LÄNSI-SUOMEN YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Helsinki LUPAPÄÄTÖS Nro 113/2004/4 Dnro LSY-2003-Y-318 Annettu julkipanon jälkeen 22.12.2004 ASIA LUVAN HAKIJA Pohjapatojen rakentaminen Kälviänjokeen ja Vähäjokeen, Kälviä Kälviän kunta HAKEMUS Kälviän kunta on ympäristölupavirastoon 23.10.2003 toimittamassaan ja myöhemmin täydentämässään hakemuksessa pyytänyt lupaa pohjapatojen rakentamiseen Kälviänjokeen ja Vähäjokeen hakemukseen liitetyn suunnitelman mukaisesti Kälviän kunnassa. Kunta on lisäksi pyytänyt käyttöoikeutta niiden tilojen kohdalle, joiden omistajat eivät ole antaneet suostumustaan patojen rakentamiselle. SUUNNITELMA Yleistä Kälviänjoki virtaa läpi Kälviän keskustan, jossa se jakautuu kahteen haaraan, Kälviänjoeksi ja Vähäjoeksi. Kirkonkylän alueella uomat ovat osittain liettyneitä ja paikoin lähes umpeen kasvaneita. Alivirtaaman aikoina uomat ovat melkein kuivia. Kunnan asukkaat ovat tehneet aloitteen joen kunnostamisesta ja alueen yleisestä siistimisestä. Vesistötiedot Jokea on tarkoitus kunnostaa maisemallisen kuvan ja virkistyskäyttöarvon parantamiseksi. Pyrkimyksenä on erityisesti alivedenaikaisen vesisyvyyden lisääminen. Erikseen tehdään rantojen kunnostusta ja siistimistä. Alivedenaikaista vesisyvyyttä lisätään rakentamalla jokeen pohjapatoja. Rantojen omistajille on tarkoitus varata mahdollisuus rantojen kunnostukseen ja liettymien poistoon ennen vedenkorkeuden nostamista, mutta uoman perkausta ei ole tarkoitus tehdä. Kälviänjokea on aikaisemmin perattu useaan otteeseen, erityisesti tulvasuojelun ja maankuivatuksen tarpeita varten. Jokea on viimeksi perattu vv. 1993-96. Kälviänjoen vesistöalue sijaitsee pääosin Kälviän kunnan alueella. Joen pääuoma virtaa kaakko-luoteissuuntaisesti ja laskee 8 km Kokkolan pohjoispuolella Katajalahteen ja sieltä edelleen Perämereen. Alueen merkittävin taajama on Kälviän kirkonkylä. Kälviänjoen valuma-alueen pinta-ala on 324 km 2 ja järvisyys 0,5 %. Keskivirtaama on noin 2,7 m 3 /s. Kälviän kirkonkylän kohdalla valu-
2 ma-alue on 267 km 2 (Hyypän asteikko) ja jakautuu täällä varsinaiseen Kälviänjoen valuma-alueeseen 158 km 2 ja Vähäjoen valumaalueeseen 109 km 2. Vedenpinnan korkeutta tarkkaillaan Kälviän kirkonkylässä sijaitsevalla Hyypän asteikolla, jossa vedenkorkeudet ovat olleet seuraavat: Ylivesi HW Keskiylivesi MHW Keskivesi MW Keskialivesi MNW Alivesi NW N 60 +10,30 m N 60 + 8,25 m N 60 + 7,48 m N 60 + 7,25 m N 60 + 6,75 m Tulvakorkeudet suunnitellun alapuolisen Kälviänjoen pohjapadon kohdalla ovat likimain samat. Aliveden aikana vesi lammikoituu jokiuomaan ja joen koskipaikat määräävät vedenkorkeuden. Hyypän mittausasemalla varsinaisen Kälviänjoen ja Vähäjoen yhtymäkohdan alapuolella (valuma-alue 267 km 2 ) virtaaman tunnusluvut ja vastaavat valuman arvot (1966...1990) ovat olleet seuraavat: Alivirtaama NQ = 0,00 m 3 /s (Nq = 0 l/s, km 2 ) Keskialivirtaama MNQ = 0,11 " (MNq = 0,412 " ) Keskivirtaama MQ = 2,2 " (Mq = 8,24 " ) Keskiylivirtaama MHQ = 29 " (MHq = 109 " ) Ylivirtaama HQ = 86 " (Hq = 322 " ) Arvioidut Kälviänjoen ja Vähäjoen virtaamien tunnusluvut ovat seuraavat: Kälviänjoki Vähäjoki (158 km 2 ) (109 km 2 ) - Alivirtaama, NQ 0,00 m 3 /s 0,00 m 3 /s - Keskialivirtaama, MNQ 0,065 " 0,045 " - Keskivirtaama, MQ 