PehmoGIS-analyysi II-vaihe
PehmoGIS-kysely Helsingin kaupunkisuunnitteluvirasto toteutti Yhdyskuntasuunnittelun tutkimus- ja koulutuskeskuksen kanssa vuonna 2009 laajan PehmoGIS-kyselyn. PehmoGIS-kyselyn tavoitteena oli saada asukkailta arvokasta kokemusperäistä tietoa heidän omalta asuinalueeltaan, jota voidaan hyödyntää suunniteltaessa esikaupunkien renessanssi -alueiden täydennysrakentamista. Kysely toimi myös pilottikokeiluna GIS-pohjaisen Internet-käyttöliittymän hyödyntämisessä suunnittelun tukena. Maankäyttö- ja rakennuslaki edellyttää osallisten kuulemista suunnitteluprosessin kuluessa ja PehmoGISmenetelmä voi tarjota osallistumiseen oivallisen välineen. PehmoGIS-menetelmä on osallistavaa paikkatietoa, jonka avulla kerätään asukkaiden kokemuksellista tietoa paikkatietopohjaisesti. Kyselyn toteutus ja rakenne PehmoGIS-kysely oli kohdennettu kaupunkisuunnitteluvirastossa meneillään olevan esikaupunkien renessanssi -hankkeen ensimmäisille kohdealueille Mellunkylään sekä Kannelmäen, Lassilan ja Pohjois- Haagan muodostamalle alueelle. Kysely toteutettiin kahdessa osassa vuoden 2009 aikana ja siihen vastattiin Internetissä olleen karttakäyttöliittymän avulla, jossa eri aihealueisiin liittyviin kysymyksiin vastattiin merkitsemällä kartalle pisteitä, reittejä tai alueita (Liite 1). Ensimmäisessä vaiheessa keväällä esikaupunkien renessanssi -alueilla asuvia vastaajia oli yhteensä ainoastaan 212 kappaletta. Vastaajien vähäisestä määrästä johtuen YTK päätti toteuttaa kyselyn toisen vaiheen. Ensimmäisestä kyselystä saatuja kokemuksia hyödynnettiin muokkaamalla karttasovellusta ja kyselyn rakennetta yksinkertaisempaan suuntaan. Kysely oli osoitteessa www.pehmogis.fi/helsinki. Toisen vaiheen PehmoGIS-kyselyssä lähetettiin satunnaisotannalla 10 000 kirjettä (-73 palautunutta kuorta), joissa pyydettiin vastaajia osallistumaan Internetissä olleeseen kyselyyn. Kirjeitä lähetettiin esikaupunkien renessanssi -alueiden lisäksi verrokkialueille Etu-Töölöön ja Kallioon. Kyselyyn vastasi välillä 16.10 30.11.2009 yhteensä 2028 henkilöä, eli vastausprosentti oli hieman yli 20. Läntisellä renessanssialueella asuvia vastaajia oli kyselyssä yhteensä 586, itäisellä vastaavasti 347. Keskustan verrokkialueilla Töölössä vastaajia oli yhteensä 356 ja Kalliossa 472. 230 vastaajaa ei ollut valinnut vetovalikosta asuinaluettaan lainkaan. Kyselyn rakenne oli moniosainen. Ensin vastaajilta kysyttiin erilaisia vastaajaan ja tämän asuntoon liittyviä tausta-tietoja. Seuraavassa vaiheessa (Elinympäristön arviointi) vastaajia pyydettiin merkitsemään kartalle oma koti ja onnen paikka, arvioimaan liukuvalikkojen avulla omaa hyvinvointiaan sekä arvioimaan omaa elinympäristöään neljältä eri kannalta (Ympäristön ulkoinen ilme, sosiaalinen ilmapiiri, ympäristön tunnelma ja ympäristön toimintamah-dollisuudet). Jokaisessa kohdassa oli mahdollista merkitä sekä kielteisiä että myönteisiä paikkoja. Merkinnän jälkeen karttasovellukseen aukesi valikko, josta oli mahdollista valita eri laatutekijöitä, jotka vastaaja koki täyttyväksi kyseisessä paikassa (Liite 2). Seuraavaksi vastaajaa pyydettiin arvioimaan elinympäristönsä laatua kokonaisuudessaan liukuvalikkojen avulla. Elinympäristön arvioinnin jälkeen kyselyssä siirryttiin parannusehdotuksiin. Vastaajia pyydettiin merkitsemään kartalle säilytettäviä, kohennettavia tai poistettavia kohteita sekä merkitsemään rakennusten tai reittien lisäyksiä ympäristöön. Tämän jälkeen kysyttiin arjen paikoista; koulusta, kaupasta, työpaikasta, päiväkodista sekä pyydettiin vastaajaa merkitsemään viivatyökalulla tärkeä reitti. Viimeisenä tehtävänä oli merkitä oma asuinalue polygonityökalulla, jonka jälkeen pyydettiin vielä muutamia taustatietoja sekä palautetta kyselystä. PehmoGIS kyselyn arviointi PehmoGIS-kyselyn suurin arvo on siinä, että sen avulla voidaan kerätä usealta vastaajalta paljon paikkatietomuotoista informaatiota, jota voidaan hyödyntää suunnittelun tukena. Ongelma toteutetuissa kyselyissä on ollut lähinnä kysymysten muotoilussa ja kyselyn painotuksessa. YTK:n tavoitteena on saada paljon aineistoa, jota voidaan hyödyntää urbaanin onnen tutkimisessa. Painopisteenä on itse kysely ja siitä saatava laaja ja laadukas aineisto, kun taas kaupunkisuunnitteluviraston kiinnostuksen kohteena ovat nimenomaan kyselyn kohteena olevat alueet ja niiden kehittäminen kyselyn avulla. Nyt toteutetuissa kyselyissä vastaajia on pyydetty merkitsemään kartalle kohennettava, poistettava ja säilytettävä kohde sekä uusi rakennus ja uusi reitti. Nämä kysymykset ovat olleen kaupunkisuunnitteluviraston laatimia. Kysymykset ovat periaatteessa hyviä, mutta yksityiskohtaisemmat kysymykset voisivat antaa tarkemman kuvan vastaajien mielipiteistä. Esimerkiksi kysymysten jakaminen erikseen