ESR-PROJEKTIHAKEMUS Euroopan sosiaalirahaston osittain rahoittamat projektit Ohjelmakausi 2007-2013 Viranomaisen merkintöjä Saapumispvm Diaarinumero Käsittelijä Puhelinnumero Hakemusnumero 707608 Projektikoodi Hakemustyyppi Uusi hakemus Tila Jätetty viranomaiskäsittelyyn 20.09.2013 1. VIRANOMAINEN, JOLLE HAKEMUS OSOITETAAN Pohjois-Pohjanmaan liitto 2. PROJEKTI, JOLLE HAETAAN RAHOITUSTA Projektin nimi Muutos Nyt. Lapset puheeksi toimintakokonaisuuden valmistelu Ohjelma Manner-Suomen ESR-ohjelma Ohjelman osio Pohjois-Suomen suuralueosio Toimintalinja 3 : Työmarkkinoiden toimintaa edistävien osaamis-, innovaatio- ja palvelujärjestelmien kehittäminen Projektityyppi Projekti, jossa on henkilöitä mukana Aloituspäivämäärä 01.10.2013 Päättymispäivämäärä 30.06.2014 EURA 2007 -JÄRJESTELMÄ 1/13
3. PROJEKTIN HAKIJAN TIEDOT Hakijaorganisaation nimi Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä Organisaatiotyyppi Kuntayhtymä Y-tunnus 0679480-9 Lähiosoite PL 10 Yhtymähallinto Puhelinnumero (08) 315 2011 vaihde Postinumero 90029 Postitoimipaikka OYS Faksinumero IBAN FI1780001600113816 BIC DABAFIHH Pankkiyhteys Tilinumero Web-osoite www.ppshp.fi Projektin vastuuhenkilön nimi Pasi Parkkila Asema organisaatiossa Kehitysjohtaja Sähköpostiosoite pasi.parkkila@ppshp.fi Puhelinnumero (08) 315 4173 Taloushallinnon vastuuhenkilön nimi Sari Anttila Asema organisaatiossa laskentapäällikkö Sähköpostiosoite sari.anttila@ppshp.fi Puhelinnumero 08 3154401 Projektipäällikön nimi Veikko Kujala Sähköpostiosoite veikko.kujala@ppshp.fi Puhelinnumero 0401982640 Seurantayhdyshenkilön nimi Merja Helisten Sähköpostiosoite merja.helisten@ppshp.fi Puhelinnumero Hakemusvaiheen yhteyshenkilön nimi Veikko Kujala Sähköpostiosoite veikko.kujala@ppshp.fi Puhelinnumero 0401982640 4. HAKIJAORGANISAATION JA YHTEISTYÖTAHOJEN KUVAUS 4.1 Hakijaorganisaation osuus ja tehtävät projektin toteutuksessa Hakija toteuttaa projektin kokonaan itse Hakija toteuttaa projektin osittain itse ja osittain alihankintana Hakija toteuttaa projektin osittain itse, osittain alihankintana ja osittain toteutuksesta vastaa yksi tai useampi osatoteuttaja 4.2 Projektin ohjausryhmän suunniteltu kokoonpano Maakuntahallituksen nimeämän Hyvinvointiohjelman yhteistyöryhmä, jonka kokoonpano on seuraava: Oulun kaupunki: Arto Lamberg Raahen seutu: Hannu Kallunki, puheenjohtaja Oulunkaari: Leena Pimperi-Koivisto Oulun seutu: Jukka Syvävirta Koillismaa: Erkki Hämäläinen Oulun Eteläinen: Kaija Sepponen Pohjois-Suomen aluehallintovirasto: Margit Päätalo Työterveyslaitos: Tiina Rajala Suomen sosiaali- ja terveys ry: Anne Mustakangas-Mäkelä Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus: Petri Kinnunen Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri: Pasi Parkkila ja Veikko Kujala EURA 2007 -JÄRJESTELMÄ 2/13
Pohjois-Pohjanmaan liitto: Riitta Pitkänen ja Ilpo Tapaninen Oulun seudun ammattikorkeakoulu: Kirsi Koivunen Oulun yliopisto: Jouni J. Jaakkola Kaste-ohjelma: Leena Meriläinen Oulun seudun koulutuskuntayhtymä: Irmeli Männistö Jokilaaksojen koulutuskuntayhtymä: Tuula Taskinen Pohjois-Pohjanmaan TE-toimisto: Anna Palinsaari Kalajoki: Anne Mäki-Leppilampi Ylivieska/ Kallion ppky: Päivi Peltokorpi 4.3 Muut projektit tai projektikokonaisuudet, joihin haettava projekti mahdollisesti liittyy, mukaan lukien rakennerahastoista (ESR ja EAKR) rahoitetut projektit Muutos Nyt - Hyvät asiat käytäntöön monialaisilla verkostoilla, EAKR 5. PROJEKTIN TARVE JA KYSYNTÄLÄHTÖISYYS 5.1 Mihin tarpeeseen projektilla haetaan ratkaisua? Yhteistyötä linjaa Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointikertomus 2012 (www.ppshp.fi/pth/ajankohtaista), joka korostaa kehittämistarpeina kuntalaisnäkökulmaa, uusien vaikuttavien toimintamallien käyttöönottoa, hallinto- ja sektorirajat ylittävää yhteistyötä sekä konkreettista arjen työtä väestön hyvinvoinnin edistämiseksi. Vanhempien ongelmat vaikuttavat usein lasten normaalia kasvua ja kehitystä. Ongelmien ylisukupolvinen siirtyminen on yhteydessä lastenpsykiatrisen hoidon ja lastensuojelutoimenpiteiden tarpeeseen. Se on yhteydessä myös lasten myöhempään pahoinvointiin, kuten syrjäytymiseen. 