Onko puun hiili arvokkaampaa kuin puun kuitu? Ekosysteemipalveluiden arvottaminen Paula Horne Pellervon taloustutkimus PTT Metsäteollisuus ry, 10.5.2011
Esityksen sisältö Ekosysteemipalvelut ja niiden kytkennät Arvottaminen ja arvottamismenetelmät Esimerkkejä arvottamisesta Markkinoiden luominen ja tuotteistaminen
Ekosysteemipalvelujen käsite Yleistynyt YK:n Vuosituhannen ekosysteemiarvioinnista (Millenium Ecosystem Assessment MEA, 2001-2005) Varsinaisia palveluja ovat: 1) tuotantopalvelut (esim. ravinto, vesi, puutavara ja kuidut) 2) säätelypalvelut (liittyvät esim. ilmastoon, virtaamiin, jätteiden puhdistukseen ja vedenlaatuun) 3) kulttuuripalvelut (tarjoavat esim. virkistystä, esteettistä mielihyvää ja henkisiä hyötyjä) Neljäs ryhmä, tukipalvelut (ylläpitopalvelut), ovat edellytyksenä muille palveluille. 4) tukipalvelut (esim. maanmuodostus, fotosynteesi ja ravintokierto). (Ecosystems and Human Well-Being: A Framework... 2005, 78).
Ekosysteemipalveluiden kytkennät Ekosysteemipalvelut ovat yhteistuotantoa (joint production) Vanha dilemma: tuotetaanko kaikki palvelut samalla alueella (samalla hehtaarilla) vai erikoistuen alueittain Erilaisia ekosysteemipalveluita tuottavat niin talousmetsät kuin suojelualueetkin Yleensä painotus erilainen Jotkin saattavat palvelut poissuljettu tai yhteensopimattomia
Biodiversiteetin, ekosysteemipalveluiden ja biotalouden kytkentä Biodiversiteetti ja ylläpitävät palvelut tuottavat ekosysteemitpalvelut Ekosysteemipalvelut ovat luonnon tuottamia hyötyjä ihmisille Biotaloudessa ihminen käyttää ja jalostaa ekosysteemipalveluita Horne, 2011
Arvottaminen Mitä on arvottaminen? Rahamääräisen arvon määrittäminen varannolle tai virralle (haitalle) Miksi markkinattomien hyötyjen arvottamista? Kaikilla hyödyillä ei ole markkinoita Mahdoton luoda markkinat (esim. puhdas ilma) Rajatut markkinat (esim jokamiehenoikeus) Maankäytön ja metsänhoidon suunnittelu Esimerkiksi puuntuotannon riippuvuus muista ekosysteemipalveluista
Puuntuotanto on riippuvainen muista ekosysteemipalveluista Puulajit Mikrobit ja sienet Biodiversiteetti Säätelevät palvelut Hajottaminen Mikä on näiden arvo puuntuotannossa? Ylläpitopalvelu Yhteyttäminen Ravinnekierto
mutta myös tuottaa ohessa muita ekosysteemipalveluita Tulvasäätely Eroosion esto Hiilensidonta Virkistys Maisema Mikä on näiden arvo? Ylläpitopalvelut Kulttuuripalvelut Tuotantopalvelut Biojalosteet puusta Keräilytuoteet Riista
Mikä on ekosysteemipalveluiden taloudellinen arvo? Metsien ekosysteemipalveluista lähinnä vain puulla on markkinoilla määräytyvä hinta Suurin osa palveluista on markkinattomia ja usein kaikkien vapaasti käytettävissä olevia - ostajan ja myyjän määrittely vaikeaa tai mahdotonta - markkinoiden ja hinnan puuttuessa mahdollinen omistaja ei usein hyödy näiden palveluiden tuottamisesta - jäävät päätöksenteossa helposti vähälle huomiolle, vaikka ihmiselle usein elintärkeitä Palveluilla voi olla huomattavaa taloudellista arvoa, vaikka markkinoita ei olisi
Arvottamismenetelmät 1/3 Markkinahinnat Vastaavien tuotteiden hinnat (asuntomarkkinat) Tuotantokustannukset (ongelmana kysynnän puute ei markkinatilannetta)
Arvottamismenetelmät 2/3 Todennettuun käytökseen perustuvat menetelmät Hedonisten hintojen menetelmä Asunto viheralueen vieressä maksaa enemmän kuin vastaava ilman viheraluetta Matkakustannusmenetelmä Ihmiset ovat valmiita maksamaan virkistysaluekäynneistään (matkat, aika, muut kustannukset) Ilmaistuihin preferensseihin perustuvat menetelmät Ihmiset haluavat muutoksia / vaihtoehdon, joka ei ole vielä tarjolla tai jolle ei ole markkinoita (politiikka, uusi metsien käsittelytapa, biodiversiteetti)
Arvottamismenetelmät 3/3 Ilmaistujen preferenssien menetelmät Avovastauksiin perustuvat tekniikat Annettuihin vaihtoehtoihin perustuvat tekniikat Hypoteettisten markkinoiden Valintamenetelmät Arvojärjestys Pisteyttäminen menetelmä Hypoteettinen valintamenetelmä Dikotominen hypoteettisten markkinoiden menetelmä
Esimerkki: Suomen metsien tuotantopalveluiden arvo Lähtinen, 2010