viheralueita ja rakennettua ympäristöä koskeviksi voisi helpottaa vastausten analysointia. Tämän lisäksi on ollut todella suuri määrä erilaisia laatutekijöitä, joita asukkaat ovat voineet merkitä kartalle. Laatutekijöiden merkinnässä ei ole lähtökohtaisesti kuitenkaan kysytty varsinaista laatutekijää, vaan sen ylätasoa. Käytännössä siis vastaajaa on pyydetty merkitsemään esimerkiksi tunnelmaltaan kielteinen paikka ja tämän jälkeen valitsemaan onko paikka, rauhaton, meluisa, stessaava, lapsikielteinen, liian ennustettava, tunnelmaltaan kuollut, kaukana luonnosta, torjuva tai jotain muuta. Vastaaja on tällöin valinnut kohdat, jotka kokee täyttyviksi kyseisessä tunnelmaltaan kielteisessä paikassa. Jos sitten halutaan visualisoida kartalla paikat, jotka ovat vastaajien mukaan kaukana luonnosta, visualisoidaankin todellisuudessa tunnelmaltaan kielteisiä paikkoja, jotka sattuvat myös olemaan kaukana luonnosta. Kun kaupunkisuunnitteluviraston lähtökohtainen tavoite on nimenomaisesti päästä käsiksi alueen todellisuuteen, sumentaa edellä mainitun kaltainen kaksinkertainen kysymyksenasettelu saatujen tulosten tarkkuutta ja luotettavuutta. PehmoGIS-kyselyn ongelmana on, että suurin osa vastaajista lähtee kyselyn kautta puolustamaan omaa asuinaluettaan muutosta vastaan. Viestinä on rakentavien kehitysehdotuksien sijaan useimmiten: ei tänne. Toisaalta toteutettu kysely ei antanut parhaita mahdollisuuksia analyyttiseen ja vertailevaan vastaamiseen, sillä kysymykset olivat hyvin yleisluontoisia. Asukkaiden mielipiteet esimerkiksi viheralueiden osalta olisivat tulleet paljon selkeämmin esiin, jos vastaajia olisi pyydetty merkitsemään kartalle heille tärkein ja vähiten tärkeä viheralue. Nyt toteutetussa kyselyssä suurilla viheralueilla on luonnollisesti eniten paikannuksia ja alueiden sisäisillä keskeisillä viheralueilla toiseksi eniten, mutta pienempien viheralueiden sisäinen hierarkia ei vastusten perusteella juuri selkeydy. Kaiken kaikkiaan PehmoGIS-menetelmä mahdollistaa asukkaiden kokemuksellisen tiedon keräämisen suhteellisen kevyellä ja helposti ymmärrettävällä tavalla. Aineistoa voidaan tarkastella yleisellä tasolla, jolloin laajoja alueita voidaan analysoida kokonaisuuksina. Tällaisesta tarkastelusta ovat esimerkkeinä pääosa raportin kartat. Aineistoa voidaan lisäksi tarkastella yksityiskohtaisemmin. Koska toisessa vaiheessa kysely keräsi varsin kattavasti vastauksia, voidaan yksittäistä aluetta tarkastella asukkaiden kirjoittamien kommenttien valossa. 2
Itäinen renessanssialue Mellunkylän renessanssialueen PehmoGISkyselyn vastaajat olivat kahdelta alueelta. Toinen koostui Kontulan kerrostalovaltaisista 60-luvun alueista sekä alueen eteläpuolella sijaitsevasta pientaloalueesta. Toinen alue, jolta vastauksia kerättiin, oli rajautunut melko tiiviisti Mellunmäen kerrostaloalueisiin, mutta myös siihenkin sisältyi vastaajia pientalovaltaisilta alueilta. PehmoGIS-kyselyn pääpointit - mitä mieltä Mellunkylän asukkaat ovat? Viheralueet ovat tärkeitä paikkoja alueella ja niiden kuntoa toivotaan kohennettavan Erityisesti laajat viheralueet Kivikon länsipuolella ja Mellunmäen pohjoispuolella koetaan tärkeiksi Asemanseudut ovat eniten kehittämisen tarpeessa Mellunkylän palvelutarjontaa tulisi monipuolistaa Kevyen liikenteen raitit ovat alueen tärkeimpiä väyliä ja niiden viihtyisyyttä tulisi parantaa Uutta rakentamista toivotaan erityisesti asemanseuduille Julkiset palvelut koetaan tärkeinä ja niitä toivotaan alueelle lisää Kartta: Kyselyn vastausalueet itäisellä renessanssialueella. 3
Asukkaiden eniten käyttämät reitit ja niiden viihtyisyys Tarkasteltaessa Kontulan ostoskeskukselta lähteviä reittejä, joita vastaajat kulkivat kävellen tai pyörällä, on helposti nähtävissä eri raittien suuri käyttöaste. Ostoskeskukselta lähtee kolmeen ilmansuuntaan kevyen liikenteen raitteja ja ne ovatkin alueen pääasiallisia kävelyreittejä (Emännänpolku, Kiikku ja Isännänpolku). Myös Kontulankaarta pitkin kulkee paljon tärkeitä reittejä, mutta se ei yllä kevyen liikenteen raittien tasolle reittien määrässä. Alueen tärkeimpänä virkistysreittinä näyttäytyy Kivikon ulkoilupuistoa kiertävä reitti. Alueen keskeistä väylää Kontulantietä pitkin ei kulje juurikaan kävellen tai pyörällä tehtyjä reittejä ja vaikuttaakin siltä, että Mellunkylän kahden keskuksen välillä ei ole juuri jalan tai pyörällä kulkevaa liikennettä, vaikka välimatkaa keskusten välillä on vain puolitoista kilometriä. Mellunmäen keskeisimpänä kevyen liikenteen väylänä näyttäytyy metroaseman pohjoispäädystä lähtevä Korvatunturinpolku, joka ohjaa ihmisvirtoja asemalta kohti Mellunmäen kerrostaloalueita. Toinen paljon käytetty kevyen liikenteen reitti on Siltapolku, joka halkoo eteläistä Mellunmäkeä. Kontulaa Kartta:Tärkeitä kevyen