KATSAUS KATOLISEEN JA ORTODOKSISEEN MAAILMANKUVAAN FT Tuija Saarinen tuija.saarinen@uef.fi www.tuijasaarinen.com
Kristikunta - Kristinusko syntyi n. 2000 vuotta sitten yhtenä kirkkona - Alkukirkko jakautui kahtia 1054 syntyivät roomalaiskatolinen ja ortodoksinen kirkko Kaikkien kristittyjen pyhä kirja on Raamattu ja kaikki uskovat yhteen Jumalaan, Pyhään Kolminaisuuteen eli Isään, Poikaan ja Pyhään Henkeen - Uskonpuhdistuksen yhteydessä 1500-luvulla syntyivät protestanttiset kirkot eli esimerkiksi evankelisluterilainen ja anglikaaninen kirkko
Katolinen kirkko maailmassa Suurin kristillinen kirkko Yli miljardi jäsentä eri puolilla maailmaa Johdossa paavi, Vatikaani-valtio Paavi Benedictus XVI vuodesta 2005. Paavin lähimpiä neuvonantajia kardinaalit, jotka ovat paavilta kardinaalin arvon saaneita piispoja. Kardinaalit valitsevat paavin.
Katolinen kirkko maailmassa Yli miljardi katolista jakautuvat seuraavasti: N. 50 % Amerikka N. 25 % Eurooppa N. 10 % Afrikka N. 10 % Aasia Loput Oseaniassa Pohjoismaissa arviolta 200 000 300 000
Kirkko Suomessa Yksi hiippakunta Keskuspaikka Helsinki Helsingin hiippakunnassa 7 seurakuntaa Rekisteröityjä jäseniä 11 345
Sakramentit Kaste Vahvistus Eukaristia Parannus (rippi) Pappisvihkimys Sairaiden voitelu Avioliitto
Sakramentti: KASTE Mahdollisimman pian syntymän jälkeen Kirkossa Nimenanto tätä ennen Kummeja vähintään yksi (vahvistuksen saanut, vähintään 16-vuotias katolinen) Voi olla ei-katolinen todistaja, jonka täytyy olla kristitty
Sakramentti: HÄTÄKASTE Jos lapsen henki on vaarassa, kaste toimitetaan välittömästi. Sen voi toimittaa kuka vain kristitty, kunhan kaste toimitetaan puhtaalla vedellä. Kasteen toimittaja kaataa lapsen pään päälle vettä sanoen: Minä kastan sinut Isän ja Pojan ja Pyhän Hengen nimeen. Hätäkasteesta ilmoitetaan omaan seurakuntaan.
Sakramentti: KASTEEN VAHVISTUS Kun on tullut aika, jolloin nuoren tulee kantaa vastuu omasta hengellisestä elämästään, hän saa vahvistuksen sakramentin. Sitä edeltää vanhempien ja seurakunnan antama opetus, joka johdattaa häntä kristilliseen elämään.
Sakramentti: KASTEEN VAHVISTUS Vahvistuksen sakramentin jakaa tavallisesti piispa. Vahvistettavat tunnustavat seurakunnan edessä uskonsa ja uudistavat kastelupaukset, jotka vanhemmat ja kummit heidän puolestaan ovat kasteessa antaneet. Piispa antaa vahvistuksen sakramentin vahvistettaville panemalla kätensä heidän päälleen ja voitelemalla ristinmerkin heidän otsaansa krismalla, siunatulla öljyllä. Vahvistettavalla on kummi, jonka on oltava 16 vuotta täyttänyt ja vahvistuksen saanut katolilainen.
Sakramentti: EUKARISTIA Katolilaisten tulee osallistua eukaristian viettoon eli pyhään messuun ainakin sunnuntaisin ja velvoittavina juhlapyhinä kuten jouluna, loppiaisena ja Kristuksen taivaaseen astumisen juhlapyhänä.
Sakramentti: PARANNUS Parannuksen sakramentti eli rippi Kirkko antaa Kristuksen valtuuksesta anteeksi synnit Pappi antaa ripittäytyjälle synninpäästön ja määrää katumustyön, jonka ripittäytyjä suorittaa myöhemmin Uskovalla velvollisuus tunnustaa syntinsä Papeilla ripissä kuullusta vaitiolovelvollisuus
Sakramentti: PAPPISVIHKIMYS Papiksi vihitään vain naimattomuuslupauksen tehneitä diakoneja.
