Sisällys Johdanto diat 3 4 Tampere pähkinänkuoressa diat 5 9 Kestävän kehityksen edistäminen Tampereella diat 10 12 Yleistä kehitystä kuvaavat indikaattorit diat 13 17 Maankäytön ja kaupunkirakenteen kestävyys diat 18 22 Yhdyskunnan toiminnan kuormitus ja ekotehokkuus diat 23 31 Kaupunkiorganisaation toiminnan kuormitus ja ekotehokkuus diat 32 38 Liikkumisen kestävyys diat 39 43 Ympäristökasvatus diat 44 47 Sosiaalinen kestävyys diat 48 58 Tampereen vahvuudet ja merkittävimmät haasteet diat 59 61
Johdanto (1/2) Kestävän kehityksen in koottujen indikaattoreiden avulla seurataan ja arvioidaan, kehittyykö toiminta kestävään suuntaan. Raportoinnista ja käytetyistä indikaattoreista on sovittu yhteisesti kuuden suurimman kaupungin kanssa. Useimmat indikaattorit lasketaan vuosittain, mutta osa on laajempia ja lasketaan noin neljän vuoden välein. Tässä raportissa esitetään ekologisen ja sosiaalisen kestävyyden indikaattoritiedot vuosilta 2009 ja sekä pääsääntöisesti myös niitä edeltäviltä kolmelta vuodelta. Indikaattoritiedot julkaistaan jatkossa vuosittain sähköisenä diasarjana.
Johdanto (2/2) Raportin tiedot koskevat vuoden kaupunkiorganisaatiota liikelaitokset mukaan lukien. Lisäksi mukana ovat konserniyhtiöistä Tampereen Sähkölaitos, Pirkanmaan Jätehuolto ja Ekokumppanit. Diat on ryhmitelty aihealueisiin ja jokaisen aihealueen alussa on tietoa käytetyistä indikaattoreista sekä yhteenveto keskeisimmistä tuloksista. Diasarjan loppuun on koottu indikaattoritietojen perusteella Tampereen vahvuuksia ja merkittävimpiä haasteita. Ympäristötoiminnan taloudellisten tunnuslukujen järjestelmällinen seuranta aloitettiin vuoden aikana ja ensimmäinen Kirjapitolautakunnan kuntajaoston yleisohjeen mukainen ympäristötilinpäätös laaditaan vuodesta 2011.
Tampere pähkinänkuoressa
Perustiedot Tampereesta Tampere on Suomen kolmanneksi suurin kaupunki ja asukasluku vuoden lopussa oli 213 217. Asukkaista on naisia hieman yli puolet. Yli 15 vuotiaita koululaisia ja opiskelijoita kaupungin väestöstä on yli 19 000. Kaupunki sijaitsee kahden järven välisellä kannaksella. Kaupungin pohjoispuolella oleva Näsijärvi on 95 metriä ja eteläpuolella oleva Pyhäjärvi 77 metriä merenpinnan yläpuolella. Niiden pintaero on 18 metriä. Tampereen kaupungilla on seitsemän naapurikuntaa: Ylöjärvi, Nokia, Pirkkala, Lempäälä, Kangasala, Orivesi ja Ruovesi
Tampereen elinkeinorakenne Suurimmat työnantajat vuonna 2009 olivat Tampereen kaupunki, Tampereen yliopistollinen sairaala, Nokia Oyj, Tampereen yliopisto ja Tampereen teknillinen yliopisto. Lähde: Tilastokeskus
henkilöstö ja taloudelliset tunnusluvut
organisaatio
Kestävän kehityksen edistäminen Tampereella
