Suomalaiset tytäryhtiöt ulkomailla 2011

Samankaltaiset tiedostot
Suomalaiset tytäryhtiöt ulkomailla 2012

Suomalaiset tytäryhtiöt ulkomailla 2007

Suomalaiset tytäryhtiöt ulkomailla 2009

Suomalaiset tytäryhtiöt ulkomailla 2013

Suomalaiset tytäryhtiöt ulkomailla 2017

Suomalaiset tytäryhtiöt ulkomailla 2016

Suomalaiset tytäryhtiöt ulkomailla 2010

Suomalaiset tytäryhtiöt ulkomailla 2015

Suomalaiset tytäryhtiöt ulkomailla 2014

Suomalaiset tytäryhtiöt ulkomailla 2008

Ulkomaiset tytäryhtiöt Suomessa 2007

Ulkomaiset tytäryhtiöt Suomessa 2008

Ulkomaiset tytäryhtiöt Suomessa 2011

Ulkomaiset tytäryhtiöt Suomessa 2010

Kansainvälisen reittiliikenteen matkustajat 2018

Kansainvälisen reittiliikenteen matkustajat 2018

Talouskasvu jakaantuu epäyhtenäisesti myös vuonna 2017

Teknologiateollisuuden vientiraportti

Teknologiateollisuuden vientiraportti

Teknologiateollisuuden vientiraportti

Teknologiateollisuuden vientiraportti

Teknologiateollisuuden vientiraportti

Teknologiateollisuuden vientiraportti

Teknologiateollisuuden vientiraportti

Teknologiateollisuuden vientiraportti

Teknologiateollisuuden vientiraportti

Teknologiateollisuuden vientiraportti

Aloittaneet ja lopettaneet yritykset

Raakapuun ja metsäteollisuustuotteiden ulkomaankauppa maittain 1997

Lukiokoulutuksen päättäneiden ainevalinnat 2017

Autokaupan määrävuosiselvitys 2010

Metsäsektorin ulkomaankauppa maittain 1998

Kansainvälisen tilausliikenteen matkustajat 2018

Lukiokoulutuksen päättäneiden ainevalinnat 2013

Teollisuuden varastotilasto

PISA 2012 MITEN PERUSKOULUN KEHITYSSUUNTA TAKAISIN NOUSUUN?

Raaka- ja jätepuu Suomeen tuotiin viime vuonna 12,9 miljoonaa kuutiometriä raaka- ja jätepuuta.

Teollisuuden varastotilasto

Suurin osa peruskoululaisista opiskelee englantia

Teollisuuden varastotilasto

Ympäristöliiketoiminta 2010

Ympäristöverot 2015, toimialoittain

Kaupan alueellinen määrävuosiselvitys 2009

Vaihto-opiskelu kohde- ja lähtömaittain (Lähde: CIMO)

Suurin osa peruskoululaisista opiskelee englantia

MDP in Information Security and CryptogIran 1 1

Rahoitusleasinghankinnat 2,0 miljardia vuonna 2013

Tj Leif Fagernäs: Työehdot Suomessa ja kilpailijamaissa. EK-elinkeinopäivä Jyväskylä

Metsäteollisuuden ulkomaankauppa maittain 2012

Teollisuuden varastotilasto

Rahoitusleasinghankinnat 2,2 miljardia vuonna 2014

Alihankinnan kilpailukyky elintärkeää työpaikkojen säilymiselle Suomesssa

Teollisuuden varastotilasto

Esi- ja peruskouluopetus 2018

Venäjää opiskelevien peruskoululaisten osuus kasvanut

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta Tilastointi

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta Tilastointi

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta Tilastointi

Talouden rakenteet 2011 VALTION TALOUDELLINEN TUTKIMUSKESKUS (VATT)

Teollisuuden varastotilasto

Coloplastin paikallistoimistot

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta TULLI Tilastointi 1

Esi- ja peruskouluopetus 2016

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta Tilastointi

Tieliikenteen tavarankuljetukset

Kaksi kolmesta alakoululaisesta opiskelee englantia

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta Tilastointi

Ammatillinen koulutus 2016

Teollisuuden varastotilasto 2008, 4. vuosineljännes

Teollisuuden varastotilasto

Rahoitusleasinghankinnat 2,1 miljardia vuonna 2012

Ammatillinen koulutus 2013

Kuvio 1 Lukutaidon kansalliset suorituspistemäärät

Rahoitusleasinghankinnat 1,6 miljardia vuonna 2010

Vaihto-opiskelu Suomesta kohde- ja lähtömaittain (Lähde: CIMO)

Suomesta 1 / 9. Kaikki yhteensä. 515 Afganistan. 3 Arabiemiirikunnat. 2 Armenia Azerbaidžan Bangladesh. 2 5 Georgia Hongkong.

