HYVINKÄÄ RINGETTE RY:N TOIMINTAOHJEET Sisältö 1. Yleistä... 4 2. Seuran tehtävä... 4 3. Toimintalinjaukset... 5 3.3 Eettisyys... 6 3.4 Kasvatuksellisuus... 6 3.5 Joukkueiden muodostamisperusteet... 7 3.6 Harrastejoukkueet... 9 4. Seuran hallinto... 9 4.1. Hallintoelimet... 9 4.1.1 Kevätkokous... 9 4.1.2 Syyskokous... 10 4.1.3 Hallituksen kokous... 10 4.1.4 Sinettiryhmä... 11 4.1.5 Valmennusryhmä... 11 4.1.6 Nuorten ryhmä ( toiminta aloitetaan kaudella 2017 2018 )... 11 1
4.1.7 Vanhempainkokous... 11 4.1.8 Toimihenkilökokous ( Toko )... 12 4.2 Seuran toimihenkilöt ja toimielimet... 12 4.2.1 Hallitus... 12 4.2.2 Valmennuspäällikkö... 13 4.2.3 Seurayhteyshenkilö... 13 4.2.4 Viestintävastaava... 14 4.2.6 Jäänjakaja... 14 4.2.7 Varustevastaava... 14 4.2.8. Sinettivastaava ( toiminta alkaa kaudella 2017 2018 )... 15 4.3. Toimihenkilöiden koulutus... 15 5. Joukkue... 15 5.1 Joukkueiden toiminta... 16 5.2.1 Valmentajat... 17 5.2.2 Joukkueenjohtajat... 18 5.2.3 Ringettekoulun rehtori... 18 5.2.4 Huoltajat... 18 5.2.5 Rahastonhoitaja... 19 5.3 Järjestyksenpitovelvollisuus... 19 5.4 Pelisäännöt... 19 5.4.1 Pelisääntökeskustelut ringetessä... 19 5.4.2 PELISÄÄNNÖT PAKOLLISIA... 20 5.5. Vanhemmat... 20 5.6 Harjoittelu... 21 5.6.1. Ringeten kilpailusuositukset sekä fyysisen harjoittelun herkkyyskaudet lapsilla ja nuorilla... 21 5.6.2 Suositeltavat ringeten lajiharjoittelun aiheet eri ikäkausina... 22 5.7 Ongelmien ratkaiseminen... 22 5.8 Peliuran päättyminen... 22 6. Pelaaminen... 22 6.1 Peluuttaminen... 22 6.2 Kilpasarjat... 23 6.3 Alue- ja SM-sarjat... 23 2
6.4 Turnaukset... 23 6.5 Palkitseminen... 24 7. Varusteet... 24 7.1 Seuran omistamat varusteet... 25 7.2 Muut varusteet... 25 7.3 Seura-asut... 26 8. Jäävuorojen jako... 26 9. Talous... 27 9.1 Seuran talous... 28 9.2 Joukkueen talous... 28 9.2.1 Tili... 28 9.2.2 Laskujen hyväksymisprosessi... 29 9.2.3 Toimintasuunnitelma ja Talousarvio... 29 9.2.4 Varat, omaisuus ja maksuvelvoitteet... 30 9.2.5 Kirjanpito... 30 9.2.6 Kulukorvaukset... 31 9.3 Varainhankinta... 31 9.3.1 Mainospaikat peliasuissa ja jäähallissa... 31 9.3.2 Talkootyö... 31 9.3.3 Kausijulkaisu... 31 10. Toiminnan arviointi... 32 10.1 Hallitus... 32 10.2 Valmennus... 32 10.3 Joukkueen toimihenkilöt... 32 11. Seuran yhteistyösopimukset... 32 12. Liitteet... 33 3
1. Yleistä Näiden toimintaohjeiden avulla selkeytetään ja yhdenmukaistetaan seuran ja siinä toimivien joukkueiden toimintaa. Toimintaohjeet laatii seuran hallituksen asettama työryhmä ja niiden sisällön hyväksyy hallitus. Toimintaohjeet täydentävät seuran sääntöjä. Muunlaisiin toimintatapoihin on oltava seuran hallituksen hyväksyntä. Toimintaohjeet päivitetään vuosittain ja niihin liittyviä parannusehdotuksia pyydetään toimittamaan seuran hallitukselle kirjallisesti. Seuran jäsenistö muodostuu varsinaisista jäsenistä, kannatusjäsenistä ja huoltajajäsenistä. Jäsenet hyväksyy hallitus. Kaikilta pelaajilta ja toimihenkilöiltä edellytetään seuran jäsenyyttä. Joukkueiden pelaajat ja toimihenkilöt liittyvät automaattisesti seuran jäseniksi, kun joukkueet muodostetaan. Jokainen jäsen maksaa itse henkilökohtaisesti jäsenmaksun. Toimihenkilöt myös maksavat henkilökohtaisesti jäsenmaksun ja laskuttavat sen joukkueelta. 2. Seuran tehtävä Seura ohjaa lapset ja nuoret terveelliseen elämäntapaan urheilun ja erityisesti ringeten parissa sekä kehittää ja kasvattaa lasten/nuorten sosiaalisia taitoja. Tavoitteena on ensisijaisesti luoda puitteet ringeten harrastamiseen kaikille pelaajille. Seura huolehtii lajinlevityksestä mahdollistaen erilaisia liikunnallisia elämyksiä lapsille/nuorille ja vanhemmille. Seura takaa mahdollisimman hyvät edellytykset iloiselle, menestyksekkäälle ja elämyksiä tuottavalle ringeten harrastamiselle monella eri tasolla pelaajien omien tavoitteiden mukaisesti; nuorten ryhmässä, kilpa- ja/tai harrastejoukkueessa sekä valmennuksessa. Hyvinkää Ringeten tehtävänä on toimia laadukkaasti ylläpitäen vahvaa junioritoimintaa luoden edellytykset kotikunnassa tyttöjen harraste- ja kilpailutoiminnalle. 4
3. Toimintalinjaukset 3.1 Visio Hyvinkää Ringette on Suomen suurin ja valovoimaisin ringetteseura vuoteen 2020 mennessä. Kaudesta 2017-2018 lähtien Hyvinkää Ringetellä on edustusjoukkue naisten SM-sarjassa joka kaudella. Seuralla on joukkue joka sarjatasolla kaudesta 2017-2018 alkaen. Ringettekoulussa on vähintään 50 tyttöä joka kaudella. 3.2 Strategia (2016-2020) Toteutamme aktiivisesti lajin tunnetuksi tekemistä omalla paikkakunnallamme laajentaen mainontaa ja tapahtumia myös lähikuntiin. Varmistamme laajan yhteistyökumppaniverkoston luomalla yhteyksiä elinkeinoelämään, mediaan ja muihin sidosryhmiin. Jäsenmäärän riittävä kasvu toteutetaan tekemällä määrätietoista työtä lajin ja seuran houkuttelevuuden säilyttämiseksi sekä järjestämällä leirejä ja koulu-/kaveritapahtumia, aktiivisella mainonnalla sekä sponsoritapahtumien avulla. Toteutamme laadukasta junioritoimintaa kouluttamalla seuran valmentajia ja muita toimihenkilöitä säännöllisesti. Seura varmistaa riittävät resurssit tämän tavoitteen saavuttamiseksi kokoaikaisella valmennus-/kehityspäälliköllä. Haemme Valon Sinettiseuraksi kaudella 2016-2017 5
3.3 Eettisyys Kaikessa toiminnassa korostamme urheilun ja lajiliiton perusarvoja; tietoisemmin, vastuullisemmin, kestävämmin Urheiluyhteisön Reilun Pelin ihanteet ja tavoitteet sisältää viisi pääperiaatetta. Eettiset periaatteet ovat arvovalintoja, joita tehdään päivittäin liikunnan ja urheilun arjessa. Jokaisen tasavertainen mahdollisuus liikuntaan ja urheiluun Vastuu kasvatuksesta Terveyden, turvallisuuden ja hyvinvoinnin edistäminen Rehellisyys ja oikeudenmukaisuus Luonnon kunnioittaminen ja kestävään kehitykseen pyrkiminen Eettisen periaatteet pohjautuvat osin olemassa olevaan lainsäädäntöön sekä erilaisiin kansainvälisiin sopimuksiin ja säännöstöihin. Ennen kaikkea eettiset periaatteet ovat kuitenkin arvovalintoja, joita tehdään päivittäin liikunnan ja urheilun arjessa. Reilu Peli on kaikkien liikunnan ja urheilun toimijoiden oikeus ja velvollisuus 3.4 Kasvatuksellisuus Kasvatuksessa painotetaan urheilun perusarvoja rehellisyyttä, kunnioitusta ja vastuullisuutta. Yleistavoitteina ovat vastuuntunnon ja itsetunnon kohottaminen, käytöstapojen sekä sosiaalisen kanssakäymisen opettaminen, terveyskasvatus sekä ympäristökasvatus. Joukkueiden toiminnan perustana on yhteisesti sovittujen sääntöjen ja vuosittain joukkueissa tehtyjen toimintasuunnitelmien noudattaminen seuran ja liiton antamien ohjeiden ja sääntöjen mukaisesti. Säännöistä ja ohjeista poikkeaminen on käsiteltävä aina heti ja rakentavasti valmentajan ja joukkueenjohtajan taholta. 6
