Energiantuotannon toimenpideohjelma toimenpiteiden määrittäminen ja raportointi 9.4.2009
Sivu 1/19 Sisältö 1 OHJEEN TARKOITUS JA TOTEUTUS 2 2 ELINKEINOELÄMÄN ENERGIATEHOKKUUSSOPIMUKSEN ENERGIATUOTANNON TOIMENPIDEOHJELMA 3 2.1 Sopimuksen tavoitteet 3 2.2 Energiayrityksen velvoitteet energiatehokkuussopimuksessa 3 3 ENERGIATEHOKKUUSTOIMENPITEIDEN ARVIOINTI JA RAPORTOINTI 4 3.1 Sopimuksen piiriin kuuluvat energiatehokkuutta parantavat toimenpiteet 4 3.2 Energiatehokkuustoimenpiteitten tunnistaminen 5 3.3 Tarkastelun taseraja 6 3.3.1 Toimipaikkakohtainen 6 3.3.2 Verkkokohtainen 7 3.4 Lähtötiedot energiatehokkuuden laskentaan 7 3.5 Energiatehokkuusinvestointien luokittelu seurantajärjestelmässä 7 3.5.1 Energiansäästötoimenpide (ES) 8 3.5.2 Tuotannollinen toimenpide (TT) ja ympäristötoimenpide (YM) 8 4 ENERGIATEHOKKUUSINVESTOINNIN MÄÄRITTÄMINEN JA TAKAISINMAKSUAIKA 8 5 TOIMENPITEIDEN ELINIÄN MÄÄRITTÄMINEN 9 6 ENERGIATEHOKKUUSTOIMENPITEIDEN LASKENTAESIMERKKEJÄ 9 6.1 Laskennan perusteet 9 6.2 Esimerkki 1. Omakäyttösähkön käytön tehostaminen 10 6.3 Esimerkki 2. Kokonaishyötysuhteen parantaminen lauhdetuotannossa 11 6.4 Esimerkki 3. CHP-laitoksen paisuntahyötysuhteen parantaminen 12 6.5 Esimerkki 4. Vesivoimalaitoksen turbiinin hyötysuhteen paraneminen 15 6.6 Esimerkki 5. Vesivoimalaitoksen ohijuoksutuksen vähentäminen 16 6.7 Esimerkki 6. Mekaanisen pumpun korvaaminen sähkökäyttöisellä vesivoimalaitoksessa 16 6.8 Esimerkki 7. Investointi savukaasulauhduttimeen 17 6.9 Esimerkkitoimenpiteiden raportointi järjestelmään 18 7 LISÄTIETOJA OHJEISTUKSESTA 20 Liitteet Liite 1. Energiatehokkuustoimenpiteiden raportointi
Sivu 2/19 1 OHJEEN TARKOITUS JA TOTEUTUS Elinkeinoelämän puitesopimus energiankäytön tehostamisesta ja energiantuotannon toimenpideohjelmasta astui voimaan vuoden 2008 alussa. Toimenpideohjelma ulottuu vuosille 2008-2016. Ohjelman kattavuustavoitteena on saada 80 % energiantuotannosta (ml. sähkön ja lämmön yhteistuotanto sekä sähkön ja lämmön erillistuotanto) sopimuksen piiriin. Ohjelman määrällisenä tavoitteena on toteuttaa energiantuotannon tehostamistoimia niin, että sopimusyrityksissä vuoden 2016 loppuun mennessä on saavutettu 1000 GWh säästö primäärienergiankäytössä ja 1000 GWh sähköntuotannon tehostuminen sähköenergiaksi laskettuna verrattuna kehitykseen ilman uusia energiankäytön tehostamistoimia. Toimenpideohjelmassa sovittiin, että vuoden 2008 loppuun mennessä selvitetään ja sovitaan menetelmät, jolla energiatehokkuutta seurataan ja mitataan. Tämä ohje on laadittu tätä tarkoitusta varten. Sopimukseen liittyneiden yritysten tulee asettaa itselleen määrälliset energiatehokkuustavoitteet. Näitä tavoitteita seurataan ja raportoidaan tämän ohjeen mukaisella tavalla. Tavoitteen täyttymistä seurataan liittyneiden yritysten osalta energiatehokkuussopimuksen seurantajärjestelmällä. Seurantajärjestelmä on yritysten käytössä internetissä ja siihen yritykset voivat raportoida tehostamistoimiaan sitä mukaa kun niitä tehdään. Tämä ohje esittää, miten energiatehokkuustoimenpiteet tunnistetaan ja raportoidaan energiatehokkuussopimuksen seurantajärjestelmään. Ensisijaisesti tämän raportin ohjeilla pyritään antamaan opastusta, kuinka sopimukseen liittyneet yritykset raportoivat muissa kuin TEM:n tukemissa Motivan mallin mukaisissa energiakatselmuksissa havaitut energiankäytön tehostamistoimenpiteet. Energiakatselmuksissa raportoidut toimenpiteet ja säästöarviot saadaan energiatehokkuussopimuksen seurantajärjestelmään suoraan energiakatselmustoiminnan seurantajärjestelmästä ja näihin yritykset tekevät liitteen 1mukaiset päivitykset. Pöyry Energy on laatinut tämän ohjeen Energiateollisuus ry:n ja Motivan toimeksiannosta. Projektin toteuttamiseksi toimeksiantajan puolelta on työhön ollut käytettävissä ja suurena apuna ohjausryhmä: Ari Anttila (TVO), Timo Arponen (Helsingin Energia), Seppo Haapajoki (Fortum Oyj), Pertti Koski (Motiva Oy), Eero Kuusela (Savon Voima Oy), Jukka Leskelä (Energiateollisuus ry), Johanna Mehtälä (Kemijoki Oy), Jouko Rämö (Pohjolan Voima Oy), Virpi Tienhaara (Vantaan Energia Oy), Markku Harmaala (Energiateollisuus ry) sekä Milja Aarni (Energiateollisuus ry). Pöyryn puolelta työhön osallistuivat Ilkka Heikkilä, Teemu Kivimäki ja Päivi Aaltonen. Ohjeistuksen luomisen yhteydessä on toimeksiantajan asiantuntijaryhmän ja konsultin kanssa sovittu tässä yhteydessä käytettäviksi tiettyjä luokittelu- ja laskentatapoja, joita käydään lähemmin läpi raportin alakohtien yhteydessä. Sovittuja luokittelu- ja laskentatapoja käytetään, ellei ole perusteltuja syitä poiketa ohjeistuksesta. Samassa yhteydessä on sovittu, mitkä toimenpiteet rajataan energiatehokkuustoimenpiteiden ulkopuolelle. Raportin käytettävyyttä on parannettu esimerkeillä. Laskentaesimerkit on pyritty saamaan käytännönläheisiksi ja osa on todellisia esimerkkitapauksia yrityksistä. Esimerkkejä on tämän työn yhteydessä laajennettu yleisiksi ohjeiksi, jotta sopimukseen liittyneet yritykset voivat hyödyntää niitä energiatehokkuussopimuksen raportoinnin