5.2 Onko projektin tarpeesta ja kysynnästä olemassa esiselvityksiä, ennakointitietoa tms. ja miten sitä on hyödynnetty projektin valmistelussa? Pohjois-Pohjanmaan maakunnallinen Hyvinvointikertomus valmistui keväällä 2013. Se julkaistiin pdf-dokumenttina Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin nettisivuilla. (ks. www.ppshp.fi/pth/ajankohtaista - Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointikertomus 2012) Alueellinen lasten hyvinvointitiedon mukaan lastensuojelun avohuollollisten tukitoimien piirissä olevien lasten ja nuorten osuus kasvoi Pohjois-Pohjanmaalla 2,6 prosenttiyksikköä vuodesta 2006 vuoteen 2011. Tällä aikavälillä lastensuojelun avohuollon tukitoimien piirissä olleiden 0-17 -vuotiaiden osuudessa tapahtui 70 %:n suhteellinen kasvu. Kodin ulkopuolelle sijoitettujen 0-17 -vuotiaiden lasten osuus vastaavanikäisestä väestöstä oli vuonna 2011 noin 1%. EURA 2007 -JÄRJESTELMÄ 3/13
5.3 Mitkä tahot ovat olleet mukana projektin valmistelussa ja miten? Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointiohjelman kumppanuuksien tuloksena on syntynyt Muutos Nyt -yhteistyö, jossa maakuntatason toimijat rakentavat yhdessä kuntatoimijoiden kanssa alueensa lasten ja lapsiperheiden hyvinvointia tukevaa toimintaa ja tutkimusnäyttöön perustuvia työkäytäntöjä. Kunnat hyödyntävät paikallista ja alueellista Hyvinvointikertomusta paikallisen terveyspolitiikan linjauksissa. Pohjois-Pohjanmaan kunnat ovat sitoutuneet allekirjoituksellaan Muutos Nyt - Hyvinvointisopimukseen, ja 26 kuntaa on ilmoittanut tarpeen käynnistää yliseudullinen Lapsi puheeksi - toimintakokonaisuus. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen Lasten mielenterveysyksikön asiantuntijat osallistuvat tämän projektin suunnitteluun ja valmisteluun yhdessä Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymän ja Pohjois- Pohjanmaan liiton asinatuntijoiden kanssa. 5.4 Missä määrin projektin kohderyhmään kuuluvien yritysten tai muiden organisaatioiden joukko / osallistuvat henkilöt ovat jo tiedossa? Valmisteleva kokous käytiin Oulunkaaren kuntayhtymän sosiaali- ja terveystoimen johdon ja palveluesimiesten kanssa. Kuntayhtymän jäsenkuntien Ii, Pudasjärvi, Utajärvi, Simo ja Vaala varhaiskasvatuksen päälliköt ja perusopetuksen rehtorit ovat saaneet tiedon projektista. Valmistelevat keskustelut käytiin myös Tyrnävällä, Muhoksella, Taivalkoskella ja Kuusamossa. Näiden kuntien varhaiskasvatuksen, sivistystoimen ja sote-toimen johto ja esimiehet osallistuivat keskusteluihin. 5.5 Miten kohderyhmien tarvekartoituksessa sekä toteutustavan ja toimenpiteiden suunnittelussa on huomioitu nais- ja miesnäkökulmat? Palvelutoimiala on naisvaltainen. Työntekijöiden osaamisen kehittäminen koskee sekä miehiä että naisia. Asiakasrajapinnassa tytöt kokevat terveytensä huonoksi useammin kuin pojat. Lapsi puheeksi -menetelmä huomioi lapsen yksilölliset tarpeet. Se tukee sekä tyttöjen että poikien kasvua ja kehitystä. 5.6 Mitkä tahot tulevat hyödyntämään projektin tuloksia ja hyviä käytäntöjä ja miten nämä tahot on kartoitettu? Pohjois-Pohjanmaalla Muutos Nyt -Hyvinvointisopimuksen allekirjoittamisen yhteydessä kaikille alueen kunnille tarjottiin mahdollisuus osallistua lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistämisen yhteistyöhön. Kaksiportainen Lapset puheeksi -työmenetelmä on osa Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen Lasten mielenterveysyksikön Toimiva lapsi & perhe - työtä. Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä ja Pohjois-Pohjanmaan kunnat tekevät kiinteää kehitystyötä THL:n ko. aihealueen asiantuntijoiden kanssa. THL hyödyntää kehittämistyön tulosten levittämistä kansallisesti maakunnan ulkopuolelle. EURA 2007 -JÄRJESTELMÄ 4/13
