Aika: 9.1.2015 klo 8.00-9.35 Paikka: Seututoimiston kokoushuone, Satakunnankatu 18 A, 2. krs. Osallistujat Yli-Rajala Juha konsernijohtaja Tampere, pj. Auvinen Oskari kunnanjohtaja Kangasala Joensuu Jaakko kansliapäällikkö Pirkkala Kankaala Kari 1-2 johtaja Tampere Kuusisto Juha kaupunginjohtaja Orivesi Linnamaa Reija strategiajohtaja Tampere Paloniemi Erkki kunnanjohtaja Vesilahti Sorvanto Jarkko vt. kaupunginjohtaja Ylöjärvi Viitasaari Olli kunnanjohtaja Lempäälä, 1. vpj. Väätäinen Eero kaupunginjohtaja Nokia Tilalla: Koskinen Vesa henkilöstöpäällikkö Nokia Nurminen Päivi seutujohtaja esittelijä, TKS Pohjonen Juhani seutusihteeri sihteeri, TKS Kutsutut Ikonen Anna-Kaisa pormestari Tampere Kokouksen jälkeen Uusi-Pietilä Mika toimitusjohtaja Minutor Oy 1/11
KÄSITELTÄVÄT ASIAT ****** 3 1 AVAUS JA EDELLISEN KOKOUKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO 3 2 TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN HALLITUSOHJELMATAVOITTEET 4 3 PAIKKATIETOPOHJAISEN SEUTUSUUNNITTELUN JA SEURANNAN KEHITTÄMINEN, LOPPURAPORTTI 2014 7 4 KESKUSTELTAVAT ASIAT 9 5 PÄÄTEEMAT JA SEURAAVAT KOKOUKSET 10 6 KOKOUKSEN PÄÄTTÄMINEN 11 2/11
****** 1 AVAUS JA EDELLISEN KOKOUKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO (5 min.) Muistio 19.12., liitteenä. Keskeiset asiat ja toimenpiteiden eteneminen Asia Toimenpiteiden eteneminen Vastuu Suomen kasvukäytävä/hht Jatketaan keskustelua kaupunkiseudun kuntien edustuksesta verkostotyössä kjk:ssa 6.2. Seudullinen koulutuksen kehittämisen asiantuntijaverkosto Juusenaho kokoaa verkoston. Sivistystyöryhmä seuraa toimintaa ja valmistelee tarvittaessa yhteistyösopimuksen. TL, PN Kuntajohtajakokouksen työskentelyuudistuksen arviointi Kokousajankohdat vahvistettu nykytilan mukaan. Uusia teemoja valmistellaan. KJKn varapuheenjohtajien nimeäminen Tässä kokouksessa Vesihuoltoyhteistyö Kutsu infotilaisuuteen 30.1. klo 8.30-11.30 lähetetty. PN KK 3/11
2 TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN HALLITUSOHJELMATAVOITTEET Seutujohtaja Nurminen 9.1.2015 Kaupunkiseudun kuntayhtymän tehtävänä on huolehtia jäsenkuntien yhteisestä edunvalvonnasta. Hallituskauden vaihtuessa on tarpeellista päivittää kaupunkiseudun tavoitteet hallitusohjelmatyölle. Yleistä Tampereen kaupunkiseutu on Suomen toiseksi suurin kaupunkiseutu, joka yhdistyy pääkaupunkiseutuun Suomen kasvukäytävän, HHTvyöhykkeen, kautta. Kaupunkiseudulla on 375 000 asukasta, ja se kasvaa 110 000 asukkaalla vuoteen 2040 mennessä. Tuolloin kaupunkiseutu edustaa puolen miljoonan väestöpohjaa. Tampereen kaupunkiseudun kunnilla on yhteisesti hyväksytyt kasvuvisiot ja suunnitelmat niiden toteuttamiseen. Alueen kasvu pohjautuu omaehtoiseen kehittämistyöhön, minkä lisäksi maan hallituspolitiikalla ja valtio-kunta -kumppanuudella on suuri merkitys sen toteutumisessa. Tavoitteet Hallitusohjelmaa laaditaan vaikeassa kansantalouden tilanteessa. Tämä vaatii ohjelmakirjauksilta strategisuutta, joka mahdollistaa joustavan toimeenpanon. Seuraavat teemat ja tavoitteet tulisi nostaa hallitusohjelmaan: 1. Suurten kaupunkiseutujen kehittämistä tulee jatkaa. Alueiden