Sivu 3/19 yhteydessä. Esimerkkitapauksiksi on lisäksi pyritty valitsemaan kohteita, joissa energiatehokkuuden paranemisen vaikutusta on ollut vaikeaa määrittää. 2 ELINKEINOELÄMÄN ENERGIATEHOKKUUSSOPIMUKSEN ENERGIATUOTANNON TOIMENPIDEOHJELMA 2.1 Sopimuksen tavoitteet Energiantuotannon toimenpideohjelma on osa elinkeinoelämän ja työ- ja elinkeinoministeriön energiatehokkuussopimusta. Sopimus astui voimaan vuoden 2008 alussa ja ulottuu vuoden 2016 loppuun. Energiantuotannon toimenpideohjelman tavoitteena on toteuttaa energiantuotannon tehostamistoimia niin, että sopimusyrityksissä on vuoteen 2016 mennessä saavutettu 1000 GWh:n säästö primäärienergiankäytössä ja 1000 GWh sähköntuotannon tehostuminen sähköenergiaksi laskettuna verrattuna kehitykseen ilman uusia energiankäytön tehostamistoimia. Kattavuustavoitteena oli, että vähintään 80 % energiantuotannon vuosienergiasta (ml. sähkön ja lämmön yhteistuotanto sekä sähkön ja lämmön erillistuotanto) on liitetty sopimuksen piiriin. Tämä tavoite ylittyi jo sopimuksen ensimmäisenä vuonna. 2.2 Energiayrityksen velvoitteet energiatehokkuussopimuksessa Sopimukseen liittyneen yrityksen tulee nimetä yrityskohtainen vastuuhenkilö ja tarvittaessa toimipaikkakohtaisia energiavastuuhenkilöitä; yrityskohtainen vastuuhenkilö toimii yhteyshenkilönä toimenpideohjelman toimeenpanoon liittyvissä asioissa. Yritys sitoutuu energiatehokkuuden jatkuvaan parantamiseen ottamalla käyttöön energiatehokkuusjärjestelmän seuraavasti: Yritys i. liittää energia-asiat energiatehokkuusjärjestelmän mukaisesti yrityksessä olemassa olevaan johtamisjärjestelmään 12 kuukauden kuluessa sopimusjärjestelmään liittymisestä ii. varmistaa johdon katselmuksella 24 kuukauden aikana sopimusjärjestelmään liittymisestä, että yritys on ottanut käytännön toimissaan huomioon energiatehokkuuden jatkuvan parantamisen energiatehokkuusjärjestelmässä kuvatulla tavalla iii. sitoutuu käyttämään energiatehokkuusjärjestelmää koko sopimuskauden määrittelemän ajan Ne yritykset ja toimipaikat, joissa ei ole käytössä johtamisjärjestelmää, johon energiatehokkuuden voisi kytkeä, eikä sellaisen käyttöönotto ole tarkoituksenmukaista, laativat energiatehokkuuden toimintasuunnitelman ja päivittävät sitä tarkoituksenmukaisella tavalla vähintään kolmen vuoden välein. Yritys asettaa itselleen määrällisen energiatehokkuustavoitteen energiatehokkuusjärjestelmän käyttöönoton yhteydessä.
Sivu 4/19 Menettelyn tarkoituksena on, että sisällyttämällä energiatehokkuus johtamisjärjestelmään yritys ottaa energiatehokkuuden huomioon kaikessa toiminnassaan. Yrityksen tulee arvioida kaikkien investointiensa ja toimintatapamuutostensa mahdolliset energiatehokkuushyödyt ja raportoida ne osana energiatehokkuussopimusta. Yritys on velvoitettu raportoimaan vuosittain helmikuun loppuun mennessä edellisen vuoden energiankäyttöön liittyvistä tehostamistoimista sekä muiden toimenpideohjelmaan liittyvien toimien toteutumisesta toimipaikkakohtaisesti energiatehokkuussopimuksen seurantajärjestelmään. 3 ENERGIATEHOKKUUSTOIMENPITEIDEN ARVIOINTI JA RAPORTOINTI 3.1 Sopimuksen piiriin kuuluvat energiatehokkuutta parantavat toimenpiteet Jokaisella tuotantolaitoksella toteutettavalla muutoksella olipa kyseessä investointi tai toimintatapoihin liittyvä muutos voi olla energiatehokkuuteen liittyviä vaikutuksia. Tarkoituksena on, että kaikki muutokset arvioidaan ja jos muutoksista koituu energiatehokkuushyötyjä, ne raportoidaan. Energiatehokkuutta tuottavia investointeja ja muutoksia syntyy sekä yrityksen normaalin käyttö- ja kunnossapitotoiminnan ja johtamisjärjestelmän seurauksena että erillisten energiakatselmusten tuloksena. Energiatehokkuuden parantumiseksi katsotaan kaikki toimenpiteet, jotka joko tehostavat sähköntuotantoa tai primäärienergian käyttöä. Energiatehokkuussopimuksen mukaisesti sopimusjärjestelmään liittynyt yritys raportoi kaikki tällaiset muutokset. Energiatehokkuussopimuksen raportointi tapahtuu internet-pohjaisella seurantajärjestelmällä. Yritykset voivat tähän raportoida toteuttamansa toimenpiteet reaaliaikaisesti. Liitteessä 1 on kuvattu, mitä tietoja energian käytön tehostamistoimenpiteistä raportoidaan seurantajärjestelmään. Liitteessä esitetään erikseen TEM tukemien katselmusten toimenpiteiden seurantatiedot sekä muiden tehostamistoimenpiteiden seuranta- ja raportointitiedot. Tässä ohjeessa esitetään yleiset periaatteet ja ohjeet: - sähkön tuotannon tehostamisen ja - primäärienergiankäytön säästön laskemiseksi ja määrittämiseksi. Yritys raportoi nämä energiatehokkuustoimet toimipaikkakohtaisesti energiatehokkuussopimuksen seurantajärjestelmään. Yritys voi hyödyntää järjestelmää omien tehostamistavoitteidensa seuraamisessa. Niissä tapauksissa, joissa yrityksen jossakin toimipaikassa tehty tehostamistoimi vaikuttaa yrityksen toisen toimipaikan primäärienergian tarpeeseen tai sähkön tuotannon tehokkuuteen, raportoidaan toimipaikkakohtaiset arvot kokonaisuuden kannalta oikein ja toimipaikkakohtaisesti ilmoitettavista säästöistä voidaan sopia yrityksessä erikseen.