Aalborgin sitoumukset ja kaupunkistrategia ohjaavat kaupunkia kestävään suuntaan Tampereen kaupunki allekirjoitti eurooppalaisen asiakirjan Aalborgin sitoumukset keväällä 2007. Sitoumukset rakentuvat kymmenestä teemasta, joista Tampere on sitoutunut valitsemaan oman kehityksensä kannalta tärkeimmät, asettamaan niille kehittämistavoitteet ja seuraamaan ja raportoimaan niiden saavuttamisesta säännöllisesti. Aalborgin sitoumusten toteuttaminen on Tampereella kytketty kaupungin strategiaprosessiin. Strategiaan sisällytettävät teemat saavat valtuustokauden mittaiset kehittämistavoitteet, jotka konkretisoidaan vuositavoitteiksi. Aalborgin sitoumuksia toteuttavat tavoitteet on merkitty strategia asiakirjoihin puusymbolilla ja niiden toteutumisesta raportoidaan osana strategiaraportointia. Vuonna 2009 laaditussa Tampere virtaa kaupunkistrategiassa teemoista korostuvat erityisesti energiatehokkuuden parantaminen, uusiutuvan energian osuuden lisääminen, kaupunkisuunnittelun ympäristö ja energianäkökulmat sekä kevyen ja joukkoliikenteen edistäminen. Aalborgin sitoumusten ja teemojen edistäminen on jalkautettu kaupungin omaan jokapäiväiseen toimintaan teemavuosien sekä toimintayksiköihin nimettyjen kestävän kehityksen vastaavien kautta. Vuonna teemoina olivat ilmastonmuutoksen hillintä, energiansäästö ja luonnon monimuotoisuus. Kuntalaiset tavoitetaan puolestaan kaupungin järjestämän ympäristökasvatuksen ja viestinnän kautta.
Tampere virtaa kohti hiilineutraalia kaupunkia Tampere on voimakkaasti kasvava kaupunki. Väestön, työpaikkojen ja palvelujen kasvu uhkaa lisätä energian kulutusta ja kasvihuonekaasupäästöjä. Tampere on sitoutunut sekä kansallisesti että kansainvälisesti kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseen ja käynnisti vuonna ECO 2 Ekotehokas Tampere 2020 hankkeen koordinoimaan ilmasto ja energiatavoitteidensa toteuttamista sekä tukemaan hankkeita, joilla edistetään vähähiilistä ja hiilineutraalia kaupunkirakennetta. Tampereen ilmasto ja energiasitoumukset Yli 20 %:n päästövähennys vuoteen 2020 mennessä (EU:n pormestareiden ilmastosopimus) Tampere ilmastopolitiikan edelläkävijäksi ja yli 40 %:n päästöjen vähennys asukasta kohden laskettuna vuoteen 2030 mennessä. (Tampereen seudun ilmastostrategia) Tampereen Sähkölaitos Oy:n tavoitteena on vähentää fossiilisten polttoaineiden käyttöä ja lisätä uusiutuvan energian osuus 80 %:iin vuoteen 2040 mennessä.
Yleistä kehitystä kuvaavat indikaattorit
Yleistä kehitystä kuvaavat indikaattorit Kestävä kehitys ei ole tarkasti määritelty päämäärä, jonka saavuttaminen voitaisiin yksiselitteisesti osoittaa, vaan se on jatkuvan maailmanlaajuisen kehityksen suunta. Erilaisten yleistä kehitystä kuvaavien indikaattoreiden avulla voidaan tarkastella, onko yhdyskuntien toiminta kehittymässä oikeaan suuntaan. Tampereen yleistä kehitystä seurataan noin joka neljäs vuosi laskettavilla indikaattoreilla, joista vuonna on laskettu Tampereen ekologinen jalanjälki. Muita yleistä kehitystä kuvaavia indikaattoreita ovat kasvihuonekaasupäästöt, yhdyskunnan energiankulutus, asukastyytyväisyys ja kaupungin henkilöstön ympäristöasenteet ja tietoisuus.