1,30 " 0,898 " - Keskiylivirtaama 17,2 " 11,9 " - Ylivirtaama, HQ 50,9 " 35,1 " Veden laatuun vaikuttava kuormitus tulee lähinnä luonnon huuhtoutumasta ja hajakuormituksesta. Valuma-alueella on soita, mistä johtuen vedessä on runsaasti humusta. Viemäröityjä jätevesiä hankkeen yläpuolisiin uomiin ei johdeta. Kälviänjoella ei ole enää kalataloudellista arvoa happamoitumisen, perkausten ja hajakuormituksen vuoksi. Nykyisellään uoma on kesäaikaan ja alivirtaamakausina yleensä hyvin vähävetinen ja paikoin täysin kuiva. Nykyisellään joella ei ole mainittavaa käyttöarvoa eikä sitä juuri käytetä esim. virkistystarkoituksiin.
Rakennettavat pohjapadot 3 Hankkeen vaikutukset Suunnitelman mukaan Kälviänjokeen on tarkoitus rakentaa kaksi pohjapatoa ja Vähäjokeen yksi. Kälviänjoen alempi pato rakennetaan paalun 112+90 kohdalle. Suunnitellun pohjapadon oikea ranta kuuluu Martti Hyypän ym:n omistamaan kiinteistöön Lepola RN:o 5:37 ja vasen ranta Kälviän seurakunnan omistamaan kiinteistöön Kirkkopelto RN:o 5:51. Kälviänjoen ylempi pato rakennetaan suunnitelman paalun 120+60 kohdalle. Padon kohdalla olevat rantatilat omistaa Keski-Pohjanmaan Koulutus, kuntayhtymä: oikea ranta kiinteistö Ylävainio RN:o 42:33 ja vasen ranta kiinteistö Alavainio RN:o 3:86. Vähäjoen pohjapato rakennetaan suunnitelman paalun 2+45 kohdalle. Patopaikan oikea ranta kuuluu Lauri ja Katri Vähähyypän omistamaan kiinteistöön Vähähyyppä RN:o 7:84 ja vasen ranta Kälviän kunnan omistamaan kiinteistöön Niemivainio RN:o 42:33. Hankealueen vesialueella ei ole järjestäytyneitä osakaskuntia eikä toimivia kalastuskuntia. Suunnitelluilla pohjapadoilla on tarkoitus nostaa alivedenkorkeudet nykyisen keskivedenkorkeuden yläpuolelle, kuitenkin siten, ettei ylivedenkorkeus nouse. Tällöin vesimaisema kohentuu patojen yläpuolella ja joen käyttömahdollisuudet paranevat. Patojen yläpuolisia uomia voidaan käyttää mm. pienveneilyyn ja uimiseen. Pohjapadot rakennetaan mahdollisimman luonnonmukaisiksi niin, että paikat muistuttavat luonnon koskia. Kälviänjoen alimman pohjapadon harjan korkeus on keskellä N 60 +7,80 m ja reunoilla N 60 +8,00 m. Kälviänjoen ylemmän pohjapadon harjan korkeus on keskellä N 60 +9,15 m ja reunoilla N 60 +9,35 m. Vähäjoen pohjapadon korkeus on keskellä N 60 +8,70 m ja reunoilla N 60 +8,90 m. Patojen harjat muotoillaan "notkolle" siten, että vesi ohjautuu patojen keskikohdan kautta alivirtaaman aikana. Padon harjalle ja alavirran puoleiseen luiskaan (kaltevuus 1:10...1:8) tehtävän kiviheitokeverhouksen keskimääräinen vähimmäiskivikoko d50 on 300 mm. Harjalle ja luiskaan sijoitetaan lisäksi isompia luonnonkiviä. Myös padon yläpuolinen luiska (kaltevuus 1:2) verhoillaan luonnonkivin tai louheella kiviheitokkeena. Patojen kohdilla uomaa levennetään riittävän virtausaukon saamiseksi ylivirtaama-aikoina ja turhan padotuksen välttämiseksi. Kälviänjoen patojen alueella uomaa levennetään siten, että harjan pituus on 20 m ja Vähäjoessa 22 m. Suunnitellut padot toimivat keskivirtaamalla ja sitä pienemmillä virtaamilla ylisyöksypatoina. Suunnitellut pohjapadot nostavat jokien aliveden ja keskiveden korkeutta. Kälviänjoen alempi pohjapato nostaa keskivirtaaman aikaista vedenkorkeutta padon yläpuolella 37 cm ja ylempi pohjapato 17 cm.