Kaupan varastotilasto

Teollisuuden / Suomen kilpailukyky Paikallinen sopiminen, Joensuu

Tieliikenteen tavarankuljetukset

Lukiokoulutuksen opiskelijamäärä kasvoi hieman

Ammatillinen koulutus 2014

Rahoitusleasinghankinnat 1,9 miljardia vuonna 2009

Ulkomaanjaksot kohde- ja lähtömaittain (Lähde: Vipunen ja CIMO)

Esi- ja peruskouluopetus 2012

Ilmapäästöt toimialoittain 2011

Ulkomaiset tytäryhtiöt Suomessa. Tiedotustilaisuus

Suurin osa peruskoululaisista opiskelee englantia

Maailman valutuotanto

Suurin osa peruskoululaisista opiskelee englantia

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta TULLI Tilastointi 1

Lukiokoulutuksen päättäneiden ainevalinnat 2011

Kaupan varastotilasto

ja Latvian 4 prosenttia. Muiden maiden osuudet jäivät alle prosenttiin. Ulkomaankaupan tavaraluokituksen parantuminen mahdollisti

Ammattikorkeakoulukoulutus 2016

Ilmapäästöt toimialoittain 2010

Työvoimakustannustaso eri maissa 2003 "10 kärjessä", teollisuuden työntekijät, euroa/tunti

Lukiokoulutuksen opiskelijamäärä lähes ennallaan

Esi- ja peruskouluopetus 2013

Lukiokoulutuksen opiskelijamäärä väheni hieman

Tieliikenteen tavarankuljetukset

Transkriptio:

Yritykset 2013 Suomalaiset tytäryhtiöt ulkomailla 2011 Suomalaiset yritykset ulkomailla, runsaat 4600 tytäryhtiötä 119 maassa vuonna 2011 Tilastokeskuksen tietojen mukaan suomalaiset yritykset harjoittivat liiketoimintaa 4617 tytäryhtiöissä 119 maassa vuonna 2011. määrällä mitattuna tytäryhtiötoiminta ulkomailla keskittyi Eurooppaan ja Aasiaan. Henkilöstöä oli ulkomailla yhteensä runsaat 585 000 henkilöä, joista kolmannes työskenteli EU 15 -maissa, vajaa neljännes Aasiassa ja Oseaniassa ja reilu kuudennes EU 27 -maissa. Yksittäisistä maista eniten henkilöstöä oli Ruotsissa, Kiinassa, Venäjällä ja Intiassa. Tiedot perustuvat yrityksiltä kerättyihin tietoihin. Henkilöstö tytäryhtiöissä ulkomailla maaryhmittäin vuonna 2011 Suomalaiset tytäryhtiöt työllistivät eniten henkilöstöä EU 15 -maissa, yhteensä runsaat 185 500 henkilöä. n mukaan suurimmat toimialat EU 15 -maissa olivat kone- ja metallituoteteollisuus, 36 060 henkilöä, ja paperiteollisuus, 28 810 henkilöä. Toiseksi eniten henkilöstömäärällä mitattuna suomalaisia tytäryhtiöitä oli Aasiassa ja Oseaniassa, yhteensä vajaat 139 600 henkilöä. Aasiassa ja Oseaniassa eniten henkilöstöä työllistivät elektroniikka- ja sähköteollisuus, 80 500 henkilöä, sekä koneja metallituoteteollisuus, 30 260 henkilöä. EU 27 -maissa henkilöstön oli vajaat 98 000 henkilöä ja suurimmat toimialat tukku- ja vähittäiskauppa, 16 420 henkilöä, ja elektroniikka- ja sähköteollisuus, Helsinki 24.4.2013 Tietoja lainattaessa lähteenä mainittava Tilastokeskus.