liikenteen reittejä Mellunkylässä tiiviimmin rakennettuna alueena Mellunmäen katutilat ovat laajemmin käytössä myös kevyen liikenteen toimesta, kuten esimerkiksi Saanatunturin- ja Mellunmäentie. Tärkein virkistysreitti kiertää Mellunmäen pohjoispuolista metsäaluetta. Kontulan reittien viihtyisyyttä tarkasteltaessa raiteista viihtyisimpänä näyttäytyy Kiikku. Emännän- ja Isännänpoluilla kulkevista reiteistä useat on merkitty epämiellyttäviksi. Myös Kontulankaaren reitit ovat pääosin epämiellyttäviä. Viheralueilla olevat reitit ovat vastausten mukaan yleisesti ottaen miellyttävämpiä kuin rakennetussa ympäristössä kulkevat reitit. Eniten kehittämisen tarpeessa näyttäisivätkin olevan alueen keskeiset raitit. Niiden kautta kulkee suuri osa alueen kevyestä liikenteestä, ja siksi niiden viihtyisyyden lisääminen olisi ensiarvoisen tärkeää. Ylipäätään lähellä keskuksia sijaitsevien reittien laatua ja miellyttävyyttä tulisi kehittää. Kontulankaarelle paikannettujen kevyen liikenteen reittien epämiellyttävyys on yllättävää, sillä leveän kadun molemmilla puolilla on kevyen liikenteen väylät. Voi olla, että ylileveän väylän määrittämä katutilan ongelma on siinä, että katu on käytännössä matalien lamellien välissä oleva kenttä, josta puuttuu sekä kaupunkimaisen katutilan että luonnonläheisen kadun hyvät puolet. 4
Kartta: Kevyen liikenteen reittien miellyttävyys Mellunkylässä 5
Kartta: Kevyen liikenteen reittien miellyttävyys Kontulan keskuksen alueella. Kartta: Kevyen liikenteen reitit ja vastaajien ehdottamat uudet reitit. 6
Eniten kehittämisen tarpeessa olevat paikat ja alueet Vastausten perusteella selvästi eniten kehittämisen tarpeessa näyttävät olevan oletetusti alueen keskukset. Miltei kaksi kolmasosaa Mellunkylän kohennettavista paikoista on rakennetulla alueella ja niistä suurin osa on nimenomaan keskuksien liepeillä. Varsinaisilla asuntoalueilla on vain vähän paikannuksia. Metroasemien seutuja pidetään epäsiisteinä, epäviihtyisinä ja turvattomina. Monet vastaajista pitävät erityisesti kaljakuppiloiden suurta määrää ja tämän aiheuttamia häiriöitä ongelmallisina. Näihin liittyy myös suurin osa poistettavien kohteiden paikannuksista. Anniskelupaikkojen aiheuttama häiriö kertoo osaltaan alueen demografisista ja sosioekonomisista ongelmista. Toiminnallisesti köyhä ympäristö tarjoaa yksinäisille tai syrjäytyneille ihmisille vain vähän vaihtoehtoja vapaa-ajan viettoon. Muutamat kaupungin vuokratalot on myös merkitty poistettaviksi kohteiksi, mutta niiden osalta ei ole havaittavissa mitään kasaumaa. Yllättävää kyllä myös joitain palveluita toivotaan poistettaviksi. Esimerkiksi eräs kontulalainen vastaaja toivoo uutta kauppaa poistettavaksi, sillä sen asiakkaat ovat häiriöksi. Useimmille viheralueille on paikannettu muutamia kohennettavia kohteita. Pääosa viheralueiden paikannuksista liittyy kuitenkin säilytettäviin paikkoihin. Keskusten lisäksi aineistosta nousi esiin muutamia kohennettavien paikkojen keskittymiä. Kiikun leikkipuisto kaipaisi useiden vastaajien mielestä kohentamista, samoin Mellunmäen urheilukentän tienoo. Länsimäentien ympäristöön paikannettiin useita kohennettavia kohteita, joten se näyttäytyy aineiston valossa kehitettävänä väylänä. Mellunmäen vanhaan ostoskeskukseen on paikannettu kohennettavia kohteita, mutta sitä on toivottu monen vastaajan toimesta myös säilytettäväksi. Varsin yllättävä huomio on, että asukkaat eivät koe laajoja parkkipaikkoja ja synkkiä monitasoisia parkkihalleja poistettaviksi tai edes kohennettaviksi kohteiksi. Yhdelläkään alueen laajoista parkkipaikoista ei ole paikannuksia. Syytä tälle on vaikea keksiä. Myös katualueiden kohennuspaikannusten vähäinen määrä on mielenkiintoinen ilmiö. Esimerkiksi Kontulankaarella ei ole lainkaan kohennettavia kohteita, vaikka usea vastaaja oli merkinnyt sitä pitkin kulkevan reitin epämiellyttäväksi. Rakennettuun ympäristöön paikannetut kohennettava kohteet liittyvät pitkälti yleiseen epäsiisteyteen, mutta itse asuinalueiden fyysisen ympäristön kohentaminen ei useinkaan noussut esiin vastauksissa. Vastaajia pyydettiin merkitsemään myös kohennettavia alueita karttasovelluksen polygonityökalulla. Asemanseudut korostuivat myös kohennettavina alueina. Kohennettavat alueet ovat painottuneet selvästi kerrostaloalueille ja yleisesti enemmän Mellunkylän pohjoisosiin. Selvien keskuspaikkojen lisäksi kohennettavina alueina nousevat esiin useat viheralueet. Eniten merkintöjä on kerännyt Kontulan ostoskeskuksen pohjoispuolella sijaitseva puistoalue, jota pidetään epäsiistinä. Samoin eteläisen Vesalan pientaloalueen väliin jäävä kallioalue on kerännyt kohentamiseen liittyviä paikannuksia Kartta: Kohennettavat paikat ja alueet Mellunkylässä. 7
