HAKEMUKSEN TÄYDENNYSPYYNTÖ 2.6.2016 Terrafame Oy Talvivaarantie 66 88120 Tuhkakylä Dnro Hakija Asia PSAVI/702/2016 Terrafame Oy Talvivaaran kaivoksen keskitetyn vedenpuhdistamon ympäristölupa ja toiminnanaloittamislupa, Sotkamo Hakemuksen ei sisällä riittävästi tietoa asian kuuluttamisen ja ratkaisemisen kannalta. Aluehallintovirasto pyytää hakijaa täydentämään hakemustaan siten, että täydennyksessä tuodaan esiin tässä täydennyspyynnössä esitetyt asiat. Vanhat lupapäätökset Toimintaa koskevissa aiemmissa ympäristölupapäätöksissä on annettu useita lupamääräyksiä, jotka koskevat alueella muodostuvien vesien puhdistamista, liuoskierron varoallastilavuuksia ja jätteiden luokittelua ja sijoittamista. Keskuspuhdistamoa koskevaan hakemukseen liittyen lupamääräyksistä voidaan mainita esimerkiksi seuraavat asiat. Päätöksen 36/2014/1 lupamääräyksessä 78 todetaan, että kipsisakkaaltaan 1 lohkoille 2 ja 3 saa sijoittaa jätteitä 2015 loppuun asti.? Vastaavasti määräyksessä on todettu, että kipsisakka-altaan 2 lohkoja 4 6 saa käyttää 2017 loppuun saakka. Lisäksi on määrätty, että LONE- ja RASA-sakat on sijoitettava tulevaisuudessa erilleen. Lupamääräyksessä 80 rajoitetaan lohkoilla olevan veden määrää. Lupamääräyksessä 81 on velvoitettu toimittamaan altaan 1 sulkemissuunnitelma AVIin 28.2.2015 mennessä. Tarpeen on todeta myös se, että päätöksen nro 52/2013/1, 31.5.2013 (täytäntöönpanokelpoinen, muttei vielä lainvoimainen) lupamääräyksen C mukaan kipsisakka-altaissa ei saa varastoida vettä. Lisäksi on määrätty, että lohkon 5 tulee olla tyhjä vedestä viimeistään 31.1.2014. Lohkon 6 vesiä on vähennettävä siten, että vedenkorkeus on lohkojen 5 ja 6 välipenkereen tason alapuolella viimeistään 31.1.2014 (tämä päätöksen nro 137/2013 /1 mukaisena). Lupamääräyksessä 46 on luokiteltu toiminnassa muodostuvat jätteet siten, että muun muassa LONE- ja RASA sakkoja ei ole katsottu kaivannaisjätteiksi vaan vaarallisiksi jätteiksi ja kipsisakka-allas on luokiteltu vaarallisen
jätteen kaatopaikaksi. Kipsisakka-altaiden luokitus käy tarkemmin ilmi lupamääräyksestä 77. Lupamääräyksissä 102 ja 103 on velvoitteita liuoskierron hallintaa ja varoaltaita koskien. Kuten on myös lupamääräyksessä 18. Lupapäätöksessä nro 52/2013/1 on annettu myös määräyksiä koskien kaivoksen jätevesien käsittelyä. Määräyksessä B on myönnetty lupa puhdistettujen vesien varastointialtaiden rakentamiseen ja määräyksessä D velvoitettu tyhjentämään likaantuneita vesiä sisältävät maapohjaiset altaat. Lisäksi vesien käsittelyä koskevia määräyksiä on annettu purkuputkea koskevassa lupapäätöksessä nro 43/2015/1. Päätöksen lupamääräyksessä 2 on rajoitettu sallittu sulfaattipitoisuus 2 000 mg/l:ssa 1.1.2018 lähtien. Määräyksessä 12 on velvoitettu luvan saaja toimittamaan aluehallintovirastoon selvitys liuosprosessin hallinnan parantamisesta 29.4.2016 mennessä. 1. Hakemuksessa on ristiriitoja näiden päätösten mukaisiin lupamääräyksiin. Tältä osin hakemusta on selkeytettävä sillä, että haetaanko näihin asioihin muutosta. Jos haetaan, on hakemus perusteltava tältä osin. Vesitase 2. Kaivoksen vesitilanteen päivitys vastaamaan tämän hetkistä tilannetta ja viimeisin arvio vesitaseen kehittymisestä. 