SUOMEN PANKK 1939 VUOSKRJA LAATNUT SUOMEN PANKN TLASTO~OSASTO XX VUOSKERTA HELSNGSSÄ 1940
HELSNK 1940 VALTONEUVOSTON KRJAPANO
Täten sa.atetaan julkisuuteen Suomen Pankin vuosikirjan kahdeskymmenes vuosikerta, joka on laadittu pääasiallisesti saman suunnitelman mukaan kuin edeltäjänsäkin. Sen pääosana on taulusto, johon on kerätty seikkaperäisiä tietoja Suomen Pankin asemasta ja toiminnasta vuonna 1939. Sen lisäksi taulusto sisältää erinäisiä katsauksia Suomen Pankin kehitykseen edellisten vuosien aikana samaten kuin eräitä yksityispankkien toimintaa valaisevia lukusarjoja. Tauluston ohella tässä julkaisussa on tekstiosasto, jossa luodaan lyhyt katsaus tärkeimpiin Suomen talouselämän kehitystä vuonna 1939 valaiseviin seikkoihin sekä selvitellään Suomen Pankin viimevuotisen toiminnan eri puolia ja tuloksia. Taloudellinen katsaus ei kaikissa kohdin ole yhtä täydellinen kuin edellisinä vuosina, sillä. vallitsevien olosuhteiden johdosta ei kaikkia tilastotietoja nyt ole ollut saatavissa. Vuosikirja on laadittu Suomen Pankin Tilasto-osastolla, ja siitä vastaa lähinnä allekirjoittanut osaston esimies. Vuosikirja julkaistaan paitsi suomen- ja ruotsinkielisenä myös englannin- ja saksankielisenä painoksena; tauluston otsikot ja muu teksti on sitäpaitsi painettu myös ranskaksi. Helsingissä, Suomen Pankin Tilasto-osastolla, kesäkuun 30 p:nä 1940. A. E. T U DEE R.
SSÄLLYSLU ETTELO. TABLE DES MATJERES. TEKSTOSASTO. ~p E X TE. 1. Katsaus Suomen taloudellisiin oloihin 'ljuonna 1939. Revue generale de la situation economique en 1939... 1. Suomen Pankki 'ljuonna 1939. La Banque de Finlande en 1939. 1. Ohjesääntö. Le reg1ement 00 1a Banque.... '" 25 2. Setelinanto. EmisBion 00 billets... 26 3. Setelinantoa vastaavat varat. Gouverture de l'emi8bwn... 35 4. Kotimainen luotonanto. Operations de pr~t8 interieurs... 38 5. Obligatiovarasto. Stock d' obligations... " 42 6. Va.adittaessa maksettavat sitoumukset. Engagement8 a vue... " 44 7. Pankin tila ja omat varat. Bilan et fond8.......................... 47 8. Tulot ja menot ynnä voittovarojen käyttö. Recette8, depenses, Mnefice net 48 9. Clearing.liike. Operation8 00 Glearing... 50 TAULUOSASTO. TABLEA U X.. Setelinanto. Emission de billets. 1 taulu. 2 4 5 6 Setelinanto v. 1939. Emi8sion 00 bil1et8 en 1939... : Liikkeessä oleva setelistö kunkin kuukauden lopussa vv. 1932-1939. Girculation oos billets i la fin de chaque moi8 en 1932-1939.... 6 Yleiskatsaus serelinanto-oikeuteen vv. 1928-1939. Droit d'6mdsbwn en 1928-1939.... 8 Yleiskatsaus liikkeessä olevaan setelistöön vv. 1928-1939. Oirctdation oos bulet8 en 1928-1939.................................. 9 Liikkeessä oleva setelistö kuukausikeskimäärin vv. 1932-1939. Girculation 008 billets, montant moyen pour chaque mois en 1932-1939.. 8 Liikkeessä olevan setelistön kokoonpano vv:n 1932-1939 lopussa. Detail de ta circulation oos billets i ta fin des anmes 1932-1939.... 10
V 7 taulu. Setelinva.lmistus vv. 1932-1939. Fahrication de billets pendant le8 annees 1932-1939...... 10 8 ~ Setelinpoltto vv. 1932-1939. Annulation et de.struction de billets 9 t pendant les annees 1932-1939... 11 Yleiskatsaus setelinantoreserviin vv. 1928-1939. Reserve d'emission 10 t d.e billets en 1928-1939... 12 Setelinantoreservin suhde setelinanto-oikeuteen vv. 1928-1939. Rapport 11 entre la reserve d' emission de billets et Ze droit d' emission total en 1928-1939... 12 Setelinantoreservin suhde liikkeessä olevaan setelistöön vv. 1928-1939. Rapport entre la reserve d'emission de billets et la circulation des billets en 1928-1939.......................................... 13 12 Setelinantoreservin suhde vaadittaessa maksettaviin sitoumuksiin vv. 1928-1939. Rapport entre la reserve d'emission de billets et les engagements å vue en 1928-1939... 13 Setelinantoa 'Dastaa'Dat 'Darat. Oouverture de l' emission. 13 taulu.. Setelinantoa vastaavat varat v. 1939. Oouverture de l'emission en 1939 14 14 Yleiskatsaus kultakassaan vv. 1928-1939. Encaisse or en 1928-1939 18 15 : ultakassan suhde liikkeessä olevaan setelistöön vv. 1928-1939. Rapport entre l'encaisse or et la circulation des billets en 1928-1939 18 16 Kultakassan suhde vaadittaessa maksettaviin sitoumuksiin vv. 1928-1939. Rapport entre l'encais8e or et les engagements i vue en 17 18 19 20 21 1928-1939.................................................. 19 Yleiskatsaus ulkomaisiin kirjeenvaihtajiin vv. 1928-1939. Oompte8 courants i l'etranger en 1928-1939... 19 Yleiskatsaus varsinaiseen katteeseen vv. 1928-1939. Oouverture ordinaire des billets en 1928-1939... 20 Varsmaisen katteen suhde liikkeessä. olevaan setelistöön vv. 1928-1939. Rapport entre la couverture ordinaire et la circulatlon des billets en 1928-1939... _... "...,.................... 20 Varsinaisen katteen suhde va8.dittaessa maksettaviin sit-oumuksiin vv. 1928-1939. Rapport entre la couverture ordinah'e et les engagement8 i vue en 1928-1939... 21 Liikkeessä. oleva aluminiumipronssiraha vv. 1935-1939. La circulation de monnaie de bronze d'aluminium en 1935-1939..... 21 Vaadittaessa maksetta'dat sitoumukset. Engagements a vue. 22 taulu. Vaaditta.essa maksettavat sitoumukset v. 1939. Engagements i vue en 1939... 22 25 Yleiskatsaus vaadittaessa maksettaviin sitoumuksiin vv. 1928-1939. Engagements d vue en 1928-1939.............................. 32 26 Yleiskatsaus pano- ja ottotiliin vv. 1928-1939. Oomptes courants en 1928-1939... 32 Kotimainen lainananto ja eräät muut 'Darat. Operations de prets interieurs et d'autres actifs. 23 taulu. Kotimainen lainananto ja eräät muut varat v. 1939. Prets inrerieurs et d'autre8 actifs en 1939... 26
24 taulu. Kotimainen lainananto kunkin kuukauden lopussa vv. 1932-1939. Prtts interieurs a la fin de chaque mois Em 1932-1939... 30 27 Yleiskatsaus koko lainanantoon vv. 1928-1939. Prets interieurs rotals en 1928-1939... 33 28 Yleiskatsaus suoraan diskontattuihin vekseleihin vv. 1928-1939. E/ets directements escomptes en 1928-1939...................... 33 Konttorien liike'vaihto. M ouvernent general aux sieges de la Banque. 29 taulu. Pääkonttorin ja haarakonttorien liikevaihto vv. 1927-1939. Mouvement 'leniral au siege cp.ntral et dans les succursales en 1927-1939 34 V Pankin tila ja omat 'Varat. Bilan et fonds. 30 taulu. Tila vv:n 1932-1939 lopussa. Bilan a la in des exerc'ices 1932-1939 36 31 Voitto- ja tappiotili vv. 1932-1939. Compte prolits et pertes en 1932-1939.................. 40 32 Voittovarojen käyttö vv. 1900-1939. Repartition des benelices de la Banque de Fi1uande en 1900-1939... 42 33 Yleiskatsaus omiin varoihin vv:n 1876-1939 lopussa. Fonda a la in des exe1'dces 1876--1939... 44 Clearing-llike. Operation..<: de Clearing. 34 taulu. Pääkonttorin clearing-liike vv. 1920-1939. Operations de Clearing du siege central en 1920-1939... "... 46 35 Haarakonttorien clearing-liike vv. 1928-) 939. Operations d.e Clearing des succursales en 1928-1939...,.................. 47 36 taulu. 37 ~ 38 Vekselikurssit. Co'urs du change. Avista myyntikurssit v. 1939. Cours du change ei vue en 1939 48 Avistamyyntikurssit keskimäärin kunakin kuukautena vv. 1932-1939. Cours moyens du change a vue pour chaque mois en 1932-1939... 62 Yleiskatsaus avista myyntikurs!'eihin vv. 1881-1939. Resume des cours du change a vue en 1881-1939... 66 Korkomäärät. Taux d'escornpte. 39 taulu..<\.lin diskonttokorko vv. 1867-1939. Van:atton du taux inlerieur de l'escompte durant 1a periode 1867-1939... 70 40 Alin diskonttokorko keskimäärin vv. 1867-1939. Moyenne du taux inje.rieur de l'escompte durant 1a periode 1867-1939... 71 Liikepankit. Les banques commercifiles. 41 taulu. Kotimainen lainanot.to kunkin kuukauden lopussa vv. 1932-1939. Depöts a la in de chaque mois en 1932-1939............... 72 42 Kot.imainen lainananto kunkin kuukauden lopussa vv. 1932-1939. Prets interieurs a la in de chaque mois en 1932-1939... 72