Sivu 5/19 3.2 Energiatehokkuustoimenpiteitten tunnistaminen Useat investoinnit ja muut toimenpiteet ovat energiankäyttöä tehostavia. Tällaisia voivat olla esimerkiksi - laitoksen omakäyttösähkön kulutusta vähentävät toimenpiteet - hukkalämpöjen hyödyntäminen, lämpöhäviöiden vähentäminen ja polttoaineenergian käytön tehostamiseen liittyvät toimenpiteet - hyötysuhdetta parantavat perusparannukset Sopimusjärjestelmässä energiatehokkuustoimenpiteiksi katsotaan myös tuotannollista tehokkuutta tuottavat investoinnit ja toimenpiteet, kuten - vesivoimaloiden ohijuoksutusta vähentävät toimenpiteet - voimalaitoksen rakennusasteen nosto - laitosten energiatehokkuutta parantavat ajotapamuutokset Useat toimenpiteet voivat samanaikaisesti sekä tehostaa energiantuotantoa että lisätä primäärienergian ja/tai omakäyttösähkön kulutusta. Seuraava esimerkki valaisee tilannetta: Esimerkkinä voidaan mainita kaukolämpövastapaineturbiinin revisio, jonka seurauksena turbiinin paisuntahyötysuhde paranee. Tällöin turbiinin sähköteho kasvaa ja lämpöteho pienenee samalla kattilateholla, eli laitoksen rakennusaste kasvaa. Ajettaessa laitosta lämmöntarpeen mukaan, täytyy tällöin laitoksen polttoainetehoa kasvattaa samaan lämmöntuotantoon pääsemiseksi, mikäli tämä on mahdollista. Samalla lisääntyvät laitoksen sähköntuotanto, primäärienergian kulutus sekä omakäyttösähkön kulutus vastaavasti. Mikäli kyseisen laitoksen polttoainetehoa ei voida lisätä laitoksen käydessä jo täydellä teholla, täytyy puuttuva lämpö korvata muulla tuotannolla. Tällaisessa tapauksessa raportoidaan energiatehokkuussopimuksen seurantajärjestelmään syntyvä lisänettosähkö sähköntuotannon tehostumisena. Järjestelmään raportoidaan myös kasvanut primäärienergian tarve lämmöntuotantoon. Tällaista lisääntynyttä primäärienergian kulutusta ei kuitenkaan lasketa negatiivisena tehostumisena arvioitaessa yrityksen omaa tai toimialan yhteistä energiatehokkuustavoitetta. Sitä ei myöskään lasketa mukaan yrityksen määrittäessä itselleen energiatehokkuustavoitetta. Tällaisen tapauksen laskentaa ja raportointia ohjeistetaan luvussa 6.4 olevassa esimerkissä. Tavanomaisia määräajoin toteutettavia kunnossapitotoimenpiteitä ei katsota energiatehokkuustoimenpiteiksi. Myös elinkaaren päässä olevan tai rikkoutuneen laitteen tilalle hankittavaa uutta vastaavantasoista laitetta ei katsota energiatehokkuustoimenpiteeksi. Sen sijaan, jos uusi laite on energiatehokkaampi, voidaan energiankulutuksen erotus tai lisätuotanto laskea energiatehokkuuden parantumiseksi. Säännöllisiä turbiinirevisioita ei pääsääntöisesti katsota energiatehokkuustoimenpiteiksi, jos ne suoritetaan laitetoimittajan ohjeen tai laitoksen oman kunnossapito-ohjelman mukaisessa aikataulussa. Jos revisiossa saavutetaan alkuperäistä parempi
Sivu 6/19 energiatehokkuus tai sitä aikaistetaan, voidaan tämä energiatehokkuuden parantuminen raportoida. Esimerkiksi lauhdeperällä varustetun CHP-laitoksen kokonaishyötysuhde voi parantua muuttamalla turbiinin lauhdeperää siten, että turbiinin loppupää tarvitsee vähemmän jäähdytyshöyryä. Saavutettua kokonaishyötysuhteen parannusta vastaava primäärienergiankäytön säästö tai sähkön tuotannon tehostuminen voidaan raportoida energiatehokkuuden parantumisena. Vastaavasti jos moottorin rikkoutumisen yhteydessä vaihdetaan moottori hyötysuhteeltaan parempaan, on hyötysuhteen parantumisen ansiosta saavutettu energiansäästö/tehostuminen raportoitavissa. 3.3 Tarkastelun taseraja Energiatehokkuuden arviointiin vaikuttaa se, miten yritys asettaa toimintansa tai tarkasteltavan toimenpiteen taserajat. Taseraja voisi periaatteessa olla mikä hyvänsä seuraavista: 1. Toimipaikkakohtainen 2. Verkkokohtainen (kaukolämpö) 3. Yrityskohtainen (tätä ei sovelleta Energiatehokkuussopimuksen seurannassa) 4. Valtakunnallinen (tätä ei sovelleta Energiatehokkuussopimuksen seurannassa) Energiatehokkuussopimus perustuu toimipaikkakohtaiseen lähestymistapaan ja sitä on pääsääntöisesti käytettävä energiatehokkuuden laskennassa. Kaukolämpöä tuottavan laitoksen muutosten tapauksessa pääsääntöisesti lasketaan muutoksen vaikutus kaukolämpöverkon muiden laitosten energiankulutukseen ja -tuotantoon, mikäli toimenpide niihin vaikuttaa. Yrityksen on mahdollisuus poiketa tästä pääsäännöstä vain erityisistä syistä. Energiatehokkuutta arvioitaessa ei tule käyttää valtakunnallista tai sähkömarkkinan suuruista taserajaa. Näin ollen jonkun toimenpiteen vaikutusta esimerkiksi pohjoismaisen sähkömarkkinan alueella tapahtuvaan muuhun tuotantoon oman tai muun toimijan - ei tule laskea ja raportoida energiatehokkuushyödyksi tässä järjestelmässä. Seuraavassa on esitelty eri tavalla asetettujen taserajojen vaikutus energiatehokkuuden määrittämiseen ja siihen mitä vaikutuksia erilaisilla taserajoilla on energiatehokkuuden kannalta. 3.3.1 Toimipaikkakohtainen Energiatehokkuustoimenpiteet kohdistuvat yksittäiselle voima- tai lämpölaitokselle siten, että taserajana on laitoksen ulkoseinät tai yksittäisen lämpökeskuksen tapauksessa kaukolämpöverkko. Tällöin kaikkien tehokkuustoimenpiteet vähentävät joko kyseisen laitoksen primäärienergian tai omakäyttösähkön kulutusta tai tehostavat sähköntuotantoa.