Tamperelaisen ekologinen jalanjälki Ekologinen jalanjälki on maankäyttöön perustuva ekologisen kestävyyden mittari. Se kuvaa globaalihehtaareina, kuinka paljon maa ja vesialueita tarvitaan kulutuksemme tyydyttämiseen käytettyjen uusiutuvien luonnonresurssien tuottamiseen ja kulutukseen liittyvien hiilidioksidipäästöjen sitomiseen. Ekologinen jalanjälki auttaa meitä näkemään oman toimintamme osana suurempaa kokonaisuutta ja tavoittelemaan sen myötä kestävämpää elämäntapaa. Tamperelaisen vuoden 2007 tiedoilla laskettu keskimääräinen ekologinen jalanjälki oli kooltaan 5,51 globaalihehtaaria. Kun maapallolla on jokaista asukasta kohti keskimäärin 1,8 globaalihehtaaria tuottavaa maa alaa, osoittaa tamperelaisten jalanjälkitulos sen, että kulutamme luontoa moninkertaisesti sen uusiutumisvauhtia enemmän. Mikäli kaikki maailman ihmiset kuluttaisivat luonnonvaroja kuten tamperelaiset, tarvittaisiin yhden maapallon sijaan 3,1 planeettaa.
Hiilidioksidipäästöjen sitominen vaatii paljon pinta alaa Energiamaalla tarkoitetaan fossiilisten polttoaineiden ja turpeen käytöstä syntyneiden hiilidioksidipäästöjen sitomiseen tarvittavaa maa alaa.
Puolet kulutusperusteisesta jalanjäljestä liittyy ravintoon
Maankäytön ja kaupunkirakenteen kestävyys
Maankäytön ja kaupunkirakenteen kestävyys Maankäytön ja kaupunkirakenteen kestävyyden indikaattoreilla kuvataan pyrkimystä mukaiseen tiiviiseen ja eheään kaupunkirakenteeseen sekä luonnonarvojen ja ekologisesti merkittävien alueiden ja luonnon monimuotoisuuden säilyttämiseen ja vaalimiseen. Virkistysalueiden osuus Tampereen asemakaava alueella on pysynyt viime vuodet noin neljänneksen tasolla. Vaikka virkistysalueiden osuus on tällä hetkellä kohtuullisen hyvällä tasolla, asettaa kaupungin asukasluvun kasvu, rakentamisen lisääntyminen ja yhdyskuntarakenteen eheyttäminen haasteen virkistysalueiden säilymiselle toimivana ja riittävänä tulevaisuudessa. Vaikka luonnonsuojelualueiden määrää lisätään lähes vuosittain, Tampereella on edelleen hyvin vähän luonnonsuojelualueita. Vuoden lopussa Tampereella oli luonnonsuojelulailla rauhoitettuja alueita yhteensä 269 hehtaaria ja suojelualueiksi varattuja alueita yhteensä 55 hehtaaria. Yhdessä nämä kattavat alle prosentin Tampereen maa alasta. Keskeiset julkiset palvelut ovat Tampereella hyvin kuntalaisten saavutettavissa. Suurin osa tamperelaisista asuu korkeintaan 700 metrin päässä julkisesta terveydenhuollosta, päiväkodista tai peruskoulusta, kirjastosta tai kirjastoauton pysäkistä sekä päivittäistavarakaupasta ja hyötyjätepisteestä. Julkinen liikenne ja viheralueet ovat erittäin hyvin saavutettavissa yli 90 % tamperelaisista asuu korkeintaan 300 metrin päässä näistä.