HAKEMUKSESTA TIEDOTTAMINEN 4 Laskelmien mukaan Kälviänjoen pääuomassa keskiylivedenkorkeus nousee enimmillään vain 3 cm patojen välisellä alueella. Vähäjoessa keskiylivedenkorkeus nousee padon yläpuolella enimmillään 5 cm ja padotuksen vaikutus loppuu noin 500 m:n päässä kokonaan. Suuremmilla virtaamilla patojen merkitys on olematon. Kälviänjoen alempi pohjapato vaikuttaa vedenkorkeuksiin yläpuolisiin patoihin asti. Kälviänjoen ylemmän padon vaikutusalue (tulvakorkeuden nousu) rajoittuu vain noin 100 m:n päähän padosta. Vähäjoen padon vaikutus ulottuu noin 500 m:n päähän padosta. Rakennustyöstä aiheutuu työn aikana vähäistä veden paikallista samentumista, mutta siitä ei aiheudu haittaa kenellekään. Muitakaan haittoja padoista tai niiden rakentamisesta ei oleteta aiheutuvan. Suunniteltujen patojen rakentaminen parantaa Kälviänjoen ja Vähäjoen paikallista käyttöarvoa. Rakentamisella luodaan mahdollisuuksia joen monipuoliselle virkistyskäytölle, kuten uimiseen ja pienveneilyyn. Myös joen maisemallinen kuva paranee. Hakija on tehnyt esityksen pohjapatoja ja uomien levennystä varten tarvittavista alueista ja niiden käyttöoikeudesta maksettavista korvauksista. Hakijan mukaan ranta-alueet ovat käytännössä joutomaata. Käypä korvaus alueesta on noin 50 % peltomaan arvosta, joka on noin 1 000 /ha eli 0,10 /m 2. Rakennustyön aikana tarvittavista alueista hakija on ilmoittanut sopivansa erikseen maanomistajien kanssa. Lisäksi hakija on katsonut, ettei jokien vedenpinnan nousun johdosta tulisi käyttöoikeuksista määrätä korvauksia. Vedenkorkeuden muutos tapahtuu jyrkkäluiskaisessa joen uomassa, jolla ei ole mitään käyttöarvoa. Lisäksi menetettävä pinta-ala on kokonaisuudessaan pieni ja maanomistajat hyötyvät muutoksesta mm. vesimaiseman parantumisena. Ympäristölupavirasto on vesilain 16 luvun 6, 7 ja 8 :ssä säädetyllä tavalla kuuluttamalla asiasta ympäristölupavirastossa ja Kälviän kunnassa varannut tilaisuuden muistutusten ja vaatimusten tekemiseen ja mielipiteiden esittämiseen hakemuksen johdosta viimeistään 19.2.2004. MUISTUTUKSET, VAATIMUKSET JA MIELIPITEET 1) Länsi-Suomen ympäristökeskus on lausunnossaan todennut pohjapatojen rakentamisen parantavan vesistön virkistyskäyttömahdollisuuksia, eikä se ympäristökeskuksen käsityksen mukaan aiheuta sellaisia vesilain tarkoittamia haittoja, etteikö lupaa voitaisi myöntää.