Vll 43 taulu. Saatavat ulkomailta kunkin kuukauden lopussa vv. 1932-1939. Credits a l'etrange'l' a la in de chaque mois en 1932-1939........ 74 44 Velat ulkomaille kunkin kuukauden lopussa vv. 1932-1939. Dettes a l'etrange'l' a la iin de chaque mois en 1932-1939... 74 Eduskunnan pankkivaltuusmiehet ja Suomen Pankin johtokunta vuoden 1939 lopussa. Les Delegues de la Ohambre des Deputes et la Direction de la Banque de Finlande i la in de l'annee 1939.................... 76
1. KATSAUS SUOMEN T ALOUDELUSN OLOHN VUONNA 1939. Suomen talouselämälle antoivat vuoden 1939 alkupuolella leiman samat suhteellisen edulliset suhdanteet, jotka olivat täällä vallinneet senkin jälkeen, kun varsinainen noususuhdanne vuonna 1937 oli taittunut. Vientimarkkinat olivat tosin heikot, mutta sahatavaroiden kysynnässä ilmeni keväällä vilkastumista ja niiden hinnat kohosivat. Rahamarkkinat olivat rauhalliset ja kevyet, joskin uusien säästöpääomien hidas virtaaminen luottolaitoksiin viittasi alkavaan kireyteen. Kesällä suurvaltojen voimainmittelyn lähestymisen uhka yhä tuntuvammin vaikutti erinäisten tavarain tuotantoon, kauppaan ja hintoihin. Kun suurvaltasota elokuun lopussa puhkesi, sen seuraukset välittömästi tulivat näkyviin myös Suomessa. Kauppayhteydet tämeren ulkopuolella oleviin maihin vaikeutuivat, tuontitavarat kallistuivat ja vientimahdollisuudet supistuivat, samalla kun valuuttatilanne ja rahamarkkinat kiristyivät. Syksyn kuluessa kehitystä jatkui samaan suuntaan, kun sotaakäyvät suurvallat asettivat yhä uusia esteitä puolueettomien maiden vapaalle kaupankäynnille ja kun Neuvostoliiton uhkaava asenne pakotti Suomen kutsumaan.suuret määrät miesväkeä kertausharjoituksiin ja mobilisoimaan teollisuus puolustuslaitoksen palvelukseen. Vihollisen hyökättyä maahan koko kansa. yksimielisenä keskitti voimansa maan vapauden ja itsenäisyyden puolustamiseen. Teollisuus otettiin yhä kiinteämmin puolustustarkoituksia palvelemaan muun tuotantotoiminnan supistuessa työvoimien puutteessa.. Rajaseutujen tyhjentäminen oli niinikään omansa tuotantoa vähentämään, samalla kun rintamantakaisten alueiden ilmapommitukset häiritsivät työntekoa. Sota-aika painoi siten leimansa kaikkien kansalaisten elämään ja toimintaan samaten kuin talouselämän kaikkiin haaroihin.
2 Valtion talouspolitiikka. Suursodan puhkeaminen ja Suomen viimesyksyiset valtiolliset kohtalot toivat mukanaan monenlaista lainsäädäntöä, joka melkoiselta osalta kohdistui maamme talouselämään. Olennaisinta siinä oli, että valtion viranomaisten määräämisvaltaa tuntuvasti laajennettiin vapaan markkinatalouden ja yrittäjätoiminnan kustannuksella. Tällainen kehitys yhä monipuolisempaa sotataloutta kohti näyttää silloin vallinneissa poikkeuksellisissa oloissa olleen väistämätön, kun säännöllisen taloustoiminnnan perusteet sotatilanteen johdosta luhistuivat. Näin syntyneestä poikkeusoloja varten tarkoitetusta lainsäädännöstä on syytä mainita seuraavaa. Heti suursodan alettua asetettiin lisenssitoimikunta valvomaan tavaroiden vientiä ja tuontia, jotka tehtiin riippuvaisiksi lisenssin saannista. Väestön turvaamista sekä talouselämän ja työvoiman käytön säännöstelyä poikkeuksellisten olosuhteiden aikana koskevia asioita hoitamaan perustettiin erityinen kansanhuoltoministeriö. Monenlaisin määräyksin on säännöstelty nestemäisten polttoaineiden sekä erinäisten tärkeiden elintarvikkeiden y. lll. tavaroiden kauppa ja kulutus, mä ohella lukuisilletavaroille on määrätty maksimi- tai minimihinnat. Valuuttakontrolli on otettu käytäntöön, sekä säädetty kaikille velvollisuus luovuttaa ulkomaanrahan määräiset saatavat keskuspankille. Lisättäköön vielä säännökset yleisestä työvelvollisuudesta, ulosottotoimenpiteiden keskeyttämisestä, vekseliä ja shekkiä koskevien määräaikojen pidentämisestä, eräiden vanhojen verojen korotuksista ja uusien käytäntöön ottamisesta, sotavakuutuksesta, pakkootoista maanpuolustuksen tarpeisiin, asevelvollisten taloudesta y. rn. s. Sota-ajan lainsäädäntöön kuuluu myös Suomen Pankin ohjesäännön 6 :n muuttaminen, josta edempänä tehdään selkoa. Tällaisin toimenpitein koetettiin edistää taloustoiminnnan mukautumista sota-ajan luomiin poikkeuksellisiin oloihin. Elinkeinot. Kasvukauden aikana suurissa osissa maata vallinneen kuivuuden takia sato ei vuonna 1939 ollut yhtä runsas kuin parina lähinnä edellisenä vuonna. Maataloushallituksen arvion mukaan kaikkien viljakasvien, juurikasvien sekä heinän sato oli 3-30 % pienempi kuin vuonna 1938. Sitä vastoin perunasta saatiin vähän runsaampi sato kuin edellisenä vuonna, mutta se kärsi jonkin verran vahinkoa aikaisten yöhallain ja kovien talvipakkasten johdosta. Ennakkoarvion mukaan sato määrältään oli 3,800 milj. rehuyksikköä, kun se kahtena lähinnä edellisenä vuonna oli
3 ollut 4,200 ja 3,900 miljoonaa. Sadon raha-arvo oli ennakkoarvion mukaan noin 7,100 milj. markkaa, joten se kasvituotteiden hintojen syksyllä tapahtuneen nousun johdosta oli hiukan suurempi kuin edellisen vuoden satoarvo, 7,009 milj. markkaa, mutta tuntuvasti alhaisempi kuin vuoden 1937 vastaava arvo, 7,589 milj. markkaa. Tärkeimpien viljelyskasvien satojen viimeaikaista kehitystä valaisee seuraava asetelma, jossa viime vuoden enakkotiedot on verrattu edellisten vuosien lopullisiin satomääriin (tonneissa). Vehniä ltukiita Uhrin K,luroja P,'r11l1oitu. l'eltoheilläii. 1933 67,000 372,700 178,500 635,500 1,281,800 2,753,100 1934 89,300 394,900 208,500 776,300 1,139,400 3,070,900 1935 115,200 349,500 165,900 608,900 1,269,000 3,312,800 1936 143,100 308,200 185,200 692,500 1,432,900 3,452,900 1937 208,600 431,400 176,000 727,500 1.387,500 3,546,800 1938 255,900 368,500 207,400 825,700 1,197,900 4,058,300 1939 231,400 305,600 188,500 768,200 1,329,400 3,231.100 Karjatalouden tuotanto oli vuoden edellisellä puoliskolla, seurauksena vuoden 1938 hyvästä rehusadosta, runsas ylittäen melkoisesti edellisen vuoden tuotantomäärät. Kesän 1939 kuivuus ja sen johdosta pienentynyt rehusato olivat omansa tuotantoa supistamaan. Syksyn tapahtumat, varsinkin väestön- ja karjansiirrot vaikuttivat samaan suuntaan. Karjataloustuotteiden hinnat pysyivät kertomusvuoden aikana suunnilleen samalla tasolla kuin vuonna 1938. Maataloustuotteiden kokonaishintaindeksi oli Maataloustuottajain Keskusliiton laskelmien mukaan tammi-syyskuussa keskimäärin 88 pistettä (1926--28 =--= 100) eli samalla tasolla kuin edellisenäkin vuonna, mutta vuoden viimeisinä kuukausina se kohosi edellisen vuoden tasoa korkeammaksi. Maataloustuotteiden tukkuhintaindeksi nousi 115 pisteestä (1935 = 100) elokuussa 125 pisteeseen joulukuussa. Silloin se oli 5 pistettä korkeampi kuin vuotta aikaisemmin. Yleinen hintojen ja varsinkin tuontitavaroiden hintojen nousu vaikutti toiselta puolen maataloustarvikkeiden hintoihin; siten m. m. väkilannoitteiden hinnat syksyllä alkoivat nousta. Kun myös maataloustyöväen palkkataso viime vuonna oli korkeampi kuin edellisinä vuosina, nousi maataloustarvikkeiden ja -palkkojen yhteisindeksi keskimäärin tammi-syyskuulta 120 pisteeseen vastaten 115 pistettä vuonna 1938. Hintakehitys oli siten kertomusvuoden alkupuolella epäedullinen maatalouden kannattavuudelle. Vuoden loppukuukausilta puuttuu tietoja.