kehittämisessä tulee huomioida kaupungistuminen ja suurten kaupunkiseutujen erityisasema. Suuret kaupunkiseudut vastaavat, mm. muuttoliikkeen vastaanottamisesta ja sosiaalisista kysymyksistä. Ne ovat vahvoja tuotantoalustoja ja toimivat aktiivisesti kansainvälistymisessä, innovaatiopolitiikassa ja elinkeinorakenteen uudistumisessa. Kaupunkiseudut työskentelevät tavoitteellisesti myös ilmastopäästöjen vähentämiseksi liikenteessä, energiatuotannossa ja rakentamisessa. Kansallista kehittämisrahoitusta tulee ohjata edellä mainittuihin kaupunkisetujen erityshaasteisiin. 2. Sopimuspolitiikkaa tulee kehittää. Suurilla kaupunkiseuduilla kuntien tehtävissä korostuu elinvoiman luominen ja alueellisista resursseista huolehtiminen. Tämän vuoksi kuntayhteistyölle ja sen työvälineiden kehittämiselle on tarvetta jatkossakin. Yhdyskuntarakenteen eheytymistä tukeva MAL-aiesopimusmenettely on viimevuosien merkittävin innovaatio valtion ja suurten kaupunkiseutujen välisessä suorassa yhteistyössä. Menettelyllä on saatu aikaan myönteisiä tuloksia, minkä vuoksi sen jatkaminen suurten kaupunkiseutujen välineenä tulee turvata. Myös Kasvu-sopimusten teemat samoin kuin sosiaalisen eheyden teemat tulee huomioida sopimuspolitiikan 4/11
kehittämisessä. Menettelyn kehittämisessä tulee korostaa korkean vaikuttavuuden tavoitteita. 3. Uuden liikennepolitiikan toimeenpanoa tulee vahvistaa. Vähähiilisyys, ilmasto- ja liikennetavoitteiden saavuttaminen edellyttävät muutosta kulkutapajakaumassa. Muutos kytkeytyy kilpailukyisten joukkoliikennepalvelujen ja kevyempien liikkumismuotojen suosimiseen. Suurilla kaupunkiseuduilla on runsaasti joukkoliikenteen kehittämispotentiaalia. Sisäistä joukkoliikennettä tulee siirtää raiteille tukemalla raitiotien rakentamista ja hyödyntämällä kansallisen raideverkkoa lähiliikenteessä. Pienempien liikennehankkeiden rahoitusta (ns. MAL-rahoitus) tulee jatkossa lisätä ja antaa päätösvalta rahoituksen kohdentamisesta kaupunkiseuduille. Tampereen kaupunkiseudun kasvu Suomen toiseksi suurimpana alueena edellyttää seuraavien liikenneratkaisuja: Joukkoliikenne: 1. Tampereen raitiotien toteutus ja seuturaitiotien suunnittelu, 2. joukkoliikenteen tuen ja lähijunaliikenteen vuorotiheyden lisääminen, 3. pienten MAL-hankkeiden rahoituksen lisääminen Muu liikenne: 1. Valtateiden 3,9 ja 12 parannukset 3. Etelän suunnan raidekapasiteetin lisääminen 2. Tampere-Pirkkalan lentoaseman kehittäminen 4. Työllisyys tulee priorisoida. Työllisyyskehityksen vaikutukset kasautuvat suurille kaupunkiseuduille. Rakenteellisista ja suhdannesyistä johtuva työttömyys heikentää aluetaloutta ja elinvoimaa. Kehitys tulee kääntää panostamalla uusiin työpaikkoihin erityisesti korkean osaamisen kaupunkiseuduilla. Korkeakoulusektorilla tulee tähdätä vahvoihin ja monialaisiin yksiköihin ja innovaatioympäristöihin. Kasvun kärjiksi tulee nostaa digitalisaatio, cleantech ja materiaaliteknologia sekä vähähiilisyyttä tukevat toimialat. Digitaalisaatio ja modernin infran rakentaminen sopivat älykkäiden ja avoimien kaupunkien rakentamiseen. Kaupunkiseutujen maaseutumaisilla alueilla työpaikkoja tulee synnyttää biotalouteen. Kansainväliset liikenneyhteydet tukevat vientitaloutta. Suomen saavutettavuutta lentoliikenteellä pääkaupunkiseudun ulkopuolella tulee parantaa, ja investoida Tampere-Pirkkalan kansainväliseen lentoasemaan. Sen uusi AiRRport-konsepti voi palvella laajemmin koko väli-suomen tarpeita. 5/11