Sakramentti: SAIRAIDEN VOITELU Sairaiden voitelun sakramentti vastaanotetaan, kun uskova on joutumassa kuolemanvaaraan sairauden tai vanhuuden vuoksi. Esim. ennen vakavaa leikkausta. Voidaan saada useankin kerran, ei yleensä samaan sairauteen.
Sakramentti: AVIOLIITTO Katolinen voi solmia pätevän avioliiton vain ja ainoastaan katolisessa kirkossa. Avioliitto kestää kuolemaan asti, kirkko ei vihi avioliiton solminutta uuteen avioliittoon, vaikka hän olisi saanut siviiliavioeron. Joissakin tapauksissa on mahdollista pyytää hiippakunnan oikeusistuinta tutkimaan, onko edellinen avioliitto ollut pätevästi solmittu.
PERHESUUNNITTELU Roomalaiskatolinen kirkko on pitäytynyt autuaan Augustinuksen (k. 430) näkemykseen, jonka mukaan sukupuolisuhde avioliitossakin on synnillistä. Sen tekee oikeutetuksi vain lasten synnyttäminen, joten kirkko pitää syntyvyyden säännöstelyä synnillisenä ja kiellettynä.
PERHESUUNNITTELU EI EHKÄISYÄ (poikkeus rytmimenetelmä) Abortti kielletty; hedelmöittynyt munasolu sisältää jo kaikki perimän ja persoonallisuuden ainekset, että on Jumalan luoma olento, johon ihmisellä ei oikeutta puuttua Kondomikin kielletty (myös homoseksuaalisissa suhteissa)
PERHESUUNNITTELU Käytännössä syntyvyys korkean elintason maissa alhainen (esim. Italia), alhaisen elintason maissa korkea (lapset mielletään vanhuudenturvaksi, eikä heidän syntymistään estetä) Kondominkäyttökielto: mahdollisuus hiv:n leviämiseen Perhettä korostava seksuaalietiikka (vrt. hedelmöityshoidot naispareille)
Yhteinen uskonto, eri kulttuuritausta Latinalainen kulttuuri: elämä peli, jossa pienet synnit puhdistetaan kirkollisessa ripissä. latinomiesten keskuudessa kukoistaa machokulttuuri. Latinalaisessa tapakulttuurissa täsmällisyys ja sovittujen sääntöjen noudattaminen ei ole tärkeää. Työelämä on tärkeää, mutta yksityisja perheasiat tulevat sitä ennen.
Yhteinen uskonto, eri kulttuuritausta Eri maanosien erilainen väestö (vrt. esim. Brasilian osin afrikkalaistaustainen väestö ja Itä-Euroopan rautaesiripun takana eläneiden maiden katolisuus) Uskonnon ja kansallisuuden tiivis yhteys; esim. Puola Useissa maissa vähemmistöuskonto
Erityispiirteitä Maria-kultti, jolla omia paikallisia piirteitään Etelä-Amerikassa Pyhimykset ihanteena (esimerkillisen ja rikkeettömän elämän eläneitä henkilöitä) Kansanusko ja hurskaus poikkeaa osin kirkon virallisista näkemyksistä. Esim. maissa, jossa afrikkalaisperäistä väestöä (esim. Brasilia), katoliset pyhimykset sekoittuneen afrikkalaisiin jumaluuksiin.
Katolisuus, ortodoksisuus vs. valtavirtasuomalaisuus Nykyisin ei huomattavia jännitteitä esim. luterilaisuuden ja ortodoksisuuden välillä toisin kuin toisen maailmansodan jälkeen, jolloin ortodokseja ryssiteltiin (vastakkainasettelu siirretty kristinuskon ja islamin välille) Ortodoksisuudesta tullut suosittua, lukuisia käännynnäisiä varsinkin koulutettujen parista
Ortodoksinen kirkko
Ortodoksinen kirkko 1054 kristillinen kirkko jakaantui katoliseksi kirkoksi ja ortodoksiseksi kirkoksi Ort. kirkon pää Konstantinopolin ekumeeninen patriarkka Kirkko koostuu itsenäisistä eli autokefaalisista tai itsehallinnollisista eli autonomisista paikallis- kirkoista.