4 Maataloustuotteiden vienti jäi kertomusvuoden loppupuolella tapahtuneen vähenemisen takia yleensä pienemmäksi kuin vuonna 1938. Siten vietiin ulkomaille voita 14,006 tonnia vastaten 17,129 tonnia edellisenä vuonna, joten vähennys oli 18 %, juustoa 5,821 tonnia vastaten 6,771 tonnia eli 14 % vähemmän, sekä munia 6,961 tonnia vastaten '7,880 tonnia eli 12 % vähemmän. Eläimistä saatujen ruokatarvikkeiden vienti toi täten maahan vain 608.0 milj. markkaa vastaten 698.7 miljoonaa vuonna 1938. Maatalouden syystöiden suoritusta ja maataloustuotteiden kuljetusta asutuskeskuksiin hidastuttivat miesten kutsuminen kertausharjoituksiin sekä suurten hevos- ja automäärien ottaminen puolustuslaitoksen tarpeisiin. Maatalousväestön metsistä saama tulo oli viime vuonna tuntuvasti pienempi kuin lähinnä edellisenä aikana. Arvion mukaan maanomistajat hakkuukautena 1938-1939 kantohintoina saivat vain 850 milj. markan tulon, kun heidän tulonsa tästä lähteestä olivat olleet 2,750 ja 1,950 miljoonaa hakkuukausina 1937-1938 ja 1936-1937. Työpakkoina suoritettiin kyllä jonkin verran enemmän, nimittäin 1,250 milj. markkaa vastaten 1,200 ja 1,075 miljoonaa edellisinä hakkuukausina, mutta maalaisväestön metsistä saama kokonaistulo oli kuitenkin vain 2,100 milj. markkaa, kun se lähinnä edellisinä hakkuukausina oli ollut 3,950 ja 3,025 miljoonaa. Viime syksynä, kun sahateollisuus oli seisauksissa, metsätulot edelleen supistuivat, varsinkin kun työvoiman puutteen takia ei saatu käyntiin niin laajoja halonhakkuita, kuin oli suunniteltu kivihiilen ja koksin korvaamiseksi. Teollisuustoirninta jatkui vuoden 1939 alkupuolella samalla korkealla tasolla, jolle se oli kohonnut vuoden 1937 huippusuhdanteen aikana. Unitaksen teollisuustuotannon volyymia valaiseva indeksi nousi tammikesäkuulta keskimäärin 129 pisteeseen eli korkeammalle kuin minään aikaisempana vuonna; vastaavina kuukausina vuosina 1938 ja 1937 se oli ollut 124 ja 121 pistettä (1935 = 100). Teollisuustuotannon arvo ei osoittanut yhtä edullista kehitystä, vaan sitä esittävä indeksi aleni eräiden hintojen heikkenemisen johdosta 149 pisteestä vuonna 1938 146 pisteeseen viime vuonna. Vuoden jälkipuoliskolta ei ole tietoja käytettävissä, mutta ilmeistä on, että työvoiman puutteen, vientimahdollisuuksien supistumisen ja eräiden raaka-aineiden saannin vaikeutumisen johdosta tapahtui melkoista teollisuustuotannon vähenemistä, joskin toiselta puolen on otettava huomioon, että eräitä teollisuushaaroja mobilisoitiin puolustuslaitosta palvelemaan, minkä johdosta niiden työvauhtia entisestään lisättiin.
Kehitys teollisuuden eri haaroissa oli jo alkuvuodesta hyvin erilainen. Kokonaistuotannon korkea taso johtui varsinaisesti kotimarkkinateollisuudesta, jonka tuotanto sekä volyymin että arvon puolesta oli ennätyksellinen. Unitaksen volyymi-indeksi oli tammi-kesäkuulta 145 pistettä vastaten 133 pistettä vuonna 1938 ja 124 pistettä vuonna 1937. Vastaavat arvoindeksit olivat 159, 149 ja 141 pistettä. Nousuun vaikuttivat erikoisesti rakennusaineteollisuus, jonka puolen vuoden volyymi-indeksi kohosi 147 pisteestä 187 pisteeseen ja arvoindeksi 170:stä 214:ään, sekä metallija koneteollisuus, jonka volyymi-indeksi kohosi 148 pisteestä 158 pisteeseen ja arvoindeksi 190:stä 211:een. Muiden teollisuushaarojen toiminta jatkui sen sijaan suunnilleen samassa laajuudessa kuin vuoden 1938 alkupuolella, osaksi jääden silloisen tason allekin. Vientiteollisuuden toiminta oli jo kertomusvuoden alkupuolella vähemmän "\ilkasta kuin samaan aikaan edellisenä vuonna. Volyymi-indeksi oli alentunut 112 pisteestä 108 pisteeseen, mutta arvon mukaan laskien taantuminen oli tuntuvasti suurempi eli 149 pisteestä 129 pisteeseen. Taantuminen kohdistui erityisen voimakkaasti sahateollisuuteen, mutta heikkenemistä ilmeni myös paperiteollisuuden eräissä haaroissa. Kertomusvuoden loppupuolella vienti yhä vaikeutui, minkä johdosta tuotantoa supistettiin, jopa siinä määrin, että työt monin paikoin kokonaan keskeytettiin. Bakatavarateollisuuden volyymi-indeksi oli kertomusvuoden edellisellä puoliskolla 85 pistettä verrattuna 90 pisteeseen vuotta aikaisemmin ja 107 pisteeseen vuonna 1937. Tuotannon arvo supistui vielä enemmän, indeksi vuoden alkupuoliskolla oli 107 pistettä vastaten 128 ja 153 pistettä samoina kuukausina 1938 ja 1937. Keväällä tapahtui kuitenkin käänne parempaan, hinna,t kohosivat ja kysyntä vilkastui. Kesän kuluessa kiirehdittiin myytyjen puutavaroiden laivausta ja tilanne alkoi näyttää sangen lupaavalta. Mutta kun suurvaltojen sodan merenkululle asettamat esteet kohdistuivat jyrkästi puutavaroihin, joita pidettiin sotakieltotavarana, vienti ja tuotanto supistuivat vähiin ja hinnat heikkenivät jälleen. Kaiken kaikkiaan sahatuotteita viime vuonna vietiin ulkomaille 702,200 standarttia vastaten 864,600 ja 1,026,900 standarttia \TUosina 1938 ja 1937. Kun hinnat keskimäärin olivat alemmat kuin juuri mainittuina vuosina, saatiin viime vuonna sahatuotteiden viennistä vain 1,840.5 milj. markkaa vastaten 2,074.3 ja 2,738.6 miljoonaa lähinnä edellisinä vuosina. 5
6 SAHATUN PUUTAVARAN HlNTAN KEHTYS VUOSNA 1936-1939. MK STANDARTLTA. 1936 1937 1938 1939 UmNV~Wm~nmDmNV~~maXnmUm~V~mm~nmlnmNv~mn~tnm MK "ooo---------+-------!--------r--------j"ooo ~~~~~--r_-----~r_-----~r_-----~2000 1000 -+ 1- -+ -;1000 o D m i" V ~ wm ~ 1 n m D m i V m mm~ X nm 1 n mw y 11 ~1l1X Xl mln m lf Y m 1l1llB. X um 0 1936 1937 1938 1939 --- 2% x 7"\ M t t 4% &; 4"" an yu~e. ----- 2% x 7"\. 4y:! & 4", KUUSset. Pyöreän puun vienti pieneni jo ennen suursodan puhkeamista ja hinnat olivat tuntuvasti huonommat kuin vuonna 1938. Sodan sytyttyä vienti joutui melkein pysähdyksiin, vaikka ostohalu Englannissa oli suuri. Kaivospölkkyjä vietiin kaikkiaan kertomusvuoden aikana 1,127,400 01 3 vastaten 1,624,800 ja 2,084,700 01 3 lähinnä edellisinä vuosina. Tämän viennin arvo oli vain 208.1 milj. markkaa, kun edellisinä vuosina niistä oli saatu 366.3 ja 369.5 milj. markkaa. Paperipuiden vienti, joka jo edellisenä vuonna oli jyrkästi vähentynyt, oli määrältään 811,60001 8 vastaten 891,90001 3 vuonna 1938 mutta 1,552,100 01 8 vuonna 1937. Sen arvo oli kertomusvuonna 171. 4 milj. markkaa vastaten 209.4 ja 314. 9 miljoonaa lähinnä edellisinä vuosina. Faneerin kysyntä oli alkupuolella vuotta tyydyttävä, tuotanto lisääntyi ja vienti oli runsaampi kuin edellisinä vuosina. Kun vienti suursodan puhjettua supistui sangen vähäiseksi, vuoden kokonaisvienti kuitenkin jäi edellisen vuoden vientiä pienemmäksi; kertomusvuoillla vietiin ulkomaille 214,200 01 3, kun vienti vuosina 1938 ja 1937 oli ollut 230,200 ja 253,700 01 3 Faneerin viennin arvo oli kertomusyuonna 389.2 milj. markkaa oltuaan edellisinä vuosina vähän suurempi eli 425.9 ja 457.1 milj. markkaa.