Virkistysalueiden osuus säilynyt kohtuullisena
Luonnonsuojelualueita edelleen vähän
Keskeiset julkiset palvelut hyvin kuntalaisten saavutettavissa
Yhdyskunnan toiminnan kuormitus ja ekotehokkuus
Yhdyskunnan toiminnan kuormitus ja ekotehokkuus (1/2) Yhdyskunnan toiminnan kuormitus ja ekotehokkuus kuvaa yhdyskuntatoimintojen vastuullisuutta, luonnonvarojen kulutusta ja ihmistoiminnan kuormitusta ilmaan, vesistöihin ja maaperään. Vaikka energiansäästöön ja energiatehokkuuteen kannustetaan yhä enemmän, kääntyi sähkön kulutus Tampereen alueella taantumavuosien jälkeen uuteen kasvuun vuonna ollen noin 8 500 kwh/asukas. Eniten sähköä kulutetaan Tampereella palveluissa ja rakentamisessa (43 %) mutta asumisen osuus (36 %) sähkön käytöstä on viime vuosina kasvanut. Teollisuuden osuus on puolestaan laskenut viidennekseen (21 %). Tampereen Sähkölaitos tuottaa Tampereella kaukolämpöä ja sähköä tehokkaasti yhteistuotantona. Kaukolämmön tuotantoon käytettyjen polttoaineiden kehityksessä näkyy panostus uusiutuvien energialähteiden ja erityisesti puun käytön lisäämiseen. Fossiilisten polttoaineiden ja turpeen osuus kaukolämmön tuotannossa on kuitenkin säilynyt yhteensä yli 90 prosentissa.
Yhdyskunnan toiminnan kuormitus ja ekotehokkuus (2/2) Puhtaan veden käyttö on tehostunut vuosikymmenen puolivälin tasosta ja pysytellyt asukasta kohden viime vuodet koko yhdyskunnan osalta 240 litran ja kotitalouksien osalta 140 litran vuorokausikulutuksessa. Yhdyskunnan jätevesikuormituksen kehitystä seurataan jätevedenpuhdistamoiden fosfori, typpi ja BHK kuormituksen avulla. Tampereella käsiteltyjen jätevesien kuormitus on pysynyt kohtuullisen vakaana viime vuosina. Noin 96 % tamperelaisista asuu viemäriverkoston toiminta alueella, jolta yhdyskuntajätevedet puhdistetaan Tampereen Veden jätevedenpuhdistamoilla. Lisäksi Tampereella puhdistetaan Pirkkalan, Ylöjärven ja Kangasalan jätevedet. Pirkanmaan Jätehuolto Oy:n toimialueella olevien jätteenkäsittelykeskusten kaatopaikoille loppusijoitettiin vuonna asukasta kohden 251 kiloa yhdyskuntajätettä. Jätemäärän hienoiseen vähentymiseen on vaikuttanut osaltaan hyötykäytön tehostuminen mutta myös tilastoinnin muutokset. Tampereella ilmanlaatuun vaikuttavat epäpuhtauspitoisuudet on saatu pysymään viime vuosina EU:n asettamien raja arvojen alapuolella.
Sähkön kulutus kääntyi kasvuun
Puun osuus energiantuotannossa lisääntyy hitaasti
Yhdyskunnan veden kulutus tehostuu
Jätevesikuormitus pysynyt vakaana
Hyötykäyttö tehostaa jätehuoltoa
Ilmanlaadulle annetut EU:n raja arvot eivät ole ylittyneet Ilmanlaadun raja arvotarkastelu kertoo EU:n asettamien ilmanlaadun raja arvojen ylityksistä. Hengitettävien hiukkasten (PM10) vuorokausiraja arvon numeroarvo 50 µg/m 3 on ylittynyt Pirkankadun ja Santalahden/Epilän mittausasemilla vuosina 2008 kunakin alle 20 kertaa. Koska vuorokausiraja arvo saa vuositasolla ylittyä 35 kertaa kullakin mittausasemalla, eivät raja arvot ole vuosina 2008 ylittyneet. Myöskään typpidioksidille asetetut EU:n raja arvot tai numeroarvot eivät ole ylittyneet kertaakaan Tampereella vuosina 2008.