Mean forest TEV (US$/ha) Esimerkki: Vuosittainen hyötyvirta Välimeren maiden metsistä 350 300 250 200 Passive use values Carbon sequestration Watershed protection Recreation and hunting NTFPs Grazing Timber and fuelwood Kulttuuripalvelut Säätelypalvelut Tuotantopalvelut 150 100 50 0-50 Morocco Algeria Tunisia Syria Turkey Croatia Italy Portugal Source: Croitoru and Merlo, 2005. Pagioli WB
Kuka hyötyy metsien ekosysteemipalveluista? Ainespuu Energia- ja polttopuu Joulukuuset Riista Keräilytuotteet Maisema Vesitalous Melun torjunta Hiilensidonta omistaja, jalostajat, kuluttajat jokamieskäyttäjät paikallisyhteisö globaaliyhteisö kansantalous
Ekosysteemipalveluiden markkinoiden luominen 1. Ekosysteemipalveluiden ymmärtäminen Ekosysteemi: vesitalous arvon ja talouden ymmärtäminen Kastelu Vesivoiman tuotto Maanviljelijät Vesivoimala Kuluttajat Ruoka Sähkö Pohjavesi Vesiyhtiö Maanomistajat Vesijohtovesi Maksu 2. Palvelun käyttäjien maksuhalukkuus 3. Palvelun tuottajien tunnistaminen 4. Markkinoiden luominen
Mitä hyötyä tuotteistamisesta olisi? Markkinoiden luominen kannustaisi metsänomistajia ylläpitämään myös sellaisia palveluita, joista he eivät itse muuten hyötyisi täydentäisi julkista ohjausta Metsänomistajakunnalle kokonaisuutena puuntuotanto jatkossakin tärkein rahantuoja ja muiden ekosysteemipalveluiden tuotteistamisen merkitys on paikallinen Markkinoiden luominen täydentäisi kuitenkin metsänomistajien tuotevalikoimaa Markkinoita ei voida luoda kaikille ekosysteemipalveluille, mutta esimerkiksi näitä on tuotteistettu maailmalla: luonnon monimuotoisuus maisema vesi hiilen sidonta
Esimerkkejä tuotteistamisesta Suomessa ja kansainvälisesti Suomi, esimerkkejä: puulla ja keräilytuotteilla on olemassa markkinat maiseman tuotteistamista tapahtuu jossain määrin mm. matkailun kautta metsien sertifiointi periaatteessa luo markkinoita tietynlaiselle metsien hoitotavalle Maailmalla monissa palveluissa usein ostajana valtio tai globaali yhteisö, esim. Petojen suojelukorvaukset saamelaiskylille (Ruotsi) Bush Tender suojeluohjelma (Australia) Monet PES-ohjelmat kehitysmaissa Kniivilä ym. 2011
Kuitenkin myös markkinalähtöisempiä esimerkkejä: Luontoarvopankit (Conservation Banking, USA): metsänomistajat tuottavat luontoarvoja, joita yritykset ostavat Pullovesiyhtiöt Vittel ja Evian maksavat maanomistajille lähteidensä valuma-alueen suojelusta (Ranska) Lääkeyhtiöt maksavat korvauksia (valtioille, esim. Costa Rica) eliölajinäytteistä ja osan mahdollisista voitoista Valuma-alueiden kunnossapito (esim. vesivoimayhtiöt maksajina, maanomistajat kunnossapitäjinä) Myös kansallispuistojen pääsymaksut (esim. USA, Kenia) Myös New Yorkin puhtaan juomaveden turvaaminen esimerkki ekosysteemipalveluiden turvaamisen tuottamista säästöistä Kniivilä ym. 2011
Esimerkkejä erilaisista ekosysteemipalvelumaksuohjelmista Costa Rica: Ecomarkets Project (US$33 million WB + US$8 million GEF) Markkinoiden luonti, maksu yksityisille maanomistajille; biodiversiteetti, kasvihuonekaasujen vähentäminen, vesitalouspalvelut Colombia/Costa Rica/Nicaragua: Regional Integrated Silvopastoral Ecosystem Management Project (US$4.5 million GEF) Maksu maankäyttäjille, uusien metsälaidunnusmenetelmien käyttöönotto; biodiversiteetti Etelä-Afrikka: Cape Action Plan for the Environment (US$9 million GEF) Osapuolten tunnistaminen ja instituutioiden luominen; vesitalouspalvelut, turismi, kukkien vienti, kasvien osat lääketeollisuuteen yms. Meksiko: Environmental Services Project (US$83 million WB + US$15 million GEF) Ekosysteemipalveluiden tunnistaminen ja markkinoiden luominen Maailmanlaajuinen: LULUCF carbon projects (US$30 million BioCarbon Fund) Kestävä maankäyttö, hiilensidonta, aavikoitumisen estäminen WB=Maailmanpankki, GEF=Global Environment Facility, LULUCF=Land use, land-use change and forestry
Onko puun hiili arvokkaampaa kuin puun kuitu? Kenen näkökulmasta? Kuka hyötyy, kenelle haittaa/kustannuksia? Mikä on markkinatasapaino (kysyntä / tarjonta) kummallakin tuotteella? (Laskeva rajahyöty) Arvokkainta = yhteistuotanto Puu Ainespuu + sitoutunut hiili