7 PAPERVANUKKEEN HNTAN KEHTYS VUOSNA 1936-1939. MK TONNLTA.,... Ml<, 3000 2000 ~-~--... \ ~ " '-.. ~....-P ~'~ " 7 ~.... o. -, '..,'" 00..'...-...... ~... ~-:... 00.." " 0 0" 1000 1000.......... 3000 2000 o [m i 1l 'l1l1l X X xn n m ly Y 'l1l"ill X 11 X rr m i V 'l1l"ill X xrxu rr m V 'i"il1 X X XU 0 1936 1937 1938 1939 --- Sulfiittiselluloosa. ----- Sulfaattiselluoosa. llärkä puuvanuke, kuiva paino. Hiomateollisuuden markkinat olivat kertomusvuoden alkaessa heikot ja hinnat kovin alhaiset sekö tilausresen i pienempi kuin edellisenä vuonna. Vuoden lopulla hinnat kohosivat, mutta silloin vienti sodan aiheuttamien kuljetusesteiden takia oli vähäistä. Puuhiokkeen vienti oli kertornusvuoden edellisellä puoliskolla jonkin verran suurempi kuin vuonna 1938 mutta melkoisesti pienempi kuin vuonna 1937. Vuoden kokonaisvienti jäi kuitenkin 193,200 tonniin kuivaa painoa vastaten 224,600 ja 290,600 tonnia lähinnä edellisinä vuosina. Vientiarvo supistui vielä tuntuvammin eli 188.2 milj. markkaan oltuaan vuonna 1938 244.0 ja vuonna 1937 271.1 milj. markkaa. Selluloosan vienti oli määrältään tyydyttävä, mutta hinnat ojivat vuoden alkupuolella samalla kovin alhaisella tasolla, jolle ne vuonna 1938 olivat laskeneet, ja paranivat vasta vuoden jälkipuoliskolla, kun sota asetti viennille yhä kasva via vaikeuksia. SuHiittiselluloosaa vietiin Suomesta kertomusvuonna 690,000 tonnia vastaten 669,700 ja 823,600 tonnia vuosina 1938 ja 1937. Sulfaattiselluloosaa taas vietiin 397,800 tonnia vastaten 351,700 ja 355,700 tonnia lähinnä edellisinä vuosina. Sulfaattiselluloosan vienti oli siten suurempi kuin minään aikaisempana vuonna, mutta katsoen tuotantokapasiteetin voimakkaaseen lisääntymiseen tulosta ei voi pitää hyvänä.
8 MK PAPERN HNTAN KEHTYS VUOSNA 1936-1939. MK TONNLTA. 1936 1937 1938 1939 lnmwynum~nmlnmmynum~xnmlnmmy~wm~xnmlllmmy~wm~xnm 6000~------t----;.~ - "";; ' ""-".:-----------r--------16000..... 5000.-....' 5000.../ ~---- ~--\..../ 4oool-------..~_~l!!!!-"-'J~---- 't_---.. -'- --= :.!.'''''"'"'::_::_- :_::_::c:_;;o,,"_ -_4000... ~_',------- ~:.c ~~ ------,-' '-------- ~~ ".. 200 r-------1-----===:=j"...----;;;;;;;~~;;;;;;;;;;;;;;;;;;;;;;;;;;;;;;;;;;;:::12000 1000 1000 - o lllmiy'ilw'lll~xxlmlnmrly'ilwm~xnmlnmmylllwydl~xnmlllmmy'ilw'l~xnm 0 1936 1937 1938 1939 Krjoituspaper. -- Volmapåperi. Sanomalehtipainopaperi. Alhaisen hintatason johdosta selluloosan vienti ei tuottanut edes yhtä suurta tuloa kuin vuonna 1938, saatikka vuonna 1937; viennin arvo oli näet vain 1,781.4 milj. markkaa vastaten 1,930.4 ja 2,076.0 miljoonaa juuri mainittuina vuosina. Pahvin ja kartongin vienti oli kertomusvuoden alkupuolella runsas jopa sivuuttaen vuoden 1937 ennätysmäärän. Vuoden loppupuolella vienti jälleen supistui, niin että sen määrä kaikkiaan oli 113,400 tonnia vastaten 100,700 ja 120,300 tonnia vuosina 1938 ja 1937. Vaikka hinta keskimäärin oli huonompi kuin edellisinä vuosina, viennin arvo oli 229.5 milj. markkaa eli suurempi kuin edellisen vuoden vastaava arvo, 209.2 milj. markkaa, mutta pienempi kuin vuoden 1937 ennätysarvo, 236.6 milj. markkaa. Mitä vihdoin tulee paperiteollisuuteen, oli sen tuotanto kertomusvuoden alkupuoliskolla ennätysmääräinen. Sama koskee vientiä, joka loppuvuoden heikkenemisestä huolimatta oli suurempi kuin minään aikaisempana vuonna. Paperin koko vientimäärä oli viime vuonna 535,500 tonnia vastaten 463,600 ja 518,100 tonnia vuosina 1938 ja 1937. Myös arvoltaan paperin vienti oli ennätyksellinen ollen 1,165.0 milj. markkaa vastaten 1,070.5 ja 1,042.4 miljoonaa lähinnä edellisinä vuosina.