3.5 Joukkueiden muodostamisperusteet Ringette-/luistelukoulu G-juniorit: 8 vuotta ja nuoremmat F-juniorit: 10 vuotta ja nuoremmat E-juniorit: 12 vuotta ja nuoremmat D-juniorit: 14 vuotta ja nuoremmat C-juniorit: 16 vuotta ja nuoremmat B-juniorit: 19 vuotta ja nuoremmat Ykkös-/SM-sarja: 16 vuotta ja vanhemmat Ikäluokat perustuvat Ringetteliiton kilpailusääntöihin. Joukkueet muodostuvat pelaajista ja taustajoukoista eli toimihenkilöistä. Hallitus päättää kokouksessaan joukkueiden muodostusaikataulun. Joukkueiden kokoonpanon alustavan esityksen hallitukselle tekee valmennuspäällikkö. Hallituksen käsittelyn ja alustavan hyväksymisen jälkeen valmennuspäällikkö käy keskustelun joukkueenjohtajan ja vastuuvalmentajan kanssa. Kun valmennuspäällikkö on päässyt yksimielisyyteen joukkueenjohtajien ja vastuuvalmentajien kanssa tulevan kauden joukkueista, hän esittää joukkueet hallitukselle. Ringettekoulun toimihenkilöt hallitus nimeää ennen kauden alkua. Hallitus kokouksessaan päättää joukkueiden kokoonpanosta. Valmentajat nimetään seuran hallituksen toimesta. 7
Juniorijoukkueet Esityksen juniorijoukkueiden kokoonpanosta tekee valmennuspäällikkö, huomioiden lajin säännöt, pelaajien iän, osaamistason ja muut perusteet. Poikkeuksena on ringettekoulu, jonka pelaajakokoonpano täydentyy kauden aikana. Joukkueiden muodostamisessa noudatetaan ensisijaisesti ikäryhmäperustetta. Joukkueet luodaan enintään yhden vuoden ikäerolla huomioiden sarjatason edellyttämä pelaajamäärä. Mahdolliset pelaajasiirrot omaan ikäryhmään tehdään mahdollisimman nuorena F-joukkueissa. Tavoitteena on saada E-joukkueesta lähtien ikäjakauma täyttämään em. kriteerit. Ringettekoululaisista voidaan myös täydentää ikäkriteerit huomioiden olemassa olevaa F- joukkuetta tai pelaajan omaa ikäryhmää vastaavaa joukkuetta huomioiden pelaajan halukkuus. C-juniorit ja sitä vanhemmat pelaajat voivat pelaajan ( alle 18-vuotiailla oltava myös vanhempien suostumus), ko. joukkueiden valmentajien ja valmennuspäällikön yhteisellä päätöksellä edustaa myös muita seuran joukkueita sääntöjen sallimissa puitteissa. G D juniorit harjoittelevat ja pelaavat pääsääntöisesti omissa joukkueissaan. Joukkueiden tavoitekokoonpano E - B -ikäluokassa on noin 17 pelaajaa (15 kenttäpelaajaa + 2 maalivahtia). Uusia harrastajia avustavat kaikkien joukkueiden toimihenkilöt ja muut seuran aktiivit. Varsinaisen joukkueeseen ohjauksen tekee valmennuspäällikkö huomioiden alueen säännöt, joukkueiden nykyiset pelaajamäärät sekä aiemmin mainitut joukkueiden muodostamisperusteet. Poikkeukset edellä oleviin ohjeisiin käsitellään erikseen valmennuspäällikön sekä ao. valmentajien kanssa alueen säännöt huomioiden. Ongelmatilanteissa otetaan yhteys hallitukseen, joka käsittelee asiat tapauskohtaisesti. Edustus-ja SM sarjajoukkueiden muodostaminen Hallituksen päätöksellä tai puheenjohtajan aloitteesta aloitetaan vastuuvalmentaja- ja pelaajahankinnat. Kun vastuuvalmentaja on valittu, suorittaa vastuuvalmentaja apuvalmentaja- /pelaajahankintoja yhteistyössä hallituksen/hallituksen valtuuttaman henkilön kanssa. Seuran puolesta nimenkirjoitusoikeuden omaavat henkilöt allekirjoittavat pelaaja-ja valmentajasopimukset. 8
3.6 Harrastejoukkueet LADYRINGETTE toimintaa aikuisille naisille, aikuisten naisten ehdoilla Pääsääntöisesti aikuisia naisia, jotka ovat aloittaneet lajin myöhemmällä iällä eivätkä omaa aikaisempaa lajin pelikokemusta. N-HARRASTESARJA kun haluat jatkaa lajin parissa aktiiviurasi jälkeen Toiminta on itseohjautuvaa ilman kilpailullisia tavoitteita. Molemmissa joukkueissa tulee olla ainakin yksi toimihenkilö, joka toimii joukkueen yhteyshenkilönä, hoitaa raha-asiat sekä osallistuu seuran toimihenkilökokouksiin. Viikossa on 1-2 harjoitustapahtumaa ja kauden aikana voidaan osallistua alueen sarjoihin sekä järjestää ystävyysotteluita samanhenkisten joukkueiden kanssa sekä osallistua harrasteturnauksiin. 4. Seuran hallinto 4.1. Hallintoelimet 4.1.1 Kevätkokous Kevätkokouksessa käsitellään seuraavat asiat: 1. Kokouksen avaus 2. Valitaan kokouksen puheenjohtaja, sihteeri ja kaksi pöytäkirjan tarkastajaa sekä kaksi ääntenlaskijaa 3. Todetaan läsnäolijat ja äänioikeutetut edustajat 4. Todetaan kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus 5. Hyväksytään kokouksen työjärjestys 6. Vahvistetaan toimintasuunnitelma ja talousarvio 7. Määritetään jäsen- ja liittymismaksujen suuruus 8. Käsitellään muut kokouskutsussa mainitut asiat 9
4.1.2 Syyskokous Seuran vuosikokous kutsutaan koolle erillisellä kokouskutsulla lokakuussa. Vuosikokous kutsutaan koolle julkaisemalla kokouskutsu seuran kotisivuilla, sähköpostilla jäsenistölle tai paikallisessa sanomalehdessä Syyskokouksessa käsitellään seuraavat asiat 1. Kokouksen avaus 2. Valitaan kokouksen puheenjohtaja, sihteeri, kaksi pöytäkirjan tarkastajaa sekä kaksi ääntenlaskijaa 3. Todetaan läsnäolijat ja äänioikeutetut edustajat 4. Todetaan kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus 5. Hyväksytään kokouksen työjärjestys 6. Esitetään edellistä toimintavuotta koskeva vuosikertomus yhdistyksen toiminnasta ja tilinpäätös sekä tilintarkastajien lausunto 7. Päätetään tilinpäätöksen vahvistamisesta ja vastuuvapauden myöntämisestä hallitukselle ja muille tilivelvollisille 8. Tarkennetaan tarvittaessa kuluvan toimintavuoden talousarviota. 9. Päätetään hallituksen koko sekä valitaan hallituksen puheenjohtaja ja muut jäsenet 10. Valitaan yksi varsinainen tilintarkastaja ja yksi varatilintarkastaja 11. Käsitellään muut kokouskutsussa mainitut asiat Mikäli yhdistyksen jäsen haluaa saada jonkin asian yhdistyksen kokouksen käsiteltäväksi, on hänen siitä sähköisesti tai kirjallisesti ilmoitettava hallitukselle 30 päivää aikaisemmin, jotta asia voidaan sisällyttää kokouskutsuun. Äänioikeutettuja ovat seuran varsinaiset jäsenet ja huoltajajäsenet. Seuran hallituksessa voi toimia 15-vuotta täyttänyt henkilö, jonka tulee liittyä seuran jäseneksi viimeistään valinnan jälkeen. 4.1.3 Hallituksen kokous Hallitus kokoontuu tarpeen mukaan kauden aikana. Kokousten ajankohdat ovat nähtävissä seuran kotisivulla. Hallitukselle osoitetut asiat, kuten anomukset, toimitetaan hallituksen puheenjohtajalle viikkoa ennen kokousta. 10
