Zetorin Suomi-historiaa Zetor 25:n prototyypin kehittely alkoi Moravian kaupungissa Brnossa Tsekin tasavallassa heti toisen maailmansodan päättymisen jälkeen. Suomeen kaksivitonen ennätti joitakin vuosia myöhemmin. Ensimmäiset Zetorit tulivat Suomeen Hankkijan kautta, kun se vuonna 1951 toi maahamme koekäyttöön kaksi Tsekki-uutuutta. Varsinainen maahantuonti alkoi vuotta myöhemmin, kun keväällä 1952 Turun Osuuskauppa esitteli Zetorin uutuutena. Siinä oli ominaisuuksia, joita muut traktorivalmistajat ottivat käyttöön vasta vuosia myöhemmin. Sellaisia olivat muun muassa tasauspyörästön lukko, jousitettu istuin, sähköstartti, jarruvalo ja hydraulinen nostolaite. Menekki oli alkuvuosina kohtuullinen, johtuen edullisesta hinnasta ja siitä, että Zetorin sai suoraan kaupan hyllyltä. Länsitraktorin joutui tilaamaan etukäteen ja sitä piti odotella pahimmillaan vuosia. Zetor sai myös taakseen vahvan ja ylivoimaisen myyntiverkoston, kun sitä myivät Hankkija ja Osuuskauppa. Niillä oli myyntipisteitä ja huoltoverkostoa miltei ympäri maan. Maatalouskauppaan oli usein muutakin asiaa, ja Zetoreita oli sopivasti saatavilla. Ja isännillä kova hinku vaihtaa hevonen konevoimaan. Traktoreita oli aiemmin myyty vain autoliikkeissä. Se väistämättä vaikutti myös niiden markkinointiin, sillä autoliikkeet sijaitsivat pääosin suurissa taajamissa. Zetorin sai myös maksaa osamaksulla, maksuna käytettiin esimerkiksi viljaa tai jopa puutavaraa. Paremman menekin takaamiseksi hintaa pudotettiin vuonna 1953. Vuoden loppuun mennessä Zetoreita oli tuotu maahaan 2.300 kappaletta. Keväällä 1954 Suomessa esiteltiin Zetor 25 K:n uusi malli. Se oli varustettu jalkakaasulla ja renkaat olivat 13 tuumaa x 28 tuumaa.zetorin mukana tuli paljon varusteita, kuten mekaaninen nosturi, ilmapumppu, käynnistinkampi, kuusi hylsyavainta, tusina kiintoavainta, kaksi rengasrautaa, ruuvitaltta, linjapihdit, hohtimet, vasara, rasvapuristin, kannen tiiviste, kaksi hehkutulppaa ja kaksi polttoainesuutinta sekä työntövarsi. 1 / 5
Tehtaalla Zetoreita kehiteltiin koko ajan, ja ominaisuuksia paranneltiin. Kehitystyön yhteydessä A- ja K-mallin värikin vaihtui ruskeasta vihreäksi 1950- luvun puolivälissä. Kuusikymmenluvulle tultaessa viimeiset Zetorit kolmivärisiä. Runko oli vaaleanharmaa, peltiosat vihreät ja vanteet keltaiset. Rungon valuosat ja vauhtipyörä olivat keventyneet. Istuin oli muuttunut kuppi-istuimeksi ja lamput pudonneet maskin puoleen väliin. Valtion Maatalouskoneiden Tutkimuslaitoksen testi Uutuus joutui tiukkoihin testeihin Valtion Maatalouskoneiden Tutkimuslaitoksessa. Zetorista tehtiin perusteellinen koetusselostus vuonna 1953, ja tulokset julkaistiin seuraavana vuonna. On kuitenkin syytä epäillä, että selostus oli todennäköisesti puolueellinen, sillä Vakolan hallinnossa oli muun muassa Valmet oy edustettuna. Lisäksi länsitraktorien maahantuojat tuolloin mitä ilmeisimmin lahjoittelivat Vakolalle työkoneita ja testilaitteita.nämä asiat eivät voineet olla vaikuttamatta testien tuloksiin. Testeissä Zetorista löydettiin varsin paljon huomauttamista. Vakolan testin mukaan olisi eduksi jos hydraulista nostolaitetta voitaisiin käyttää myös silloin kun traktorin kytkin on irroitettu. Traktorissa ei ole jalkakaasua, jota tosin ei ollut vielä kovin monessa muussakaan traktorimerkissä. Zetorin kohdalla se tuntui kuitenkin olevan vakava puute. Voimansiirrosta ja vaihteistosta löytyi myös runsaasti huomautettavaa. Loppulausunto oli armoton: -Tärkeimpien käyttöominaisuuksiensa puolesta traktoria voidaan pitää käyttökelpoisena, mutta sen rakenteessa ja kestävyydessä on runsaasti huomauttamista. Tuonti vapautuu, länsitraktorit tulevat Vakolan testit eivät isäntiä säikäyttäneet, sillä Zetorin huipputuonti ajoittui vuosille 1955-57. Zetorin rahoitusehdot olivat hyvät ja hinta likimain kolmekymmentä prosenttia länsitraktoria halvempi. Keväällä 1956 maamme varsin nuoresta traktorikannasta jo 15 prosenttia oli 2 / 5