Rakennustoiminta oli kertomusvuonna hyvin vilkasta, kunnes se syksyn tapahtumien johdosta hiljeni, kun työväkeä kutsuttiin aseharjoituksiin, rakennustarpeiden saanti alkoi vaikeutua ja yleiset taloudelliset olosuhteet ja niiden läheinen kehitys kävivät yhä epävarmemmiksi. Elokuun loppuun mennessä oli Helsingissä valmistunut suunnilleen saman verran uusia rakennuksia kuin vuonna 1938, jolloin rakennustoiminta oli vilkkaampi kuin minään vuonna sitten vuosien 1927-1929, mutta syksyllä yhä useammalla työmaalla keskeytettiin työt. Tällaisia rakennustyömaita oli syyskuun päättyessä 9, lokakuun lopussa 30, kuukautta myöhemmin 60 ja vihdoin kertomusvuoden 'päättyessä 85. Kaikkiaan valmistui Helsingissä vuoden 1939 aikana 160 uutisrakennusta vastaten 182 vuonna 1938. Rakennusten suuruus oli 1,293,400 m 3 vastaten 1,661,400 edellisenä vuonna, ja niissä oli uusia asuinhuoneita 7,546 vastaten 8,909 vuonna 1938. Alkuvuodesta jätettiin Helsingissä tarkastettaviksi enemmän rakennuspiirustuksia kuin edellisinä vuosina, mutta vuoden lopussa uusien piirustusten luku supistui muutamaan harvaan. Siten uutis-, lisä- ja muutosrakennuspiirustuksia viime vuonna tarkastettiin 411 vastaten 487 vuonna 1938 ja 502 vuonna 1937. - Koko maan sementinlaskutus, jota pidetään rakennustoiminnan vilkkauden indeksinä, oli kertomusvuoden alkupuolella niin runsas, että vaikka se syksyllä ja varsinkin joulukuussa painui hyvin vähäiseksi, koko vuoden laskutus nousi 556,200 tonniin vastaten 475,500 ja 472,600 tonnia lähinnä edellisinä vuosina. Sementinlaskutuksen näin saavuttama ennätysmäärä johtui kuitenkin melkoiselta osalta siitä, että tuntuvia sementtimääriä käytettiin muihin kuin varsinaisiin rakennustarkoituksiin. 9 Työmarkkinat. Vuoden 1938 loppupuolella alkanutta työmarkkinoiden huononemista jatkui kertomusvuoden alkupuolella. Maaliskuun lopussa, jolloin työttömyys oli laajimmillaan, työttömyyskortistoihin oli merkitty noin 25,300 henkeä. Kevään kuluessa työmarkkinat nopeasti paranivat johtuen sekä tavallisista kausitöistä että suhdanteiden muuttumisesta. Siten työttömyyskortistoissa ei heinäkuun päättyessä enää ollut enempää kuin 2,200 työtöntä. Syksyllä työmarkkinat jälleen huononivat, ja näytti olevan aihetta pelätä, että teollisuuden vientimahdollisuuksien pieneneminen johtaisi laajaan työttömyyteen. Työttömyyskortistoihin merkittyjen työttömien luku nousikin syyskuun loppuun mennessä 9,300:aan. Mutta sen jälkeen valtiolliset tapaukset antoivat kehitykselle uuden suunnan: 2
10 yleiset kertausharjoitukset ja muut toimenpiteet puolustusvalmiuden lisäämiseksi olivat omansa, vähentämään työttömyyttä. Kertomusvuoden päättyessä oli työttömyyskortistoissa siten vajaat 4,200 henkeä. Todellisuudessa ei kuitenkaan enää ollut lainkaan työttömyyttä, vaan ilmeni monilla aloilla suurta työvoiman puutetta. Tämän johdosta harkittiin jo vapaaehtoisen työvoiman hankkirriista naapurimaista. 'l'yömarkkinat olivat koko kertomusvuoden ajan rauhalliset, vain joku. nen harva työriita, enimmäkseen palkkakysymyksistä, häiritsi rauhaa. Ulkomaankauppa. Kertomusvuoden alkupuolella ulkomaankauppa oli melko vilkasta, vienti jopa vilkkaampaa kuin vuonna 1938. Syksyn tapahtumat asettivat.kuitenkin viennille yhä lisääntyviä esteitä, ja tuontikin supistui vastaavasti. Sen johdosta koko vuoden kauppavaihto ulkomaiden kanssa jäi melkoista pienemmäksi kuin vuosina 1938 ja 1937 pysyen kuitenkin edelleen suurempana kuin vuosina 1936 ja 1935. Tätä kehitystä valaisee seuraava asetelma. Tuonnin (-) Tuonti Vienti Koko kauppa tni viennin (+) VO]YYJli ~~ :Milj, l\{llj, vaihto enemmyys (1935 = 100) }ilj. Milj, Tuonti Vie.nti 1935... 5,344.4 6,240.5 ll,584.9 +896.1 99.5 100.1 1936... 6,369.0 7,222.6 13,591. 6 +853.6 120.7 1. 1 1937 9,306.4 9,379.7 18,686.1,... -r 73.3 144.3 7.2 1938... 8,607.3 8,398.0 17,005.3-209.3 138.3 102.() 1939... 7,572.6 7,710.3 15,282.9 +137.7 108.9 93.9 Koko kauppavaihto oli siten 1,722.4 milj. markkaa eli 10.1 % pienempi kuin vuonna 1938 ja 18.2 % pienempi kuin ennätysvuotena 1937. Tuonti oli arvoltaan 1,034.7 milj. markkaa eli 12.0 % pienempi kuin vuonna 1938, kun taas vienti oli supistunut jonkin verran vähemmän eli 687.7 milj. markkaa vasta,ten 8.2 %. Tuonnin supistuminen johtu pääasiallisesti sen volyymin pienenemisestä, mutta viennin supistumiseen vaikuttivat sekä vietyjen tavaramäärien pieneneminen että tärkeimpien vientituotteiden hintainlasku. Kun tuonnin arvo supistui tuntuvasti enemmän kuin viennin, oli seurauksena, että kauppatase muodostui edullisemmaksi kuin vuonna 1938. Viime vuonna syntyi 137.7 milj. markan vientienemmyys, kun tuonti edellisenä vuonna oli ollut 209.3 milj. markkaa vientiä suurempi. On kutenkin otettava huomioon, että tuonttilasto mahdollisesti vime syksyn.
.t>oikkeuksellisten olojen takia oli epätäydellinen ja että eräiden puolustustarvikkeiden tuonti on jäänyt edellä esitettyjen lukujen ulkopuolelle. Kauppatase oli siten todennäköisesti todellisuudessa vähemmän edullinen kuin virallinen tilasto osoittaa. Edellisessä on jo puhuttaessa maataloudesta ja teollisuudesta esitetty eräitä viimevuotista vientiä koskevia lukuja. Niiden lisäksi esitetään alla oleva asetelma, josta näkyy, mikä osuus eri elinkeinonhaaroilla oli viime vuosien viennistä. Takaisinvienti ei sisälly näihin lukuihin. 11 Puuteollisuus Papcriteollisuu. ;\aatalou8 Muut elinkeinot ilulj. " n Milj. ~u Milj. " i\lilj. 0'.n ;'0 1935... 2,710 43.8 2,516 40.6 561 9.1 406 6.5 1936... 3,053 42.7 2,900 40.5 668 9.~ 539 7.5 1937...,-... 4,178 45.1 3,630 39. ] 747 8.0 727 7.8 1938... 3,385 40.6 3,458 41.5 839 10.1 653 7.8 1939... 