6. PROJEKTIN TOTEUTUSALUE JA KOHDERYHMÄN KUVAUS 6.1 Projektin toiminnan maantieteellinen kohdealue Ylimaakunnallinen projekti Maakunnat Pohjois-Pohjanmaa Seutukunnat Oulunkaaren Nivala-Haapajärven Kemi-Tornion Kunnat Alavieska Haapavesi Kärsämäki Pudasjärvi Pyhäntä Sievi Siikalatva Yli-Ii Lappi Haapavesi-Siikalatvan Ylivieskan Haapajärvi Ii Nivala Pyhäjärvi Reisjärvi Simo Utajärvi Ylivieska 6.2 Mitkä ovat projektin varsinaiset kohderyhmät? Alueen kunnissa 0-17 vuotiaat lapset ja heidän vanhempansa. Sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymissä lastenneuvolan asiakkaat sekä vastaanottotoiminnoissa potilaat tai asiakkaat, joilla on huollettavanaan alaikäisiä lapsia. 6.3 Mitkä ovat projektin varsinaisten kohderyhmien lisäksi sellaiset välilliset kohderyhmät ja muut tahot joihin projektin toiminta kohdistuu? Kuntayhtymien sosiaali- ja terveystoimen työntekijät. Kunnissa opetustoimen ja varhaiskasvatuksen työntekijät. 6.4 Projektiin mukaan tulevien yritysten arvioitu lukumäärä henkilöstömäärän mukaan Henkilöstömäärä Yrityksiä, kpl alle 5 henkilöä 0 5-9 henkilöä 0 10-19 henkilöä 0 20-49 henkilöä 0 50-99 henkilöä 0 100-249 henkilöä 0 250-499 henkilöä 0 500 henkilöä tai yli 0 Yhteensä 0 EURA 2007 -JÄRJESTELMÄ 5/13
6.5 Projektiin mukaan tulevien muiden organisaatioiden arvioitu lukumäärä 4 6.5.1 Projektiin mukaan tulevien muiden organisaatioiden kuvaus Valmisteluvaiheessa mukaan tulevat Oulunkaaren, Kallion, Helmen ja Selänteen alueet. Oulunkaaren kuntayhtymä järjestää ja tuottaa jäsenkuntiensa sosiaali- ja terveydenhuollon lakisääteiset palvelut. Oulunkaaren kuntayhtymään kuuluu viisi Oulun ympäristökuntaa: Ii, Pudasjärvi, Simo, Utajärvi ja Vaala. Oulunkaaren alueella asuu Simon liityttyä mukaan noin 28 000 ihmistä. Peruspalvelukuntayhtymä Kallio on yhteistoiminta organisaatio, joka vastaa hyvinvointi- ja terveyspalveluista Alavieskan ja Sievin kunnissa sekä Nivalan ja Ylivieskan kaupungeissa. Väestöpohja alueella on n. 33 500 asukasta. Kuntayhtymän toimialaan ja tehtäviin kuu luvat lailla säädetyt so si aali- ja tervey den huollon palvelut mu kaan luettuna varhaiskasvatuspalvelut ja ympäristö terveyden huolto. Sosiaali- ja terveyspiiri Helmi järjestää sosiaali- ja terveyspalvelut Haapaveden, Pyhännän ja Siikalatvan alueella. Palvelujen tuottamisesta vastaa Haapaveden kaupunkin vastuukuntaperiaatteen mukaisesti. Peruspalvelukuntayhtymä Selänne on Haapajärven ja Pyhäjärven kaupunkien sekä Kärsämäen ja Reisjärven kuntien perustama kuntayhtymä. Selänteen tehtävänä on tuottaa terveyteen ja hyvinvointiin liittyviä ratkaisuja alueensa asukkaiden hyvinvoinnin ja elinympäristön turvallisuuden tukemiseksi. Kaikessa toiminnassa - sekä päätöksenteossa että palveluissa - edistetään kuntalaisten hyvinvointia, terveyttä ja omatoimisuutta. 7. PROJEKTIN TAVOITTEET, TULOKSET JA VAIKUTUKSET 7.1 Mitkä ovat projektin tulokset? Projektin tuloksena alueella on valmius jatkaa ja laajentaa lapsiperheiden palvelujen uudistamista siten, että lasten hyvinvoinnin ja kehityksen tuki saadaan kaikkien Pohjois-Pohjanmaan lapsiperheiden ulottuville. Projektin toteutusalueella organisaation johto sitoutuu systemaattiseen lasten ongelmia ehkäisevän palvelurakenteen muodostamiseen. Toteutusalueen kuntapäättäjät, kunnan hyvinvointiryhmä ja toimialan johtavat viranhaltijat sitoutuvat palvelutoiminnan uudistamiseen. Organisaation henkilöstö, palvelualueen lapset ja lapsiperheet osallistuvat kehittämistyöhön. Jokaisessa toteusalueen kunnassa ja sosiaali- ja terveystoimen kuntayhtymässä on hallinnonalakohtaisesti omassa organisaatiossaan Lapsi puheeksi -menetelmäkouluttajat, jotka hallitsevat Lp -keskustelun ja Lp - neuvonpidon. Menetelmäkouluttajat kykenevät paikallisen johtoryhmän tuella levittämään EURA 2007 -JÄRJESTELMÄ 6/13