5 2) Pohjanmaan työvoima- ja elinkeinokeskus on lausunnossaan muun ohella todennut, että Kälviänjoella on suuri kalataloudellinen potentiaali, joskin kalantuotanto on nykyään huonon veden laadun takia pieni. Jokeen on noussut lisääntymään runsaasti syys-, talvija kevätkutuista kalaa ja nahkiaisia. Vesipuitedirektiivin mukaan jäsenvaltioiden on parannettava ja ennallistettava kaikkia pintavesimuodostumia tavoitteena saavuttaa viimeistään 2015 pintaveden hyvä tila. TE-keskuksen käsityksen mukaan on odotettavissa, että joen kalantuotantoa tulevaisuudessa rajoittava tekijä on habiteettien pieni määrä. TE-keskus on katsonut, ettei hankkeelle voida myöntää lupaa suunnitelman mukaisesti. Keskus on kuitenkin ilmoittanut, ettei alaveden pinnan nostoa vastusteta, muttei voi hyväksyä sitä, että koskialueet pienenevät noin kolmasosalla. 3) Kälviän kunnasta olevat AA, BB, CC, DD, EE, FF, GG, HH, II, JJ, KK, LL, MM ja NN ovat yhteisessä muistutuksessaan esittäneet, että Kälviänjoen alin pohjapato rakennetaan etäämmälle joen alajuoksulle tai että rakennetaan yksi pohjapato lisää. Muistutuksensa perusteluina muistuttajat ovat muun ohella todenneet, että pohjapatojen tarkoituksena on lisätä padon yläpuolista vesimäärää ja siten parantaa vesimaisemaa ja yleistä viihtyvyyttä. Muistuttajien mielestä tämä ei toteudu Seurakuntatalon kohdalla ns. kirkkosillan itäpuolelle rakennettavan padon osalta. Joen virtaama sillan ylä- ja alapuolella on kesäkuukausina ajoittain erittäin vähäinen. Pohjakivet paljastuvat ja yleensä veden peittämät rantapenkereet näkyvät rumina. Näkymää pahentaa kevättulvissa joessa ajautunut roska, joka jää joen toiselle rannalle. Vesimäärää ja joen virtaamaa tulisi nimenomaan lisätä, eikä entisestään vähentää, kuten muistuttajat ovat olettaneet tapahtuvan. 4) OO ja PP (Vähähyyppä RN:o 7:84) ovat ilmoittaneet muistutuksessaan, että pohjapadon rakentaminen Vähäjokeen on heidän mielestään turhaa, koska se on suunniteltu rakennettavaksi juuri ennen luonnonkaunista koskipaikkaa. Joki ei ole tulvaherkkä, siinä on heidän mielestään riittävästi vettä ja koski toimii hyvin pohjapatona. Vaikka pohjapato nostaisi veden pintaa 20-30 cm, se ei lisää joen virkistyskäyttöä, koska rannat ovat jyrkät ja syvät. Veneily onnistuu ilman pohjapatoa ja veden pinnan nostoa. HAKIJAN SELITYS Hakija on antanut selityksen muistutusten, vaatimusten ja mielipiteiden johdosta. Pohjanmaan työvoima- ja elinkeinokeskuksen lausunnon (2) osalta hakija on huomauttanut, että kalatuotannon esteenä on nimenomaan veden huono laatu, jota osaltaan pyritään parantamaan padotuksella. Kalastus ei tule hakijan käsityksen mukaan olemaan Kälviänjoen ensisijainen käyttömuoto kirkonkylän kohdalla tai sen yläpuolisessa Kälviänjoen vesistössä. Hakija on katsonut, ettei hanke vaikuta kalatalouteen huonontavasti ja parantaa oleellisesti vesistön muita käyttöarvoja.