Säilytettävät kohteet Säilytettävissä paikoissa viheralueet olivat varsin korostuneesti esillä. Noin kolme neljännestä paikannuksista on viheralueilla. Vastaajat kokevat metsät, pellot, puistot ja luontomaiseman ylipäätään varsin tärkeiksi ja säilyttämisen arvoisiksi. Myös palveluja on merkitetty säilytettäviksi. Asumiseen liittyviä kommentteja on vain muutamia, pääosa asuinalueillakin olevista paikannuksista liittyy viheralueisiin. Länsimäentien varrella ei ole säilytettäviä paikkoja lainkaan. Asukkaiden ehdottama lisärakentaminen Asukkaiden ehdottama lisärakentaminen on keskittynyt alueen keskuksiin. Vastaajat ovat merkinneet kartalle myös muutamia paikannuksia urheilupalveluihin ja -tiloihin liittyen. Suuri osa paikannuksista liittyy jo kaavoitettuihin kohteisiin, jotka eivät ole vielä toteutuneet. Pääosa uusista kohteista liittyy palveluihin; toivotaan kulttuuriasiainkeskusta, kirjastoja, apteekkia. Erityisesti Mellunmäkeen vastaajat ovat toivoneet kirjastopalveluja. Muutamia ehdotuksia uusille rakennuksille tuli myös asuinalueille, joissa esitettiin uusia kohteita rakennettavaksi joko vastaajan oman taloyhtiön tontille tai nykyisen asutuksen ulkopuolelle. Kartta: Vastaajien parannusehdotukset Mellunkylän alueella 8
Onnen paikat Onnen paikat ovat jakautuneet melko tasaisesti alueelle. Noin 40 % paikannuksista on puistoissa tai viheralueilla ja toiset 40 % joko omassa tai läheisen ihmisen kodissa tai kotipihalla. Noin kymmenen prosenttia onnen paikoista on urheilupaikoilla, joten vain alle yksi kymmenesosa onnen paikoista on merkitty jollain tavalla liittyväksi alueen palvelutarjontaan. Rakennettuun ympäristöön liittyviä paikannuksia ei ollut lainkaan. Verrattaessa onnen paikkojen sijaintia Kallion vastaaviin paikannuksiin, on ero varsin dramaattinen. Kalliossa eniten onnen paikkoja oli palveluihin liittyen ja vasta toisena tulivat luontoon liittyvät paikannukset. Hyvin urbaanin kaupunginosan luontopaikannukset olivat pienissä puistoissa asuinalueen keskellä: Torkkelinpuistossa, Karhupuistossa ja Tokoinrannassa. Rakennettuun ympäristöön liittyviä paikannuksia oli paljon. Kärjistetysti voidaankin todeta, että rakennetulla alueella olevat onnen paikat ovat koteihin liittyviä ja viheralueilla ulkoiluun ja urheiluun liittyviä. Vaikuttaakin siltä, että Mellunkylässä oman kodin merkitys ihmisille on selvästi suurempi kuin kantakaupungissa, jossa asunnot ovat keskimäärin varsin pieniä ja suuren asukastiheyden ansiosta palvelutarjonta on runsasta. Palveluihin liittyvät paikannukset sijaitsevat pääosin Kontulan ostoskeskuksessa, Mellunmäen metroaseman ympäristössä ei ole lainkaan paikannettuja onnen paikkoja. Mellunkylän alueella on puutetta sekä miellyttäviksi koetuista palveluista että miellyttäväksi koetusta rakennetusta ympäristöstä. Laatutekijähavainnot Vastaajia pyydettiin merkitsemään kartalle myös erilaisia laatutekijöitä. Kartassa X esitetyt punaiset pisteet ovat negatiivisia laatutekijöitä ja vihreät positiivisia. Punaiset pisteet ovat paikkoja, joissa asukkaiden mukaan joko ympäristön ulkoinen ilme, sosiaalinen ilmapiiri, ympäristön toimintamahdollisuudet tai ympäristön tunnelma on kielteinen. Vastaavasti vihreät pisteet kuvaavat paikkoja, joissa jokin edellisistä on myönteinen. Negatiiviset laatutekijähavainnot ovat hyvin selvästi keskittyneet Kontulan ja Mellunmäen metroasemien yhteyteen tai niiden välittömään läheisyyteen. Kontulassa negatiiviset laatutekijäpaikannukset ovat levittäytyneet ostoskeskuksen alueelta myös pohjois- ja itäsuuntaan asuinalueille, jotka ovat suoraan yhteydessä ostoskeskukseen. Kontulantien ja Kontulankaaren toisella puolella on selvästi vähemmän negatiivisia paikannuksia. Mellunmäen asemalla negatiiviset havainnot ovat keskittyneet uloskäyntien kohdille ja erityisesti pohjoisella uloskäynnillä ja sen edessä olevalla aukiolla on hyvin paljon negatiivisia paikannuksia. Positiiviset paikannukset ovat keskittyneet pitkälti viheralueille. Myös suurin osa rakennettuun ympäristöön paikannetuista positiivisista laatutekijähavainnoista oli pihoilla ja muilla tonttien sisäisillä viheralueilla. Kaikkein tiivein positiivisten havaintojen keskittymä on kuitenkin Mellunmäen ostoskeskuksessa. Ostoskeskusta ja sen palveluita arvostetaan alueella selvästi paljon. Asuinalueista eniten positiivisia havaintopisteitä on välittömästi metroaseman itäpuolisessa Mellunmäessä. Kartta: Onnen paikat 9