menetelmäosaamista omassa organisaatiossaan. 7.2 Kuinka monta uutta työpaikkaa projekti saa aikaan? Tavoite 0 kpl joihin työllistyy naisia 0 kpl 7.3 Kuinka monta uutta yritystä projekti saa aikaan? Tavoite 0 kpl joista naisten perustamia 0 kpl 7.4 Mitkä ovat projektin laadulliset vaikutukset kohderyhmään ja toimintaympäristöön ja miten niitä arvioidaan? Projekti vahvistaa maakunnan eri toimjoiden yhteistyötä hyvinvoinnin ja terveyden edistämissä. Osallistava uudistamistyö auttaa toimijoita ymmärtämään lasten ja nuorten terveyttä ja hyvinvointia edistävän toimintakokonaisuuden. Projektin vaikutuksena alueen kunnilla ja kuntayhtymillä on valmius laajentaa projektia vuosina 2015-16 siten, että lasten hyvinvoinnin ja kehityksen tuki saadaan kaikkien Pohjois-Pohjanmaan lapsiperheiden ulottuville. Pitkän aikavälin vaikutuksen lasten ja nuorten psykososiaalinen hyvinvointi paranee, mikä näkyy vuonna 2017 alueellisissa hyvinvoinnin tilaa koskevissa indikaattoreissa. Projekti vahvistaa lasten psykososiaalista hyvinvointia tukevia pysyviä palvelurakenteita ja -menetelmiä sekä ehkäisee vanhempia kohdanneiden ongelmien siirtymistä heidän lapsilleen. 7.5 Millaisia vaikutuksia projektilla arvioidaan olevan kestävän kehityksen edistämisen kannalta? Kunnan kaikkiin keskeisiin aikuisten ja lasten perus- ja erityispalveluihin sekä varhaiskasvatukseen ja kouluun vakiinnutetaan tutkimusnäyttöön perustuva kaksiportainen toimintakokonaisuus (työmentelmä ja sen käytön hallinnollinen tuki), jonka avulla lasten hyvinvoinnin ja kehityksen tuki saadaan kaikkien lapsiperheiden ulottuville. 8. PROJEKTIN TOIMENPITEIDEN JA TUOTTEIDEN KUVAUS 8.1 Mitkä ovat projektin keskeiset toimenpiteet? Lukuvuoden 2013-14 aikana koulutetaan arviolta 90 menetelmäkouluttajaa, jotka saavat kirjallisen todistuksen. Hankkeen kehittämispäällikkö kouluttaa menetelmäkouluttajat, ohjaa menetelmän käyttöönottoa ja sparraa toteutusalueen kuntien ja kuntayhtymien johtavia viranhaltiojita, lähiesimiehiä ja kuntapäättäjiä lapsiperheiden palvelun uudistamisessa. Projektisuunnittelija järjestää koulutus- ja koulutusharjoittelupäivät ja kokoaa paikalliset toiminta- ja talousseurantaan käytettävät mittarit. Menetelmäkouluttajien oppimista tukevat käytettävissä oleva kirjallinen materiaali, omaan työhön liittyvä harjoittelu ja yhteiset keskustelut yhteistyöverkostossa. EURA 2007 -JÄRJESTELMÄ 7/13
8.2 Projektissa kehitettävät uudet tuotteet (opetusmateriaalit, menetelmät, ohjelmat ym.) ja tuotekehityksen työsuunnitelma Maakunnan eri toimjoiden osallistava uudistamistyö mahdollistaa uudenlaisen lasten ja nuorten terveyttä ja hyvinvointia edistävän toimintakokonaisuuden. Projekstissa kehitetään "Maakunnan lapset puheeksi toimintakokonaisuus". 9. PROJEKTIN TOTEUTTAMISSUUNNITELMA 9.1 Vuosittain eritelty toiminnan kuvaus toimenpiteiden toteutuksesta, vastuista ja projektin vaiheistamisesta 2013 Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri palkkaa kehityspäällikön määräaikaiseen projektityöhön 1.10.2013 alkaen. Pohjois-Pohjanmaan liitto, Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri ja THL järjestävät yhteistyössä Lapset puheeksi starttiseminaari 3.10.2013. Oulunkaaren kuntayhtymä, Kallion peruspalvelukuntayhtymä, Muhoksen kunta, Tyrnävän kunta, Limingan kunta, Kuusamon kaupunki ja Taivalkosken kunta nimeävät Lapsi puheeksi -menetelmän kouluttajakoulutukseen osallistuvat henkilöt. Em. organisaatiot vastaavat itse toimijakohtaisen johtamisrakenteen määrittelystä. Kehityspäällikkö sparraa. Kouluttajakoulutuksen valmistelu vuonna 2013 kolmessa ryhmässä (max 30 osallistujaa/ryhmä): Oulunkaari, Koillismaa ja Lakeus. 