15 820 henkilöä. Yksittäisistä maista henkilöstöä oli eniten Ruotsissa (71 320 henkilöä), Kiinassa (70 700 henkilöä), Venäjällä (50 970 henkilöä) ja Intiassa (41 440 henkilöä). Teollisuuden toimiala oli merkittävin työllistäjä suomalaisissa yrityksissä ulkomailla. Eniten henkilöstöä oli elektroniikka- ja sähköteollisuuden toimialojen tytäryhtiöissä, 156 590 henkilöä, sekä kone- ja metalliteollisuuden toimialojen tytäryhtiöissä, 106 450 henkilöä. Tytäryhtiöt ulkomailla investoivat aineelliseen pääomaansa bruttomääräisesti yhteensä vajaat 3,9 miljardia euroa. Investoinneista 68 prosenttia tehtiin Euroopassa ja 18 prosenttia Aasiassa ja Oseaniassa. EU-maissa eniten investoi paperiteollisuus, 471 miljoonaa euroa, ja EU:n ulkopuolisissa Euroopan maissa tukku- ja vähittäiskauppa, 104 miljoonaa euroa. Aasiassa ja Oseaniassa investoinnit keskittyivät elektroniikka- ja sähköteollisuuteen, 234 miljoonaa euroa, ja informaatio- ja viestintätoimialalle, 198 miljoonaa euroa. Yksittäisistä maista investointeja tehtiin eniten Ruotsissa, yhteensä 638,3 miljoonalla eurolla. Maailmanlaajuisesti paperiteollisuuden tytäryhtiöt investoivat eniten, yhteensä 564,1 miljoonalla eurolla. Ulkomailla sijaitsevien tytäryhtiöiden yhteenlaskettu liikevaihto oli runsaat 171,2 miljardia euroa. Liikevaihto on konsolidoimaton eli luku sisältää mm. konserniyhtiöiden välisen konsernin sisäisen kaupan. Liikevaihdosta 43 prosenttia syntyi EU 15-maissa ja 21 prosenttia Aasiassa ja Oseaniassa. EU 15 -maissa eniten liikevaihtoa syntyi tukku- ja vähittäiskaupassa, 19,3 miljardia euroa, ja paperiteollisuudessa, 15,8 miljardia euroa. Aasiassa ja Oseaniassa liikevaihdoltaan merkittävin toimiala oli elektroniikka- ja sähköteollisuus, 18,7 miljardia euroa. Toimialoista tukku- ja vähittäiskaupan liikevaihto 39,8 miljardia euroa, sekä elektroniikka- ja sähköteollisuuden liikevaihto 31,6 miljardia euroa, olivat maailmanlaajuisesti suurimmat. 2

Sisällys Taulukot Liitetaulukot Liitetaulukko 1. Suomalaiset tytäryhtiöt ulkomailla maaryhmittäin vuonna 2011.4 Liitetaulukko 2. Suomalaiset tytäryhtiöt EU-maissa vuonna 2011.4 Liitetaulukko 3. Suomalaiset tytäryhtiöt EU:n ulkopuolisissa maissa vuonna 2011.6 Liitetaulukko 4. Suomalaiset tytäryhtiöt ulkomailla toimialoittain vuonna 2011.7 Liitetaulukko 5. Suomalaiset tytäryhtiöt ulkomailla teollisuuden toimialoilla vuonna 20118 Liitetaulukko 6. Suomalaiset tytäryhtiöt EU-maissa vuonna 2011, suurimmat toimialat.9 Liitetaulukko 7. Suomalaiset tytäryhtiöt EU:n ulkopuolisissa maissa vuonna 2011, suurimmat toimialat10 Suomalaiset tytäryhtiöt ulkomailla -tilaston laatuseloste11 3

Liitetaulukot Liitetaulukko 1. Suomalaiset tytäryhtiöt ulkomailla maaryhmittäin vuonna 2011 EU 15 -maat pl. Suomi EU 27-maat pl. EU 15 -maat EU:n ulkopuolinen Eurooppa Aasia ja Oseania Pohjois-Amerikka Keski- ja Etelä-Amerikka Afrikka Kaikki maaryhmät yhteensä 1) Vuoden keskiarvo 1) 185 520 97 980 83 010 139 580 36 690 37 220 5 400 585 390 2) Bruttoinvestoinnit aineelliseen käyttöomaisuuteen Henkilöstömenot 12 298,7 1 637,7 2 698,9 2 655,2 2 821,6 993,1 200,6 23 305,8 Investoinnit euroa) 2) 1 463,2 514,0 681,6 717,1 350,3 158,1 10,3 3 894,5 Liikevaihto 73 384,3 14 416,4 24 410,7 36 110,0 12 424,4 6 438,6 4 048,8 171 233,2 Yritysten 1 608 1 124 763 628 265 166 63 4 617 Liitetaulukko 2. Suomalaiset tytäryhtiöt EU-maissa vuonna 2011 Korjattu 14.4.2014. Korjatut luvut on merkitty punaisella. Alankomaat Belgia Britannia Espanja Irlanti Italia Itävalta Kreikka Luxemburg Portugali Ranska Ruotsi Saksa Tanska EU 15 -maat pl. Suomi yhteensä Bulgaria Kypros Latvia Liettua Malta Puola Romania Slovakia Slovenia 1) 9 610 4 770 16 150 5 260 740 8 450 4 900 950 50 1 750 12 290 71 320 40 380 8 900 185 520 1 140 9 110 11 700 28 320 3 020 1 960 230 Henkilöstömenot 584,9 330,5 968,4 275,4 37,1 499,3 319,0 39,0 2,0 72,7 867,4 4 653,1 2 996,8 653,3 12 298,7 13,5 141,9 161,7 476,5 39,1 32,9 7,9 Investoinnit euroa) 2) 192,9 33,9 66,2 21,9 3) 45,7 49,1 2,0 5,6 52,7 638,3 209,1 48,3 1 463,2 3,6 27,1 27,0 237,3 2,9 9,3 0,7 Liikevaihto Yritysten euroa) 3 470,6 1 748,6 5 454,2 1 896,3 266,0 2 994,9 1 814,6 285,2 15,0 503,3 4 829,0 33 097,3 13 835,1 3 174,4 73 384,3 78,1 1 490,6 1 506,0 4 890,3 108,8 246,5 140,0 119 64 159 67 17 75 43 9 10 18 110 561 245 111 1 608 14 6 177 161 1 150 30 26 16 4