4.1.4 Sinettiryhmä Ryhmä muodostuu valmennuspäälliköstä, seuran puheenjohtajasta (samalla seurayhteyshenkilö), sinettivastaavastaavasta sekä joukkueenjohtajista. Sinettiryhmä toimii seurassamme samalla kokoonpanolla kuin toimihenkilökokous. Sinettiryhmän tehtävänä keskinäisen tiedonjaon lisäksi on ylläpitää toimintaohjeita, jotka hallitus hyväksyy. Ryhmä myös valvoo sinettikriteerien noudattamista. Ryhmä kokoontuu säännönmukaisesti vähintään kaksi kertaa kauden aikana. Ryhmä esittelee kehityskohteita hallitukselle, joka arvioi niiden toteuttamiskelpoisuuden ja toteutusaikataulun. 4.1.5 Valmennusryhmä Valmennusryhmä muodostuu joukkueiden valmentajista ja kokoontuu minimissään 3-5 kertaa kaudessa, valmennuspäällikön kokoon kutsumana. Aiheena mm. valmentajakoulutukset/- luennot, tiedonjakaminen valmennustoiminnasta, yhteistyömuodoista sekä jäänkäytöstä sopiminen. 4.1.6 Nuorten ryhmä ( toiminta aloitetaan kaudella 2017 2018 ) Nuorten ryhmä muodostuu 8-10 pelaajasta ikäryhmistä D, C ja B. Tavoitteena saada osallistujia jokaisesta em. ikäryhmästä/joukkueesta. Hallitus nimittää ryhmän vetäjän. Ryhmän tehtävänä on käsitellä nuorten asioita yhteisen harrastuksen näkökulmasta, tuoda ehdotuksia ja ideoita hallitukselle toiminnan kehittämiseksi, toimia linkkinä mm. mahdollisissa konfliktitilanteissa seuran hallituksen ja joukkueen ja/tai yksittäisen pelaajan välillä. Ryhmä kokoontuu 2-4 kertaa/kausi ryhmän vetäjän kutsumana. 4.1.7 Vanhempainkokous Juniorijoukkueen vanhempainkokous pidetään joukkueenjohtajan johdolla vähintään kaksi kertaa kaudessa. Päätösten hyväksymiseen tarvitaan kokouksen yksinkertainen enemmistö. Kokousten pöytäkirjat toimitetaan vanhemmille ja hallitukselle tiedoksi. 11
Kevätkokous: hyväksytään edellisen kauden talousarvion toteutuminen joukkueen toimintasuunnitelman ja talousarvion esittely ja hyväksyminen joukkueen kesän ohjelman esittely ja hyväksyminen joukkueen toimintasuunnitelman ja talousarvion esittely ja hyväksyminen joukkueen kesän ohjelman esittely ja hyväksyminen Syyskokous: joukkueen toimintasuunnitelman ja talousarvion tarkentaminen ja hyväksyminen joukkueen pelisääntöjen laatiminen Pelisäännöt toimitetaan sinettivastaavalle, valmennuspäällikölle ja hallituksen puheenjohtajalle. 4.1.8 Toimihenkilökokous ( Toko ) Toimihenkilökokous pidetään kerran kuussa. Kokoukseen osallistuu jokaisesta joukkueesta ainakin yksi henkilö ( joukkueenjohtaja ) mutta suotavaa on, että muitakin joukkueen toimihenkilöitä osallistuisi kokoukseen. Kokouksessa käsitellään seuraavia asioita Joukkueiden tilanne Tulevia tapahtumia / asioita Muita ajankohtaisia asioita 4.2 Seuran toimihenkilöt ja toimielimet 4.2.1 Hallitus Seuran hallitus johtaa ja kehittää seuran toimintaa sekä vastaa yhteisten varojen talouden hoidosta. Hallitus laatii vuosittaisen budjetin ja toimintasuunnitelman vuosikokouksen hyväksyttäväksi ja vastaa vuosikokouksessa tehtyjen päätösten noudattamisesta ja toteuttamisesta. Hallitus organisoi seuran tiedotustoiminnan sisäisten sekä ulkoisten sidosryhmien osalta. Hallitus valitaan vuosittain syyskokouksessa. Hallituksen puheenjohtaja ja hallitusjäsenet valitaan yhdeksi vuodeksi kerrallaan. 12
4.2.2 Valmennuspäällikkö Valmennuksen vastuullisena toimii hallituksen valitsema valmennuspäällikkö. Hän luo puitteet valmennustoiminnalle toimimalla tiiviissä yhteistyössä seuran valmentajien kanssa ja järjestämällä kauden palaverit. Valmennuspäällikkö ehdottaa hallitukselle tulevan kauden juniorijoukkueiden valmentajat ja heidän roolinsa. Hän toimii valmennuksen esimerkkinä noudattamalla sinettikriteerejä sekä seuran arvoja. Valmennuspäällikön tehtäviin kuuluu valvoa seuran valmennustoiminnan linjauksen toteutumista ja huolehtia valmentajien osaamistasosta hyödyntämällä liiton sekä alueen tarjoamia koulutuksia. Valmennuspäällikkö toimii valmennuksen edustajana seuran hallitukselle. Valmennuspäällikkö toimii sinettiryhmän ja valmennusryhmän jäsenenä. Valmennuspäällikkö arvioi juniorivalmentajien osaamista ja suhtautumista toimintaan vähintään kerran kauden aikana henkilökohtaisissa keskusteluissa ao. valmentajan kanssa. Hän seuraa konkreettisesti valmennustapahtumia sekä kilpa- että juniorisarjoissa arvioiden myös joukkueiden kehittymistä pitkällä aikavälillä. 4.2.3 Seurayhteyshenkilö Seurayhteyshenkilö (pj roolissa toistaiseksi) toimii yhteyshenkilönä seuraavien tahojen kanssa: Hyvinkään kaupunki Suomen Kaukalopallo- ja Ringetteliitto (SKRL) SKRL:n Etelä-Suomen Aluehallitus Eslu Valo Seuran sponsorit ja muut sidosryhmät Seurayhteyshenkilö kuuluu myös sinettiryhmään 13
4.2.4 Viestintävastaava Hallitus nimittää viestintävastaavan joka kaudelle. Kotisivujen ylläpito Ulkoinen tiedotus ( some maailma ) 4.2.5 Sporttirekisterivastaava Hallitus nimittää sporttirekisterivastaavan joka kaudelle. Hoitaa joukkueiden vakuutusten ja lisenssien rekisteröimisen ja hankkimisen joukkueenjohtajan antamien tietojen perusteella liiton ohjeistuksen mukaisesti. Tekee joukkueille nippumaksut tarvittaessa Neuvoo ja opastaa joukkueenjohtajia lisenssien ja vakuutusten hankkimisessa Omistaa tunnukset Sporttirekisteriin Raportoi lisenssien määristä hallitukselle 4.2.6 Jäänjakaja Hallitus nimittää jäänjakajan joka kaudelle. Vastaa seuralle vahvistettujen jääaikojen tasapuolisesta jakamisesta seuran joukkueille joukkueiden sovitut tarpeet ja ikäryhmät huomioiden. Tekevät jäänjakosuunnitelmat yhdessä vastuuvalmentajien kanssa vähintään kuukaudeksi eteenpäin Julkaisee virallisen jäävuorolistan seuran kotisivulle sekä toimittaa siitä kopion tilavaraamoon Osallistuu Hyvinkää kaupungin järjestämään jäänjakotilaisuuteen 4.2.7 Varustevastaava Varustevastaavan nimittää seuran hallitus. Ylläpitää seuran varustevarastoa ja kirjallista listaa varusteista ja niiden kunnosta Ohjeistaa varusteiden korjauksesta ja huollosta Kartoittaa seuran varustehankintojen tarpeet ja tekee hankintaesitykset hallitukselle Luovuttaa seuran varusteita jäsenistön käyttöön kuittausta vastaan Toimii yhteyshenkilönä tavarantoimittajiin Vastaa teroituskoneiden huollosta ja jaosta joukkueiden käyttöön 14