2014 Määräaikaisen projektisuunnittelijan rekrytointi Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiriin vuoden 2014 alussa. Projektisuunnittelija tukee toteutusalueen yksikköjä Lp-menetelmien seurannassa ja arvioinnissa. Kouluttajakoulutus jatkuu lukuvuoden 2013-14. Toukokuussa valmistuu arviolta 90 menetelmäkouluttajaa. Koluttajakoulutuksen valmistelu Sosiaali- ja terveyspiiri Helmen (isäntäkuntana Haapavesi) sekä Selänteen peruspalvelukuntayhtymän alueella. Pohjois-Pohjanmaan lapset toimintakokonaisuuden kuvaus projektin toteuttamiseen osallistuneiden tahojen kanssa. Erityisvastuu kuvauksesta on Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin Perusterveydenhuollon yksiköllä. 9.2 Tiivistelmä Internetin tietopalvelua varten Pohjois-Pohjanmaalla rakennetaan yhdessä kuntien, alueen kuntayhtymien ja THL:n kesken toimintakokonaisuus, joka ehkäisee vanhempia kohdanneiden ongelmien siirtymistä heidän lapsilleen. Projektin toteutusalueella uudistetaan kunnan järjestämiä keskeisiä lapsiperheiden perus- ja erityispalveluja räätälöimällä tutkimusnäyttöön perustuva kaksiportainen Lapsi puheeksi -työmenetelmä osaksi jatkuvaa palvelutoimintaa. Projekstitoimijat osallistetaan rakentamaan toimintakokonaisuus, jossa Pohjois-Pohjanmaan lasten hyvinvoinnin ja kehityksen tuki saadaan alueen kaikkien lapsiperheiden ulottuville. Projektin jälkenn uudistamistyö jatkuu ja laajeenee maakunnassa osana Pohjois-Pohjanmaan hyvinvoinitiohjelman 2007-17 toimeenpanoa. EURA 2007 -JÄRJESTELMÄ 8/13
10. TAVOITTEIDEN TOTEUTUMISEN SEURANTA, RAPORTOINTI JA TOIMINNAN ARVIOINTI 10.1 Miten projektin seurantatiedot kerätään? Projektissa kehitetään järjestelmä, jossa toimijat itse kokoavat uudistamistyön prosessimittarit ja vaikutukset kuntaekologiaan. Kaksiportaisen Lp -menetelmän toiminnalliset mittarit ovat minimissään: Lp-keskustelujen lkm/ lukukausi, Lp-neuvonpitojen lkm/lukukausi. Toiminnan vakiinnuttua kunnat keräävät seurantietoja mm. siitä, miten lastenpsykiatrian erityispalvelujen tarve sekä lastensuojelun avopalvelujen ja laitospalvelujen tarve alueella kehittyvät. Kunnat raportoivat seurantatiedot Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointiohjelman yhteistyöryhmälle ja sairaanhoitopiirille. Yliseudullinen Lapset puheeksi toimintakokonaisuus on laaja lapsen kehitystä tukeva toiminnallinen lähiyhteisöinterventio, jonka vaikutuksista ja tehosta tarvitaan uutta tutkimustietoa. Tutkimuskysymykset ja tutkimutyössä tarvittavat tutkijaresurssit suunnitellaan samalla, kun uudistamistyön jatkosta ja laajentamisesta sovitaan alueen toimijoiden. Pohjois-Pohjanmaan lapset tutkimuskornsortion muodostaa Oulun yliopistosairaalan (= Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri) ja Terveyden ja hyvinvonnin laitoksen tutkijoista koostuva tutkijaryhmä. 10.2 Miten projektin väli- ja loppuraportointi hoidetaan? Projektihenkilöstö kokoaa toiminta-alueen tiedot. Kirjallinen loppuraportti laaditaan toukokuussa 2015. 10.3 Miten projektin toimintaa arvioidaan? Arviointiprosessi on kahdensuuntainen: Projektihenkilöstö kokoaa kunta- ja kuntayhtymätoimijoiden seurantatiedot ja palauttaa koosteen toteutusalueen kuntiin. Kaikki toimijat osallistuvat arviointiin kuntakohtaisen hyvivointiryhmä/ johtoryhmätyöskentelyn yhteydessä. Lisäksi Lapset puheeksi Pohjois- Pohjanmaalla projektin seurantaa ja arviointia käsitellään maakunnan hyvinvointiohjelman yhteistyöryhmän kokouksissa. 10.4 Miten projektin asiakaspalaute kerätään? Lapsi puheeksi keskusteluun osallistuvat vanhemmat kirjaavat perheensä tilanteen strukturoidulle kysymyslomakkeelle. Asiat käsitellään yhdessä menetelmän tuntevan työntekijän kanssa. Työntekijät viestivät lapsiperheiden tuen tarpeet kootusti lähiesimiehille. EURA 2007 -JÄRJESTELMÄ 9/13