Korjattu 14.4.2014. Korjatut luvut on merkitty punaisella. T ekki Unkari Viro EU 27 -maat pl. EU 15 -maat yhteensä EU-maat yhteensä 1) Vuoden keskiarvo 1) 6 350 9 130 26 860 97 980 283 500 2) Bruttoinvestoinnit aineelliseen käyttöomaisuuteen 3) Luottamuksellinen Henkilöstömenot 126,5 190,6 441,1 1 637,7 13 936,4 Investoinnit euroa) 2) 11,1 20,7 174,1 514,0 1 977,2 Liikevaihto Yritysten euroa) 1 114,3 526,8 4 140,5 14 416,4 87 800,7 55 58 430 1 124 2 732 5

Liitetaulukko 3. Suomalaiset tytäryhtiöt EU:n ulkopuolisissa maissa vuonna 2011 Korjattu 14.4.2014. Korjatut luvut on merkitty punaisella. Azerbaid an Kroatia Norja Serbia Sveitsi Turkki Ukraina Valko-Venäjä Venäjä EU:n ulkopuolinen Eurooppa yhteensä Arabiemiirikunnat Australia Filippiinit Hongkong Indonesia Intia Japani Kazakstan Kiina Korean tasavalta (Etelä-Korea) Malesia Saudi-Arabia Singapore Taiwan Thaimaa Uusi-Seelanti Vietnam Aasia ja Oseania yhteensä Kanada Yhdysvallat (USA) Pohjois-Amerikka yhteensä Argentiina Brasilia Chile Meksiko Peru Uruguay Venezuela Keski- ja Etelä-Amerikka yhteensä Etelä-Afrikka Ghana 1) 860 350 18 470 400 2 130 4 390 1 880 2 710 50 970 83 010 1 280 4 090 500 1 790 2 240 41 440 1 480 140 70 700 2 250 2 150 290 3 000 580 2 470 620 620 139 580 5 950 30 740 36 690 470 21 670 1 700 11 270 510 670 90 37 220 3 520 50 Henkilöstömenot 37,4 11,1 1 402,6 6,7 226,7 96,6 23,2 15,7 862,3 2 698,9 95,9 383,1 16,8 58,1 64,4 373,1 137,2 4,2 987,2 89,5 44,1 4,6 195,0 28,5 47,8 27,7 6,5 2 655,2 399,1 2 422,5 2 821,6 22,1 723,5 51,3 109,8 20,5 25,3 3,0 993,1 127,2 Investoinnit euroa) 2) 3) 0,4 123,2 0,9 9,2 13,8 7,1 24,7 324,4 681,6 1,4 22,9 0,3 3,6 4,0 108,1 14,1 0,2 261,4 14,7 9,0 4,6 39,3 0,7 8,8 2,2 1,7 717,1 47,9 302,4 350,3 1,0 63,8 4,1 6,1 2,4 80,3 158,1 6,9 Liikevaihto 387,9 59,1 6 687,3 29,7 4 324,7 1 372,5 225,9 153,5 10 959,5 24 410,7 119,4 2 271,5 70,2 855,3 474,2 3 566,5 2 420,4 34,7 20 837,1 220,5 565,3 65,1 2 402,5 377,6 807,0 199,0 43,3 36 110,0 2 105,2 10 319,2 12 424,4 112,3 3 591,0 442,3 1 124,1 148,7 799,6 30,9 6 438,6 3 783,2 Yritysten 4 11 191 7 37 22 45 18 404 763 17 41 8 41 23 65 29 15 211 22 26 4 48 9 20 12 6 628 54 211 265 12 54 17 44 6 9 5 166 28 3 6