2,856 37.0 3,378 43.8 781 10.1 695 9.1 Viennin väheneminen johtui, niinkuin yllä olevasta näkyy, suurimmalta osalta puutavaramarkkinoiden huononemisesta ja yleensä puuteollisuustuotteiden viennin supistumisesta. Näiden tuotteiden vienti väheni näet ~29 milj. markkaa eli 15.6 % vuoden 1938 viennistä. Paperiteollisuustuotteiden '\iennistä saatiin viime vuonna 80 milj. markkaa vähemmän kuin vuonna 1938, ja maataloustuotteiden osalta väheneminen oli 58 milj. markkaa. Vain»muut elinkeinot» olivat poikkeusaselllassa, niiden kohdalla 'kun vienti viime vuonna oli suurempi kuin lähimlä edellisenä vuonna. Näiden muutosten huomattavin seuraus oli, että paperiteollisuuden suhteellinen osuus viennistä entisestään vahvistui. Myös»muiden elinkeinojen» suhdeluku kasvoi osoittaen kehitystä monipuojisempaa vientiä koh1'.i. Tuonnin rakennetta valaisee alempana oleva taulukko, jossa tuonti on jaettu tava,roiden käyttötarkoituksell mukaan. Tuonti jaettuna tavaroiden ta,rkoituksen mukaan. 1935... 1936... 1937... 1938... 1939... Elintaryikk~et ja nllutinton inret Milj_ n " 823.:l 15.4 986. ~ 15. " 1,176.~ 12.6 1,200.:l 14.u 963. " 12.7 Kullltustuvarnt Valmiit teolli "Ull"tuott~et ;\1ilj. ~! 1,095.1 20." 1,231. 1 19. :! 1,826. ~ 19. u 1,913. :3 22.~ 1, 791. ~ ~3. 7 Raaka-aineet. ja lluolivnl Jni~t,eet :.lili. 2,433.0 2,958.9 4,299.7 3,570.1) 2,959.9 Tnotantotu\"ul'ut ".n 45.;; 46.;; 46. ~ 41.;; 39.1 Kuljetu"leuvot, koneet Y_ll. tuotantovälineet )ilj. O!,0 993.0 18. u 1,192. n 18.7 2,005. ~ 21.0 1,922.8 22.3 1.857.9 ~4.5
12 Kokonaistuonnin arvon huomattavaan supistumiseen vaikuttivat osaltaan kaikki tuonnin pääryhmät, joskin eri määrässä. Absoluuttisesti enimmin eli 611. 0 milj. markkaa väheni raaka-aineiden ja puolivalmisteiden tuonti, joka siten oli 17.1 % pienempi kuin vuonna 1938. Suhteellisesti enimmin supistui elintarvikkeiden ja nautintoaineiden tuonti, jonka kohdalla väheneminen oli 236.8 milj. markkaa eli 19.7 %. Melkoista vähemmän supistui toisaalta valmiiden teollisuustuotteiden, toisaalta kuljetusneu vojen, koneiden y. m. tuotantovälineiden tuonti. Edellisen ryhmän kohdalla vähennys oli 122.0 milj. markkaa eli 6.4 %, jälkimmäisen kohdalla va,in 64.9 milj. markkaa vastaten 3.4 %. Tuonnin ja viennin arvo sekä niiden välinen erotus oli kuluneen vuoden eri kuukausina seuraava (milj. markoin): Tammikuu Helmikuu Maaliskuu Huhtikuu Toukokuu 619.2 486.6 647.6 641.1 807.1 Kesäkuu... 769.0 Heinäkuu... :... 715.0 Elokuu... 795.2 Syyskuu... 581. 7 Lokakuu... 599. 7 ::.varraskuu........................... 582..1- Joulukuu... 328.0 Vienti 500.0 480.3 530.2 593.8 684.3 932;1 1,012.4 1,026.5 617.8 571. 4 566.5 195.0 Tuonnin (-) t. i viennin (+) r,nellluyys -119.2-6.3-117.4-47.3-122.8 +163.1 +297.4 +231. 3 + 36.1-28.3-15.9-133.0 ~~--~~~~--~~~------~~-- Yhteensä 7,572.6 7,710.3 + 137. 7 Suursodan ja varsinkin Suomen-Venäjän sodan vaikutus ulkomaankauppaan tulee selvästi näkyviin loppuvuoden luvuista. Kotimaankaupan myyntiarvo oli tammi-helmikuussa pienempi kuin parina edellisenä vuonna, mutta sitten kauppa jälleen vilkastui, niin että tietoja antaneiden tukkuliikkeiden myynti tammi--elokuulta oli noin 3 % suurempi kuin vuonna 1938. Syyskuussa myynti suursodan aiheuttaman ostopaniikin takia oli 25 % suurempi kuin syyskuussa 1938 ja samalla suurempi kuin minään aikaisempana kuukautena. Seuraavien kuukausien tapaukset johtivat tukkukaupan melkoiseen hiljenemiseen, vaikka sen vaihto edelleen oli tuntuvasti suurempi kuin viime lamakauden aikana. Koko vuoden myynti oli kaikesta huolimatta hiukan suurempi kuin vuonna 1938, joka edusti siihenastista ennätysmyyntiarvoa..
7,941.0, Rahamarkkinat. Säästöpääomien kerääntyminen liikepankkeihin, samaten kuin säästöpankkeihin ja -kassoihin, oli kertomusvuoden alkupuolella tuntuvasti heikompaa kuin lähinnä edellisinä vuosina, ja syyspuolen tapahtumat aiheuttiyat poikkeuksellisen runsaita nostoja talletus- ja säästötileiltä. Vuoden alkupuolella luotonkysyntä liikepankeista oli suhteellisen vähäistä, joten rahamarkkinat pysyivät keveinä, mutta syksyn tapahtumat saivat aikaan lisääntyvän kiristyksen. Kehitystä valaisee seuraava asetelma. Rahamarkkinat vuosina 1931-1939, milj.. Liikepankkien i et:'< t:-< ~c:: :;U0111en Pankin luotonotto 00 --_.._------ ~ ~:= 8" Vuoden tai kuukauden..., ':J.. [ S~ =<1:: 1::1 päättyeasä " :r i6'.,..... s=:t <".> ~ ~ :;:=== 51 ;.,.o:::::!= ;t.,.. 1!L ~ ci! c ~. ~ 'i1 ';;. ::;: :== ~....! 5,743.5 1,635.0, 7,378.5 8.698.3 1,319.~ 826.4 482.8...! 5,547.5 1,607.2 7,154.7 8,218.6 1,063.91 917.21 301.1...' 5.732.1 1,765.8 [7,497.9 7,639.6 141. 7 715.6-1931 1932 1933 1934 1935 1936 1937 1938... " 6,109.9 1,524.91 7.634.8 7,413.61-221.2...,.... 6,345.2 1,621.0: 7,966.2 7,448.6-517.6.,....... 6,775.8 1.822.21 8,598.0 7,372.8-1,225.2.......... 7,786.1 2,244.1 110,030.2 8,608.6-1,421.6.,......... 8,442.6 2,312.2 10,754.8, 9,212.1-1,542.7 672.4 781.9 949.5 1,079.6 1,177.1 1939 Tammikuu... 8,501.4 2,302.5 10,803.9' 9,304.5-1,499.4 1,214.9 Helmikuu... 8,536.5 2,169.0 10,705.5 9,372.2-1,333.3 1,167.3 Maaliskuu... 8,668.1 2,273.6 10,941.7 9,480.3-1,461.4 1,226.0 Huhtikuu... 8,687.8 2,253.8 10,941.6 9,572.41-1,369.2 1,257.6 Toukokuu... 8,648.8 2,382.3 11,031.1 9,538.1-1,493.0 1,293.1 Kesäkuu... 8,762.1 2,405.0 11,167.1 9,501.7-1,66ri.4 1,243.7 Heinäkuu... 8,762.0 2,422.0 11,184.0 9,519.0-1,665.0 1,150.8. Elokuu... 8,671.4 2,366.2 11,037.6' 9,545.3-1,492.3 1,155.0: Syyskuu... 8'386.412'238'0 10,624.4 9,731.0-893.4 1,236.9' Lokakuu... 8,339.8 2,173.6 10,513.4 9,775.0-738.4 1,493.5 Marraskuu... '1 2,423.8 10,364.8 i 9,761.6 -- 603.~ i 1,557.1 Joulukuu....... 8,141.9' 2,623.8,10,765.-; : 9,909.!l- 855.8 [ 2,186.1) 13 306.2 492.1 819.3-1,136.1 861.0 506.3-1 468.3-1,575.7 i - 1,491.9-1,548.6-1,534.5-1,428.9-1,335.0-1,379.8-1,366.6-1,307.9 31.6 1,290.7 565.1 440.3 522.1 417.9 739.1 2,023.1 Talletustilit lisääntyivät vuoden alkupuolella säännöllisesti, mutta lisäys kesäkuun loppuun mennessä oli vain 319.5 milj. markkaa, kun se oli ollut 787.2 ja 664.5 miljoonaa samoina kuukausina, 1938 ja 1937. Heinäkuussa talletustilit pysyivät saavuttamalaan huipputasolla, mutta elo- 1) LuottolaitokHillc annetut lainat mukaan larkchuina.