Sivu 7/19 3.3.2 Verkkokohtainen Kaukolämpöverkossa, jossa on useita voimalaitoksia tai lämpökeskuksia, lasketaan/arvioidaan energiatehokkuustoimenpiteiden vaikutus koko lämpöverkon alueella. Tällöin esimerkiksi yhteistuotantolaitoksen kaukolämmöntuotannon tehostuminen vähentäisi mahdollisesti erillistuotantoa jollakin lämpökeskuksella ainakin osan aikaa vuotta. 3.4 Lähtötiedot energiatehokkuuden laskentaan Lähtötiedot energiankäytön tehostumisen arviointiin voidaan saada eri lähteistä. Usein Motivan mallin mukaista energia-analyysia tai vastaavaa selvitystä voidaan käyttää pohjatietona raportoitaessa energiankäytön tehostumista. Lähtötiedot tulee lähtökohtaisesti arvioida tulevien vuosien tuotanto- ja hinta-arvioiden mukaan. Hinta- ja kustannustietoina (polttoaineet, lämpö, sähkö, päästöoikeus jne.) käytetään sen hetkistä parasta arviota, vastaavasti kuin investoinnin taloudellisia edellytyksiä laskettaessa. Tuotanto- ja prosessitietoja arvioitaessa voidaan käyttää apuna historiatietoja. Tavallisesti tehostamislaskelmissa on tapana käyttää esimerkiksi yhden kalenterivuoden laitosmittaustietoja (määrät, lämpötilat, paineet, hyötysuhteet, sähkötehot, käyntiajat, kuormatasot, häviöt) ja laskea tehdyn parannustoimen vaikutuksen tähän mittaustietoon verrattuna. Tällöin tulee otettua huomioon laitoksen ajoaika, kuormatasot, seisokit yms. tavanomaiseen käyttöön liittyvät seikat, jotka vaikuttavat energiatehokkuuslaskelmiin olettaen, että laskelmien perusteeksi valitun vuoden tiedot edustavat tyypillistä laitoksen tuotantovuotta. Lähtötietojen suhteen tulee varmistua niiden oikeellisuudesta. Lähtötietoina energiankäytön tehostamislaskelmille voidaan käyttää myös laitoksella tehtyjä erillisiä mittauksia (esimerkiksi käyttöhyödykejärjestelmien kuten paineilmajärjestelmän tai turbiinin mittauksia). Muina lähtötietoina voidaan käyttää esimerkiksi pumppujen ja puhaltimien ominaiskäyriä ja hyötysuhteita, moottorien hyötysuhteita ja tehoa jne. Kyseisten laitteiden vuotuiset kuorma- ja käyntiajat saadaan tyypillisesti laitoksen tiedonkeruujärjestelmästä. Jos tämä ei ole mahdollista, tulee kuorma- ja käyntiajat arvioida luotettavasti tai tehdä riittävän pitkiä erillisiä mittauksia luotettavan lähtötiedon saamiseksi. 3.5 Energiatehokkuusinvestointien luokittelu seurantajärjestelmässä Muut kuin Motivan mallin mukaisissa katselmuksissa havaitut energiatehokkuustoimenpiteet raportoidaan Motivan seurantajärjestelmään johonkin seuraavista kolmesta kategoriasta: 1. Energiansäästötoimenpide (ES) 2. Tuotannollinen toimenpide (TT) 3. Ympäristötoimenpide (YM)
Sivu 8/19 Useissa muutoksissa on useampi kuin yksi tarkoitus. Muutos voi esimerkiksi vähentää energiankulutusta ja päästöjä tai se voi lisätä tuotantoa ja energiatehokkuutta. Luokittelu tehdään sen mukaan, mikä on ollut muutoksen pääasiallinen tarkoitus. Raportointilomake on kehitetty osana energiatehokkuussopimusten seurantajärjestelmän kehityshankketta sekä osana energiantuotannon toimenpideohjelmatyötä. 3.5.1 Energiansäästötoimenpide (ES) Jos energiatehokkuusinvestointi tehdään lähes yksinomaan energiakäytön tehostamismielessä (esim. savukaasulauhdutin), lasketaan koko investointi energiatehokkuusinvestoinniksi. 3.5.2 Tuotannollinen toimenpide (TT) ja ympäristötoimenpide (YM) Vanhan laitteen rikkoutuminen, tuotannon kasvun aiheuttamat kapasiteetin pullonkaulat tai käyttövarmuuden lisääminen ovat tyypillisiä esimerkkejä tuotannollisista toimenpiteistä, joilla voi olla vaikutusta energiankäytön tehostumiseen ja jotka on syytä arvioida energiatehokkuusjärjestelmän mukaisesti ja tarpeen mukaan raportoida. Muuttuneet ympäristömääräykset tai laitoksen uusi ympäristölupa tyypillisesti edellyttää laitoksilta investointeja. Näillä investoinneilla on usein myös vaikutuksia energiankäytön tehostumiseen ja siten nämä toimenpiteet ovat energiatehokkuussopimuksen mukaisesti raportoitavia. Esimerkkinä ympäristötoimenpiteestä voi olla uuden ympäristöluvan kiristyneistä määräyksistä johtuva öljypolttimien uusinta Low-NOx-polttimiin. Tuotannollinen toimenpide, esimerkiksi suunniteltu käytön- ja kunnossapidon investointi, lasketaan energiatehokkuusmielessä siten, että verrataan alkuperäistä laitetta uuteen laitteeseen. Energiankäytön tehostumiseksi raportoidaan esimerkiksi vuotuisen sähkönkulutuksen vähenemä. Energiatehokkuuden parantuminen voidaan todentaa joko erillisillä mittauksilla, joilla pyritään saamaan luotettavasti selville toimenpiteen vaikutus energiankäyttöön tai laskennallisesti perustuen esim. laitetoimittajan laitetietoihin. 4 ENERGIATEHOKKUUSINVESTOINNIN MÄÄRITTÄMINEN JA TAKAISINMAKSUAIKA Investointien kannattavuuden arvioinnissa on käytössä useita laskentamenetelmiä, mutta tämän raportin mukaisessa ohjeistuksessa kannattavuuslaskenta perustuu suoraan takaisinmaksuaikaan samaan tapaan kuin Motivan mallin mukaisessa voimalaitosten energia-analyysissä. Yksinkertaisuudestaan huolimatta sen voidaan katsoa olevan laskennan tarkkuus ja raportoinnin vaatimukset huomioon ottaen riittävä. Pelkästään energiankäytön tehostamiseksi tehdyssä investoinnissa luetaan koko investointi energiatehokkuusinvestoinniksi. Tapauksissa, joissa investointipäätös on tehty pääosin muista kuin energiatehokkuussyistä (tuotannollisista tai ympäristösyistä tehty investointi) ja investointi saavutettuun energian käytön tehostumiseen nähden on suhteettoman suuri, lasketaan seurantajärjestelmään energian käytön tehostumista vastaava investointi tässä