Korjattu 14.4.2014. Korjatut luvut on merkitty punaisella. Marokko Tansania Afrikka yhteensä EU:n ulkopuoliset maat yhteensä 1) Vuoden keskiarvo 1) 390 5 400 301 900 2) Bruttoinvestoinnit aineelliseen käyttöomaisuuteen 3) Luottamuksellinen Henkilöstömenot 20,2 8,1 200,6 9 369,4 Investoinnit euroa) 2) 0,3 10,3 1 917,4 Liikevaihto 32,4 45,2 4 048,8 83 432,5 Yritysten 5 3 63 1 885 Liitetaulukko 4. Suomalaiset tytäryhtiöt ulkomailla toimialoittain vuonna 2011 Maatalous, metsätalous ja kalatalous (A) Kaivostoiminta ja louhinta (B) Teollisuus (C) Sähkö-, kaasu- ja vesihuolto (D ja E) Rakentaminen (F) Tukku- ja vähittäiskauppa (G) Kuljetus ja varastointi (H) Majoitus- ja ravitsemistoiminta (I) Informaatio ja viestintä (J) Rahoitus- ja vakuutustoiminta (K) Kiinteistö-, vuokraus- ja tutkimuspalvelut; liike-elämän palvelut (L, M ja N) Koulutus, terveydenhuolto- ja sosiaalipalvelut, ja muut yhteiskunnalliset palvelut (P, Q, R ja S) Kaikki toimialat yhteensä 1) Vuoden keskiarvo 1) 1 810 1 050 386 770 9 290 31 870 70 630 10 660 3 180 31 390 10 490 26 430 1 810 585 390 2) Bruttoinvestoinnit aineelliseen käyttöomaisuuteen Henkilöstömenot 49,0 30,6 14 400,6 320,4 1 525,3 3 087,7 304,3 128,5 1 494,6 700,7 1 216,7 47,3 23 305,8 Investoinnit euroa) 2) 92,0 16,9 2 412,6 2,7 56,1 328,6 228,4 2,8 457,3 81,7 199,7 15,6 3 894,5 Liikevaihto 777,8 250,6 99 699,6 5 683,3 5 578,9 39 826,5 1 381,3 358,8 4 729,7 5 925,7 6 888,5 132,5 171 233,2 Yritysten 25 17 1 939 54 235 1 115 122 75 376 114 509 36 4 617 7

Liitetaulukko 5. Suomalaiset tytäryhtiöt ulkomailla teollisuuden toimialoilla vuonna 2011 Elintarvikkeiden ja juomien valmistus (10-11) Tekstiilien, vaatteiden, nahan ja nahkatuotteiden valmistus (13-15) Sahatavaran, puu- ja korkkituotteiden sekä huonekalujen valmistus (16,31) Paperin, paperi- ja kartonkituotteiden valmistus (17) Painaminen ja tallenteiden jäljentäminen (18) Kemianteollisuus (19-22) Muiden ei-metallisten mineraalituotteiden valmistus (23) Metallien jalostus (24) Kone- ja metallituoteteollisuus (25,28-30,33) Elektroniikka- ja sähköteollisuus (26,27,32) Teollisuus (C) -toimiala yhteensä 1) Vuoden keskiarvo 1) 2) Bruttoinvestoinnit aineelliseen käyttöomaisuuteen 27 220 2 650 2 960 45 770 340 29 060 1 830 13 920 106 450 156 590 386 770 Henkilöstömenot Investoinnit euroa) 2) 700,6 88,5 78,9 2 353,5 13,7 1 200,6 50,5 525,1 4 552,7 4 836,6 14 400,6 262,8 15,2 8,4 564,1 1,1 544,9 32,0 96,8 337,9 549,6 2 412,6 Liikevaihto 5 242,8 570,2 757,0 20 060,1 226,8 9 461,5 501,6 6 351,6 24 956,8 31 571,1 99 699,6 Yritysten 95 27 37 232 9 311 18 88 741 383 1 939 8

Liitetaulukko 6. Suomalaiset tytäryhtiöt EU-maissa vuonna 2011, suurimmat toimialat 1) EU 15 -maat pl. Suomi EU 27 -maat pl. EU 15 -maat Kone- ja metallituoteteollisuus (25,28-30,33) Paperin, paperi- ja kartonkituotteiden valmistus (17) Tukku- ja vähittäiskauppa (G) Elektroniikka- ja sähköteollisuus (26,27,32) Rakentaminen (F) Informaatio ja viestintä (J) Kiinteistö-, vuokraus- ja tutkimuspalvelut; liike-elämän palvelut (L, M ja N) Kemianteollisuus (19-22) Elintarvikkeiden ja juomien valmistus (10-11) Metallien jalostus (24) Kone- ja metallituoteteollisuus (25,28-30,33) Paperin, paperi- ja kartonkituotteiden valmistus (17) Tukku- ja vähittäiskauppa (G) Elektroniikka- ja sähköteollisuus (26,27,32) Rakentaminen (F) Informaatio ja viestintä (J) Kiinteistö-, vuokraus- ja tutkimuspalvelut; liike-elämän palvelut (L, M ja N) Elintarvikkeiden ja juomien valmistus (10-11) 1) llä mitattuna 2) Vuoden keskiarvo 3) Bruttoinvestoinnit aineelliseen käyttöomaisuuteen 2) 36 060 28 810 21 760 20 960 14 550 12 010 9 910 8 890 8 340 7 170 9 730 5 340 16 420 15 820 7 750 8 200 8 980 12 480 Henkilöstömenot Investoinnit euroa) 3) 2 094,7 1 963,7 1 463,0 1 807,3 890,7 897,4 688,9 548,2 444,5 383,0 145,9 92,4 251,9 317,2 126,3 176,1 121,2 154,6 124,4 345,7 142,3 62,1 28,8 56,0 78,3 232,8 156,4 58,2 24,6 124,8 40,3 45,4 8,1 20,3 30,1 60,6 Liikevaihto euroa) 10 428,9 15 786,4 19 348,7 3 560,3 2 860,0 2 415,9 1 630,5 3 234,8 3 212,8 3 906,8 1 428,5 1 168,5 4 863,6 999,1 682,5 513,4 409,5 1 400,8 Yritysten 268 118 356 101 46 166 184 113 46 32 113 31 328 54 88 69 152 31 9