14 kuussa, kun kausitilanne useasti muutenkin vie näiden tilien vähenemiseen, ne sodanuhan kasvaessa supistuivat melkoisesti. Suursodan syttyminen oli oma,nsa aiheuttamaan rauhattomuutta tallettajien piirissä, minkä johdosta nostot puheena olevilta tileiltä syyskuussa ylittivät panot 285.0 milj. markalla,. Seuraavina kuukausina talletusvaroja jatkuvasti virtasi luottolaitoksista. Syynä. oli osaksi kansainvälisen aseman kehityksen luoma rauhattomuus, osaksi eräiden kansalaispiirien ostohalu, osaksi ja ennen kaikkea puolustustehtäviin kutsuttujen ja siirtoväen luonnollinen kassavarojen tarve samaten kuin puolustuslainan obligatioiden merkintä. Vuoden jälkipuoliskolla talletustilit tämän johdosta pienenivät 620.2 milj. markkaa. Nostot ylittivät vielä suuremmassa määrässä panot, mutta kun korot vuoden päättyessä lisättiin tileihin, jäi kokonaisväheneminen mainittuun summaan. Myös shekkitileillä tapahtui elo-lokakuussa saman suuntainen varojen väheneminen, mutta marras- ja joulukuussa alkoi näille tileille kertyä uusia varoja. Tämä johtui osaksi siitä, että osa yleisöä nostaessaan rahaa talletustileiltä siirsi ne shekkitileille, joilta ne oli vapaasti nostettavissa, kun taas talletusten nosto-oikeutta rajoitettiin tavallista suppeammaksi, Vielä enemmän vaikutti kauppavarastojen supistumisesta vapautuvien varojen maksaminen shekkitileille, kun uusia varastoja oli niin vaikeata hankkia, Kaiken kaikkiaan liikepankkien luotonotto kertomusvuoden päättyessä oli 10,765.7 milj, markkaa eli vain 10.9 milj. markkaa suurempi kuin vuotta aikaisemmin, kun lisäys oli ollut 1,432.2 miljoonaa vuonna 1937 ja 724,6 milj. markkaa vuonna 1938. Sitäpaitsi on huomattava, että kertomusvuoden luotonottoon on luettu 739.1 milj. markkaa ylimääräistä luottoa keskuspankilta, joten luotonotto vapailta markkinoilta todellisuudessa kertomusvuoden aikana -oikeammin sanoen loppukuukausina - oli supistunut 728,2 milj. markkaa. Liikepankkien luotonanto lisääntyi tavallisuuden mukaan vuoden alkupuolella, mutta oli melkoista hiljaisempaa kuin parina edellisenä vuonna. Loppuvuoden tapaukset lisäsivät luotonkysyntää, niin että luotonanto vuoden päättyessä nousi 9,909.9 milj. markkaan. Lisäys oli siten 697.8 milj. markkaa vastaten 603.5 ja 1,235,8 miljoonaa vuosina 1938 ja 1937. Liikepankkien a,sema pysyi keveänä aina heinäkuun loppuun, saakka. Elokuussa ilmeni kiristymisen merkkejä, ja syyskuussa liikepankkien ensimmäistä kertaa kuuteen vuoteen tuli pakko turvautua keskuspankin apuun, Vuoden loppuun mennessä rediskonttausten ja keskuspankilta saatujen
lainojen määrä oli noussut 739.1 milj. markkaan, mutta tähän sisältyi muitakin kulllliikepankkien luottoja. Liikepa.nkkien luotonoton enemmyys, joka vuoden 1938 päättyessä oli 1,542.7 milj. markkaa, oli kesämussa 1,665.4 miljoonaa, mutta aleni marraskuun loppuun mennessä 603.2 miljoonaan ollen kertomusvuoden viimeisenä päivänä 855.8 milj. markkaa. Ellei äsken mainittua luotonottoa keskuspankista olisi tapahtunut, olisi luotonoton enemmyys supistunut mitättömän pieneksi, vain 116.7 milj. markkaan. Verrattuna olosuhteisiin vielä muutama vuosi sitten, jolloin liikepankkien luotonanto yleensä oli huomattavasti niiden luotonottoa suurempi, pankkien asema siten edelleen oli suhteellisen kevyt. Mainittakoon vielä, että niiden kassavarojen yhteenlaskettu määrä, joka vuoden 1938 päättyessä oli 1,234.4 milj. markkaa, kertomusvuoden lopussa oli 809.2 miljoonaa painuttuaan marraskuun päättyessä aina 566.1 miljoonaan. Muidenkin talletuksia vastaanottavien luottolaitosten talletuskannan kehitys oli samansuuntainen kuin liikepankkien: vuoden alkupuolella talletusten määrä lisääntyi, joskin hitaammin kuin lähinnä edellisinä vuosina, mutta syksyllä nostot suuresti lisääntyivät ja panot vähenivät. Vuoden lopputulosta edellisiin vuosiin verrattuna valaisee seuraava asetelma, jossa ei ole otettu huomioon liikepankkien eikä Osuuskassojen Keskuslainarahasto Oy:n muilta kotimaisilta luottolaitoksilta vastaanottamia talletuksia. Vuoden 1939 luvut ovat osaksi arvioituja. Talletnksia Li_äy" tai YåheullYs.~i:;äys Lisäys.Li~ä~'s 15 Li~äys tai vähennys :\1/12 1!l39 Y. 19a9 ". 1U38 \" 1!):37 ". H)~6 \'. 1.1135 3fi1j. Jilj. 31i1j. )lilj. 11.i1j. 3Wj. Liikepankit (yleisöltä)... 9,399.2-93.5 1,006.1 812.9 525.1 +240.1 Säästöpankit... 7,726.5 -- 54.(; 846.8 1,060.7 673.5 +433.5 Postisäästöpankki... 453. -1-48.9 47.8 52.8 25.4 +20.3 Osuuskassat... 1,487.0 +105.7 234.6 :l52.8 178. ~ +93.9 Osuuskassojen Keskuslainarahasto (yleisöltä)... 48.8-25.:l 6.~ 7.7 ;).7 +8.6 Osuuskauppojen säästökassat 656. ~ - 44.2 76.:3 119.5 54.2 ;-29.6 Hypoteekkilaitokset... 6.7 + 0.7 1. :1 0.4 0.6 --0.7 'Yhteensä 19,777.8-160.1 2,219.7 2,406.8 1,462.7 +825.3 Kaikkien luottolaitosten talletuskannan kehitys oli syksyn tapahtumien johdosta, harvinaisen epäedullinen. Talletusvarojen viimevuotista vähenemistä on katsottava sitä taustaa vastaan, että ne kolmena viime vuonna lisääntyivät hyvin voimakkaasti ja että sitäkin aikaisempina vuosina säännöllisesti ilmeni lisäystä. Vain viime lamakauden vaikeimmat ajat,
16 vuodet 1931 ja 1932, jolloin talletusvarojen kasvu oli keskeytynyt, olivat tässä suhteessa yhtä epäedulliset kuin viime vuosi.. Suomen Pankin aseman tarkastelu antaa samanlaisen kuvan rahamarkkinain viimevuotisesta kehityksestä. Luotonkysyntä oli vuoden alkupuolella, lähinnä vientimarkkinoiden heikkouden takia, vähäisempää kuin vuonna 1938, kun se taas syksyllä äkkiä lisääntyi poikkeuksellisen suureksi. Keskuspankin asema, joka suurimman osan vuotta oli kevyt, kiristy näin ollen nopeasti kertomusvuoden loppuun mennessä. Näistä seikoista on erikseen tehty selkoa tämän esityksen toisessa osastossa. KO''kotason aleneminen, joka viime aikoina oli ollut tunnusmerkillistä Suomen raha- ja pääomamarkkinoiden kehitykselle, pysähtyi viime vuonna, ja eräillä tahoilla korot jälleen alkoivat kohota. Suomen Pankin luotonantokorot pysyivät kuitenkin koko kertomusvuoden muuttumattomasti sillä tasolla, jolle ne oli alennettu jo joulukuun 3 päivänä 1934. Ne olivat seuraavat: Puhtaista liikevekseleistä, joilla maksupäivään ei ole kolmea kuukautta pitempää aikaa.... Muista vekseleistä, riippuen vekselin 'laadusta ja juoksuajasta.... Hypoteekkilainoista ja kassakreditiiveistä, vakuuden ja luoton laadusta riippuen.... n " 4 4 1 / 2-5 4-5 Myös liikepankit sovelsivat jatkuvasti samoja korkomääriä kuin lähinnä edellisinä vuosina, joskin oli havaittavissa pientä siirtymistä korkeampien korkojen ottamiseen antolainauksessa. Keskimäärin liikepankit kertomusvuoden lo,t)ussa luotona.nnostaan saivat korkoa 5.88 %, kun vastaava keskiluku vuotta aikaisemmin oli ollut 5.85 % mutta kaksi vuotta aikaisemmin 5.98 %. Ottolainauskorot ojivat muuttumattomat, mutta kun shekkitilien suhteellinen merltitys vuoden lopussa lisäänt.yi, aleni keskimääräinen luotonottokorko 2.88 %:iin oltuaan vuonna 1938 2.99 ja vuonna 1937 3.02 %. Selvimmin käänne korkotason nousuun tuli näkyviin obligatiomarkkinoilla. Obligatioiden kurssit alkoivat näet aleta jo ennen suursodan syttymistä, ja syyskuussa niiden indeksi oji 92 oltuaan vuoden alkaessa 101. Uusia obligatiolainoja emittoitaessa oli myös pakko ottaa huomioon muuttuneet olosuhteet ja määrätä obligatioille korkeampi korko kuin edellisenä vuonna. Arvopaperimarkkinoilla vallitsi kertomusvuoden alkupuolella toivehikas suunta: kaupankäynti oli melko vilkasta ja teollisuusosakkeiden