4.2.8. Sinettivastaava ( toiminta alkaa kaudella 2017 2018 ) Seuran sinettivastaavan valitsee ja nimittää seuran hallitus. toimii yhteyshenkilönä Valoon ja lajiliittoon sinettiasioissa osallistuu Valoon ja lajiliiton sinettitapaamisiin, joita on keskimäärin 2 tapaamista vuodessa toimii linkkinä ja tiedontuojana/-viejänä em. yhteistyötahojen välillä. seuraa toimintaohjeen noudattamisesta ja yhteisten pelisääntöjen toteutumisesta osallistuu konfliktien käsittelyyn hallituksen kanssa tarvittaessa osallistuu sinettiryhmän kokouksiin pääsääntöisesti osallistuu seurassa hallituksen kokouksiin niiltä osin kuin käsittelyssä on sinettiä koskevat asiat mm. toimintaohjeen päivitykset osallistuu koulutussuunnitelman tekemiseen osallistuu ringettekoulutoiminnan suunnitteluun osallistuu sinetin auditointitilaisuuksiin 4.3. Toimihenkilöiden koulutus Toimihenkilöt koulutetaan jokaisen kauden alussa. Valmennuspäällikkö esittää hallitukselle kuinka monta valmentajaa tulee lisä kouluttaa kokemuksen karttuessa Valmentajien koulutusta seurataan erillisillä koulutuskorteilla joiden ylläpidosta vastaa valmennuspäällikkö. Seura vastaa pääsääntöisesti toimihenkilöiden koulutuksien kustannuksista. Seuran ulkopuolella tapahtuviin koulutuksiin osallistumisesta on sovittava erikseen hallituksen kanssa 5. Joukkue Joukkueiden on kaikessa toiminnassaan noudatettava hyviä käytöstapoja ja rehtiä urheiluhenkeä. Joukkueiden on muistettava, että ne edustavat kaikessa toiminnassaan Hyvinkää Ringetteä. Ongelmatilanteissa on otettava viipymättä yhteyttä ongelmanratkaisutyöryhmään. Hallitus nimittää ongelmaratkaisutyöryhmän. 15
5.1 Joukkueiden toiminta Joukkueet perustetaan ja niitä rakennetaan ottamalla huomioon seuran toiminta kokonaisuutena sekä takaamalla mahdollisimman monen harrastajan harrastuksen jatkuminen hänelle sopivassa toimintaympäristössä. Mahdollisuuksien ja harrastajamäärien mukaan seurassa pelaajalla on mahdollisuus pelata joukkueissa (Ringettekoulu - SM-sarja) ikänsä mukaisesti sekä olla mukana myös muissa oheistoiminnoissa, kuten seuran hallituksessa, Nuorten ryhmässä, tuomarina sekä valmentajana tai ohjaajana. Pelaajien sijoittumisessa eri joukkueisiin on aina lähtökohtana lajin säännöt sekä pelaajan oma osaamis- ja sitoutumistaso. Seuran ulkopuolella pelaaja voidaan mahdollisesti taitojensa ja osaamisensa perusteella valita mukaan myös maa- tai aluejoukkuetoimintaan. Mahdollisuuksia valmentajalla on toimia ringettekouluohjaajana tai valmentajana sekä juniori-, SM eli edustus- ja harrastevalmentajana. Seuran ulkopuolella valmentajalla on mahdollisuus tulla valituksi maajoukkue tai aluejoukkue valmentajaksi. Valmentaja voi toimia useammassa joukkueessa sekä hän voi olla myös osa seuran hallitusta. Tärkeää on tiivis yhteistyö juniorijoukkueiden (C ja B) ja edustusjoukkueen välillä, mikä mahdollistaa juniorivalmennukselle tason, jolla pystymme vuosittain tarjoamaan seuran omille kasvateille mahdollisuuden päästä edustusjoukkueen piiriin. Tavoitteena on luoda harrastajille hyvät edellytykset vastaanottaa ja ymmärtää SM-tason vaatimukset ja toimintatavat. Naisten edustus joukkue muodostetaan vuosittain valitun valmennusjohdon / hallituksen toimesta pyrkimyksenä saada mahdollisimman kilpailukykyinen joukkue. Naisten edustusjoukkueen pelaaja tekee sopimuksen seuran kanssa. Kilpatasolle tähtäävän harjoittelun ja pelaamisen rinnalla tarjoamme mahdollisuuden harrastaa lajia ilman kilpailuelementtiä seuramme harrastejoukkueissa eli Naisten harrastesarjassa ja Ladyt -joukkueessa. Myös valmentajalla on mahdollisuus toimia harraste- tai Ladyt-joukkueiden valmentajana. Seuran toiminnan jatkuvuuden kannalta on tärkeää huolehtia uusiutuvasta valmennuksesta ja seuratoimijoista, joten seurassamme tarjoamme harrastajille ja taustavoimille mahdollisuuksia erilaisiin koulutuksiin, joita SKRL sekä ESLU eli Etelä-Suomen Liikunta ja Urheilu tarjoavat. Tärkeää on myös pyrkiä hankkimaan uusia harrastajia mukaan seuran toimintaan ringettekoulun kautta muun muassa hyvän mainonnan avulla. 16
5.2 Joukkueiden toimihenkilöt Joukkueiden toimihenkilöiden tehtäväkuvaukset ovat osa toimintaohjetta ja ne on julkaistu seuran kotisivulla. 5.2.1 Valmentajat Seuran hallitus valitsee eri ikäryhmien valmentajat sekä joukkueenjohtajat. Joukkueeseen nimetään vastuuvalmentaja sekä muu valmennustiimi kilpasarjoissa ( Edustus, B, C ) Seura tekee valittujen valmentajien kanssa kirjallisen valmennussopimuksen. Valmentajat noudattavat seuran arvoja, linjauksia sekä sinettikriteerejä ja ovat omalla toiminnallaan esimerkkejä harrastajille. Valmentajien lisensseistä huolehtii joukkue. Maalivahtivalmennus toteutetaan erikseen nimettyjen MV-valmentajien organisoimina, erillisinä koulutustapahtumina ja/tai joukkueen harjoitusten yhteydessä. Vastuuvalmentajalla (kilpasarjat) on oltava suoritettuina (tai suunnitelma em. valmiuksien hankkimisesta) ja muilla valmentajilla on suotavaa olla seuraavat koulutukset joukkueensa sarjatason mukaisesti: R-koulu: ringettekoulun ohjaajakoulutus F- ja E-juniorit: Valmentaja I -koulutus D-,C-, B-juniorit: vähintään Valmentaja I koulutus. Valmentaja II -koulutus sekä fyysisen harjoitteen perusteet C-ikäluokasta ylöspäin vastuuvalmentajalla. Edustus-joukkue: Valmentaja II koulutus, mielellään Huippuvalmentajantutkinto tai vastaavat tiedot ja taidot. MV-valmentajilla lajikoulutuksien maalivahtiosiot. 17
Valmentaja Jäällä ollessaan joukkueiden valmentajat ja ohjaajat käyttävät kypärää oman turvallisuuden ja esimerkin takia. Valmennuspäällikkö järjestää kauden alussa valmentajille info-tilaisuuden kauden toiminnasta Koulutuksien ja valmentajatapaamisten sisällöt ja ajankohdat julkaistaan seuran kotisivuilla. Lisätietoja osallistumisesta antaa seuran juniori-/valmennuspäällikkö tai puheenjohtaja. Valmentaja tukee toiminnallaan myönteistä ilmapiiriä joukkueen ja yksilöiden keskuudessa. Myönteinen ilmapiiri vaikuttaa harrastajien harjoittelu- ja pelaamisasenteisiin sekä joukkueen yleiseen hyvinvointiin. Ilmapiiri ei saa olla rankaiseva eikä painostava. Harrastajia pitää motivoida antamalla heille rakentavaa palautetta ja kiitosta hyvistä suorituksista. 5.2.2 Joukkueenjohtajat Seuran hallitus hyväksyy kaikkien joukkueiden joukkueenjohtajien valinnat. Joukkueenjohtajat noudattavat seuran toimintalinjauksia ja huolehtivat myös niiden toteutumisesta joukkueissa. Joukkueenjohtajat jakavat joukkueen taustajoukoille tietoa ja tulevia tehtäviä tasaisesti kaikkien kesken. 5.2.3 Ringettekoulun rehtori Ringettekoulun joukkueenjohtajan nimittää hallitus. Hän toimii yhteyshenkilönä ja linkkinä seuran ja uuden joukkueen välillä. Tehtäviin kuuluu korostetusti tiedon välittäminen molempiin suuntiin seuran ja vanhempien välillä. 5.2.4 Huoltajat Vanhempainkokous valitsee juniorijoukkueen huoltajat. Hallitus vastaa vuosittaisesta huoltajakoulutuksen järjestämisestä ( ensiapu + välinehuolto + teroistuskoulutus ) Varustevastaava järjestää kauden alussa huoltajille infotilaisuuden kauden toiminnasta 18