Liitetaulukko 7. Suomalaiset tytäryhtiöt EU:n ulkopuolisissa maissa vuonna 2011, suurimmat toimialat 1) EU:n ulkopuolinen Eurooppa Aasia ja Oseania Tukku- ja vähittäiskauppa (G) Kone- ja metallituoteteollisuus (25,28-30,33) Rakentaminen (F) Elintarvikkeiden ja juomien valmistus (10-11) Kuljetus ja varastointi (H) Kone- ja metallituoteteollisuus (25,28-30,33) Elektroniikka- ja sähköteollisuus (26,27,32) Informaatio ja viestintä (J) Paperin, paperi- ja kartonkituotteiden valmistus (17) Kemianteollisuus (19-22) Pohjois-Amerikka Kone- ja metallituoteteollisuus (25,28-30,33) Keski- ja Etelä-Amerikka Elektroniikka- ja sähköteollisuus (26,27,32) Kemianteollisuus (19-22) Kone- ja metallituoteteollisuus (25,28-30,33) Elektroniikka- ja sähköteollisuus (26,27,32) 1) llä mitattuna 2) Vuoden keskiarvo 3) Bruttoinvestoinnit aineelliseen käyttöomaisuuteen 2) 22 630 10 690 9 140 6 390 5 550 30 260 80 500 6 320 5 990 5 120 12 370 6 810 6 920 5 240 26 350 Henkilöstömenot Investoinnit euroa) 3) 649,2 401,1 473,7 100,9 92,6 676,4 1 275,2 112,7 96,7 70,4 968,6 623,8 365,4 212,3 571,8 104,1 27,9 18,4 45,6 52,5 104,8 233,6 198,4 43,7 59,1 21,1 166,3 94,7 30,6 20,5 Liikevaihto euroa) 9 328,2 2 378,5 1 930,1 623,9 431,6 5 226,4 18 742,3 701,3 1 119,7 1 666,9 4 072,5 1 430,6 2 236,9 1 108,3 2 789,4 Yritysten 215 85 72 16 37 161 108 49 35 50 48 30 37 45 35 10