kurssit kohosivat. Vaikka pankkiosakkeet eivät seuranneet nousua, kohosi osakeindeksi 129 pisteestä tammikuussa 137 Fisteeseen kesäkuussa (1935 = 100). Siihen nousu kuitenkin pysähtyi, kun kansainvälinen poliittinen jännitys alkoi luoda varjoaan talouselämään. Syksyllä osakekurssit laskivat; lokakuun alkupuolella indeksi oli 125 ja marraskuun loppupuolella, kun pörssi tilanteen aiheuttaman keskeytyksen jälkeen jälleen avattiin, 120 pistettä. Sodan puhjetessa Suomessa pörssi jälleen suljettiin. Koko vuoden pörssivaihto oli, keskeytyksistä huolimatta, suurempi kuin vuonna 1938 nimittäin 245.3 milj. markkaa vastaten 221.8 miljoonaa. Rahamarkkinain kiristyminen, niin vähäinen kun.se kertomusvuoden alkupuolella olikin, tuli näkyviin myös vararikkojen ja protestattujen vekselien luvun lisääntymisenä. Tammi-syyskuun aikana pantiin vireille 473 vararikkoa, kun vastaava luku vuonna 1938 oli 357 ja vuonna 1937 421~ Vekseleitä protestoitiin mainittuina kuukausina 2,633 vastaten 1.771 ja 1,476 lähinnä edellisinä vuosina, samalla kun niiden arvo nousi 11.4 milj. markkaan oltuaan 6.6 ja 4.7 miljoonaa vuosina 1938 ja 1937. Uusia osakeyhtiöitä perustettiin jonkin verran vähemmän kuin parina edellisenä vuotena, ja varsinkin väheni niiden tapausten luku, joissa osakepääomaa korotettiin. Tätä valaisee seuraava asetelma. 17 Uusia osakeyhtiöitä Osakeyhtiöitä kaikkiaan Osakepääoma Osakepääoma Lisäys Luku!\H1j. Jlllkn Lisyä. )filj. Milj. 1935... 600 92.5 12,463 +464 9,295.0 +261.0 1936... 679 246.5 13,025 +562 9,802.5 +507.5 1937... 874 264.;; 13,766 +741 10,542.3 +739.8 1938... 819 153.0 14,427 +661 11,021.5 +479.2 1939... 791 176.4 15,068 +641 11,413.4 +391.9 Myöskin obligatiolainojen emittointi oli suhteellisen vähäistä, valtion luotonottoa lukuun ottamatta. Vain yksi teollisuusyhtiö emittoi obligatiolainan, määrältään 29.3 milj. markkaa. Eräiden luottolaitosten, kaupunkikuntien y. m. emittoimien obligatiolainojen yhteenlaskettu nimellismäärä oli noin 400 milj. markkaa. Valtio taas emittoi neljä kotimaista lainaa, joista olympialainan ja puolustuslainan emittointi sujui menestyksellisesti, mutta muiden merkintä edistyi hitaasti. Näiden lainojen obligatioita oli kertomusvuoden päättyessä liikkeessä yhteensä 832 milj. markan arvosta. 2858-40 3
18 Maksutaseen laskemiseen tarvittavia tietoja ei vielä kokonaisuudessaan ole saatavissa, mutta ennakkoarvioinnin nojalla voi päätellä, että maksutase viime vuonna oli sangen edullinen. Tiedetään näet, että maksutaseen tärkein ja vaihtelevin tekijä, kauppatase, viime vuonna oli paljon edullisempi kuin vuonna 1938. Jälkimmäisenä vuonna kauppatase päättyi 209 milj. markan tuontienemmyyteen, mutta viime vuonna syntyi noin 138 milj. markan vientienemmyys. Maksutaseen muut tulot eivät todennäköisesti suuresti eroa edellisen vuoden vastaavista eristä; eräät lienevät hiukan pienemmät, toiset, ennen kaikkea kauppalaivaston rahtitulot, vähän suuremmat. Menopuolen eristä matkailukustannukset ovat kasvaneet, mutta muut tuskin sanottavasti muuttuneet. Kun maksutase vuonna 1938 osoitti 410 milj. markan tulonenemmyyttä, voidaan siten laskea, että tulojen enemmyys viime vuonna nousi lähes 700 milj. markkaan. Pääomaliikkeestä saatavissa olevat tiedot, jotka tuskin vielä voivat olla täydellisiä, eivät täysin käy yhteen edellisten kanssa. Valtio otti viime vuonna kaksi ulkomaista lainaa, molemmat Ruotsin kruunun määräisiä. Edellisen nimellisarvo oli 30 milj. kruunua ja korko 2 % %, jälkimmäisen nimellisarvo 40 milj. kruunua ja korko 5 %. Kummastakin lainasta Suomen Pankki otti osalleen 10 milj. kruunua. Edelleen Turun kaupunki otti 8.6.milj. H,uotsin kruunun lainan, jonka vara,t käytettiin puntalainan maksamiseen, sekä Suomen Höyrylaiva Oy. 3.5 milj. kruunun obligatiolainan, jonka varoista suurin osa käytettiin kalliimman kruunulainan suorittamiseen. Näistä lainoista tuli maahan uutta pääomaa noin 600 milj. markan arvosta. Toiselta puolen suoritettiin sopimusten mukaiset kuoletukset muista ulkomaisista lainoista sekä lunastettiin Suomen Hypoteekkiyhdistyksen kruunulaina ja pääosa Osuuskassojen Keskuslainarahasto Oy:n frangilainaa, mihin tarkoitukseen tarvittiin yli 500 milj. markkaa. Lyhytaikaisten velkojen ja saatavien määrät muuttuivat tuntuvasti johtuen syksyn valtiollisista tapahtumista, ne kun synnyttivät halun nopeasti selvittää ulkomaiset velkasuhteet. Kun samalla tuontikaupassa siirryttiin siihenastisesta maksujärjestelmästä käteiskauppaan, oli seurauksena, että sekä lyhytaikaiset velat että vastaavat saatavat pienenivät jyrkästi. Suoritetun arviolaskelman mukaan väheneminen kummallakin puolella oli samansuuruinen, j~ten nettosaatava pysyi suunnilleen entisessä määrässään. Pääomaliikkeen yhteistulos olisi näiden arvioiden mukaan, että maahamme viime vuonna tuotu uusi pääoma käytettiin melko tarkkaan
vanhojen lainojen säännöllisiin kuoletuksiin ja ylimääräisiin suorituksiin. Tämä ei käy yhteen äsken esitetyn maksutaselaskelman kanssa, jonka melkoinen tulojen enemmyys merkitsisi vastaavaa ulkomaisen nettovelan vähenemistä. Erotus johtunee viime syksyn tapahtumien aiheuttamista tavara- ja pääomasllrroista, joista ei vielä ole saatavissa selvitystä. Valtiotalous. 19 Valtion talous oli kertomusvuoden aikana aina elokuun loppuun saakka samalla "akavalla pohjalla kuin edellisinäkin vuosina. Mutta suursodan syttymisen ja siitä johtuneen tuonnin supistumisen seuraukset ilmenivät nopeasti tullitulojen vähenemisenä. Syksyn yleiset kertausharjoitukset ja puolustusvalmiuden vahvistaminen sekä sittemmin sodankäynnin alkaminen Suomen omalla alueella ynnä siirtoväestön ylläpitäminen ja reserviläisten perheiden avustaminen olivat toisaalta omansa kohottamaan valtion menot sellaisiin summiin, joita ei Suomen valtiotaloudessa aikaisemmin ole esiintynyt, samalla kun varsinkin tuonnin supistuminen heikensi tulojen kert:ymistä. Ennakkotietojen mukaan useimmista tulolähteistä kuitenkin saa:tiin suunnilleen samat, osaksi vähän suuremmat kin tulot kuin lähinnä edellisenä vuonna. Mutta tullitulot supistuivat äsken mainitusta syystä noin 274 milj. markkaa edelliseen vuoteen verrat tuna ja metsätalouden nettotulo oli puutavaramarkkinoiden heikkouden takia 68 miljoonaa pienempi kuin vuonna 1938. Varsinaisia menoja oli ennakkotietojen mukaan kaikkiaan 6,071 milj. ma,rkkaa eli 74 % enemmän kuin edellisenä vuonna. Pääomamenoja taas oli 2,287 milj. markkaa, mikä vastaa 18 %:n lisäystä. Kaikkiaan menoja oli 8,358 milj. markkaa, joten lisäys edellisestä vuodesta oli 2,925 miljoonaa eli 54 %. Sitä. vastoin varsinaisia tuloja kertyi vain 4,709 milj. markkaa eli noin 3 % vähemmän kuin edellisenä vuonna. Tasapainon aikaansaamiseksi tulojen ja menojen välillä oli pakko osaksi turvautua säästöihin, s. o. käyttää ennen kaikkea suhdannerahaston varoja, osaksi tehdä uutta velkaa. Kun uusia pitkätai lyhytaikaisia valtiolainoja otettiin 2,824 milj. markkaa, nousivat pääomatulot 3,627 milj. markkaan, joten ne olivat runsaasti viisi kertaa suuremmat kuin vuonna 1938. Valtiovelka ei kuitenkaan lisääntynyt koko äsken mainitulla summalla, sillä menopuolella oli tavallisuuden mukaan melkoisia velanlyhenny ksiä. Lopullista selvitystä valtiovelan lisääntymisestä ja sen määrästä kertomusvuoden päättyessä ei vielä ole saatavissa.