5. Kuntien uudistumista tulee tukea. Kuntia tulee tukea soteuudistuksen toimeenpanossa ja sen vaatimassa tietojärjestelmäarkkitehtuurin yhtenäistämisessä. Uudistuksen jälkeen kuntien asema elinvoiman kehittäjänä, rahoittajana ja demokraattisena hallinnontasona tulee säilyä vahvana. Kun kunnille osoitetaan uusia tehtäviä tai velvoitetaan niitä hoitamaan nykyisiä tehtäviä, tulee perustuslaissa turvattua rahoitusperiaatetta valtion ja kunnan välillä kunnioittaa. Asia käsitellään seutuhallituksessa. Päätösehdotus: Kuntajohtajakokous 9.1.2015 Seutujohtaja Nurminen: Kuntajohtajakokous päättää omalta osaltaan: hyväksyä kaupunkiseudun hallitusohjelmatavoitteet ja lähettää tavoitteet tiedoksi puolueille, kaupunkiseudun kansanedustajaehdokkaille, Pirkanmaan maakuntahallitukselle, Pirkanmaan ELYkeskukselle, jäsenkunnille, muille suurille kaupunkiseuduille ja medialle. Päätös. Päätösehdotus hyväksyttiin. Kari Kankaala poistui kokouksesta. 6/11
*** 3 PAIKKATIETOPOHJAISEN SEUTUSUUNNITTELUN JA SEURANNAN KEHITTÄMINEN, LOPPURA- PORTTI 2014 Seutusihteeri Pohjonen 23.12.2014 Yhdyskuntarakenteen suunnittelu on seutuyhteistyön keskeinen teema. Myös valtion ohjaus kaupunkiseuduilla painottuu yhdyskuntarakennekysymyksiin. MAL-aiesopimuksessa todetaan, että sopimuskaudella 2013-2015 kunnat ottavat käyttöön paikkatietojärjestelmien mahdollisuudet yhdyskuntarakenteen seurannassa ja sopivat tuotettavista analyyseistä ja käytettävistä mittareista. Paikkatiedon hyödyntämistä kaupunkiseudun yhdyskuntarakenteen suunnittelussa ja seurannassa on selvitetty syksyllä 2014 paikkatietotyöryhmän toimesta. Loppuraportin yhteenvedossa kirjoitetaan: Maankäytön seudullinen suunnittelu on vahvistunut, mutta seudulliset työvälineet ovat edelleen kehittymättömiä. Rakennesuunnitelma ja MAL-aiesopimusmenettely tarvitsevat rinnalleen seudullista paikkatietoa. Paikkatietohanke käynnistyi kesäkuussa 2014 vastauksena MALaiesopimuksen tavoitteeseen kehittää seudullista yhdyskuntarakenteen seurantaa paikkatiedon avulla. Tavoitteena oli myös lisätä paikkatiedon käytettävyyttä suunnittelussa ja päätöksenteossa. Työskentely käynnistyi kokonaiskuvan muodostamisella erilaisista paikkatietohankkeista ja hyvistä kansallisista käytännöistä. Alkuvaiheessa selvitettiin myös kuntien käytänteet, tiedon saatavuus ja tekniset ratkaisut paikkatiedon jakelussa. Seuraavaksi kartoitettiin seudulliset tietotarpeet ja niihin vastaaminen paikkatietoja harmonisoimalla. Tietotarpeissa korostui rakennesuunnitelman ja MAL-aiesopimuksen aineistotarpeet ja niiden saatavuus. Työssä pohdittiin myös keinoja paikkatiedon parempaan hyödyntämiseen. Lopuksi laadittiin toimenpidesuositukset etenemisestä kohti seudullista paikkatietopalvelua. Työstä vastasi kuntien paikkatietoasiantuntijoiden työryhmä seututoimiston organisoimana. Työn tuloksina voidaan todeta seuraavat asiat: 1. Hankkeessa organisoitiin onnistuneesti seudun paikkatietoasiantuntijat verkostoksi, jota voidaan hyödyntää jatkotyössä. 