3. Kaivoksen vesitilanteen osalta tieto louhoksen sisällä tehdyistä varastointimuutoksista. 4. Alustava aikatauluarvio miten kaivosalueella olevat ylimääräiset vedet saadaan käsiteltyä keskuspuhdistamon käyttöönoton jälkeen. Liuoskierto ja prosessin toiminta 5. Vuoden 2014 päätöksen lupamääräyksen 18 vaatimukset täyttävä katsaus liuotusprosessin toimintaan sisältäen lisäksi muun muassa arviot uusimmalla tekniikalla kasattujen liuotusalueiden metallien liukenemisesta, niiden potentiaalista haihduttaa vesiä ja saostaa natriumjarosiittia. 6. Arvio liuoskierrosta poistettavan nesteen määrästä ja sen vaihtelusta eri vesitasetilanteissa. Haetaanko tältä osin lupaa toiminnan olennaiseen muuttamiseen? Miten liuoskierron hallinta saadaan keskuspuhdistamoa käyttäen toteutettua siten, että ennakoiden voidaan estää liuosmäärän kasvaminen varoallastilavuuteen nähden liian suureksi ja 12 tunnin varoaika sähkökatkosten varalta on aina käytettävissä. Miten liuoskierrossa oleva liuosmäärän säätely uuden keskuspuhdistamon avulla vaikuttaa liuotusprosessiin, metallien saantoon, kemikaalien käyttöön ja liuoskiertojen varoallaskapasiteettiin (vuoden 2014 lupamääräys 102)? Onko hakijan suunnitelmissa samanaikaisesti lisätä liuoskiertojen varoallastilavuutta, koska se on todettu riittämättömäksi (hakemuksen kohta 7.5 toinen kpl)? Miten liuoskierron nesteen määrän vähentäminen uutta keskuspuhdistamoa käyttäen vaikuttaa muodostuvien metallihydroksidisakkojen määrään sekä muuttaa niiden metallipitoisuuksia ja muita ominaisuuksia?
Toiminnan järjestäminen 7. Tarkempi arvio siitä, miten pitkään nykyiset kenttäkäsittely-yksiköt ja niiden toimintaan liittyvät putkilinjat pidetään käytössä. Jos nykyiset kenttäyksiköt ovat varayksikköinä, niin miten nopealla aikataululla ne ovat otettavissa käyttöön? 8. Tarkempi esitys siitä, miten Kuusilammen avolouhoksen alueen vedet kerätään ja johdetaan keskuspuhdistamolle. Hakemuksen kuvassa 7.1 on esitetty vain nuoli avolouhoksesta keskuspuhdistamolle. Säilyvätkö Kuusilampi/Tammalampi/Maauimala jotenkin vesien johtamisreitteinä vai toimiiko avolouhos vesien varastointialueena. 9. Puhdistamon kapasiteetti ei vastaa kaivosalueen suurimpien valumien aikaisia virtaamia. Hakemuksessa on esitetty vesiä varastoitavaksi virtaamien tasaamiseksi altaissa. Mitkä ovat ne varastoaltaat, joissa varastoidaan käsittelemättömiä vesiä ennen puhdistamolle johtamista. Hakemuksesta on ymmärrettävissä, että nämä maapohjaiset altaat tulisivat toimimaan likaantuneiden vesien varastointialtaina toistaiseksi. Toimintaa koskevissa ympäristölupapäätöksissä ei ole myönnetty ympäristölupaa maapohjaisten altaiden käyttämiseen likaantuneiden vesien varastointiin. Keskuspuhdistamolle syötettävät vedet ja nesteet 10. Toimintaa koskevissa aiemmin lupahakemuksissa on esitetty, että liuoskierto toimii Na-nieluna (jarosiitti). RO-laitoksen rejektin korkea natriumpitoisuus heikentää selvästi sulfaatin poistoa. Voimassa olevissa tai valituksenalaisissa lupapäätöksissä ei ole annettu lupaa RO:n rejektin johtamisesta kipsisakka-altaalle. Tarkempi esitys siitä, missä tilanteessa rejektiä ei voi johtaa liuoskiertoon ja miten sen johtaminen keskuspuhdistamolle lisää vuositasolla toiminnan päästöjä (mm. sulfaatti, natrium). 