Sivu 9/19 esitetyllä tavalla. Laskennallinen investointi energiatehokkuuteen tuotannollisista tai ympäristösyistä tehdyille investoinneille on enintään viiden vuoden ajalta saavutetun säästetyn ja/tai tuotetun energian taloudellinen arvo. Jos toimipaikalla on perusteet poiketa em. käytännöstä, energiatehokkuusinvestoinnin suhteen voi käyttää muutakin ajanjaksoa kuin viittä vuotta ja perusteet on dokumentoitava laskennan lähtötiedoissa. Ajanjakso tulee kuitenkin pohtia tapauskohtaisesti ja erisuuruisissa investoinneissa voi energiatehokkuudella olla suurempi tai pienempi merkitys investointipäätöstä tehtäessä. Energiatehokkuuden parantuminen: Säästetyn tai tuotetun energian hinta/arvo: Energiatehokkuusinvestoinnin takaisinmaksuaika Laskennallinen energiatehokkuusinvestointi X [MWh/a] Y [EUR/MWh] t [a] I = X Y t [EUR] Laskennallinen energiatehokkuusinvestointi ei luonnollisestikaan voi ylittää itse investoinnin suuruutta, eli tämä on syytä tarkistaa laskennassa. Esimerkki tuotannollisesta investoinnista: Voimalaitoksella on jouduttu vaihtamaan syöttövesipumppu. Investoinnin arvo on 500 000 euroa. Uuden pumpun avulla saavutetaan vuosittain 100 MWh sähkön säästö johtuen hyötysuhteen paranemisesta. Sähkön hintana tässä esimerkissä käytetään 50 EUR/MWh. Vuotuinen säästyneen sähkön arvo on 5 000 euroa. Energiatehokkuuden osuudeksi investoinnista saadaan 5a x 5 000 EUR/a = 25 000 EUR. 5 TOIMENPITEIDEN ELINIÄN MÄÄRITTÄMINEN Sopimuskauden (2008-2016) aikana tehdyille energiatehokkuustoimenpiteille tulee arvioida sen vaikutuksen elinikä (lomakkeessa säästön elinikä ), jotta voidaan arvioida säästötavoitteiden toteutuminen sopimuskauden päättyessä. Toimenpiteen säästövaikutuksen elinikänä voidaan pitää esimerkiksi laitetoimittajan ilmoittamaa tyypillistä käyttöikää tai laitoksen omaa kokemustietoa vastaavien investointien toteutuneista käyttöijistä esimerkiksi käyttötunneista. Elinikään vaikuttaa usein myös laitoksen tai laitteen käynnistys- ja sammutuskerrat sekä mahdolliset hätäpysäytykset, joiden vaikutuksia toimenpiteen käyttöikään on harkittava. 6 ENERGIATEHOKKUUSTOIMENPITEIDEN LASKENTAESIMERKKEJÄ Tässä luvussa on esitetty tyypillisiä esimerkkejä energiantuotannon energiatehokkuuteen vaikuttavista investoinneista sekä esitetty, miten niiden tuottama energiatehokkuus lasketaan primäärienergiankäytön tehostumisena ja/tai sähköntuotannon tehostumisena sekä kerrottu, miten toimenpiteet raportoidaan energiatehokkuussopimuksen seurantajärjestelmään. 6.1 Laskennan perusteet Energiatehokkuustoimenpiteiden vaikutus lasketaan sopimuksen raportointia ja tavoitteiden seurantaa varten. Yritys määrittää sopimusjärjestelmässä omat energiatehokkuustavoitteensa ja seuraa niiden toteutumista raportoinnin avulla.
Sivu 10/19 Sopimusjärjestelmässä lasketaan koko energiantuotannon toimenpideohjelman yhteinen tehostuminen ja verrataan tätä sopimuksen tavoitteisiin. Laskettavat suureet ovat sähköntuotannon ja primäärienergian käytön tehostuminen. Laskennan on oltava yhdenmukaista eri yrityksissä, jotta raportointi olisi luotettavaa. Eri energiatehokkuustoimenpiteiden vaikutusten laskenta tulee vertailtavuuden helpottamiseksi toteuttaa samoilla laskentaperiaatteilla riippumatta onko toimenpiteet löydetty analyysissa tai muun toiminnan yhteydessä. Yksi käytännöllisistä tavoista toteuttaa laskenta on tehdä se Motivan energiakatselmustoiminnan ohjeistuksen mukaisesti. Laskennassa on otettava huomioon kaikki ne merkitykselliset parametrit, jotka vaikuttavat laskettuun energiatehokkuustoimenpiteeseen. Näitä parametreja ovat lämmön, polttoaineiden, sähkön ja päästöoikeuksien hinta, sekä verot ja muut kustannukset, jotka vaikuttavat investointipäätökseen sekä laskennassa käytettävät lähtötiedot (ks. kappale 3.4) ja niiden oikeellisuus. Laskennan aluksi tulee määritellä lähtötilanne, johon tehokkuustoimenpiteen vaikutusta verrataan eli energiankulutus ja/tai -tuotanto eri kuormitustilanteissa. Tehokkuustoimenpiteen jälkeistä kulutus- ja/tai tuotantotilannetta verrataan samoihin kuormitustilanteisiin ja erotus voidaan raportoida energiatehokkuuden lisääntymisenä. Lämmön käytön tehostaminen on pääasiallisesti primäärienergian tehostumista, tai se voidaan sellaiseksi laskea, joten sitä ei ole eritelty omaksi kategoriakseen. Esimerkkejä on erilaisista, melko tyypillisistä toimenpiteistä. Ne kaikki ovat yksinkertaistettuja. Tarkoitus on antaa esimerkkejä, joiden periaatteita voidaan yleistää muunkinlaisten energiatehokkuustoimenpiteiden vaikutusten laskentaan. Monissa tapauksissa joudutaan laitoskohtaisesti ottamaan huomioon kerrannaisvaikutuksia, kuten pumppaushyötysuhteen parantumisesta johtuvaa hukkalämmön pienenemistä, savukaasulauhduttimen hankinnasta johtuvia muutoksia turbiinin vastapainesähkön tuotantoon tai lauhteen lämpötilamuutoksen aiheuttamia esilämmitysten väliottomäärien muutoksia. Esimerkeissä on käytetty tämän ohjeistuksen mukaisia takaisinmaksuaikoja sekä investoinneista energiatehokkuusinvestoinneiksi laskettavia osuuksia. Ohjeistuksen mukaan investointina käytetään joko todellista investointia (energiansäästöinvestointi) tai laskennallista enintään 5 vuoden takaisinmaksuaikaan perustuvaa laskennallista investointia (tuotannollinen tai ympäristötoimenpide) Esimerkit on syötetty energiatehokkuussopimuksen seurantajärjestelmän mukaiseen raportointipohjaan, ks. luku 6.9, kuva 1. 6.2 Esimerkki 1. Omakäyttösähkön käytön tehostaminen Omakäyttösähkön tehostaminen on yleensä laskettavissa suoraan sähkönkäytön tehostumiseksi. Kun jonkin laitteen, esimerkiksi moottorin, hyötysuhde paranee verrattuna aiempaan, saavutetaan sähkön käytön tehostumista, joka voidaan raportoida energiatehokkuussopimuksen puitteissa. Omakäyttösähkön tehostuminen raportoidaan sähköntuotannon tehostumisena. Tehokkaamman pumpun takia prosessiin päätyvän lämpömäärän pienenemistä ei tarvitse ottaa huomioon laskelmissa, ellei sitä katsota oleelliseksi.