11. TIEDOTUS JA HYVIEN KÄYTÄNTÖJEN LEVITTÄMINEN 11.1 Miten projektista tiedotetaan? Median edustajille järjestetään erillinen mediatilaisuus tunti ennen Lapset puheeksi starttiseminaarin aloittamista. Lisäksi laaditaan lehdistötiedote. Em. media-aineistoa hyödynnetään myöhemmin myös paikallisesti, kun uudistunut Lapset puheeksi palvelutoiminta saavuttaa kunnan lapsiperheet. 11.2 Aikataulutettu suunnitelma hyvien käytäntöjen levittämisestä Jatko- ja levittämissuunnitelma laaditaan vuonna 2014, samoin kuin Lapset puheeksi Pohjois-Pohjanmaalla tutkimuskonsortion tutkimussuunnitelma. Tutkimuskonsortion muodostavat Oulun yliopistollinen sairaala ja THL:n tutkijat ja erityisasiantuntijat. 12. HALLINTOON LIITTYVÄT TOIMENPITEET PROJEKTIN PÄÄTYTTYÄ 12.1 Miten on järjestetty projektin asiakirjojen ja kirjanpitoaineiston säilytys ja arkistointi? Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri arkistoi projektiin liittyvät asiakirjat ja tositteet. Projektin asiakirjat arkistoidaan sairaanhoitopiirin arkistonmuodostussuunnitelman mukaisesti. Ne lausunnot ja yhteenvedot, jotka menevät toimielimen tai viranhaltijan päätettäväksi, liitetään projektin sekä toimielimen päätösasiakirjojen yhteyteen ja yhdet kappaleet projektin omaan arkistoon. Projektisuunnittelija huolehtii projektin asiakirjojen asianmukaisesta hoidosta ja arkistoinnista. Projektiaineistoa säilytetään vähintään vuoden 2019 loppuun. 13. KUSTANNUSARVION TIIVISTELMÄ (täydellinen kustannusarvio taustalomakkeissa) 13. A Toteuttajan projektikirjanpitoon tulevat kustannukset Arvonlisävero jää hakijan lopulliseksi kustannukseksi. Ilmoitettaviin kustannuksiin sisältyy alv. Välilliset kustannukset ilmoitetaan prosenttimääräisenä (flat rate 17 %). 2013-2014 yhteensä 1. Aineet, tarvikkeet ja tavarat 2. Henkilöstökustannukset 53 491 3. Palvelujen ostot 0 4. Matkakustannukset 5. Muut kustannukset 0 6. Välilliset kustannukset 9 093 Yhteensä 62 584 7. Arvonlisävero EURA 2007 -JÄRJESTELMÄ 10/13
13. B Erikseen raportoitavat kustannukset, joihin ei myönnetä rahoitusta 2013-2014 yhteensä 8. Kuntasektori 0 9. Muu julkinen sektori 0 10. Yksityinen sektori 0 Yhteensä 0 KUSTANNUKSET YHTEENSÄ 2013-2014 yhteensä Yhteensä 62 584 14. RAHOITUSSUUNNITELMAN TIIVISTELMÄ (täydellinen rahoitussuunnitelma taustalomakkeissa) 14. A Rahoitus toteuttajan maksamiin kustannuksiin Toteuttajan projektikirjanpitoon tulevat rahoituserät 2013-2014 yhteensä 1. Haettava ESR- ja valtion rahoitus 33 450 2. Kuntien rahoitus 0 3. Muu julkinen rahoitus 29 134 4. Yksityinen rahoitus 0 5. Projektin tulot 0 Yhteensä 62 584 14. B Erikseen raportoitavat muiden tahojen rahoitusosuudet, joihin ei myönnetä ESR:n tai valtion rahoitusta 2013-2014 yhteensä 6. Kuntien rahoitus 0 7. Muu julkinen rahoitus 0 8. Yksityinen rahoitus 0 Yhteensä 0 RAHOITUS YHTEENSÄ 2013-2014 yhteensä Yhteensä 62 584 15. MUUN KUIN TÄLLÄ HAKEMUKSELLA HAETUN ESR:N JA VALTION RAHOITUKSEN JÄRJESTÄMINEN 15.1 Onko rahoitussuunnitelmassa esitetyistä muun julkisen rahoituksen, kuntarahoituksen ja yksityisen rahoituksen osuuksista olemassa sitovia sopimuksia tai aiesopimuksia? Muu julkinen rahoitus kootaan Lapset puheeksi toimintakokonaisuuden kehittämistyötä hyödyntäviltä kuntayhtymiltä. Omarahoitusosuus on 2870 euroa kultakin kuntayhtymältä: Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä, Oulunkaaren kuntayhtymä, Peruspalvelukuntayhtymä Selänne, Sosiaali- ja terveyspalvelupiiri Helmi (vastuukuntana Haapaveden kaupunki) ja Peruspalvelukuntayhtymä Kallio. EURA 2007 -JÄRJESTELMÄ 11/13