11. Vastaavasti arvio miten liuoskierron vesitaseen hallinnan edellyttämä raffinaatin johtaminen puhdistettavaksi vaikuttaa toiminnan kokonaispäästöihin. 12. Tällä hetkellä alueella on varastoituna runsaasti haittaainepitoisuudeltaan vaihtelevia vesiä ja prosessiliuoksia. Mikä on prosessiin syötettävän veden ja nesteen laatu ja määrä tilanteessa, jossa kaikki ylimääräiset vedet on käsitelty, vesitase on suunnitellusti hallinnassa ja prosessi toimii normaalisti. 13. Taulukossa 7.2. on esitetty eri vesijakeiden keskimäärisiä pitoisuuksia. Taulukko on täydennettävä pitoisuuksien vaihteluvälillä. Käsittelyprosessi ja kipsisakka-altaan käyttö 14. Esitys siitä, miten ja minkä mittausdatan perusteella keskuspuhdistamon kalkinsyöttöä säädetään tulevan veden laadun vaihtelut huomioon ottaen siten, että puhdistustulos pysyy tasaisesti hyvällä tasolla. 15. Taulukko 7.1 päivitettynä siten, että siinä on laskettu sakkojen muodostumista, laatua ja määrää koskevat tiedot erikseen kaikille keskeisille normaalin toiminnan jakeille raffinaatti, RASA-alite, RO-rejekti, avolouhoksen kuivatusvedet.
16. Kipsisakka-altaalle keskuspuhdistamolta pumpattavan vesi-sakka seoksen kiintoainepitoisuus ja arvion sen vaihtelusta eri syötteillä. 17. Tarkempi arvio siitä, millä aikataululla kaivoksella on käytössä tekniikka, jolla päästään purkuputkea koskevassa lupapäätöksessä edellytetysti vesien puhdistamisessa kaikkien vesien osalta alle 2000 mg/l sulfaattipitoisuuteen. Jälkiselkeytys 18. Talteenottolaitoksen käsittely-yksiköissä (LONE ja RASA) on laitosmainen selkeytys, josta selkeytyksessä muodostuva alitesakka (kiintoainepitoisuus noin 300 g/l) poistetaan ja siirretään lietteenä pumppaamalla kipsisakka-altaalle. 19. Keskuspuhdistamossa ei ole hakemuksen mukaan selkeyttimiä, joten kaikki käsittelyyn johdettava neste kulkeutuu kipsisakka-altaille. Hakemuksessa on esitetty, että kaatopaikoiksi luokitellut kipsisakka-altaat toimisivat aiemmasta käyttötarkoituksesta osin poiketen keskuspuhdistamon jälkiselkeytysaltaina. Altaiden luvan mukainen toiminta koskee LONE ja RASA alitteiden sijoittamista lietteenä altaille. 20. Hakijan näkemys siitä, onko esitetty toiminta annettujen päätösten mukaista ja miten asia peilautuu kaatopaikkoja koskevassa asetuksessa mainittuun nestemäisen jätteen sijoituskieltoon. Miten hakija katsoo esitetyn puhdistusratkaisun täyttävän tältä osin BAT-vaatimuksen? Onko asiassa hakijan näkemyksen mukaan joitain teknis-taloudellisia syitä, minkä vuoksi laitosmaista selkeytystä ei ole suunniteltu toteutettavaksi? Onko hakijan suunnitelmissa pyrkiä muodostuvien metallisakkojen sakeuttamiseen/kuivattamiseen niin, että ne voitaisiin läjittää kaatopaikoille esim. kuljettimien avulla eikä vesipitoisena lietteenä? 