5.2.5 Rahastonhoitaja Vanhempainkokous valitsee rahastonhoitajat juniorijoukkueisiin. Seuran hallitus hyväksyy kaikkien joukkueiden rahastonhoitajien valinnat. Hallitus vastaa kauden alussa pidettävästä rahastonhoitajien infotilaisuudesta 5.3 Järjestyksenpitovelvollisuus Joukkueen valmentaja on ensisijaisessa vastuussa joukkueen järjestyksen säilymisestä kilpailuja harjoitustapahtumissa. Jokaisella joukkueen jäsenellä on kuitenkin velvollisuus kertoa ongelmat joukkueenjohtajalle, joka tarvittaessa keskustelee toimintatavoista joukkueen valmentajan/valmentajien kanssa. Vanhempien ensisijainen yhteyshenkilö on joukkueenjohtaja. 5.4 Pelisäännöt (Hyvinkää Ringetessä kaikki joukkueet tekevät vuosittain pelisäännöt kauden alkaessa. Ne toimitetaan hallitukselle ja julkaistaan seuran nettisivulla. Juniorijoukkueet toimittavat pelisäännöt myös Valoon lajiliiton ohjeistuksen mukaisesti.) 5.4.1 Pelisääntökeskustelut ringetessä Pelisääntökeskusteluissa käsitellään ainakin seuraavia asioita: Millaista on lasten ringette? Mitkä ovat joukkueen arvot, tavoitteet ja toimintatavat? Kilpailo - lasten ja aikuisten tunteet pelissä Tasapuolinen peluuttaminen Ringeten kilpailusuositukset Leikinomaisuus ja ilmapiiri harjoittelun punaisena lankana Aikuisten esimerkki (käyttäytyminen otteluissa sekä tupakointi ja alkoholi lasten tapahtumissa) 19
5.4.2 PELISÄÄNNÖT PAKOLLISIA F-, E- ja D-juniorijoukkueissa on pakollista käydä lasten ja aikuisten pelisääntökeskustelut. Säännöt laaditaan yhdessä (edellytys sarjaan osallistumiselle) C-juniorijoukkueissa on pakollista käydä nuorten ja joukkueenjohdon kanssa pelisääntökeskustelut (edellytys sarjaan osallistumiselle). On suotavaa, että myös C-juniorien vanhemmat laativat pelisäännöt. B-juniori- ja naisjoukkueille pelisääntöjen tekemistä suositellaan. Toimintaohje pelisääntökeskusteluille löytyy http://www.sport.fi/kasvaurheilijaksi/urheilun-pelisaannot 5.5. Vanhemmat Ringette on tyttöjen joukkuepeli ja tytöt harjoittelevat pelaamisen ohella sosiaalisia taitoja sekä hyvää joukkuehenkeä. Vanhempien tärkein tehtävä on tukea lasta/nuorta sekä luoda harrastukselle edellytykset, mm. kuljetus ja huolto. Mitä parempi yhteishenki vanhemmilla on toisten joukkueen vanhempien kanssa, sitä mukavampi tytöillä on harrastaa. Jokaisen vanhemman tehtävä on kannustaa ja rohkaista tyttöjä. Vanhempien tärkeimpiin tehtäviin kuuluu pitää yllä positiivista asennetta kanssaihmisiin eikä missään tapauksessa saa arvostella kenenkään tekemisiä tyttöjen kuullen. On huomioitava, että kaikki vanhempien tekemiset ja kommentit heijastuvat välittömästi tyttöjen asenteisiin. Paljon hymyä ja positiivisuutta toimintaan! Vanhempien tulee antaa valmennukselle työrauha. Heidän ensisijainen yhteyshenkilönsä on joukkueenjohtaja, joka keskustelee asiasta laajemmin valmennuksen kanssa. Ongelmalliset asiat on syytä käsitellä oikeassa foorumissa esim. vanhempainkokouksessa,valmennusjohdon kanssa, sinettiryhmässä tai viimekädessä seuran hallituksessa asiasta riippuen. Peleihin ja harjoituksiin osallistuvien pelaajien / vanhempien vastuulla on huomioida pelaajan terveydentilan tuomat rajoitteet tapahtumiin osallistumiseen ja ilmoittaa niistä valmentajille ajoissa. Valmentajan tulee ko. tapauksissa harkita pelaajan osallistumista peliin tai harjoituksiin. Pelaajan poissaolosta ilmoitusvelvollisuus on pelaajalla tai tämän vanhemmalla. 20
Vanhemmilla on ilmoitusvelvollisuus joukkueenjohtajalle muuttuneista yhteystiedoista ja terveydentilaan liittyvistä asioista (allergiat, ruokarajoitteet). 5.5.1 Toimitsijatehtävät Vanhempien osalle tulee myös tehtäviä. Sarjakauden aikana tarvitaan aktiivisia henkilöitä auttamaan mm. ottelujen toteutumisessa. Tehtäviä ovat mm: Pöytäkirjanpitäjä, ajanottajia (pääkello, hyökkäysaika, vaihdot), kuuluttaja, kaksi jäähyaition hoitajaa sekä muita avustajia. Näiden vuorojen tulee kiertää kaikilla tasaisesti. Joukkueenjohtaja tekee listan tapahtumista ja jakaa tehtävät vanhemmille, jotka esteen sattuessa huolehtivat itse korvaajasta. Koulutusta toimitsijatehtäviin järjestetään aina tarvittaessa. 5.6 Harjoittelu Harjoittelun tavoitteena on luoda edellytykset lajin harrastamiselle. Harjoittelu jakautuu sekä laji- että oheisharjoitteluun kesä- ja talvikautena. Harjoittelussa on huomioitava ikäluokkien herkkyyskaudet ja toiminnan monipuolisuus. Monipuolisuudella tarkoitetaan eri lajien kokeilua lajiharjoittelua tukevina elementteinä. Esimerkkeinä on kuntosaliharjoittelu, erilaiset aerobiset lajit sekä muut lajit. Harjoituksiin tullaan joukkueen sopiman aikataulun mukaisesti ja poissaoloista on ilmoitettava viipymättä joukkueen valmentajalle. Valmentajat johtavat ja ovat vastuussa harjoitustapahtumista. Alkuverryttely sekä venyttely kuuluvat jokaiseen harjoitustapahtumaan. Harjoittelu pohjautuu valmentajan tekemään vuositason valmennussuunnitelmaan ja jokainen harjoituskerta toteutetaan yksittäisen suunnitelman mukaan. Ennen tapahtumaa esitellään joukkueelle toteutettavat harjoitteet ja painopistealueet. Rakentava ja korjaava palaute annetaan harjoituksen tai pelitapahtuman kuluessa niin yksilö- kuin joukkuetasolla. 5.6.1. Ringeten kilpailusuositukset sekä fyysisen harjoittelun herkkyyskaudet lapsilla ja nuorilla http://ringette.skrl.fi/file/ringeten_kilpailusuositukset_09(1).pdf 21