Suomalaiset tytäryhtiöt ulkomailla -tilaston laatuseloste 1. Tilastotietojen relevanssi 1.1 Tietosisältö ja käyttötarkoitus Suomalaiset tytäryhtiöt ulkomailla -tilasto tuottaa vuosittaisia tietoja suomalaisyritysten ulkomailla sijaitsevien tytäryhtiöiden ja sivuliikkeiden stä, toiminnasta ja sijainnista. Tilasto kuvaa Suomessa sijaitsevien yritysten liiketoiminnan maailmanlaajuista sijoittumista ja selvittää ulkomailla sijaitsevan toiminnan merkittävyyttä osoittavia ominaisuustietoja, kuten henkilöstön ä, henkilöstömenoja, bruttoinvestointeja aineelliseen käyttöomaisuuteen ja liikevaihtoa. Tilaston tietojen avulla voidaan arvioida talouden globaalistumisen astetta, EU:n sisämarkkinoiden vaikutusta suomalaisyritysten toimintaan ja suomalaisomisteisten yritysten kilpailukykyä maailmalla. 1.2 Keskeiset käsitteet ja luokitukset Tilaston keskeisiä käsitteitä ovat: Konserni: kahden tai useamman yrityksen muodostama taloudellinen kokonaisuus, jossa emoyrityksellä on yksin tai yhdessä muiden samaan konserniin kuuluvien yritysten kanssa määräysvalta yhdessä tai useassa muussa yrityksessä (tytär). Määräysvalta, kontrolli: mahdollisuus päättää yrityksen yleisestä politiikasta valitsemalla tarpeen mukaan sopivia johtajia. Yrityksen A katsotaan olevan yrityksen B määräysvallassa, jos B:llä on hallussaan suoraan tai välillisesti yli puolet osakkaiden äänivallasta. Konsernisuhde: pääkonsernin ja konserniin kuuluvan yrityksen välinen suhde, joka ilmoitetaan konsernin emoyrityksen ja suoraan omistavan yrityksen prosentuaalisena osuutena yrityksen äänivallasta. Suomalainen tytäryhtiö ulkomailla: Suomen ulkopuolella sijaitseva yritys, joka on Suomessa sijaitsevan konsernin emoyrityksen määräysvallassa suoraan tai välillisesti. Sivuliike ulkomailla: ulkomailla sijaitseva paikallinen yksikkö, jolla ei ole erillistä oikeushenkilöllisyyttä ja joka on riippuvainen suomalaisessa määräysvallassa olevasta yrityksestä. Sivuliikettä kohdellaan yritysmäisenä yhteisönä ja sillä on kiinteä toimipaikka. Tilastossa käytetyt luokitukset ovat maaluokitus (kaikki maat) ja toimialaluokitus (TOL 2008). 1.3 Lait ja asetukset Tilasto perustuu Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseen (716/2007) ulkomaisten osakkuus- ja tytäryhtiöiden rakennetta ja toimintaa koskevista yhteisön tilastoista. Asetus on tullut voimaan heinäkuussa 2007. 2. Tilastotutkimuksen menetelmäkuvaus Tilastoyksikkö on ulkomailla sijaitseva sivuliike tai tytäryhtiö eli yritys, joka on suoraan tai välillisesti ollut Suomessa sijaitsevan yrityksen määräysvallassa tarkastelujakson aikana. Raportoiva yksikkö on Suomessa sijaitseva konsernin emoyhtiö, jota ei edelleen omista mikään Suomessa sijaitseva taho. Konsernien emoyhtiöt tunnistetaan Tilastokeskuksen konsernirekisterin avulla. Tilaston tiedot kerätään Internet kyselyllä, joka osoitetaan kaikille Suomessa sijaitseville konsernien emoyhtiöille, joilla on tytäryhtiö tai sivuliike ulkomailla, ja joita ei edelleen omista mikään Suomessa sijaitseva taho. Konsernien emoyhtiöt vastaavat kyselyyn jokaisen ulkomailla sijaitsevan suoraan tai välillisesti määräysvallassaan olevan yksikön osalta. 3. Tietojen oikeellisuus ja tarkkuus Tilasto on kattava kokonaisaineisto seuraavin varauksin: 1) Raportoijayksiköt eli Suomessa sijaitsevat konsernien emoyhtiöt tunnistetaan Tilastokeskuksen konsernirekisterin avulla, jota voidaan pitää kattavana lukuisia tytäryhtiöitä jo jonkin aikaa ulkomailla omistaneiden konsernien osalta. Sen sijaan kattavuus vain 11