Sivu 11/19 Esimerkki: Voimalaitoksen pumpun juoksupyörä tai puhaltimen siipipyörä uusitaan, jolloin vuositasolla 5 000 tunnin ajoajalla omakäyttösähkön käyttö tehostuu keskimäärin 10 kw. Omakäyttösähkötehon tehostuminen: Omakäyttösähkön käytön tehostuminen: Investointi: Takaisinmaksuaika (tuotannollinen investointi): Sähkön hinta (arviointihetken paras arvio) Energiatehokkuuden parantamisen osuus investoinnista: 10 kw 50 MWh/a 25 000 EUR 5 a 50 EUR/MWh 50x5x50=1250 EUR Toimenpiteen säästön arvioitu elinikä: 10 a Energiatehokkuusjärjestelmään raportoidaan: - Sähköntuotannon tehostuminen: 50 MWh Tapauksen raportointi on viety raportointitaulukkoon, ks. kuva 1. 6.3 Esimerkki 2. Kokonaishyötysuhteen parantaminen lauhdetuotannossa Seuraavassa on tarkasteltu kokonaishyötysuhteen parantumista lauhdetuotannossa. Lauhdevoimalaitoksella voidaan joko tehostaa sähkön tuotantoa tai vähentää primäärienergian (polttoaineen) kulutusta. Esimerkkiin on otettu tapaus, jossa sähkön tuotanto lisääntyy, kuten lauhdetuotannossa yleensäkin tuotettaessa sähkön hinnan eikä tarpeen mukaan. Hyötysuhde paranee turbiinilla esimerkiksi revision myötä; turbiiniin vaihdetaan turbiinin pesät ja hyötysuhde paranee 2 %-yksikköä. Aiempi kokonaishyötysuhde: 38 % Uusi kokonaishyötysuhde: 40 % Keskimääräinen sähköteho (käynnin aikainen, ennen muutosta): Tuotettu lisäsähköteho: (40%/38% x 100 MW) 100 MW Vuotuinen käyttöaika: Sähköntuotannon tehostuminen (= tuotettu lisäsähkö): Investointi: Takaisinmaksuaika (tuotannollinen investointi): Sähkön hinta (arviointihetken paras arvio) Energiatehokkuuden parantamisen osuus investoinnista: 100 MW 5,3 MW 3000 h/a 15 800 MWh/a 10 000 000 EUR 5 a 50 EUR/MWh 15 800x5x50= 3 950 000 EUR
Sivu 12/19 Toimenpiteen säästön arvioitu elinikä: 15 a Energiatehokkuusjärjestelmään raportoidaan: - Sähköntuotannon tehostuminen: 15 800 MWh Tapauksen raportointi on viety raportointitaulukkoon, ks. kuva 1. 6.4 Esimerkki 3. CHP-laitoksen paisuntahyötysuhteen parantaminen Yleensä turbiinin paisuntahyötysuhde paranee turbiinille tehtävän revision tai retrofitin myötä. Tällöin turbiinin sähköteho kasvaa ja lämpöteho pienenee samalla höyrymäärällä (ja polttoaineteholla), eli yhteistuotantolaitoksen rakennusaste kasvaa. Seuraavassa on tarkasteltu turbiinin paisuntahyötysuhteen parantamista CHPtuotannossa. Huomioitavaa on, että CHP-tuotantoa tarkastellessa lämmöntuotanto koko kaukolämpöverkossa (kaukolämmön kulutus) pysyy entisellään ja tähän liittyvän yhteistuotantosähkön tuotanto lisääntyy. CHP-laitoksen toimenpiteiden vaikutukset on arvioitava (kauko)lämpöverkkotasolla. Seuraavassa on tarkasteltu turbiinin hyötysuhteen muutoksen vaikutusta CHP-laitokseen (50 MW sähköä, 100 MW lämpöä) sekä samassa kaukolämpöverkossa sijaitsevaan lämpökeskukseen, jota käytetään kulutushuippujen aikana. Turbiinin rakennusasteen parantumisen myötä sähköteho kasvaa 1 MW ja lämpöteho vähenee vastaavasti 1 MW laitoksen käydessä maksimiteholla. Hyötysuhteen oletetaan pysyvän vakiona 90 %:ssa. Lämpökeskuksen hyötysuhde on 93 %. CHP-laitoksen tuotanto on jakautunut seuraavasti: Täysi teho (täysi lämpökuorma): Osakuorma-aika (keskimäärin 60 %:n teho): Seisokkiaika: 2 000 h/a 5 000 h/a 1 760 h/a (Vuoden huipunkäyttöaika = 2 000 h + 0,6 x 5 000 h = 5 000 h) Tarkastelu on jaettava täyden tehon ja osakuorman mukaiseen tarkasteluun. a) Täysi teho CHP-laitoksen käydessä täydellä teholla ei sen polttoainetehon nostolla voida kompensoida rakennusasteen nostosta johtuvaa lämmöntuotannon vähentymistä, vaan puuttuva lämpö on tuotettava erillisellä lämpökeskuksella. Lasketaan tuotettu lisäsähkö (1) ja lämpökeskuksen käyttämä lisäpolttoaine (negatiivinen primäärienergian säästö) (2): (1) Sähköntuotannon tehostuminen: 2 000 h x 1 MW = 2 000 MWh (2) Primäärienergian säästö: 2 000 h x -1 MW / 0,93 = -2 151 MWh
Sivu 13/19 b) Osateho CHP-laitoksen käydessä osateholla voidaan sen polttoainetehon nostolla kompensoida rakennusasteen nostosta johtuvaa lämmöntuotannon vähentymistä ja samalla tuottaa vastaavasti lisää sähköä. Lisäsähköä saadaan siis sekä rakennusasteen kasvusta (3) että polttoainetehonkorotuksesta, jolloin uuden rakennusasteen mukaisesti kuluu enemmän primäärienergiaa (4) ja saadaan samalla entisestään lisää sähköä (5). Koska sähkötehon muutos on täydellä teholla +1 MW, saadaan keskimääräisellä osateholla (60 %) lisää sähköä 0,6 x 1 MW = 0,6 MW. (3) Sähköntuotannon tehostuminen: 5 000 h x 0,6 MW = 3 000 MWh Koska lämpötehon muutos täydellä teholla on -1 MW, saadaan keskimääräisellä osateholla lämpötehon muutokseksi 0,6 x -1 MW = -0,6 MW. Tämä puuttuva lämpö tuotetaan laitoksen polttoainetehoa kasvattamalla, joka saadaan laskettua laitoksen uuden rakennusasteen (51 MW / 99 MW) ja kokonaishyötysuhteen avulla: (4) Primäärienergian säästö: 5 000 h x -0,6 MW x (1 + 51/99) / 0,9 Samalla saadaan lisää sähköä: (5) Sähköntuotannon tehostuminen: 5 000 h x 51/99 x 0,6 MW Täyden tehon ja