YMPÄRISTÖLUPAVIRASTON RATKAISU 6 AA:n ja hänen myötäpuoltensa (3) muistutuksen johdosta hakija on todennut, että muistuttajat ovat maanomistajia tai asukkaita alimman pohjapadon alapuolella jokivarressa. Suunniteltu pohjapato ei vaikuta mitenkään virtaamiin tai vedenkorkeuksiin padon alapuolella. Suunniteltu pato rakennetaan matalana rakenteena ja lopputulos muistuttaa koskea, jonka yläpuolella on suvanto. Myös kirkkosillan yläpuolinen maisemanäkymä paranee. Jos vesimaisemaa halutaan parantaa alimman padon alapuolella, se on tehtävä erikseen järjestelyin, jotka eivät sisälly nyt esitettyyn suunnitelmaan. OO:n ja PP:n (4) muistutuksen osalta hakija on ilmoittanut, että heidän tilansa sijaitsee Vähäjokeen suunnitellun padon yläpuolella. Pohjapadon rakentaminen suunnitelman mukaisesti "tekokoskena" ei hakijan käsityksen mukaan rumenna paikallisestikaan maisemaa. Hakijan mielestä suunnitelma tulisi toteuttaa myös Vähäjoen padon osalta hyvän kokonaistuloksen saavuttamiseksi, eikä muistuttajille aiheudu vesilain tarkoittamia haittoja. Luparatkaisu Ympäristölupavirasto myöntää Kälviän kunnalle luvan pohjapatojen rakentamiseen Kälviänjokeen ja Vähäjokeen SCC Viatek Oy:n/Vesihydron laatiman 5.9.2003 päivätyn suunnitelman mukaisesti Kälviän kunnassa. Ympäristölupavirasto myöntää Kälviän kunnalle pysyvän käyttöoikeuden pohjapatojen rakentamista ja uoman leventämistä varten tarvittaviin lupamääräyksestä 4) ilmeneviin, toiselle kuuluviin maaalueisiin ja yhteiseen vesialueeseen sekä pohjapatojen yläpuolella keskivedenkorkeuden nousun vuoksi vesialueeksi muuttuviin toiselle kuuluviin vähäisiin maa-alueisiin. Käyttöoikeuden myöntämisestä aiheutuva vahinko määrätään korvattavaksi lupamääräyksessä 4). Hankkeesta ei aiheudu muuta korvattavaa vahinkoa tai haittaa. Luvan saajan on noudatettava vesilain säännöksiä ja jäljempänä sanottuja lupamääräyksiä. Lupamääräykset 1) Kälviänjoen alempi pohjapato rakennetaan paalulle 112+90 suunnitelmakartan nro S-31217 osoittamaan paikkaan poikkileikkauspiirustuksen nro S-51764 mukaisesti. Padon harjan korkeus on keskellä N 60 +7,80 m ja reunoilla N 60 +8,00 m. Uomaa levennetään siten, että padon harjan pituus on 20 m. Kälviänjoen ylempi pohjapato rakennetaan paalulle 120+60 suunnitelmakartan nro S-31218 osoittamaan paikkaan poikkileikkauspiirustuksen nro S-51765 mukaisesti. Padon harjan korkeus on keskellä N 60 +9,15 m ja reunoilla N 60 +9,35 m. Uomaa levennetään siten, että padon harjan pituus on 20 m.