2. Hankkeessa muodostettiin kokonaiskuva käynnissä olevista paikkatietohankkeista. Niiden todettiin täydentävän toisiaan, mutta vaativan jatkossa parempaa koordinointia. 3. Hankkeessa todettiin, että kunnilla on välineet, tekniikka ja osaamista MAL-aineistojen tuottamiseen ja avoimeen jakeluun kansallisen Paikkatietoikkunan kautta. 7/11
4. Hankkeessa sovittiin, että MAL-aineistoja pilotoidaan rajapintapalvelussa tammikuussa 2015. Hanke oli ensimmäinen vaihe seudullisen paikkatietopalvelun muodostamista. Siinä painotus oli tiedon määrittelyn ja teknisen tuotannon kysymyksissä. Ensimmäisen vaiheen tulokset osoittavat tarpeen jatkaa paikkatiedon kehittämistä seudullisen toimintamallin pohdinnalla. Toimenpidesuosituksina esitetään jatkotyöskentelyä, jossa selvitetään mm. miten seudullinen paikkatietopalvelu on parasta organisoida ja mitä paikkatietotehtäviä siihen liitetään. Tämän lisäksi seututoimisto ja paikkatietoryhmä vastaisivat jo sovittujen MAL-aineistojen saattamisesta rajapinnoille. Paikkatietotyöryhmän kokoonpano esitetään raportissa. Liite: -loppuraportti, Paikkatieto 2014/18.12.2014 Päätösehdotus: Kuntajohtajakokous 9.1.2015 Seutujohtaja Nurminen: Kuntajohtajakokous päättää hyväksyä paikkatietohankkeen loppuraportin 2014, että seudullisen paikkatietopalvelun kehittämiseksi sekä organisaatiovaihtoehtojen ja kustannusten vertailemiseksi valmistellaan ehdotus ja että paikkatietoryhmä jatkaa työskentelyä MAL-aineistojen tuottamiseksi ja saattamiseksi rajapinnoille. Päätös. Päätösehdotus hyväksyttiin. 8/11
* 4 KESKUSTELTAVAT ASIAT (45 min) Kuntajohtajien info- ja keskusteluasiat: Seutujohtajan infoasiat: SOTE-uudistuksen toimeenpano Kuntajohtajakokouksen 2. varapuheenjohtajan nimeäminen. Seuraavassa kokouksessa. Rakennesuunnitelman käsittely kunnissa: aineisto, esittelymateriaali ja mediatuki. Kokoustiedotteet: MASTO-työryhmä 4.12.2014 9/11
5 PÄÄTEEMAT JA SEURAAVAT KOKOUKSET (5min) Sovitaan valmisteluun otettavat pääteemat ja valmistelukumppanit. 9.1.2015 Hallitusohjelmatavoitteet Paikkatietohanke Kuntaprosessien tuottavuus (Mika Uusi-Pietilä klo 10.00) 23.1.2015 AiRRport-konsepti, vaiheen 2 tulokset, Virkkunen ja Neilimo Eu-yhteystoiminnan tulokset 2014 ja tavoitteet 2015, Räikkönen 6.2.2015 Toisen asteen koulutuksen kehittäminen Päivähoidon sopimuksen päivittäminen Maakuntakaava ja kj:t (maakuntaliitto klo 13.00) 20.2.2015 Jätevesipuhdistamo Oy 6.3.2015 Joukkoliikenneyhteistyösopimuksen päivittäminen Tilinpäätös 2014 Palaute seututyöryhmille vuodelta 2014 20.3.2015 MAL2- sopimuksen seuranta v. 2014 MAL3-aiseopimuksen tavoitteet ja valmistelun organisointi 17.4.2015 30.4.2015 TA 2016 lähetekeskustelu 15.5.2015 Eu-yhteystoiminnan tulokset 2014 ja tavoitteet 2015 29.5.2015 12.6.2015 26.6.2015 10/11
6 KOKOUKSEN PÄÄTTÄMINEN Puheenjohtaja päätti kokouksen klo 9.35. Kokouksen jälkeen Mika Uusi-Pietilä esitteli Minutor Oy:n kokemuksia kuntaprosessien tehostamisesta. 11/11