Omat asuinalueet Kyselyssä pyydettiin vastaajia merkitsemään polygonityökalulla kartalle oma asuinalueensa. Kontulassa asuvien vastaajien omat asuinalueet ovat selvästi keskittyneet Metroaseman ympärille. Lähes kaikki vastaajat kokevat metroaseman kuuluvan heidän omaan asuinalueeseensa. Vastaajat asuivat Kontulan 60-luvun kerrostaloalueella ja omat alueet noudattavatkin sen muotoa. Myös Kivikko ja Kurkimäki samoin kuin Vesalan ja Vartioharjun pientaloalueet kuuluvat useiden kontulalaisten mielestä heidän omaan asuinalueeseensa. Sen sijaan Mellunmäen kerrostaloaluetta ei koeta kuuluvaksi kontulalaisten omaan asuinalueeseen. Myös Mellunmäessä asuvien ihmisten omat asuinalueet mukailevat pitkälti Mellunmäen kerrostaloaluetta. Myös mellunmäkeläiset kokevat Vartioharjun ja Vesalan asuinalueet osaksi omaa elinpiiriään. Mellunmäkeläisten omat alueet rajautuvat pitkälti Kehä I:n, Kontulantiehen sekä Itäväylään. Omat alueet eivät myöskään jatku kovin pitkälle Vantaan puolelle. Kontulan ostoskeskus kuuluu kuitenkin myös monen vastaajan omaan asuinalueeseen. Viheralueiden arvottaminen vastausten perusteella Viheralueiden arvottaminen vastausten perusteella on haasteellista. Itäisellä renessanssialueella vastaajat eivät asu yhtenäisellä, rajatulla alueella, vaan Mellunmäen ja Kontulan kyselyalueiden väliin jää ilman kotipaikannuksia oleva Vesalan pientaloalue ja samoin Kontulaan liittyvät Kivikko ja Kurkimäki ovat vailla kotipaikannuksia. Koska vastaajat eivät asu tasaisesti koko Mellunkylän alueella, on alueen sisäisiä varsinaisia viheralueita vaikea arvottaa. Mikäli jonkinlaista jaottelua haluaa tehdä, näyttäytyvät tärkeimpinä alueen sisäisinä viheralueina Kelkkapuisto sekä Kontulan urheilupuisto. Laajat viheralueet Kontulan länsi- ja Mellunmäen koillispuolella ovat asukkaille tärkeitä. Samoin monet kalliopaljastumat asuinalueilla ovat keränneet positiivisia paikannuksia. Suojaviheralueille katujen varsille ei ole kuitenkaan paikannettu lainkaan säilytettäviä kohteita. Voidaankin todeta, että asukkaat arvostavat erityisesti laajoja luonnontilaisia viheralueita, hoidettuja puistoja ja urheilukenttiä, sekä asuinalueiden kalliomaisemia. Suojaviheralueiden merkitys ei kyselyn perusteella vaikuta kovinkaan suurelta Kartta: Parannusehdotukset selityksineen Kontulan Kiikun alueelta. 10
Kartta: Laatutekijähavainnot itäisellä renessanssialueella. 11
Kartta: Vastaajien merkitsemät omat asuinalueet Kontulassa ja Mellunmäessä 12
Läntinen renessanssialue PehmoGIS-kyselyn pääpointit - mitä mieltä Lassilan, Pohjois-Haagan ja Kannelmäen asukkaat ovat? Erityisesti renessanssialuetta ympäröivät laajat viheralueet ovat asukkaille hyvin tärkeitä Kaupunginosien välisiä yhteyksiä tulisi parantaa Tärkeimpinä kehittämiskohteina näyttäytyvät alueen keskukset: Pohjois-Haagan ja Kannelmäen junaasemat sekä vanhat ostoskeskukset Suhtautuminen täydennysrakentamiseen on pääosin positiivista Kartta: Vastausalueet läntisellä renessanssialueella. 13
Asukkaiden eniten käyttämät reitit ja niiden viihtyisyys Kannelmäessä tärkeimpinä asukkaiden käyttäminä kävely- ja pyöräreitteinä näyttäytyvät luonnollisesti juna-asemalta lähtevät kevyen liikenteen väylät. Kaikkein eniten korostuu kuitenkin Mätäjoen varren virkistysreitistö, jonka merkitys asukkaille on hyvin suuri. Myös reitit, jotka ylittävät tai alittavat Kehä I:n, ovat vastaajille tärkeitä; erityisesti Kantelettarentien kevyen liikenteen väylä. Kehä I:n eteläpuolisella alueella korostuu erityisesti Pohjois-Haagan ostoskeskuksen ja junaaseman välinen vyöhyke. Toisena hyvin tärkeänä kevyen liikenteen reittinä näyttäytyy Etelä-Haagaan johtava Eliel Saarisen tie. Tarkasteltaessa Kannelmäen reittien viihtyisyyttä korostuvat viheralueilla olevat reitit erityisen miellyttävinä. Viheralueilla ei käytännössä ole lainkaan negatiivisia paikannuksia. Mätäjoen varren reittipaikannukset ovat hyvin positiivisia ja myös pääosa pientalovaltaisille tai Pohjois-Kannelmäen 50-luvun alueille paikannetuista reiteistä on viihtyisiä. Epäviihtyisimmät reitit ovat keskittyneet Kannelmäen juna-aseman seudulle. Useat epämiellyttävät reitit kulkevat radan suuntaisina. Epämiellyttävämpänä kevyen liikenteen reittinä näyttäytyy eteläistä Kannelmäkeä halkova Rumpupolun ja Klaneettipolun muodostama reitti, joka johtaa Kehä I:n yli Lassilaan. Kävelijöiden ja pyöräilijöiden mukaan alueen keskeisistä kaduista Klaneettitie ja Soittajantie ovat vähiten miellyttäviä. Kehä I:n eteläpuolella korostuu selvästi epämiellyttävimpänä kevyen liikenteen reittinä Pohjois- Haagan ostoskeskuksen ja juna-aseman välinen reitti. Myös Lassilan alueella jotkin asemalle johtavat reitit ovat epämiellyttäviä, mutta pääosa alueen reitistöstä on miellyttävää. Viheralueille paikannetut reitit ovat sekä Lassilassa että Pohjois-Haagassa miellyttäviä. Kyselyssä pyydettiin vastaajia myös ehdottamaan uusia reittejä alueelle. Paikannuksia tuli kiitettävän paljon. Alueelle ehdotettiin niin uusia kevyen liikenteen reittejä, kuin autoteitäkin. Myös julkiseen liikenteeseen liittyviä paikannuksia tuli muutamia. Eniten uusia reittejä oli paikannettu Kannelmäen ja Malminkartanon väliin. Vastaajat pitävät järjettömänä, että päästäkseen