5.6.2 Suositeltavat ringeten lajiharjoittelun aiheet eri ikäkausina http://ringette.skrl.fi/file/valmennus/lajitaitojen_opettamisen_etenemisjarjestys.pdf 5.7 Ongelmien ratkaiseminen Epäselvissä ja tulkinnanvaraisissa tapauksissa joukkueenjohtaja, muu toimihenkilö tai yksittäisen pelaajan vanhemmat kysyvät ensin neuvoa talouteen liittyvissä asioissa seuran puheenjohtajan ja hallituksen jäseniltä. Talouteen liittyvissä asioissa ongelmanratkaisuryhmänä toimii ko. joukkueen joukkueenjohtaja, seuran puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja tai sihteeri. Seuran hallituksella on lopullinen päätösvalta epäselvissä talousasioissa. 5.8 Peliuran päättyminen Valmentajat ja joukkueenjohtajat ovat velvollisia keskustelemaan pelaajan ja/tai hänen vanhempiensa kanssa seikoista, jotka vaikuttavat pelaajan peliuran päättymiseen kesken kauden tai kauden päättyessä. Keskustelulla pyritään saamaan seuralle infoa, mikäli toiminnassa on epäkohtia, joita tulisi parantaa. Samalla halutaan luoda pelaajalle/perheelle mahdollisuus avoimeen palautteenantoon. Keskustelun tulee olla ehdottoman luottamuksellista, mikäli pelaaja/perhe niin haluaa. Seuran hallitus voi kerätä informaatiota vain yleisellä tasolla. 6. Pelaaminen 6.1 Peluuttaminen Seuran joukkueet noudattavat liiton laatimia sääntöjä; jokaisessa juniorijoukkueessa D:ssä ja sitä nuoremmissa joukkueissa pelaajia peluutetaan tasapuolisesti niin yksittäisissä peleissä kuin harjoituksissakin lajiliiton sääntöjen mukaan. Peliajan edellytyksenä on, että pelaaja osallistuu aktiivisesti harjoituksiin ja noudattaa joukkueen laatimia pelisääntöjä. Sairaana ja toipilaana pelaaja ei saa pelata eikä häntä saa peluuttaa. Epäselvyydet ja erimielisyydet ratkaisee seuran sinettiryhmä, mikäli niistä ei päästä joukkuetasolla yksimielisyyteen. Pelaajan kehittymistä seurataan syksyisin ja keväisin toteutettavilla yksilöllisillä kehitysarvioinneilla vanhemmasta D-juniorijoukkueesta vanhempiin. 22
6.2 Kilpasarjat C- ja B-junioreiden joukkueessa peluuttaminen toteutetaan täysin pelitilanteiden mukaisesti vastuuvalmentajan johdolla. Valmentajat noudattavat valmennustoiminnassaan seuran valmennuksellisia linjauksia. 6.3 Alue- ja SM-sarjat Joukkueenjohtajat ilmoittavat joukkueensa aluesarjoihin. Seura ilmoittaa joukkueet liiton alaisiin sarjoihin sekä turnauksiin. Seura huolehtii aluesarja- ja SM-sarjojen osallistumismaksuista. Muista kustannuksista huolehtivat joukkueet itse. Mahdolliset poikkeuslupa-anomukset aluehallitukselle tai Ringetteliittoon toimittaa Valmennuspäällikkö tai seuraedustaja. 6.4 Turnaukset Joukkue päättää itsenäisesti kauden aikana pelattavista turnauksista pois lukien SM-turnaukset. C- ja B -junioreiden SM-turnauksiin osallistutaan ko. ikäluokkien parhailla kokoonpanoilla sääntöjen sallimissa rajoissa. Joukkueet muodostetaan ko. ikäluokkien valmentajien ja valmennuspäällikön johdolla. Joukkueet valmentajineen nimeää valmennuspäällikkö 15.02. mennessä. Seura voi tarvittaessa nimetä SM-turnauksiin useamman joukkueen ikäluokkaa kohden SKRL:n kilpailusääntöjen puitteissa. Joukkueet voivat järjestää turnauksia hallituksen suostumuksella Ringetteliiton sääntöjen puitteissa. Kansainvälinen toiminta Kansanvälisistä otteluista ja turnauksista on tehtävä SKRL:n kilpailusääntöjen mukainen ilmoitus. Myös seuran hallitukselle tulee asiasta ilmoittaa. 23
6.5 Palkitseminen Vuosittain palkitaan 3 pelaajaa jokaisesta joukkueesta pl. ladyt, N ja ringettekoulu, ringettekoulun pelaajat palkitaan diplomein. Lisäksi palkitaan seuraavasti hallituksen määrittelemien kriteerien perusteella: Vuoden ringettenuori Vuoden valmentaja Seura-aktiivi Asennepalkinto Seuratyöpalkinto Seurastandaari 7. Varusteet Joukkueen huoltaja vastaa yhdessä joukkueenjohtajan kanssa seuralta saatavista varusteista sekä huolehtii joukkueen varustelistan ajantasaisuudesta. Myös joukkueen omistamista varusteista tulee pitää kirjaa. Varustevastaava luovuttaa seuran pelivarusteet kuittausta vastaan. Jokainen on velvollinen pitämään varusteista hyvää huolta ja jokaisen on ilmoitettava varusteiden mahdollisesta rikkoontumisesta välittömästi joukkueen huoltajalle, joka välittää tiedon varustevastaavalle. Seuran nimissä saa varusteita ostaa laskulle vain seuran hallituksen päätöksellä, hanke-esitykset toimitetaan varustevastaavan kautta. Poikkeuksena teroituskoneen varaosat, joiden hankinnasta varustevastaava voi tehdä päätöksen. Seuran varusteet ovat seuran omaisuutta ja ne on palautettava varustevastaavalle käytön päätyttyä eikä niitä saa luovuttaa kolmannelle osapuolelle ilman erillistä sopimusta. Väärinkäytöksestä tai huolimattomuudesta johtuvat katoamiset tai rikkoontumiset veloitetaan käyttäjältä/joukkueelta päivän hintaan. Peliasusteen ulkoasun määrittelee seuran hallitus. Muita peliasusteita ei ole luvallista käyttää seuran ottelutapahtumissa. Seura antaa pelaajan käyttöön pelipaidan ja pelihousut (pelihousut vain edustusjoukkueessa) sekä erikseen määritellyt maalivahdin varusteet (D-juniorijoukkueesta nuorempiin). Joukkue hankkii harjoituspaidat, rinkulat, ensiapupakit, juomapullot ym. joukkuekohtaiset varusteet. Muut varusteet ovat pelaajan henkilökohtaisesti hankittavia varusteita (myös maalivahdin kasvomaski). Joukkueiden tulee huolehtia itse ensiaputarvikkeista. 24
Seuran viralliset värit peliasussa: Pelipaidan pääväri Kypärä Pelihousut punainen valkoinen musta/musta-punainen 7.1 Seuran omistamat varusteet Seuran viirejä voi ostaa seuran toimistosta tai puheenjohtajalta. pelipaidat * kuorihousut (vain SM-naisten edustusjoukkue) MV-polvisuojat MV-kilpi MV-kiinniottokäsine ringettekoulun harjoituspaidat *) viralliset pelipaidat jokaisella joukkueella. 7.2 Muut varusteet kasvosuojuksella varustettu kypärä maalivahdin maski kaulasuojus hartiasuojat/paita hartiasuojilla kyynärpääsuojat käsineet alasuoja polvisuojat jääkiekkoluistimet pelihousut Seura edellyttää kaikkien edellä mainittujen varusteiden käyttöä harjoitus- ja pelitilanteissa kaikilta B-junioreilta ja sitä nuoremmilta juniorisarjojen pelaajilta. 25