7 Vähäjoen pohjapato rakennetaan paalulle 2+45 suunnitelmakartan nro S-31219 osoittamaan paikkaan poikkileikkauspiirustuksen nro 51766 mukaisesti. Padon harjan korkeus on keskellä N 60 +8,70 m ja reunoilla N 60 +8,90 m. Uomaa levennetään siten, että padon harjan pituus on 22 m. Pohjapatojen yläluiskan kaltevuus on 1:2 ja alaluiskan kaltevuus 1:8...1:10. Padot rakennetaan koskimaisiksi ja alavirran puoleiseen luiskaan tehdään kiviheitokeverhous. 2) Rakennustyöt on suoritettava siten ja sellaisena aikana, ettei niistä aiheudu vältettävissä olevaa vahinkoa ja haittaa. Töiden päätyttyä rakennustöiden jäljet on siistittävä ja rakennuspaikat muutenkin saatettava asianmukaiseen ja maisemallisesti hyväksyttävään kuntoon. 3) Luvan saajan on pidettävä rakennettavat pohjapadot kunnossa. 4) Luvan saajan on maksettava alla oleville maanomistajille seuraavat kertakaikkiset korvaukset patoaluetta ja uoman levennystä varten tarvittavasta pysyvästä käyttöoikeudesta. Korvauksiin sisältyy vesilain 11 luvun 6 :n edellyttämä puolitoistakertaisuus. RN:o Tilan nimi llmoitettu omistaja Pinta-ala Korvaus m 2 5:37 Lepola QQ ym. 220 XX 5:51 Kirkkopelto Kälviän ev. lut. seurakunta 120 XX 42:33 Ylävainio Keski-Pohjanmaan Koulutus 380 kuntayhtymä } XX 3:86 Alavainio " 310 7:84 Vähähyyppä OO ja PP 180 XX Korvaus pysyvästä käyttöoikeudesta on maksettava ennen töiden aloittamista, kuitenkin viimeistään kahden kuukauden kuluessa siitä kun tämä päätös on saanut lainvoiman. Maksujen viivästyessä niille on maksettava korkolain mukainen viivästyskorko, jonka määrä on seitsemän prosenttiyksikköä korkeampi kuin korkolain 12 :ssä tarkoitettu kulloinkin voimassa oleva korko. 5) Töiden suorittamisesta mahdollisesti aiheutuva vahinko ja haitta on tarpeettomitta viivytyksittä korvattava asianomaisille oikeudenomistajille, ellei toisin sovita. 6) Rakennustöiden aloittamisesta on hyvissä ajoin tarkoitusta vastaavalla tavalla ilmoitettava asianomaisille maanomistajille, ja kirjallisesti Länsi-Suomen ympäristökeskukselle ja Kälviän kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle.
8 7) Tämän lupapäätöksen mukaiset työt on aloitettava neljän vuoden kuluessa ja saatettava olennaisilta osiltaan loppuun kuuden vuoden kuluessa siitä lukien, kun tämä päätös on saanut lainvoiman uhalla, että lupa ja myönnetyt käyttöoikeudet muutoin raukeavat. 8) Töiden valmistumisesta on 60 päivän kuluessa ilmoitettava kirjallisesti ympäristölupavirastolle, Länsi-Suomen ympäristökeskukselle ja Kälviän kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Perustelut Lainkohdat Pohjapatojen rakentaminen Kälviänjokeen ja Vähäjokeen parantaa jokien virkistyskäyttömahdollisuuksia ja maisemallista kuvaa. Hankkeesta aiheutuu käyttöoikeuden myöntämisestä johtuvan vahingon lisäksi vain vähäistä työnaikaista samentumista. Hankkeesta saatava hyöty on siitä aiheutuvaan vahinkoon, haittaan ja muuhun edunmenetykseen verrattuna huomattava. Patojen rakentamisesta vesialueen ja pohjapatojen yläpuolella sijaitsevien tilojen omistajille koituva hyöty on suurempi kuin vesialueeseen ja vähäiseen jokiluiskassa sijaitsevaan maa-alueeseen kohdistuvan käyttöoikeuden myöntämisestä aiheutuva vahinko ja haitta. Vesilain 2 luvun 6 :n 2 momentti ja 7 :n 2 momentti sekä 11 luvun 3, 6, 14 ja 14 a LAUSUNTO MUISTUTUKSISTA, VAATIMUKSISTA JA MIELIPITEISTÄ 2) Pohjanmaan työvoima- ja elinkeinokeskuksen muistutuksen johdosta ympäristölupavirasto toteaa, että pohjapadot rakennetaan koskimaisiksi. Hankkeesta aiheutuu kalastolle kokonaisuutena tarkastellen hyötyä. 3) AA:n ja hänen myötäpuoltensa muistutuksen johdosta ympäristölupavirasto toteaa, että pohjapatojen rakentaminen ei vaikuta virtaamiin eikä vedenkorkeuksiin alimman pohjapadon alapuolella. Hakija ei ole muuttanut alimman pohjapadon paikkaa alkuperäisen suunnitelman mukaisesta eikä suunnitelmaan sisälly patoa muistuttajien tarkoittamaan paikkaan. 4) OO:n ja PP:n muistutuksen johdosta ympäristölupavirasto viittaa ratkaisun perusteluihin. KÄSITTELYMAKSU 567 euroa Maksua on korotettu 35 %:lla, koska asian käsittelyn vaatima työmäärä on ollut taulukossa mainittua suurempi. Sovellettu oikeusohje Ympäristöministeriön asetus ympäristölupaviraston maksullisista suoritteista 19.12.2001/1416