alueelle, joka fyysisesti sijaitsee muutaman sadan metrin etäisyydellä, joutuu kiertämään kilometrien mittaisen matkan vilkasliikenteisiä väyliä pitkin. Eniten reittejä ehdotettiin junaradan viereen, mutta reittejä linjattiin kulkemaan muuta kautta. Useat vastaajat ovat myös toivoneet Eliel Saarisen joukkoliikennekadun avaamista yksityisautoliikenteelle edes osaksi päivää. Tärkeimpinä kevyen liikenteen kehittämiskohteina näyttäytyvät yhteydet alueen eri julkisen liikenteen pysäkeille. Pohjois-Haagan asemalta länteen kulkevaa reittiä pidetään pelottavana, pimeänä ja liian mutkittelevana. Reitin toivotaan myös jatkuvan suorana Pirkkolan urheilu-puistoon asti. Kannelmäen asemalle toivotaan uutta ylikulkua ja toista reittiä laitureille. Myös monia alueen bussi-pysäkeistä pidetään saavutettavuudeltaan huonoina. Vastaajat ehdottivat myös useiden olemassa olevien reittien virallistamista. Ihmiset joutuvat kävelemään mutaisia polkuja metsän keskellä, koska viralliset reitit kiertävät niin paljon. Myös uusia suojateitä ja pyöräteitä ehdotettiin. Kartta: Kevyen liikenteen reittien miellyttävyys Pohjois-Haagassa 14
Kartta: Tärkeitä kevyen liikenteen reittejä läntisellä renessanssialueella. 15
Kartta: Kevyen liikenteen reittien miellyttävyys läntisellä renessanssialueella 16
Kartta: Kevyen liikenteen reitit ja vastaajien ehdottamat uudet reitit. 17
Eniten kehittämisen tarpeessa olevat paikat ja alueet Läntisellä renessanssialueella ovat vastausten perusteella eniten kehittämisen tarpeessa alueen kaupalliset ja liikenteelliset keskukset lukuun ottamatta Prisman aluetta, joka on uusi ja sijaitsee toiminnallisesti etäällä asuinalueista. Kannelmäen asemanseudulle on paikannettu huomattavan paljon kohennettavia paikkoja ja vastaavasti myös Pohjois-Haagan juna-asema näyttäytyy vastausten valossa kohentamisen tarpeessa olevana paikkana. Sekä Kannelmäen että Pohjois-Haagan vanhat ostoskeskukset ovat niin ikään kohentamisen tarpeessa, joskin Kannelmäen ostoskeskus on kerännyt myös paljon säilyttämiseen ja uudisrakentamiseen liittyviä paikannuksia. Pohjois-Haagan asukkaat näyttävätkin kohdistaneen palveluiden säilyttämiseen liittyvät paikannukset lähinnä Thalian aukiolle, kun taas Kannelmäessä vanha ostoskeskus on juna-asemanseudun ja uuden Prisman lisäksi ainut palvelukeskittymä. Keskusten lisäksi on muutamia alueita, joille on keskittynyt runsaasti kohennettavia kohteita. Vihdintien ja Kaupintien risteysaluetta pidetään kehittämisen tarpeessa olevana ja myös Eliel Saarisen tien itäpuolinen keskeneräinen alue keräsi useita paikannuksia. Kolmas kehittämisen tarpeessa oleva alue näyttäisi vastausten perusteella olevan Lassilan kerrostalovaltainen osa. Erityisesti kehittämistä on valaistuksessa, katujen kunnossa ja siisteydessä. Vastaajia pyydettiin myös merkitsemään kohennettavia alueita polygonityökalulla. Eniten kehittämisen tarpeessa olevina alueina näyttäytyivät erityisesti Kannelmäen asemanseutu ja vanha ostoskeskus sekä Pohjois-Haagan aseman ja ostoskeskuksen välinen yhteys. Yleisesti ottaen koko junaradan länsipuolinen Kannelmäki koettiin kohentamisen tarpeessa olevana. Myös mätäjoen vartta ja sen tärkeää virkistysreittiä toivottiin kohennettavaksi. Säilytettävät kohteet Luonto näyttäytyy asukkaille hyvin tärkeinä. Säilytettäviksi merkityt kohteet ovat keskittyneet selvästi viheralueille. Paikannuksia on sekä puistomaisilla että luonnontilaisemmilla viheralueilla. Eniten paikannuksia on mätäjokilaaksossa, Aino Acktén puistossa ja Pirkkolan ulkoilumaastoissa. Asuinalueiden sisäisistä viheralueista korostuvat Runar Schildtin puisto Pohjois-Haagassa, Kannelmäen kirkon viereinen Vanhaistenpuisto sekä Lassilan sisäinen puisto. Myös monet urheilukentät ovat keränneet paljon säilytettävä kohde -paikannuksia. Rakennettuun ympäristöön paikannetut säilytettävät kohteet olivat pitkälti palveluihin liittyviä. Pohjois-Haagassa ollaan huolissaan Thalian aukion palveluiden säilymisestä ja Kannelmäessä vastaavasti ostoskeskus on kerännyt paljon säilyttämiseen liittyviä paikannuksia. Myös Kannelmäen kirkko ja Sitratorin monipuoliset palvelut ovat saaneet useita paikannuksia. Kanneltaloa ja sen kulttuuritarjontaa pidetään erittäin tärkeinä. Kuitenkin myös rakennettu ympäristö itsessään on kerännyt paikannuksia. Ne ovat keskittyneet selkeästi Pohjois-Haagan yhtenäiselle 50-luvun alueelle; sen miljöötä ja avaruutta toivotaan säilytettäviksi Asukkaiden ehdottama lisärakentaminen Läntisen renessanssialueen asukkaat merkitsivät kartalle huomattavasti enemmän uusien rakennusten paikkoja kuin itäisen renessanssialueen asukkaat. Paikannuksia oli melko kattavasti koko renessanssialueella, mutta ne olivat silti melko selvästi painottuneet muutamille alueille. Uusia rakennuksia ehdotettiin