Ortodoksinen kirkko Ortodokseja on kaikissa maailman maissa Eniten ortodokseja on Itä-Euroopan maissa: Kreikassa, Venäjällä, Bulgariassa, Romaniassa, Ukrainassa Länsi-Euroopassa on suuria ortodoksivähemmistöjä ja Yhdysvalloissakin miljoonia ortodokseja. Suomessa ortodokseja on noin 61 156 eli 1,5% väestöstä
Ortodoksisuus Ortodokseja maailmassa 225 miljoonaa Suomessa vuoden 2010 lopulla 61 156 henkeä Kuolleisuus syntyvyyttä suurempaa Kirkkoon liittyviä enemmän kuin kirkosta eroavia henkilöitä Suurin srk Helsinki (19 631), sitten Joensuu (5681), Kuopio (3924), Tampere (2894), Turku (2749)
Ortodoksisuus Suomessa Ortodoksit Suomessa karjalaisia (Pohjois- Karjala, Raja-Karjala), pieni venäläinen väestö ennen 1990-luvulla alkanutta muuttoaaltoa, Petsamon kolttasaamelaiset Käännynnäiset kasvava joukko
Historiaa Toisen maailmansodan jälkeen monet evakkokarjalaisista (Raja-Karjala) luopuivat uskostaan uuden asuinympäristön ja yhteisön paineessa Seka-avioliittoja yli 90 % liitoista Seka-avioliitoista syntyneet lapset kastettiin isän uskon mukaan vuoteen 1970, usein luterilaisiksi, nyk. lain mukaan lapsi kastetaan äidin uskontoon.
Historiaa Muuttoliikkeen myötä Helsinki kasvanut suurimmaksi seurakunnaksi, yli 20 eri kansallisuutta Jumalanpalveluksia monilla kielillä Kaksi toimivaa luostaria
Ortodoksisen kirkon usko Usko yhteen Jumalaan Raamattu ja perinteet ohjaavat Ihminen on hyvä ja ihmisen tulisi elää Jumalaa muistaen eli rukoillen Ikonit, kirkkolaulu ja jumalanpalvelukset auttavat rukouselämässä Ristinmerkki on lyhyt uskontunnustus: kolme sormea yhdessä muistuttavat Pyhästä Kolminaisuudesta (Isä, Poika ja Pyhä Henki) ja kaksi alas painettua sormea muistuttavat, että Jeesus oli sekä ihminen että Jumala
Keskeisiä piirteitä Joulupaaston päättyminen jouluaamun liturgiaan; lahjojen jako ja muu joulujuhla vasta sitten Näkyvintä ehkä karjalainen ortodoksisuus Uskonnonopetus ja lapsitoiminta hyvin järjestettyä Puinen ortodoksiristi haudalla, tai hirsinen hautamuistomerkki, grobu
Keskeisiä piirteitä Ikonit kodeissa, kaularisti paidan alla Paaston tärkeys (erit. pääsiäispaasto) Perheissä ja suvuissa sekä ortodokseja että luterilaisia: tapojen muokkautumista ja sulautumista kuten esim. kristinoppikoulu Virpomaperinne siunatuin vitsoin (noidat eivät kuulu siihen) Pääsiäisen vietto ja muiden juhlien ristisaatot näkyviä piirteitä
Keskeisiä piirteitä ja tapoja Kodin siunaus, auton siunaus, työn siunaus ym. Pyhä-sanaa käytetään nimityksenä henkilöstä, jonka paikalliskirkon tai patriarkaatin Pyhä Synodi on kanonisoinut eli julistanut virallisesti pyhäksi. Nimen anto pyhän henkilön mukaan (se, jonka muistopäivänä syntynyt, tai sen lähellä) Nimipäivän vietto syntymäpäivän sijaan
Ortodoksinen perhe-etiikka Syntyvyyden säännöstely ja perhesuunnittelu sallittuja Sukupuolisuhteen tehtävänä on suvun jatkamisen lisäksi ilmentää aviopuolisoiden jatkuvaa rakkautta ja keskinäistä hellyyden tarvetta. Se on rakkauden toteuttamista ja hellyyden osoittamista, joten sillä on merkitystä koko perheen ilmapiirin kannalta. Lapsetonkin avioliitto on siten merkityksellinen, eikä lapsettomuutta pidetä häpeänä.
Avioero Avioliitto periaatteessa purkamaton Avioero on synti, jota voidaan katua ja pyytää anteeksi Jumalalta kuten muitakin syntejä Kirkko haluaa ohjata katuvan oikealle tielle Eronneiden vihkimistä varten on erillinen kaava.
Ortodoksinen ja katolinen maailmankuva onko yhtäläisyyksiä? Esimerkiksi Usko pyhiin/pyhimyksiin ja ihmeisiin Neitsyt Marian / Jumalansynnyttäjän keskeinen asema verrattuna luterilaisuuteen Rippi