Kaupunkiorganisaation toiminnan kuormitus ja ekotehokkuus
Kaupunkiorganisaation toiminnan kuormitus ja ekotehokkuus (1/2) Kaupunkiorganisaation toiminnan kuormitusta ja ekotehokkuutta mitataan seuraamalla sähkön, lämmön ja veden ominaiskulutusta kaupungin omistamissa kiinteistöissä sekä kaupungin työntekijöiden paperin kulutusta. Lisäksi uutena indikaattorina on mukana kaupunkiorganisaatiossa nimettyjen/koulutettujen vastaavien määrä. Tampereen kaupunki on tehnyt pitkään ja sitkeästi töitä energiatehokkuuden edistämiseksi. Kaupungin kiinteistöjen nykyinen energiankäytön seuranta ja toimenpiteiden raportointi eivät kuitenkaan ole riittävän tarkkoja ja kattavia, jotta raportointitiedoista voitaisiin selvittää energiankäytön todellinen tehostuminen. Siksi raportissa esitetyt sähkön, lämmön ja veden kulutustiedot ovat vain suuntaa antavia. Vaikka joidenkin toimintojen osalta säästöjä on saavutettu, ei energiankäyttö ole kokonaisuudessaan kaupunkiorganisaatiossa vähentynyt. Kiinteistöjen ominaiskulutustietojen vertailtavuutta vuosien välillä heikentää lisäksi rakennuskannassa tapahtuvat muutokset, kuten perusparannukset ja tilojen käyttötarkoituksen vaihtuminen. Vuoden aikana kulutusseurantaa uudistettiin ja energiankäytön mittareita kehitettiin.
Kaupunkiorganisaation toiminnan kuormitus ja ekotehokkuus (2/2) käyttöön ostetun A4 kopiopaperin määrä väheni edelleen vuonna, jolloin hankittiin keskitetysti 34 miljoonaa arkkia kopiopaperia. Jokaista työntekijää kohden määrä oli 2 345 arkkia. Tämän lisäksi kaupunki ostaa painotuotteita myös painotaloilta. Kaupungin yksiköihin nimettyjä vastaavia oli vuoden lopussa 160 henkilöä eli noin 1,1 keke vastaavaa/100 työntekijää. Kestävän kehityksen vastaavat muodostavat verkoston, jonka avulla levitetään tietoa kestävästä kehityksestä kaupungin henkilöstölle.
Vaihtelevaa sähkön kulutusta
Lämmön ominaiskulutuksessa suuria eroja
Veden kulutusseurannassa puutteita
Keskitetysti hankitun A4 kopiopaperin määrä pienenee
Liikkumisen kestävyys
Liikkumisen kestävyys Liikkumisen kestävyyttä mitataan henkilöautojen määrällä, joukkoliikenteen matkamäärällä sekä pyörätieverkoston pituudella. Tamperelaisten omistamien henkilöautojen määrä on kasvanut koko 2000 luvun niin absoluuttisesti kuin asukasmäärään suhteutettuna. Vuonna Tampereella oli yli 95 000 autoa eli 447 autoa tuhatta asukasta kohden. Joukkoliikenteen matkamäärä notkahti hieman vuonna 2009 mutta kääntyi jälleen kasvuun vuonna. Laskennallisesti vuonna jokainen tamperelainen teki 140 joukkoliikenteen matkaa. Lisäksi kaupungin työntekijöistä noin 18 prosentilla oli vuonna käytössään joukkoliikenteen työsuhdematkalippu. Tampereelle saatiin vuosina 2009 uusia pyöräteitä noin 30 kilometriä. Vuosittaisesta verkoston laajentumisesta huolimatta pyörätieverkon pituus ei ole kuitenkaan kasvanut merkittävästi asukasta kohti mitattuna, mikä selittyy asukasluvun kasvulla.