7.3 Seura-asut Seuralla on määritelty virallisiksi seura-asusteiksi vuosittain julkaistava valikoima asusteita. Seura-asusteita käytetään seuran tapahtumissa ja edustustilaisuuksissa, turnauksissa, otteluissa ja niihin liittyvillä matkoilla. Seura on neuvotellut valmiiksi hankintapaikat, joista jokainen joukkue voi hankkia varusteita itselleen omien tarpeidensa mukaisesti. Muita kuin seuran hallituksen hyväksymiä virallisia seura-asusteita ei ole. Seuratunnusta (seuran logoa) saa käyttää muissa asusteissa vain hallituksen luvalla. Hankintapaikkalista on saatavilla varustevastaavalta. 8. Jäävuorojen jako Seura osoittaa joukkueille jääharjoitteluajat, joiden jaosta huolehtii ohjeistuksen mukaisesti seuran jäänjakaja. Jääajan jakoperusteet määrittelee seuran vastuuvalmentajat yhdessä seuran hallituksen kanssa. Jääajan kokonaismäärä kasvaa ikäluokittain. Seuran juniorijoukkueet harjoittelevat ja pelaavat Hyvinkään jäähallin kilpahallissa ja nuorisohallissa. Seuran edustusjoukkue pelaa kaikki ottelunsa kilpahallissa. Peliajankohdissa noudatetaan alueen ja SKRL:n ohjeistuksia. Jääaikojen mahdollinen vaihto tapahtuu joukkueiden kesken sen vaikuttamatta jääaikatilastoon. Vaihdosta on aina ilmoitettava jäähallin vahtimestarille viipymättä. Jäähallin henkilökunnalla pitää olla ajan tasalla oleva tieto siitä, mikä joukkue/mitä joukkueita jäällä kulloinkin harjoittelee. Sama ilmoitus (muutokset jaettuihin jäävuoroihin) pitää tehdä myös seuran jääjakajalle, joka ilmoittaa sen eteenpäin jäälaskutuksesta vastaavalle henkilölle. Hallin yhteystiedot: Hyvinkään jäähalli Vaiveronkatu 70 05880 Hyvinkää 26
Pääsääntönä on, että kaikki kaupungin seuralle myöntämät jäävuorot jaetaan joukkueiden kesken ennalta sovittujen jakosuhteiden mukaan. Valmentajien yhteisellä sopimuksella voidaan jäävuoroja käyttää myös yhteisiin tapahtumiin kuten taitojään toteuttamiseen. Tällöin seura vastaa jäävuoron kustannuksista. Jäänjakajan tiedossa tulee olla jokaisen joukkueen tapahtumat etukäteen, jotta jäänjaossa voidaan varautua poikkeaviin harjoitus-, ottelu- sekä poissaoloaikoihin hyvissä ajoin. Joukkueenjohtaja vastaa ko. ilmoituksista jäänjakajalle. Jääajat toimitetaan edeltävän kuukauden 20. päivään mennessä joukkueenjohtajille, jotka tarkistavat sen oikeellisuuden joukkuetasolla (sarjapelit, turnaukset, joukkueen poissaolot kotihallista). Jäävuorolistaan vaikuttavat joukkueiden ilmoittamat tiedot; turnaukset, leirit, siirretyt pelit (ilmoitettava ajoissa, viimeistään viikkoa ennen tapahtumaa). Muut kuin seuran/joukkueen toimintaan liittyvät asiat eivät vaikuta jäävuorojen jakamiseen. Mikäli joukkue ei pysty käyttämään sille osoitettua jäävuoroa, tulee joukkueen itse huolehtia siitä, että joku muu Hyvinkää Ringeten joukkue käyttää vuoron. Muutoksista on välittömästi ilmoitettava jäänjakajalle. Mikäli oman seuran sisältä ei löydy käyttäjää vapaaksi jääneelle jäävuorolle, tulee siitä ilmoittaa viipymättä jäähallin vahtimestareille, jotka yrittävät myydä jäävuoron eteenpäin. Mikäli tässä ei onnistuta, kaupunki veloittaa käyttämättä jääneen vuoron joukkueelta, jolle se oli alun perin osoitettu. Nämä kustannukset eivät jää seuran kuluiksi. Kaikista muutoksista on ilmoitettava jäänjakajalle. Jäänjakaja huolehtii muutosten saattamisesta tilavaraamon tietoon. 9. Talous Joukkueiden ja seuran taloudenpidossa noudatetaan kaikkia voimassaolevia lakeja sekä asetuksia. Seuramme on rekisteröity yleishyödyllinen yhdistys, johon sovelletaan yhdistyslakia. Seura ei ole arvonlisäverovelvollinen, joten toiminnan tulee olla arvonlisäverotonta. Seuran koko toiminta perustuu yleishyödyllisen yhdistyksen määritelmään. 27
9.1 Seuran talous Kokonaisvastuu seuran taloudesta on hallituksella. Hallitus toimii vuosikokouksen hyväksymän talousarvion raameissa, talousarvio kattaa kaikki seuran joukkueet. Seuran talouden käytännön toteutuksen hoitaa seuran rahastonhoitaja. Rahastonhoitaja vastaa seuran kirjanpidon organisoinnista yhdessä tilitoimiston kanssa. Puheenjohtaja toimittaa hyväksyttävät laskut rahastonhoitajalle. Rahastonhoitaja huolehtii laskujen oikea-aikaisesta laskujen maksamisesta. Rahastonhoitaja huolehtii taloudellisen tilanteen tiedottamisesta hallitukselle. Seura huolehtii yhteisten velvoitteiden hoitamisesta; mm. jäämaksuista laskuttajan suuntaan (veloitus joukkueilta erikseen seuran sisällä ), palkoista, kulukorvauksista valmentajille, joukkueiden sarjamaksuista, koulutuskuluista, seuran yhteisten tapahtumien kustannuksista sekä kirjanpidon ja tilinpäätöksen kuluista. Yhteisten/seuran omistamien varusteiden hankintaan liittyvä ohjeistus on esitelty kohdassa varusteet. Seura perii vuosittain jäsenmaksua jäseniltään. Jäsenmaksun suuruus vahvistetaan vuosittain kevätkokouksessa ja laskutetaan lokakuun loppuun mennessä. Seuran puheenjohtaja hyväksyy joukkueenjohtajien ja muiden hallitusjäsenten laskut. Puheenjohtajan omat laskut/kulut hyväksyvät seuran muut nimenkirjoittajat kaksi yhdessä. 9.2 Joukkueen talous Joukkueella on oltava realistinen käsitys kyvyistään suoriutua kauden aikana tulevista velvoitteista. Joukkueelle on valittu rahastonhoitaja, jonka tehtävänä on päivittäiseen talouden pitoon liittyvät tehtävät. Joukkueenjohtaja ja rahastonhoitaja eivät saa olla sama henkilö. Joukkueilla ei saa olla käteiskassoja vaan varat ovat pankkitilillä, josta joukkueen kulut maksetaan. Kaikista tapahtumista täytyy olla tosite (esim. kaupan kuitti, matkalasku). Joukkueiden on maksettava seuralle maksut eräpäivänä ja kokonaisuudessaan, jotta seura pystyy hoitamaan omat velvoitteensa sovitussa aikataulussa. 9.2.1 Tili Joukkueella on tili, jonka kautta kaikki joukkueen rahaliikenne hoidetaan. Joukkueen vanhempainkokous valitsee joukkueesta yhden henkilön, joille annetaan tilin käyttöoikeus. Seuran hallitus vahvistaa tilinkäyttöoikeudelliset henkilöt joukkueissa ja tekee muutosilmoitukset pankkiin. Seuran hallitus myös päättää, montako tiliä yhdistyksellä on ja mitkä joukkueet niitä käyttävät. Kaikki joukkueiden tilit ovat seuran tilejä, joista viime kädessä vastaa seuran hallitus. 28
