Kuinka puu saadaan liikkeelle? Matti Kärkkäinen emeritusprofessori ja puuntuottaja Lähipuun käytön huippuseminaari 18.10.2012 Fellmannia, Kirkkokatu 27, 15140 Lahti
Yksityismetsänomistajan muotokuva Metsänomistajat vanhenevat; keski-ikä alkaa olla useilla alueilla 60 vuotta. Metsänomistajat eivät asu enää metsiensä välittömässä läheisyydessä. Naisten osuus metsänomistajista lisääntyy. Yhden ja kahden hengen kotitalouksien osuus metsänomistajista lisääntyy. Kotitalouksissa on entistä vähemmän työkykyisiä ja -haluisia lapsia. Matti Kärkkäinen 2012 2
Terveysgerontologian tieto Lihasvoima heikkenee. Liikuntakyky heikkenee. Lihasten koordinaatiokyky heikkenee. Paikan ja ajan hallinta heikkenee. Seuraus: Vanheneva metsänomistaja pystyy entistä heikommin vastaamaan metsän uudistamistöistä ja uudistamisen jälkihoidosta. Matti Kärkkäinen 2012 3
Psykogerontologian tieto Taloudellisen turvallisuuden tunne heikkenee: halutaan pitää resursseja omassa hallinnassa pahan päivän varalle. Muutosten hyväksyminen vähenee. Seuraus: Vanhukset ovat haluttomia siirtämään omaisuuttaan lapsilleen tai muille, koska se vähentää turvallisuuden tunnetta (ja kokemuksen mukaan turvallisuutta). Matti Kärkkäinen 2012 4
Metsätalouden muutos Hirvien aiheuttama taimikkotuhojen riski on 3000-kertainen 1900-luvun alkuun verrattuna. Metsäluonto on rehevöitynyt typpilaskeuman ja lämpötilan kohoamisen vuoksi, mikä on lisännyt ruohottumista ja heinittymistä ja sitä kautta lisännyt uudistamisen epäonnistumisen riskiä. Istutettavat taimet ovat pienentyneet: ne vaativat enemmän alkuhoitoa kuin 1960-luvulla. Itse tehdyn alkuhoidon osuus vähenee jatkuvasti. Matti Kärkkäinen 2012 5
Yhteiskunnan muutos Lapsilla ei ole enää juridista huolehtimisvelvollisuutta vanhemmistaan. Jos vanhus luovuttaa metsäomaisuutensa pois vastikkeetta, hän on täysin muiden hyväntahtoisuuden armoilla. Jos vanhus saa luovutuksesta rahaa, se lisää hänen rahamenojaan verrattuna siihen, että hän pitää metsäomaisuutensa jos hän joutuu pitkäaikaiseen laitoshoitoon. Matti Kärkkäinen 2012 6
Säädökset laitoshoidosta Pitkäaikaisessa laitoshoidossa olevalta peritään maksukyvyn mukaan määräytyvä maksu. Maksu voi olla enintään 85 prosenttia hoidossa olevan kuukausitulosta (laki 11.12.2009/1051). Säädökseen liittyy indeksitarkistus. Esimerkiksi jos tulot ovat kuukaudessa 1000 euroa, maksu on 901 euroa (indeksitarkistus 1.1.2012). Kahviin ja konjakkiin jää 99. Matti Kärkkäinen 2012 7
Metsäomaisuus ja laitoshoito Metsätulona otetaan huomioon varojen arvostamisesta verotuksessa annetun lain (1142/2005) 7 :n 3 momentin mukaan vahvistettu metsän keskimääräinen vuotuinen tuotto hehtaarilta kerrottuna metsämaan pintaalalla. Tästä määrästä vähennetään 10 prosenttia ja metsätalouden korot. (Ks. laki 13.3.2003/221). Vanhuksen kannalta edullisin ratkaisu on pitää metsät itsellä. Se turvaa parhaiten itse käytettävissä olevat rahat, koska pääomahakkuita ei ole kielletty. Matti Kärkkäinen 2012 8
Jos halutaan lisätä puunmyyntialttiutta, niin Metsän uudistamisen riskiä on vähennettävä olennaisesti alentamalla hirvikanta 20 000 eläimeen. Muuten suuri osa hakkuukypsistä männiköistä jää hakkaamatta, koska omaisuus on silloin paremmassa turvassa kuin ryhtymällä uudistamiseen. Kun vanheneva, naisistuva ja etääntyvä metsänomistajakunta ei pysty tallaamaan heiniä ja taistelemaan vesakoiden kanssa, metsätalouden on kehitettävä tuotteitaan (isot viljelyvarmat taimet) ja palveluitaan (onnistumistakuu). Muuten ei kuusikoita myydä, koska jopa vanha kuusikko antaa paremman omaisuuden suojan kuin epäonnistunut uudistaminen. Matti Kärkkäinen 2012 9
Eettisyyden vuoksi Lakatkaa höpäjämästä tarvetta alentaa perintöveroa metsänomistajakunnan nuorentamiseksi. Perintövero ei rasita perinnön jättäjää. Joku kohtuus pitäisi olla myös perijöiden ahneudella. Sopivan rankka perintövero lisää puunmyyntiä. Siksi nuoret myyvät puuta: he maksavat sisarosuuksia ja perintöveroja. Matti Kärkkäinen 2012 10
Korjatkaa uusi kemera Uudessa kemerassa taimikonhoidon tuki on sama, tekipä työn omistaja itse tai bulgarialainen harmaan talouden ressukka. Joku raja pitäisi olla metsätaloudessakin harmaan talouden suosimisessa. Oman työn osuus on pienentynyt jatkuvasti metsänomistajien vanhenemisen, naisistumisen ja etäasumisen vuoksi. Verojen ja maksujen maksajalla pitää olla parempi tuki kuin harmaan talouden kannattajalla. Matti Kärkkäinen 2012 11