Autoistuminen kiihtyy
Joukkoliikenteen matkustusmäärät kasvussa
Tampereen pyörätieverkko laajenee
Ympäristökasvatus
Ympäristökasvatus (1/2) Ympäristökasvatuksen tehtävänä on kestävän elämäntavan edistäminen. Kaupungin panostusta ympäristökasvatukseen seurataan päiväkotien ja koulujen Vihreä lippu ohjelmaan osallistuvien yksiköiden määrällä sekä kaupungin järjestämiin ympäristökasvatustapahtumiin, luontokouluopetukseen ja luontoretkille osallistuneiden määrällä. Vihreä lippu on päiväkotien, koulujen, oppilaitosten sekä lasten ja nuorten vapaa ajan toimijoiden ohjelma. Ohjelmaan osallistui Tampereella vuoden aikana 5 koulua ja 4 päiväkotia eli 12 % kouluista ja 5 % päiväkodeista. Näistä 3 päiväkotia ja yksi koulu on käsitellyt jo yhteensä kolmea eri ympäristökasvatukseen liittyvää teemaa ja saanut täten pysyvän oikeuden käyttää Vihreää lippua.
Ympäristökasvatus (2/2) Kaupungin järjestämään ympäristökasvatukseen osallistui vuonna noin 5 % tamperelaisista eli reilut 10 500 henkilöä. Luontokoulu Korennon palvelujen osuus tästä oli puolet eli 5 270 henkilöä. Ympäristötietokeskus Moreenian näyttelyyn tutustui vuoden aikana 5 000 henkilöä ja Ekokumppanit Klubin tilaisuuksiin ja kaupungin luontoretkille osallistui molempiin 140 henkilöä. Vihreä lippu toimintaan on viime vuosina Tampereella tullut mukaan vain yksi uusi koulu ja myös kaupungin järjestämän ympäristökasvatuksen osallistujamäärät kääntyivät vuonna laskuun. Indikaattoriin sisällytetyn ympäristökasvatuksen lisäksi neuvontaa ja kasvatusta tarjoavat Tampereella myös useat muut tahot. Esimerkiksi Tampereen seudun ILMANKOS ilmastoprojekti tavoitti Tampereen tapahtumissaan vuonna lähes 1 000 henkilöä. Asennekasvatustyötä kuntalaisten parissa tekevän kaupungin Siisteyskampanjan talkoisiin ja muihin tapahtumiin osallistui puolestaan noin 40 000 henkilöä.
Ympäristökasvatukseen osallistuminen vaihtelee
Sosiaalinen kestävyys
Sosiaalinen kestävyys (1/3) Kuuden suurimman kaupungin yhteisesti sopimia sosiaalisen kestävyyden indikaattoreita on seitsemän: työttömyys, toimeentulotuen saajat, kodin ulkopuolelle sijoitetut lapset, turvallisuus, osallistuminen, koulutustaso sekä kaupungin työntekijöiden sairaus ja tapaturmapoissaolot. Indikaattoritiedot on kerätty pääosin valtakunnallisesta Sotkanet indikaattoripankista, jossa viimeiset vahvistetut tiedot ovat vuodelta 2009. Tämän raportin lisäksi Tampereella keväällä 2011 laadittuun Hyvinvoinnin tila in on koottu laajasti kuntalaisten hyvinvointia ja sosiaalista kestävyyttä kuvaavia indikaattoreita.
Sosiaalinen kestävyys (2/3) Työttömyys kasvoi Tampereella vuosina 2009 ja oli koko maan keskiarvoon ja muihin suuriin kaupunkeihin verrattuna korkea. Erityisesti nuoriso ja pitkäaikaistyöttömyyden määrä oli suuri. Myös toimeentulotukea saaneiden tamperelaisten osuus kääntyi jälleen kasvuun ja vuonna 2009 toimeentulotukeen joutui turvautumaan 9 % tamperelaisista. Kodin ulkopuolelle sijoitettujen lasten määrä kuvaa välillisesti lapsiperheiden pahoinvointia. Vuonna 2009 tamperelaisten sijoitettujen lasten määrä oli 1,6 %. Määrässä oli pientä kasvua aiempiin vuosiin nähden. Turvallisuudella on merkitystä kaupungin viihtyvyyden ja talouden kannalta ja sitä indikoidaan väkivalta ja omaisuusrikosten määrillä, jotka molemmat kääntyivät Tampereella vuonna 2009 hienoiseen laskuun.