Zetoreita. Valtion lisenssivirasto oli antanut maahantuojille tuontikiintiön sen perusteella miten tuontimaahan oli saatu vastakauppoja. Tavaraa vaihdettiin tavaraan. Näin siksi, että valtiontaloudessa katsottiin, etteivät Suomen valuuttavarat kestä vapaata ulkomaantuontia. Traktorien tuontikiintiötä jaettiin kirjavalle joukolle maahantuojia, joiden rahkeet ja halu eivät riittäneet vara-osien ja huollon varmistamiseen. Joillakin tarkoituksena oli hetkellinen voitontavoittelu. Valtioneuvosto asetti 31.2.1955 komitean tutkimaan maamme traktoritilannetta. Komitean tehtävänä oli ehdottaa, miten traktorimerkkien maahantuontia voitaisiin vapauttaa. Mietintö valmistui syksyllä 1957. Sen perusteella traktorien tuonti vapautettiin. Markkinoille tuli traktorimerkkejä ja maahantuojia, joilla varaosapalvelut ja huoltoverkosto toimi. Tuonnin vapauduttua Zetor oli menettäjä, joka ei avautuneita markkinoita kestänyt. Pääasialliset syyt Zetorin myynnin romahtamiseen olivat huono teho/painosuhde ja rengaskoko. Zetor miellettiin itätraktoriksi, eikä itävehkeille paljon arvoa annettu. Tästä alkoi länsitraktoreiden esiinmarssi. Hankkija alkoi voimaperäisemmin markkinoida Porchea ja Massey Harrisia. Ihan kokonaan Zetoria ei unohdettu. Vielä vuonna 1962 Seinäjoen Hankkijalla myytiin varastossa olevia 1961 vuosimallin viimeisiä 25 Zetoreita. Zetor vaihdettiin ajan hengen mukaisesti länsitraktoriin tai sitten jätettiin paikallismoottorin asemaan. Myöhemmässä vaiheessa kun raudan hinta oli korkealla Zetoreita vietiin runsaasti hajottamoihin ja metallisulattoon. Moni Zetori unohdettiin pihanperälle ruostumaan. Uusi tuleminen Viisikymmentä vuotta myöhemmin Zetor on arvossaan. Työtraktorina se ei ehkä ollut erikoinen peli, mutta tilalle on tullut jotakin muuta. Zetorin nostalgia-arvo on huipussaan. Kuusenaluset, ladot ja latojen takuset on haravoitu tarkkaan, aihioita ei enää tahdo löytyä. 3 / 5
Vanhat Zetorit on entisöity huolella ja rakkaudella. Zetor on kokenut myös hinnan nousun. Zetorin hinta on kivunnut lähelle samaa, mitä se maksoi uutena 1950 luvun puolivälissä. Nykyrahaksi muutettuna Zetorin hinta silloin oli noin 9.000 euroa, saman verran saa pulittaa hyvästä, täysin kunnostetusta pelistä - jos niitä vielä sattuu jostain löytämään. Omistajat ovat oppineet pitämään kiinni omistaan, ja eikä uusia projekteja enää tahdo löytyä. Projektit tahtovat tulla entistettyinä vastaan kesäisillä maanteillä ja erilaisissa vanhojen koneiden nostalgia-tapahtumissa. Zetor 25 on niissä kaksituhattaluvulla hyvin yleinen näky. Zetorin ääni herättää muistoja,omaperäinen ääni saa kanssaihmisetkin hymyilemään. Zetorin uudelleen tuleminen näkyy myös siinä, että maassamme on tzekkitraktorien ympärille perustettuja kerhoja. Yhdeksänkymmenen jäsenen Tyrwään seudun Zetoristit on nuorimpia kerhoja, mutta se on toiminnaltaan aktiivisin. Yhteensä Zetor-kerhoissa on jäseniä joitakin satoja. Joissakin on menossa jo toinen asiaan vihkiytynyt sukupolvi. Traktorikomitean mietinnön ja muiden lähteiden mukaiset tuontiluvut, mukana kaikki Zetor 25 mallit: 1951-2 kappalette koekäyttöön 1952-667 kpl 1953-1824 kpl 1954-1269 kpl 1955-1997 kpl 1956-2228 kpl 1957-3000 kpl (maahantuojan kesken vuotta ilmoittama arvio, mukana Super Zetor) 1958-255 kpl ( luvussa mukana Super-Zetorit) 1959-171 kpl(rekisteröintitilasto) 4 / 5
Zetor 25:n valmistus loppui Tsekkoslovakiassa v.1961 kun tätä T-mallia oli tehty 158.570 kappaletta. Kaksivitosta tuotiin Suomeen viimeisinä vuosina muutamia satoja kappaleita. Tarkkaa tietoa Zetor 25:n Suomen myyntiluvuista ei ole. Eri lähteitä yhdistelemällä voi päästä lukuun 13.000, joka lienee lähellä totuutta. 5 / 5