paljon Eliel Saarisen tien ympäristöön, jonne onkin viime aikoina noussut uusia rakennuksia. Tämän lisäksi paljon uusien rakennusten paikannuksia oli myös Kannelmäen juna-aseman tuntumassa sekä Kannelmäen vanhan ostoskeskuksen tontilla. Muita uusien ehdotettujen rakennusten keskittymiä on Runar Schildtin puistossa sekä sen itään suuntautuneella jatkeella ja Lassilan pientaloalueella. Tämän lisäksi myös Kehä I:n ja Hämeenlinnan väylän sivuihin on ehdotettu toimistorakentamista. Uusien rakennusten paikannuksia on sekä rakennetuilla alueilla että viheralueilla. Asukkaiden ehdottama lisärakentaminen vaihteli paljon. Osa ehdotuksista oli leikkipuistoja, osa kauppoja, osa paviljonkeja tai kahviloita, mutta myös asunto- ja toimistorakentamista ehdotettiin alueelle. Asukkaat ovat ehdottaneet eri paikkoihin rakennettavaksi niin Helsinki-pientaloja, rivitaloja kuin kerrostalojakin. Joillekin alueille ei uutta rakentamista ole ehdotettu juuri lainkaan. Esimerkiksi lähes kaikki Pohjois- Haagan rakennetut alueet ovat ilman uusien rakennusten paikannuksia, mikä selvästi viestittää asukkaiden tyytyväisyydestä asuinalueeseensa. 18
Kartta: Vastaajien parannusehdotukset läntisellä renessanssialueella 19
Kartta: Kohennettavat paikat ja alueet läntisellä renessanssialueella. 20
Kartta: Parannusehdotukset selityksineen Runar Schildtin puistossa. 21
Kartta: Onnen paikat läntisellä renessanssialueella. 22
Onnen paikat Yli puolet asukkaiden merkitsemistä onnen paikoista oli luontoon liittyviä. Mikäli tähän lisätään vielä urheiluun liittyvät rakennetun ympäristön ulkopuolella sijaitsevat havainnot sekä viljelypalstat, leikkipuistot ja koirapuistot, on viheralueille paikannettujen onnen paikkojen osuus noin kaksi kolmasosaa kaikista paikannuksista. Eniten onnen paikkoja olivat viheralueista keränneet Mätäjokilaakso Kannelmäen ja Malminkartanon välissä, Aino Acktén puisto sekä Pirkkolan ulkoilupuiston alue. Toisin sanoen renessanssialueen ulkoreunoilla sijaitsevat laajat viheralueet. Onnen paikoista noin 20 % oli paikannettu vastaajan omaan kotiin tai perheenjäsenen kotiin. Itäisellä renessanssi-alueella onnen paikoista jopa 40 % oli koteihin merkittyjä. Läntisellä renessanssialueella viheralueiden merkitys on onnen paikkojen osalta itäistä siis selvästi suurempi, kun taas kodin merkitys on vastaavasti pienempi. Havaintoa voi selittää muutamalla tekijällä. Ensinnäkin Mellunkylässä asunnot ovat keskimäärin hieman suurempia kuin läntisellä renessanssialueella. Toiseksi läntisellä renessanssialueella viheralueiden ja rakennettujen alueiden raja on selkeämpi kuin itäisellä renessanssialueella ja viheralueet myös näyttävät vastausten perusteella olevan itää korkeatasoisempia. Noin kymmenesosa onnen paikoista on palveluihin liittyviä. Kirkot ja Kannelmäen kirjasto ovat keränneet paikannuksia samoin kuin Kanneltalo, eri kaupat sekä alueen baarit. Urheiluun liittyvistä onnen paikoista pääosa on Pirkkolan ulkoilumaastoissa. Itäisellä renessanssialueella onnen paikkojen jako oli hyvin selvä. Niitä oli joko luonnossa tai kodissa. Läntisellä renessanssialueella onnen paikkoja on paikannettu myös muualle kuin luontoon, kotiin, palveluihin tai urheiluun liittyen. Paikannuksia on leikkipuistojen ja viljelypalstojen lisäksi myös rakennetussa ympäristössä. Alueen erilaiset julkiset tilat ovat keränneet nekin paikannuksia. Laatutekijähavainnot Vastaajia pyydettiin merkitsemään kartalle myös erilaisia laatutekijöitä. Kartassa X esitetyt punaiset pisteet ovat negatiivisia laatutekijöitä ja vihreät positiivisia. Punaiset pisteet ovat paikkoja, joissa asukkaiden mukaan joko ympäristön ulkoinen ilme, sosiaalinen ilmapiiri, ympäristön toimintamahdollisuudet tai ympäristön tunnelma on kielteinen. Vastaavasti vihreät pisteet kuvaavat paikkoja, joissa jokin edellisistä on myönteinen. Negatiiviset laatutekijähavainnot ovat keskittyneet alueen keskuksiin. Juna-asemat sekä vanhat ostoskeskukset ovat keränneet eniten paikannuksia. Pohjois-Haagan ostoskeskuksen itä- ja kaakkoispuolella sijaitsevilla kerrostaloalueilla on myös melko paljon negatiivisia paikannuksia. Myös Runar Schildtin puisto ja siihen kytkeytyvät viheralueet ovat keränneet suhteellisen paljon negatiivisia havaintoja, joskin alueella on myös paljon positiivisia laatutekijähavaintoja. Myös Lounais-Kannelmäen kerrostaloalueella on melko runsaasti negatiivisia paikannuksia. Prisman alueella on paljon sekä positiivisia että negatiivisia paikannuksia. Positiivisia laatutekijöitä on erityisesti viheralueilla. Erityisesti mätäjokilaakso, Vanhaistenpuisto sekä Lassilan leikkipuisto ovat keränneet korostuneen paljon positiivisia laatutekijäpaikannuksia. Myös Aino Acktén puistossa sekä Pirkkolan urheilupuistossa on paljon positiivisia havaintoja. Asuinalueista