15.2 Onko projektiin haettu rahoitusta erillisellä hakemuksella muilta rahoittajilta? Mistä ja milloin rahoitusta on haettu? Paljonko rahoitusta on myönnetty? Erillinen hanke-ehdotus sosiaali- ja terveysministeriön terveyden edistämisen määrärahasta jätettiin kesäkuussa 2013. Hakemus on kansallisessa arviointivaiheessa ja alueiden välillä on kova kilapilu valtion rahoituksesta. Myönteisessä tapauksessa STM:n rahoituspäätös saadaan aikaisintaan tammikuussa 2014. 15.3 De minimis -sääntöselvitys Tämä projekti ei kohdista julkista tukea yrityksille. 16. LIITTEET 16.1 Pakolliset liitteet Liite toimittamatta paperilla sähköisenä ei koske hakijaa 16.2 Muut hakijan omat liitteet Liite paperilla sähköisenä HAKEMUKSEN KÄSITTELYN EHDOT Hakija suostuu siihen, että tämä hakemus voidaan siirtää tai jäljentää valtion- ja aluekehitysviranomaisille sekä kaikille rahoitussuunnitelmassa ilmoitetuille tahoille ja asiantuntijalausunnon antamista varten muullekin tarpeelliselle taholle. sisältyy edellä mainittuun rekisteriottee seen Kauppa- yhdistys- tai säätiörekisteriote Verovelkatodistus Selvitys nimenkirjoitusoikeuksista Hakija on tutustunut tähän hakemuslomakkeeseen olennaisesti liittyvään täyttöohjeeseen ja noudattanut siinä annettua ohjeistusta hakemuslomaketta täyttäessään. Hakija tietää, että tuen myöntämisen ehdot saattavat muuttua rahoitushakemuksen vireille tulon, rahoituspäätöksen ja projektin mahdollisen aloittamisen jälkeen ja ettei valtio vastaa siitä mahdollisesti aiheutuvista vahingoista. Hakemuksen allekirjoittaja vakuuttaa, että hakemuksessa mainitut henkilöt ovat kirjallisesti suostuneet tässä hakemuksessa esiintyvien tietojen rekisteröimiseen rakennerahasto-ohjelmien seurannan tietojärjestelmiin henkilötietolain (523/1999) mukaisesti. Hakija vakuuttaa, että hakemuksessa on ilmoitettu tätä projektia koskevat muut rahoitushakemukset ja/tai -päätökset. Hakija sitoutuu toteuttamaan projektin tässä hakemuksessa ilmoittamiensa tietojen mukaisesti ja vakuuttaa nämä tiedot oikeiksi. Hakija sitoutuu noudattamaan ESR-toimintaa koskevia säädöksiä ja määräyksiä sekä rahoittajan asettamia erityisiä ehtoja ja toimintaa koskevia ohjeita. Hakija sitoutuu pitämään sellaista kirjanpitoa, josta käy selvästi EURA 2007 -JÄRJESTELMÄ 12/13
ilmi ESR-projektista aiheutuneet kustannukset sekä toimittamaan rahoittajalle seuranta- ja raportointitietoja sekä luovuttamaan tietoja ulkopuolisille evaluaattoreille. Hakija on tietoinen siitä, että asiakirjoihin, jotka ovat viranomaisen hallussa noudatetaan lakia viranomaisen toiminnan julkisuudesta (621/1999). Komission asetuksen (EY) N:o 1828/2006 6 artiklan mukaisesti hallintoviranomaisen on tiedotettava tuensaajille, että rahoituksen hyväksyminen merkitsee myös sen hyväksymistä, että heidät mainitaan 7 artiklan 2 kohdan d alakohdan mukaisesti julkaistussa tuensaajien luettelossa, jossa julkaistaan sähköisesti tai muulla tavalla luettelo tuensaajista, toimien nimistä ja toimille osoitetun julkisen rahoituksen määrästä. Julkistaminen ei koske toimiin osallistuvien nimiä. Allekirjoituksellaan hakija hyväksyy tiedottamisen. Päiväys ja hakijaorganisaation allekirjoitus 20.09.2013 Hannu Leskinen sairaanhoitopiirin johtaja EURA 2007 -JÄRJESTELMÄ 13/13