9.2.2 Laskujen hyväksymisprosessi Joukkueen taloudesta päävastuu on joukkueenjohtajalla. Joukkueenjohtaja hyväksyy kaikki joukkueen laskut, ei kuitenkaan omia laskujaan. Mikäli joukkueenjohtaja on maksanut omaa maksuvälinettä käyttäen joukkueen/seuran maksuja, hyväksyy hänen laskunsa hallituksen nimenkirjoittajat (esim. pj tai seuran muut nimenkirjoittajat kaksi yhdessä). Joukkueenjohtaja on velvollinen esittämään joukkueen taloudellisen tilanteen vanhempainkokoukselle sekä seuran hallitukselle sitä pyydettäessä. Mahdollisissa maksu- tms. epäselvyyksissä on oltava välittömästi yhteydessä seuran rahastonhoitajaan. 9.2.3 Toimintasuunnitelma ja Talousarvio Joukkueet laativat vuosittain toiminnastaan oman toimintasuunnitelman ja talousarvion, joka on osa koko seuran talousarviota. Nämä asiakirjat laatii joukkueen johtoryhmä. Joukkueen johtoryhmä koostuu joukkueenjohtajasta, valmentajista, huoltajista sekä rahastonhoitajasta. Asiakirjat tarkistetaan seuran hallituksen toimesta ja hyväksytään joukkueen syksyn vanhempainkokouksessa, jossa hallituksen edustaja on paikalla. Joukkue toimittaa vanhempainkokouksen hyväksymät toimintasuunnitelman ja talousarvion seuran puheenjohtajalle/sihteerille allekirjoitettuna ilmoitetun aikataulun mukaisesti. Aktiivikauden jälkeen joukkue tekee toiminnastaan toimintakertomuksen ja päivittää toteutuneen talousarvion perustuen toteutuneisiin tapahtumiin. Nämä asiakirjat esitellään joukkueen kevään vanhempainkokouksessa. Sen jälkeen ne toimitetaan seuran puheenjohtajalle/sihteerille ilmoitetun aikataulun mukaisesti. Edustus ja C-B juniorit em. lisäksi esittelevät joukkueen tilinpäätöksen kauden lopussa seuran hallitukselle. Talousarvio-lomake löytyy www.hyvinkaaringette.fi/lomakkeet 29
9.2.4 Varat, omaisuus ja maksuvelvoitteet Joukkueen yhteisesti hankkimat varat ovat ko. joukkueen omaisuutta. Varoja joukkueelle kerätään vain sen verran, että joukkue pystyy suoriutumaan koko kauden kustannuksista. Varoja kerätään pääsääntöisesti kausimaksujen muodossa etukäteen ja kuukausittain. Kausimaksujen suuruus perustuu laadittuun ja hyväksyttyyn joukkueen toimintasuunnitelmaan ja talousarvioon. Joukkue ei ole velvollinen korvaamaan joukkueesta ja seurasta poissiirtyvän (esim. lopetus) pelaajan osuutta missään muodossa. Poikkeuksena tästä on joukkueen/seuran toiminnan päättyminen. Mikäli joukkue lopettaa toimintansa kesken kauden ja kaikki joukkueen maksuvelvoitteet on suoritettu niin seuraan kuin ulkopuolisille laskuttajille päin, jaetaan joukkueen tilille jääneet varat kaikkien joukkueen pelaajien kesken, jotka lopetushetkellä ovat joukkueen kirjoilla. Tilille pitää kumminkin jättää 50 kattamaan tilihoitomaksut. Mikäli joukkueella on velvoitteita maksamatta em. tahoille, kun joukkue kesken kauden lopettaa toimintansa, kerätään rästissä olevat kausimaksut joukkueen tilille ja katetaan rästissä olevat maksut. Kun pelaaja siirtyy seuran sisällä toiseen joukkueeseen ja kauden päättyessä joukkueen tilillä on varoja, jaetaan saldo kaikkien joukkueen senhetkisten pelaajien kesken ja siirretään siirtyvän pelaajan mukana toiseen joukkueeseen. Tätä toimenpidettä ei kuitenkaan tehdä kesken kauden. Seurassa on yhteisesti sovittu, että mikäli pelaaja loukkaantuu/sairastuu kauden aikana siten, että hän joutuu terveydellisistä syistä olemaan kauemmin kuin kaksi (2) kuukautta pois joukkueen harjoituksista ja/tai peleistä, ei hän ole velvollinen maksamaan joukkueen kausi-/pelaajamaksua tämän ajan ylittävältä ajalta. Maksuvelvoite astuu voimaan kuitenkin uudestaan välittömästi pelaajan palattua joukkueen harjoitus- ja pelitoimintaan mukaan. Pelaajalainaaminen; Kun pelaajaa pyydetään edustamaan toista seuran joukkuetta sarjapeliin tai turnaukseen (mukaan lukien SM-turnaukset), kattaa pyytävä joukkue mahdolliset aiheutuneet kulut. Mikäli lainattavia pelaajia on useampia ja kulut kohtuuttoman suuret, esim. pelaajien osallistuminen oman ikäluokkansa SM-turnaukseen, voi lainaamista pyytävä joukkue anoa avustusta seuralta kattamaan ylimääräiset kulut tai osan niistä. Avustusta haetaan kirjallisesti seuran hallitukselta. 9.2.5 Kirjanpito Joukkue on velvollinen säilyttämään kaikki tositteet ja tiliotteet kunnes rahastonhoitaja tekee niistä esitiliöinnit seuran kirjanpitoa varten. Tositteettomia tapahtumia ei saa ilmetä joukkueen tilillä. Kauden päätyttyä vanhempainkokous myöntää vastuuvapauden joukkueen tilivelvollisille. 30
9.2.6 Kulukorvaukset Joukkue ei voi maksaa palkkaa seuran valmentajalle, toimihenkilöille, pelaajille tai ulkopuolisille tahoille. Joukkueen maksamat verovapaat kulukorvaukset, kuten kilometrikorvaukset tai päivärahat, maksetaan verohallinnon ohjeistuksen mukaisesti matkalaskua vastaan kahdesti vuodessa (15.12. ja 15.4). Poikkeuksena edustusjoukkueen kulukorvaukset, joita voidaan maksaa kauden aikana erikseen sovitun aikataulun mukaan. Lomake matkalaskua varten löytyy www.hyvinkaaringette.fi/lomakkeet Joukkueiden toimihenkilöiden sovitut hankinnat, itse maksamat tarvikkeet/palvelut maksetaan kuittia vastaan laskujen hyväksymisprosessin mukaisesti. 9.3 Varainhankinta Varainhankintaa voidaan toteuttaa erilaisilla tavoilla; ottamalla vastaan lahjoituksia, sponsoritoiminnalla sekä joukkueen sisäisellä varainkeruulla tai talkootyöllä. Varainhankinnan tuotto käytetään tasapuolisesti koko joukkueen toiminnan kuluihin. Hankinnasta on yhteisesti sovittava joukkueessa ennen hankinnan toteuttamista sekä informoitava seuran hallitusta. Varainhankinnassa on noudatettava voimassa olevia lakeja ja asetuksia. Lisätietoja varainhankintaan antaa seuran hallitus. Seuran organisoimista varainhankintatavoista saat lisätietoja seuran kotisivuilta www.hyvinkaaringette.fi 9.3.1 Mainospaikat peliasuissa ja jäähallissa Mainoksia saa myydä erillisen ohjeen ja hinnaston mukaan. 9.3.2 Talkootyö Talkootyö on verotonta rekisteröidyille yhdistyksille. Talkootyö laskutetaan käyttäen seuran Y- tunnusta ja maksun saajaksi merkitään talkootyön tehnyt joukkue (joukkueen oma tilinumero). Lasku lähetetään MyClubin kautta. 9.3.3 Kausijulkaisu Kausijulkaisun toteuttamisesta vastaa kausijulkaisu työryhmä. 31
10. Toiminnan arviointi 10.1 Hallitus Hallituksen toimintaa arvioi: Vuosikokous Toimintakertomus Tilinpäätös Palautekysely toimihenkilöiltä 10.2 Valmennus Seuran valmennuksen arviointi: Palautekysely pelaajilta Valmentajakeskustelut, jotka arvioi hallitus 10.3 Joukkueen toimihenkilöt Seuratoimihenkilöitä arvioidaan: Joukkueen toimintakertomus Joukkueen tilinpäätös Palautekysely (toimihenkilöt ja pelaajat joukkuekokonaisuutena), tulossa 11. Seuran yhteistyösopimukset Hallitus luo ja ylläpitää yhteistyösopimuksia sopivaksi katsomiinsa yhteistyökumppaneihin. Joukkueiden on huomioitava omassa toiminnassaan yhteistyösopimusten sisältö ja toimittava niiden edellyttämällä tavalla. Yhteistyösopimusten tuottojen jakautumisesta sovitaan ja niistä tiedotetaan tapauskohtaisesti. Yhteistyösopimuksista tiedotetaan erillisellä tiedotteella. 32