tämänhetkisen parhaan käyttökelpoisen tekniikan mukaista. Eläinsuojat eivät sijoitu voimassa olevien kaavojen vastaisesti, eivätkä ne sijaitse tärkeällä tai muulla vedenhankintakäyttöön soveltuvalla pohjavesialueella eivätkä lähellä vesistöjä. Eläinsuojien toiminnalla ei ole kielteisiä vaikutuksia Torronsuon kansallispuiston ja Natura 2000-alueen luontoarvoihin. Eläinsuojista on lähimpään rakennettuun naapurikiinteistöön matkaa noin 110 m. Ympäristöministeriön 18.3.2002 päivätyn, alueellisille ympäristökeskuksille osoitetun ohjekirjeen mukaan eläinsuojan laajennuksille ympäristölupaa myönnettäessä etäisyyden lähimmästä häiriintyvästä kohteesta tulisi olla vähintään 100 m ja tapahtua lähimmästä häiriintyvästä kohteesta pois päin. Tapauskohtaista harkintaa tehtäessä on otettu huomioon, että kyseessä on toiminnan laajentaminen olemassa olevassa tilakeskuksessa ja että lupamääräyksissä edellytetään toimenpiteitä hajuhaitan vähentämiseksi. Luvan mukaisella enimmäiseläinmäärällä lannan levitysalaa tulee olla käytettävissä 151 ha. Lannan levitysalaa on hakemuksen mukaan 169,17 ha, joten levitysala on riittävä. Edellä selostetun perusteella luvan myöntämisen edellytysten voidaan katsoa täyttyvän. Etälietesäiliö kuuluu Tammelan kunnan toimivaltaan ja käsitellään tarvittaessa erillisessä lupaprosessissa. LUVAN VOIMASSAOLO JA LUPAMÄÄRÄYSTEN TARKISTAMINEN
Ympäristölupaosasto 9.6.2005 HAM-2004-Y-451-131 17 Päätöksen voimassaolo Lupamääräysten tarkistaminen Päätös on voimassa toistaiseksi. Toiminnan olennainen muuttaminen edellyttää uutta lupaa. Tämä lupa on voimassa, kunnes uusi lupapäätös on tullut lainvoimaiseksi. Toiminnanharjoittajan tulee 31.5.2015 mennessä tehdä uusi hakemus lupamääräysten tarkistamiseksi. Hakiessaan lupamääräysten tarkistamista luvan haltijan on liitettävä hakemukseen muutoin vaadittavien selvitysten ohella riittävää asiantuntemusta käyttäen laadittu selvitys parhaan käyttökelpoisen tekniikan toteutumisesta toiminnassa ja mahdollisuuksista tehostaa toiminnasta aiheutuvien ympäristöhaittojen ehkäisemistä ja vähentämistä. Maininta lupaa ankaramman asetuksen noudattamisesta Jos asetuksella annetaan ympäristönsuojelulain tai jätelain nojalla jo myönnetyn luvan määräystä ankarampia säännöksiä tai luvasta poikkeavia säännöksiä luvan voimassaolosta tai tarkistamisesta, on asetusta luvan estämättä noudatettava. SOVELLETUT OIKEUSOHJEET Ympäristönsuojelulaki 4.2.2000/86(YSL) 6-8,28, 31, 34, 36-38, 41-43, 45, 46, 51-57, 62, 96, 97, 105 Ympäristönsuojeluasetus 18.2.2000/169(YSA) 1, 4, 6, 16-19, 23, 30 Terveydensuojelulaki 19.8.1994/763, 24 Jätelaki 3.12.1993/1072(JäteL) 4, 6, 12, 15, 51, 52 Laki eräistä naapuruussuhteista 13.2.1920/26(NaapL) 17 Valtioneuvoston asetus maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta (931/2000) Valtioneuvoston asetus talousvesien käsittelystä vesihuoltolaitosten viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla (542/2003) Valtion maksuperustelaki (150/1992) Laki valtion maksuperustelain muuttamisesta (961/1998) Ympäristöministeriön asetus alueellisen ympäristökeskuksen maksullisista suoritteista (1237/2003) Muut ohjeet Ympäristöministeriön ohje kotieläintalouden ympäristönsuojelusta 30.9.1998 KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN
Ympäristölupaosasto 9.6.2005 HAM-2004-Y-451-131 18 Tämän ympäristöluvan käsittelystä perittävä maksu on 1 200 euroa. Maksun suuruus perustuu alueellisen ympäristökeskuksen maksullisista suoritteista annettuun ympäristöministeriön asetukseen (1237/2003) ja sen liitteenä olevaan maksutaulukkoon. LUPAPÄÄTÖKSESTA TIEDOTTAMINEN Päätös Maatalousyhtymä Jaakkola Ismo, Sinikka ja Antti saantitodistuksella Jäljennös päätöksestä Ilmoitus päätöksestä Tammelan kunta, kunnanhallitus Tammelan kunta, ympäristölautakunta Forssan kaupunki, ympäristölautakunta Forssan kaupunki, kaupunginhallitus Forssan seudun terveydenhuollon kuntayhtymä Lupahakemuksen johdosta muistutuksen tehneet Suomen ympäristökeskus, kirjaamo (sähköinen asiakirja) Asianosaiset, joille lupahakemuksesta on erikseen annettu tieto. Ilmoittaminen kunnan ilmoitustaululla ja lehdissä Tammelan kunnan virallisella ilmoitustaululla Forssan Lehdessä Lisätiedot Lisätietoja päätöksestä antaa esittelijä Marja Hiitiö, puh. 020 490 3962. MUUTOKSEN HAKU Tähän päätökseen haetaan muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta valittamalla. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. Valitus lähetetään luvan myöntäneelle viranomaiselle. Valitusosoitus on liitteenä. Valitusoikeus tähän päätökseen on: - sillä, jonka oikeutta tai etua asia saattaa koskea; - rekisteröidyllä yhdistyksellä tai säätiöllä, jonka tarkoituksena on ympäristön-, terveyden-, tai luonnonsuojelun taikka asuinympäristön viihtyisyyden edistäminen ja jonka toiminta-alueella kysymyksessä olevat ympäristövaikutukset ilmenevät; - toiminnan sijaintikunnalla ja muulla kunnalla, jonka alueella toiminnan ympäristövaikutukset ilmenevät
Ympäristölupaosasto 9.6.2005 HAM-2004-Y-451-131 19 - (alueellisella ympäristökeskuksella) sekä toiminnan sijaintikunnan ja vaikutusalueen kunnan ympäristönsuojeluviranomaisella - muulla asiassa yleistä etua valvovalla viranomaisella Liitteet Valitusosoitus Valtioneuvoston asetus maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta (931/2000). Osastopäällikkö, yli-insinööri Pirjo Mäkinen Diplomi-insinööri Marja Hiitiö
Puhelin (03) 2420 511 Birger Jaarlin katu 13 Kauppakatu 11 C e-mail: etunimi.sukunimi@vyh.fi PL 131, 13101 HÄMEENLINNA PL 29, 15141 LAHTI kirjaamo.ham@ymparisto.fi Telekopio (03) 2420 500 Telekopio (03) 2420 300