21. Mikä on muodostuvan sakan kipsisakka-altaassa tapahtuvan laskeuttamisen edellyttämä viipymä ja pintakuorma ja miten niiden toteutuminen varmistetaan altaiden 1 ja allas 2 täyttyessä kohtuullisen nopealla aikataululla ja lopulta poistuessa käytöstä. Millä varmistetaan, että veden kiintoainepitoisuus alittaa raja-arvon ennen Latosuolle johtamista, kun kiintoaineen poistumisen edellytykset heikkenevät altaan täyttyessä? 22. Miten kipsisakka-altaiden täyttö saadaan toteutettua siten, että sakka tulee patoja vasten molemmissa altaissa ja niiden lohkoissa ja vesipinta jää altaan keskelle. Miten veden palautus onnistuu altaan keskelle jäävästä vesialueesta. 23. Uusimmat tiedot altaiden 1 ja 2 lohkojen täyttötilavuudesta ja täyttöasteesta 24. Hakijan arvio siitä, miten GTK:n tekemässä ruhjeselvityksessä havaitut ruhjevyöhykkeet vaikuttavat kipsisakka-altaista aiheutuvaan pilaantumisen vaaraan suunnitellussa käytössä Muodostuvat jätteet 25. Kappale 7.7 on puutteellinen. Hakemuksessa on esitettävä viimeisimmät tiedot muodostuvien sakkojen pitoisuuksista ja liukoisuuksista. Lisäksi on esitettävä vähintään laboratoriomittakaavaisiin kokeisiin perustuva laadullinen arvio siitä millaista sakkaa muodostuu, kun RASA:n alitetta, RASA:n ylitettä tai RO:n rejektiä tai näiden yhdistelmiä johdetaan
keskuspuhdistamolle. Kyseessä on sakkatyyppit, jota toiminnassa ja siihen liittyvissä lupakäsittelyissä ei ole tutkittu tai luokiteltu. 26. Selvitys ja esitys muodostuvien uusien sakkojen vaaraominaisuuksista ja luokittelusta ja soveltuvuudesta sijoitettavaksi kipsisakka-altaalle. 27. Tarkempi mallintaminen jätteiden ominaisuuksiin ja kemiaan sekä jätealueiden käyttöolosuhteisiin ja sulkemisen jälkeiseen tilanteeseen perustuen siitä, estyykö muodostuvien sakkojen sisältämien metallien uudelleen liukeneminen pitkälläkin aikavälillä siten, kuin vuoden 2014 päätöksen lupamääräyksessä 79 on edellytetty. 28. Arvio muodostuvan sakan määrästä vakiintuneen toiminnan tilanteessa. Häiriötilanteet 29. Miten toiminnassa varaudutaan keskuspuhdistamon häiriötilateisiin ja esitys toimintatavoista yleisimmistä odotettavissa olevista häiriötilanteista 30. HAZOP 2016 tarkastelu Muut asiat 31. YSL 199 :n mukaiset perustelut täytäntöönpanohakemukselle. Vaasan hallinto-oikeuden ratkaisujen merkitys asiassa 32. Vaasan hallinto-oikeus on 28.4.2016 antanut useita päätöksiä koskien kaivoksen ympäristölupa-asioista (mm. vuoden 2013 jätevesien johtamislupa, 2014 ympäristölupa ja 2015 lupa jätevesien johtamiseen Nuasjärveen). Hakijan näkemys siitä, miten kyseiset päätöksen vaikuttavat suunniteltuun keskuspuhdistamohankkeeseen ja sen toteuttamiseen. Määräpäivä ja laiminlyönnin seuraus Täydennys on toimitettava aluehallintovirastoon viitenä kappaleena viimeistään 1.8.2016 uhalla, ettei määräajan noudattamatta jättäminen estä ratkaisemasta asiaa. Täydennyksessä on ilmoitettava asian Dnro PSAVI/702/2016. Lisätietoja antaa Mari-Murtomaa Hautala puh. 0295 017 664 tai Sami Koivula, puh. 0295 017 651 tai 0295 017 500. Ympäristöneuvo Sami Koivula