Sosiaalinen kestävyys (3/3) Tamperelaisten koulutustaso kasvoi myös vuonna 2009. Kuitenkin reilu neljännes 15 vuotta täyttäneistä tamperelaisista on käynyt vain perusasteen koulun. Perusasteen jälkeistä keskimääräistä koulutusaikaa kuvaavan koulutustasomittaimen tulos vuonna 2009 oli Tampereella 375. Tämä tarkoittaa, että perusasteen jälkeen suoritetun korkeimman koulutuksen keskimääräinen pituus oli 3,75 vuotta kutakin 20 vuotta täyttänyttä tamperelaista kohti. Kuntalaisten halua osallistua ja vaikuttaa kunnan ja valtion yhteisten asioiden hoitoon mitataan äänestysaktiivisuudella eduskunta ja kunnallisvaaleissa. Äänestysaktiivisuus on kasvanut 2000 luvulla kunnallisvaaleissa varovaisesti, vuoden 2007 eduskuntavaaleissa nähtiin puolestaan pieni aktiivisuuden lasku. Kaupungin työntekijöiden sairaus ja tapaturmapoissaolojen määrän kehitys kertoo työntekijöiden työhyvinvoinnin tilasta. Sairaus ja tapaturmapoissaolojen määrä kääntyi laskuun vuonna 2009 ja poissaolopäiviä henkilötyövuotta kohden oli vuonna keskimäärin 18,16 päivää.
Työttömien osuus on kasvanut
Toimeentulotuen varassa yhä useampi
Pahoinvoivien lapsiperheiden määrä kasvussa
Väkivaltarikosten määrä kääntynyt laskuun
Koulutettujen osuus ja koulutustaso kasvaa
Äänestysaktiivisuus kasvaa
Kaupungin työntekijöiden sairaus ja tapaturmapoissaoloissa myönteistä kehitystä
Tampereen vahvuudet ja merkittävimmät haasteet
Vahvuudet Keskeiset julkiset palvelut ovat Tampereella hyvin kuntalaisten saavutettavissa Virkistysalueiden osuus on säilynyt asemakaava alueella kohtuullisella tasolla kaupungin kasvusta huolimatta Jätehuolto on tehostunut ja jätevesikuormitus pysynyt vakaana Ilmanlaatu on pysynyt EU:n raja arvojen alapuolella Joukkoliikenteen matkamäärät ovat lisääntyneet ja pyörätieverkosto laajenee vähitellen Tamperelaisten koulutustaso nousee vuosittain Väkivalta ja omaisuusrikosten määrä on laskenut Kaupungin työntekijöiden sairaus ja tapaturmapoissaolot ovat vähentyneet
Merkittävimmät haasteet Luonnonvarojen kestämätön kulutus, joka näkyy suurena ekologisena jalanjälkenä Energiankulutus on kasvussa ja uusiutuvan energian osuus energiantuotannossa on edelleen alhainen Energiansäästötoimien vaikuttavuudessa ja kulutusseurannassa on kaupunkiorganisaatiossa puutteita Luonnonsuojelualueiden osuus ei ole kasvanut Henkilöautojen määrä lisääntyy Tampereella edelleen Kaupungin panostus ympäristökasvatukseen kaipaa monipuolistamista ja vahvistamista Kuntalaisten hyvinvoinnista huolehtiminen, erityisesti vähentämällä työttömien, toimeentulotuen varassa elävien ja pahoinvoivien lapsiperheiden määrää
Kestävä kehitys Tampereella Tampereen kaupunki Kaupunkikehitysryhmä, Kestävä yhdyskunta yksikkö Kestävän kehityksen suunnittelija Sanna Mari Huikuri PL 487, 33101 Tampere puh. 050 432 4022 etunimi.m.sukunimi@tampere.fi www.tampere.fi/kestavakehitys