13. KUSTANNUSARVIO 13.A TOTEUTTAJAN PROJEKTIKIRJANPITOON TULEVAT KUSTANNUKSET Arvonlisävero jää hakijan lopulliseksi kustannukseksi. Ilmoitettaviin kustannuksiin sisältyy alv. Välilliset kustannukset ilmoitetaan prosenttimääräisenä (flat rate 17 %). 13.A. 1 Aineet, tarvikkeet ja tavarat (vain aineelliset pienhankinnat) Kustannus 2013 2014 Yhteensä 13.A. 2 Henkilöstökustannukset (palkat, palkkiot, lomapalkat, eläkevakuutus-, tel-, sotu-, ym. pakolliset henkilövakuutusmaksut jne.) Kokoaikainen Henkilötyökk Tehtävät 2013 2014 Yhteensä / osa-aikainen kokoaikainen 5 kehityspäällikkö 12 636 21 060 33 696 kokoaikainen 5 projektisuunnittelija 0 19 795 19 795 Yhteensä 10 12 636 40 855 53 491 13.A. 3 Palvelujen ostot (ulkopuolisilta palveluntuottajilta ostettavat palvelut) Kustannus 2013 2014 Yhteensä 13.A. 4 Matkakustannukset (koti- ja ulkomaan matka- ja majoituskustannukset) Kustannus 2013 2014 Yhteensä 13.A. 5 Muut kustannukset Kustannus 2013 2014 Yhteensä 13.A. 6 Välilliset kustannukset Kustannus 2013 2014 Yhteensä Prosenttimääräiset välilliset kustannukset 2 148 6 945 9 093 Yhteensä 2 148 6 945 9 093 EURA 2007 -JÄRJESTELMÄ 1/5
Yhteensä Toteuttajan projektikirjanpitoon tulevat kustannukset 2013 2014 Yhteensä 1. - 6. Yhteensä 14 784 47 800 62 584 13.A. 7 Arvonlisävero (mikäli kustannukset kohdissa 1-6 on ilmoitettu verottomina, ilmoitetaan alv:n määrä) Arvonlisävero 2013 2014 Yhteensä Yhteensä 13.B ERIKSEEN RAPORTOITAVAT KUSTANNUKSET, JOIHIN EI MYÖNNETÄ RAHOITUSTA 13.B. 8 Kuntasektori Kustannus 2013 2014 Yhteensä Osallistujien palkkakustannukset koulutusajalta 0 0 0 Osallistujien matkakustannukset koulutusajalta 0 0 0 Talkootyö ja muut luontoissuoritukset 0 0 0 13.B. 9 Muu julkinen sektori Kustannus 2013 2014 Yhteensä Osallistujien palkkakustannukset koulutusajalta 0 0 0 Osallistujien matkakustannukset koulutusajalta 0 0 0 Talkootyö ja muut luontoissuoritukset 0 0 0 13.B. 10 Yksityinen sektori Kustannus 2013 2014 Yhteensä Osallistujien palkkakustannukset koulutusajalta 0 0 0 Osallistujien matkakustannukset koulutusajalta 0 0 0 Talkootyö ja muut luontoissuoritukset 0 0 0 13. B YHTEENSÄ Erikseen raportoitavat kustannukset 2013 2014 Yhteensä 8. - 10. EURA 2007 -JÄRJESTELMÄ 2/5
KUSTANNUKSET YHTEENSÄ KUSTANNUSARVIO YHTEENSÄ Kustannukset yhteensä 2013 2014 Yhteensä 13. A + 13. B Yhteensä 14 784 47 800 62 584 14. RAHOITUSSUUNNITELMA 14.A RAHOITUS TOTEUTTAJAN MAKSAMIIN KUSTANNUKSIIN Toteuttajan projektikirjanpitoon tulevat rahoituserät 14.A. 1 Haettava ESR- ja valtion rahoitus Haettava ESR- ja valtion rahoitus 2013 2014 Yhteensä Yhteensä 0 33 450 33 450 14.A. 2 Kuntien rahoitus Kuntien rahoitus 2013 2014 Yhteensä Kuntien maksamat osallistumismaksut 0 0 0 Muu kuntien rahoitus 0 0 0 14.A. 3 Muu julkinen rahoitus Muu julkinen rahoitus 2013 2014 Yhteensä Muu julkinen rahoitus 14 784 14 350 29 134 Yhteensä 14 784 14 350 29 134 14.A. 4 Yksityinen rahoitus Yksityinen rahoitus 2013 2014 Yhteensä Yksityisten maksamat osallistumismaksut 0 0 0 Muu yksityinen rahoitus 0 0 0 14.A. 5 Projektin tulot Projektin tulot 2013 2014 Yhteensä EURA 2007 -JÄRJESTELMÄ 3/5
14. A YHTEENSÄ Rahoitus toteuttajan maksamiin kustannuksiin 2013 2014 Yhteensä 1. - 5. Yhteensä 14 784 47 800 62 584 14.B ERIKSEEN RAPORTOITAVAT MUIDEN TAHOJEN RAHOITUSOSUUDET, JOIHIN EI MYÖNNETÄ ESR:N TAI VALTION RAHOITUSTA 14.B. 6 Kuntien rahoitus Kuntien rahoitus 2013 2014 Yhteensä Osallistujien palkkakustannukset koulutusajalta 0 0 0 Osallistujien matkakustannukset koulutusajalta 0 0 0 Talkootyö ja muut luontoissuoritukset 0 0 0 14.B. 7 Muu julkinen rahoitus Muu julkinen rahoitus 2013 2014 Yhteensä Osallistujien palkkakustannukset koulutusajalta 0 0 0 Osallistujien matkakustannukset koulutusajalta 0 0 0 Talkootyö ja muut luontoissuoritukset 0 0 0 14.B. 8 Yksityinen rahoitus Yksityinen rahoitus 2013 2014 Yhteensä Osallistujien palkkakustannukset koulutusajalta 0 0 0 Osallistujien matkakustannukset koulutusajalta 0 0 0 Talkootyö ja muut luontoissuoritukset 0 0 0 14. B YHTEENSÄ Erikseen raportoitavat rahoituserät 2013 2014 Yhteensä 6. - 8. EURA 2007 -JÄRJESTELMÄ 4/5
RAHOITUS YHTEENSÄ RAHOITUSSUUNNITELMA YHTEENSÄ Rahoitus yhteensä 2013 2014 Yhteensä 14. A + 14. B Yhteensä 14 784 47 800 62 584 EURA 2007 -JÄRJESTELMÄ 5/5