osatehon tilanteet yhteensä = - 5 050 MW = 1 545 MW Sähköntuotannon tehostuminen: 2 000 + 3 000 + 1 545 = 6 545 MW Primäärienergian säästö: - 2 151 + -5 050 = -7 201 MW Laskennassa on oletettu, että CHP-laitoksen rakennusaste ja hyötysuhde pysyvät vakioina myös osateholla. Laskennassa ei ole otettu huomioon myöskään sitä, että CHP-laitoksen tuottaessa samalla tuorehöyrymäärällä vähemmän lämpöä, on laitoksen lämpökuorma hieman pidemmän aikaa täynnä. Tämä ei yleensä aiheuta merkittävää virhettä eikä sitä tarvitse ottaa huomioon. Esimerkistä huomaamme, että rakennusasteen nostossa primäärienergian kulutus kasvaa. Samalla kuitenkin sähköntuotanto lisääntyy ja syntynyt lisäsähkö tehdään ikään kuin noin 90 %:n hyötysuhteella. Koska lauhdelaitoksen hyötysuhde on luokkaa 40 %, on energiatehokkuuden kokonaisuuden kannalta tilanne parantunut huomattavasti, vaikka polttoaineen kulutus kasvaakin. Hanke voidaan siis katsoa energiatehokkuushankkeeksi. Sähkön tuotannon tehostuminen vuositasolla: 6 545 MWh/a
Sivu 14/19 Primäärienergian säästö vuositasolla, CHP-laitos Primäärienergian säästö vuositasolla, lämpökeskus: CHP-laitokselta lämpökeskukselle siirtynyt lämpömäärä: Sähkön hinta: Polttoaineen hinta, CHP-laitos: Polttoaineen hinta, lämpökeskus: Päästöoikeuden hinta: Päästökerroin, CHP-laitos (kivihiili): Päästökerroin, lämpökeskus (raskas polttoöljy): Polttoaineen valmistevero + huoltovarmuusmaksu, CHP-laitos: - 5 050 MWh/a - 2 151 MWh/a 2 000 MWh/a 50 EUR/MWh 15 EUR/MWh 30 EUR/MWh 25 EUR/t 0,334 t/mwh 0,276 t/mwh 7,21 EUR/MWh Polttoaineen valmistevero + huoltovarmuusmaksu, lämpökeskus: 5,90 EUR/MWh Yhteistuotantolämmön verokerroin 0,9 Muita muuttuvia kustannuksia ei esimerkissä ole otettu huomioon. Vuosikustannusvaikutus CHP-laitoksella (+ = säästö): = 6 545 MWh/a x 50 EUR/MWh 5 050 MWh/a x (15 EUR/MWh + 25 EUR/t x 0,334 t/mwh) + 0,9 x 2 000 MWh/a x 7,21 EUR/MWh Vuosikustannusvaikutus lämpökeskuksella (+ = säästö): = 222 311 EUR/a = -2 151 MWh/a x (30 EUR/MWh + 25 EUR/t x 0,276 t/mwh + 5,90 EUR/MWh) = -92 063 EUR/a Vuosisäästö yhteensä: = 130 248 EUR/a Investointi: Takaisinmaksuaika (tuotannollinen investointi): 2 000 000 EUR 5 a Energiatehokkuuden parantamisen osuus investoinnista: 130 248 x 5= 651 240 EUR Toimenpiteen säästön arvioitu elinikä: 25 a
Sivu 15/19 Energiatehokkuusjärjestelmään raportoidaan: - Sähköntuotannon tehostuminen: 6 545 MWh - Primäärienergian käytön tehostuminen: -7201 MWh ( negatiivinen tehostuminen ). Tapauksen raportointi on viety raportointitaulukkoon, ks. kuva 1. Huom! Energiatehokkuussopimuksessa on esitetty toimenpideohjelmalle (= sopimuksen piirissä oleville yrityksille yhteiset) määrälliset tavoitteet erikseen primäärienergian säästölle ja sähkön tuotannon tehostamiselle. Tavoitteiden toteutumisen seurannassa eli vuosittain tehtävissä raportoinneissa tämä toteutetaan niin, että pelkästään primäärienergian säästämiseksi tehtyjen toimenpiteiden vaikutukset lasketaan erikseen ja sähkön tuotantoa tehostavat toimenpiteet erikseen. Seurantajärjestelmään sähkön tuotantoa tehostavat toimenpiteet yritykset raportoivat niin, että sähkön tuotannon tehostumisen lisäksi mahdolliset toimenpiteiden aiheuttamat primäärienergian käytön lisääntymiset kirjataan sarakkeeseen primäärienergia miinusmerkkisenä. Näitä ei kuitenkaan tavoitteiden seurannassa lasketa yhteen ensin mainittuun primäärienergian säästämiseksi tehtyjen toimenpiteiden yhteenlaskettuun säästövaikutukseen (eikä myöskään sähkön tuotannon yhteenlaskettuun tehostumiseen). 6.5 Esimerkki 4. Vesivoimalaitoksen turbiinin hyötysuhteen paraneminen Vesivoimalaitoksen turbiinin hyötysuhteen parantuminen johtaa vuotuiseen sähköntuotannon tehostumiseen. Tässä esimerkissä on laskettu hyötysuhteen noston tuoma sähkönlisäys käyttäen aiempien vuosien keskituotantoa, jolloin sademäärien vaihtelu ei vaikuta energiatehokkuuden laskennassa pitkällä aikavälillä. Laskennassa on käytetty keskivesituotantoa ennen peruskorjausta/tehonnostoa ja kerrottu se hyötysuhteen muutoksella. Aiempi kokonaishyötysuhde: 90 % Uusi kokonaishyötysuhde: 92 % Keskimääräinen sähkön tuotanto (ennen investointia): 200 000 MWh Sähkön tuotannon tehostuminen: 92/90 => 2,2 % Sähkön tuotannon tehostuminen vuositasolla: Investointi: Takaisinmaksuaika (tuotannollinen investointi): Sähkön hinta: Energiatehokkuuden parantamisen osuus investoinnista: 4 400 MWh/a 8 000 000 EUR 5 a 50 EUR/MWh 4400x5x50= 1 100 000 EUR