muutamia tytäryhtiöitä omistavien pienten tai uusien konsernien osalta on heikompi. Ulkomailla sijaitsevien tytäryhtiöiden llä mitattuna pienet ja uudet konsernit näkyvät konsernirekisterissä tyypillisesti vuoden parin viiveellä. Tilaston yhteenlaskettujen tietojen tasolla (henkilöstön, henkilöstömenot, bruttoinvestoinnit aineelliseen käyttöomaisuuteen ja liikevaihto) pienten ja uusien konsernien alipeitolla ei juuri liene merkitystä. 2) Vastaamatta jääneiden tai muuten puutteellisten tietojen täydentäminen ja korjaaminen on tässä tilastossa erityisen haasteellista, koska tilastoyksiköt eli tytäryhtiöt ja sivuliikkeet sijaitsevat monissa eri maissa ja toimivat monilla eri toimialoilla. Tietojen oikeellisuutta on tarkistettu suhteuttamalla ominaisuustietoja keskenään sekä vertaamalla tietoja aikaisempien vuosien vastaaviin tietoihin ja vuosikertomuksissa julkaistuihin tietoihin. Puhtaasti imputoinnin keinoin tilastoa ei ole korotettu. Kyselyn vastausprosentti on kuitenkin huomattavan korkea, joten alipeitto tältä osin ei ole merkittävä. Tilaston luotettavuuteen vaikuttaa sähköisellä kyselyllä kerättyjen tietojen laatu. Kyselyä kehitettiin vuosien 2009 2010 aikana vastaajille tehtyjen käytettävyystestien avulla, joilla kartoitettiin kyselyssä esitettyjen kysymysten yksiselitteistä ymmärtämistä ja sähköisen sovelluksen käytön helppoutta. 4. Julkaistujen tietojen ajantasaisuus ja oikea-aikaisuus Tilasto julkaistaan kerran vuodessa. Tilasto kattaa Suomessa sijaitsevien konsernien tytäryhtiöt ja sivuliikkeet ulkomailla tarkasteluajankohdan aikana. Ominaisuustiedot kuvaavat yritysten tilikausien mukaisesti pääsääntöisesti yhden vuoden mittaista ajanjaksoa. Tilastovuoden 2011 ja 2012 tiedot julkaistaan 16 kuukautta tilastovuoden päättymisen jälkeen. Julkaistavat tiedot ovat lopullisia ja ennakkotietoja ei julkaista. Julkistusten tarkemmat ajankohdat löytyvät julkistamiskalenterista osoitteesta http://tilastokeskus.fi/ajk/julkistamiskalenteri/index.html. 5. Tietojen saatavuus ja läpinäkyvyys/selkeys Suomalaiset tytäryhtiöt ulkomailla -tilasto julkaistaan Tilastokeskuksen internet-sivuilla osoitteessa http://tilastokeskus.fi/til/stu/index.html. (ensimmäinen julkistus 17.9.2009). Tiedot julkaistaan toimialoittain, maittain ja maaryhmittäin siten, että yksittäisen konsernin tiedot eivät ole pääteltävissä. Asiakkaan tilauksesta Tilastokeskus voi tehdä erityisselvityksiä tilaston tietoihin liittyen. Tietoja on myös mahdollista toimittaa salattuina käytettäviksi tieteellisiin tutkimuksiin ja selvityksiin Tilastokeskuksen tutkimuslaboratorioon http://tilastokeskus.fi/tup/yritysaineistot/index.html. Tilaston tiedot toimitetaan aggregoidulla tasolla luottamuksellisuusperiaatetta noudattaen Euroopan unionin (EU) tilastovirastolle Eurostatille, OECD:lle ja YK:lle. Organisaatiot julkaisevat tilaston tietoja useissa paino- ja internet-julkaisuissa ja Eurostat laatii jäsenmaita koskevia vertailukelpoisia tilastoja. Vastaava tilasto, outward statistics on foreign affiliates, outward FATS, tuotetaan kaikissa EU-jäsenmaissa. Tiedot EU:n tasolla julkaisee keskitetysti Eurostat. 6. Tilastojen vertailukelpoisuus Vertailukelpoiset tiedot ovat saatavissa vuodesta 2007 lähtien. Vuosina 1996 2006 Suomen Pankki on kerännyt tietoja suomalaisyritysten ulkomailla sijaitsevien tytäryhtiöiden liikevaihdosta ja henkilöstön stä. Vuodesta 2007 näiden tietojen keräämisestä on vastannut Tilastokeskus osana tilastoa Suomalaiset tytäryhtiöt ulkomailla. Suomen Pankin ja Tilastokeskuksen tiedot eivät ole täysin vertailukelpoisia, sillä Suomen Pankin tiedot eivät kata taseeltaan alle 8,4 milj. euron kohteita vuosilta 1996 1999 ja alle 5 milj. euron kohteita vuosilta 2000 2006. Vastaavaa rajausta ei Tilastokeskuksen julkistamissa tiedoissa ole tehty. EU-asetus (716/2007) säätää kahden yritystoiminnan globaalistumista kuvaavan tilaston laatimisesta. Suomalaiset tytäryhtiöt ulkomailla -tilasto kuvaa suomalaisyritysten tytäryhtiötoimintaa ulkomailla, ja Ulkomaiset tytäryhtiöt Suomessa -tilasto kuvaa vastaavasti ulkomaisten yritysten tytäryhtiötoimintaa Suomessa. Yhdessä nämä tilastot antavat kattavan kuvan Suomessa sijaitsevien yritysten maailmanlaajuisesta 12

verkottumisesta. Ulkomaiset tytäryhtiöt Suomessa -tilasto löytyy osoitteesta http://tilastokeskus.fi/til/ulkoy/index.html. Tilaston tuottamisesta säädetään EU-asetuksessa (716/2007). Asetus takaa yhdenmukaisen tavan kerätä tietoja EU-maiden yritysten tytäryhtiömuotoisesta toiminnasta ulkomailla. 7. Selkeys ja eheys/yhtenäisyys Tilasto on pitkälti yhtenevä ja vertailukelpoinen yritysrekisterin kanssa, koska sitä käytetään tilaston kehikkona. 13

Yritykset 2013 Lisätietoja Anna-Maija Paakki 09 1734 3640 Vastaava tilastojohtaja: Hannele Orjala tytaryhtiot@tilastokeskus.fi www.tilastokeskus.fi Lähde: Suomalaiset tytäryhtiöt ulkomailla 2011, Tilastokeskus Asiakaspalaute: www.tilastokeskus.fi/palaute Tietopalvelu ja viestintä, Tilastokeskus puh. 09 1734 2220 www.tilastokeskus.fi ISSN 1796-0479 = Suomen virallinen tilasto ISSN 1798-4866 (pdf) Julkaisutilaukset, Edita Publishing Oy puh. 020 450 05 asiakaspalvelu.publishing@edita.fi www.editapublishing.fi