9 MUUTOKSENHAKU Päätökseen saa hakea muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta valittamalla Valitusaika päättyy 21.1.2005. Valitusosoitus on liitteenä. Leena Simpanen Kalevi Tikka Jukka Leinonen Ulla Kuusiniemi Päätöksen tekemiseen ovat osallistuneet ympäristöneuvokset Leena Simpanen, Kalevi Tikka ja Jukka Leinonen (tarkastava jäsen). Asian on esitellyt esittelijä Ulla Kuusiniemi. UK/ts
VALITUSOSOITUS Valitusviranomainen Valitusaika Valitusoikeus Valituksen sisältö Valituksen liitteet LIITE Länsi-Suomen ympäristölupaviraston päätökseen saa hakea valittamalla muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta. Valituskirjelmä on toimitettava liitteineen Länsi- Suomen ympäristölupavirastoon. Määräaika valituksen tekemiseen on kolmekymmentä (30) päivää tämän päätöksen antamispäivästä sitä määräaikaan lukematta. Jos määräajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, lauantai, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, jouluaatto tai juhannusaatto, valitusaika jatkuu vielä seuraavana arkipäivänä. Valituksia päätöksen johdosta voivat esittää ne, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea, sekä vaikutusalueella ympäristön-, terveyden- tai luonnonsuojelun tai asuinympäristön viihtyisyyden edistämiseksi toimivat rekisteröidyt yhdistykset tai säätiöt, asianomaiset kunnat, alueelliset ympäristökeskukset, kuntien ympäristönsuojeluviranomaiset ja muut yleistä etua valvovat viranomaiset. Valituskirjelmässä, joka osoitetaan Vaasan hallinto-oikeudelle, on ilmoitettava - ympäristölupaviraston päätös, johon haetaan muutosta - valittajan nimi ja kotikunta - postiosoite ja puhelinnumero ja mahdollinen sähköpostiosoite, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa (mikäli yhteystiedot muuttuvat, on niistä ilmoitettava Vaasan hallinto-oikeudelle, PL 204, 65101 Vaasa, sähköposti vaasa.hao@om.fi) - miltä kohdin ympäristölupaviraston päätökseen haetaan muutosta - mitä muutoksia ympäristölupaviraston päätökseen vaaditaan tehtäväksi - perusteet, joilla muutosta vaaditaan - valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen allekirjoitus, ellei valituskirjelmää toimiteta sähköisesti (telekopiolla tai sähköpostilla) Valituskirjelmään on liitettävä - asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle - mahdollisen asiamiehen valtakirja tai toimitettaessa valitus sähköisesti selvitys asiamiehen toimivallasta - jäljennös valituskirjelmästä (jos valituskirjelmä toimitetaan postitse) Valituksen toimittaminen ympäristölupavirastoon Länsi-Suomen ympäristölupaviraston yhteystiedot Valituskirjelmä liitteineen on toimitettava kaksin kappalein Länsi-Suomen ympäristölupaviraston kirjaamoon. Valituskirjelmän on oltava perillä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Valituskirjelmä voidaan myös lähettää postitse, telekopiona tai sähköpostilla. Sähköisesti (telekopiona tai sähköpostilla) toimitetun valituskirjelmän on oltava toimitettu niin, että se on käytettävissä vastaanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. käyntiosoite: Panimokatu 1, 00580 Helsinki postiosoite: PL 115, 00231 Helsinki puhelin: vaihde (09) 173 461 telekopio (09) 726 0233 sähköposti kirjaamo.lsy@ymparisto.fi aukioloaika: klo 8-16.15 Oikeudenkäyntimaksu Valittajalta peritään asian käsittelystä Vaasan hallinto-oikeudessa oikeudenkäyntimaksu 80 euroa. Tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista annetussa laissa on erikseen säädetty eräistä tapauksista, joissa maksua ei peritä.