eniten positiivisia havaintoja ovat keränneet Pohjois-Haagan yhtenäinen 50-luvun asuinalue sekä Lassilan ja Pohjois-Kannelmäen pientaloalueet. Viheralueiden arvottaminen vastausten perusteella Aineistossa korostuvat siis asuinalueiden ulkopuoliset laajat viheralueet (Mätäojan varsi, Pirkkola ja Aino Acktén puisto) sekä asuinalueiden sisällä olevat keskeiset puistot (Runar Schildtin puisto, Vanhaistenpuisto ja Lassilan leikkipuisto). Nämä puistot näyttäytyvät siis alueen keskeisimpinä ja tärkeimpinä viheralueina. Niiden lisäksi alueella on kuitenkin paljon puistoja, joissa paikannuksia on vain vähän tai ei lainkaan. Pohjois-Haagassa Aino Acktén ja Runar Schildtin puistot yhdistävä viheralue ei ole kerännyt lainkaan paikannuksia. Ylipäätään viereisen vanhainkodin alueella ei ole juurikaan paikannuksia, mikä johtunee osaltaan siitä, että aluetta pääosin käyttävät vanhainkodin asukkaat eivät kovin laajasti ole vastanneet kyselyyn. Myöskään alueen valtaväylien viereiset suojaviheralueet eivät ole keränneet kovin paljon paikannuksia säilyttämisen puolesta. Kannelmäessä junaradan lounais- ja Pelimannintien pohjoispuolella sijaitseva viheralue ei ole kerännyt kuin yhden paikannuksen. Koko alueen mittakaavassa viheralueita on vaikea arvottaa. Aineiston arvo on erityisesti siinä, että yksityiskohtaisessa tarkastelussa voidaan käsitellä pienempiä alueita tarkemmin. 23
Kartta: Laatutekijähavainnot läntisellä renessanssialueella. 24
Omat asuinalueet Kyselyn lopuksi vastaajia pyydettiin merkitsemään oma asuinalueensa kartalle polygonityökalulla. Oheisissa kartoissa on visualisoitu kyselyyn osallistuneiden vastaukset. Kannelmäkeläisten omaksi asuinalueeksi merkitsemät alueet rajoittuvat pitkälti Kehä I:n, Hämeenlinnanväylän ja Mätäjoen välimaastoon; lähinnä rajatun alueen koko vaihtelee. Omat asuinalueet ovat levittäytyneet selvästi myös Malminkartanon, Maununnevan, Pirkkolan ja Lassilan alueille. Lassilalaisten paikannukset ovat keskittyneet oletetusti Lassilaan, mutta levittäytyvät myös selvästi Kannelmäen ja Pohjois-Haagan puolelle. Pohjois-Haagassa asuvat vastaajat kokevat oman asuinalueensa keskukseksi Thalianaukion ja ostoskeskuksen välisen alueen. Samoin Pirkkola, Lassila ja osa Etelä-Haagaa kuuluvat monien vastaajien omaan asuinalueeseen. Mielenkiintoinen havainto on, että kaikilla muilla tutkituilla alueilla raideliikenteen asema on ollut kaikkein tummimmalla alueella, eli useimpien vastaajien omalla asuinalueella, mutta Pohjois-Haagassa ei. Vastaajien mielestä asema ei ole heidän asuinalueensa keskeinen paikka. 25
Liite 1 - Kuva karttasovelluksesta 26
Liite 2 - Laatutekijäkysymykset Myönteinen Kielteinen Ympäristön tunnelma Paikka on meluton Paikka on meluisa Paikan tunnelma on elävä Paikan tunnelma on kuollut Paikka on rentouttava Paikka on stressaava Paikka on sopivan yllätyksellinen Paikka on liian ennustettava Paikka on kutsuva Paikka on torjuva Paikka on lapsiystävällinen Paikka on lapsikielteinen Paikka on luonnonläheinen Paikka on kaukana luonnosta Paikka on rauhallinen Paikka on rauhaton Ympäristön ulkoinen ilme Rakentamisen väljyys on sopiva Rakentaminen on liian väljää Asumisen hinta-laatusuhde on kohdallaan Asumisen hinta-laatusuhde on huono Paikan ilmeeseen vaikuttaminen on mahdollista Paikan ilmeeseen vaikuttaminen on mahdotonta Ympäristö on kaunis Ympäristö on ruma Rakentamisen tiiviys on sopiva Rakentaminen on liian tiivistä Ympäristö on siisti Ympäristö on epäsiisti Historian havina tuntuu Historiallisuus puuttuu Ympäristö on viimeisteltyä Ympäristön viimeistely puuttuu Sosiaalinen ilmapiiri Asukkaat pitävät hyvää huolta ympäristöstä Asukkaat eivät huolehdi ympäristöstä Minulle tärkeät ihmiset ovat lähellä Minulle tärkeät ihmiset ovat kaukana Naapurit elävät yhdessä sopuisasti Naapurit riitelevät keskenään Sosiaalinen elämä on vilkasta Sosiaalinen elämä on liian hiljaista Asukkaiden kirjo on sopiva Asukkaiden kirjo on liiallinen tai liian vähäinen Sosiaalinen turvallisuus on hyvä Sosiaalinen turvallisuus on huono Alueen maine on hyvä Alueen maine on huono Asukkaat välittävät toisistaan Asukkaat eivät välitä toisistaan Ympäristön Omaa elämäntavan toteuttaminen onnistuu hyvin Omaa elämäntavan toteuttaminen onnistuu huonosti toimintamahdollisuudet Kävellen tai pyörällä liikkuminen on sujuvaa Kävellen tai pyörällä liikkuminen on hankalaa Kulttuurielämä on vilkasta Kulttuurielämä on hiljaista Palvelut ovat hyvät Palvelut ovat huonot Hyvät harrastus- ja tekemismahdollisuudet Huonot harrastus- ja tekemismahdollisuudet Autolla liikkuminen on sujuvaa Autolla liikkuminen on hankalaa Julkisilla liikennevälineillä liikkuminen on sujuvaa Julkisilla liikennevälineillä liikkuminen on hankalaa Liikenneturvallisuus on huono Liikenneturvallisuus on hyvä 27