Sivu 16/19 Toimenpiteen säästön arvioitu elinikä: 30 a Energiatehokkuusjärjestelmään raportoidaan: - Sähköntuotannon tehostuminen: 4 400 MWh Tapauksen raportointi on viety raportointitaulukkoon, ks. kuva 1. 6.6 Esimerkki 5. Vesivoimalaitoksen ohijuoksutuksen vähentäminen Seuraavassa on tarkasteltu vesivoimalaitoksen ohijuoksutuksen vähentämisen tuomaa lisäsähkön kehitystä. Rakennusvirtaaman kasvu perustuu juoksupyörän, erityisesti juoksupyörän navan ja siipien, uudelleen suunnitteluun ja muotoiluun: Juoksutuksen vähenemän kesto verrattuna aikaisempaan: Tehon lisäys juoksutuksen vähenemän johdosta: Sähkön tuotannon tehostuminen vuositasolla: Investointi: Takaisinmaksu aika (tuotannollinen investointi): Sähkön hinta: Energiatehokkuuden parantamisen osuus investoinnista: 1000 h/a 2 MW 2000 MWh/a 10 000 000 EUR 5 a 50 EUR/MWh 2000x5x50= 500 000 EUR Toimenpiteen säästön arvioitu elinikä: 30 a Energiatehokkuusjärjestelmään raportoidaan: - Sähköntuotannon tehostuminen: 2 000 MWh Tapauksen raportointi on viety raportointitaulukkoon, ks. kuva 1. 6.7 Esimerkki 6. Mekaanisen pumpun korvaaminen sähkökäyttöisellä vesivoimalaitoksessa Seuraavassa on tarkasteltu vesivoimalaitoksella sijaitsevien mekaanisten pumppujen korvaamista sähkökäyttöisillä. Voimalaitoksen energiatehokkuus paranee koska sähkökäyttöisiä pumppuja ajetaan vain tarvittaessa mutta mekaanisten pumppujen läpi virtaa jatkuvasti vakiovesimäärä: Mekaanisen pumpun (ja vesivoimalaitoksen) käyttöaika: Sähkökäyttöisen pumpun käyntiaika: Pumpun ottama sähköteho: Pumpun moottorin kuluttama sähköenergia: 8 000 h/a 4 000 h/a 0,2 MW - 800 MWh/a
Sivu 17/19 Sähköntuotannon tehostuminen vesiturbiinilla (korvatun mekaanisen pumpun poistumisen vaikutus) + 1 440 MWh/a Sähköntuotannon tehostuminen: Investointi: Sähkön hinta: + 640 MWh/a 250 000 EUR 50 EUR/MWh Vuosisäästö 640x50= 32 000 EUR Takaisinmaksu aika (energiatehokkuusinvestointi): 7,8 a Toimenpiteen säästön arvioitu elinikä:: 20 a Energiatehokkuusjärjestelmään raportoidaan: - Sähköntuotannon tehostuminen: 640 MWh Tapauksen raportointi on viety raportointitaulukkoon, ks. kuva 1. 6.8 Esimerkki 7. Investointi savukaasulauhduttimeen Seuraavassa on tarkastelu savukaasulauhduttimen hankinnan vaikutusta kattilalaitoksen polttoainetalouteen. Savukaasusta otetaan lämpöä talteen esimerkissä kaukolämpöverkkoon. Esimerkkinä on CHP-laitos, jonka lisäksi samassa verkossa on ainakin yksi lämpökeskus, jota käytetään kulutushuippujen aikana. Esimerkissä arvioidaan mittaustietoa vuoden aikana talteenotetun lämmön määrää. Savukaasulauhduttimessa talteenotettu lämpö: 20 000 MWh/a Kattilaitoksen hyötysuhde: 90 % Primäärienergian käytön tehostuminen: Investointi: Polttoaineen hinta: 22 200 MWh/a 3 300 000 EUR 15 EUR/MWh Vuosisäästö 22 000x15= 330 000 EUR Takaisinmaksuaika (energiatehokkuusinvestointi): Toimenpiteen säästön arvioitu elinikä: 10 a 20 a Energiatehokkuusjärjestelmään raportoidaan: - Primäärienergian käytön tehostuminen: 22 200 MWh Tapauksen raportointi on viety raportointitaulukkoon, ks. kuva 1.
Sivu 18/19 Kommentti: Vastapainelaitoksella sähköntuotanto pienenee savukaasulauhduttimen myötä, koska turbiinin lämpökuorma pienenee osakuorma-ajon aikana. Täyden vastapainekuorman aikana lämmöntalteenotto savukaasuista vähentää muuta lämmöntuotantoa, kuten erillistuotantoa. Jos savukaasulauhdutin on käytössä myös minimikuorman aikana, loppuu turbiinilta kuorma keväällä aiemmin, koska turbiinin minimihöyrymäärä tulee vastaan aiemmin savukaasulauhduttimen vähentäessä vastapainekuormaa. Nämä vaikutukset on syytä laskea ja mikäli vaikutukset ovat merkittäviä, on raportoitava energiatehokkuusjärjestelmään. Laskenta voidaan tehdä esimerkiksi eri kuormatilanteiden osalta ja laskea kokonaisvaikutus painottamalla kuormatilanteita laitoksen ajotavan mukaan. Esimerkin 3 (luku 6.4) periaatteita voidaan soveltaa erityisesti kaukolämpöverkon tapauksessa. 6.9 Esimerkkitoimenpiteiden raportointi järjestelmään Kuvassa 1 on esitetty, miten esimerkkien 1-7 tulokset syötetään energiatehokkuusjärjestelmän mukaiseen raportointitaulukkoon.
Sivu 19/19 Kuva 1. Esimerkkisäästötoimenpiteiden raportointi (muut kuin energiakatselmustoimenpiteet) Muut toteutetut tai päätetyt toimenpiteet Toimenpiteen kuvaus Luokitus Investointi TMA Energian käytön tehostaminen Vaihe Toteutus- ESCO TEM Säästön Toimen- Sähkö Primäärienergia vuosi tai muu Inv. arvioitu pide a MWh MWh rahoit. tuki elinikä lopetettu Pumpun juoksupyörän uusinta TT 1 250 5,0 50 T 2000 x 10 Lauhdetuotannon kokonaishyötysuhteen nosto TT 3 950 000 5,0 15 800 P 2010 15 CHP-laitoksen paisuntahyötysuhteen parantaminen TT 2 000 000 5,0 6 545-7 201 P 25 Vesiturbiinin hyötysuhteen nosto TT 1 100 000 5,0 4 400 P 2009 30 Vesivoimalaitoksen ohijuoksutuksen vähentäminen TT 500 000 5,0 2 000 T 2008 x 30 Mekaanisen pumpun korvaaminen sähkökäyttöisellä vesivoimalaitoksessa ES 250 000 7,8 640 P 20 Savukaasulauhduttimen hankinta ES 3 300 000 10,0 22 000 P 2009 20 ES energiansäästötoimenpide TT tuotannollinen toimenpide YM ympäristötoimenpide T toteutettu P päätetty
Sivu 20/19 7 LISÄTIETOJA OHJEISTUKSESTA Lisätietoja ja apua saa Motivasta tai Energiateollisuus ry:stä. Energiateollisuudella on lisäksi taustaryhmä, joka ottaa tarvittaessa kantaa siihen miten eri tapauksia tulkitaan. Taustaryhmä ottaa kantaa myös järjestelmän kehittämiseen ja vie kehitysideoita edelleen eteenpäin. Tätä ohjetta päivitetään energiateollisuuden internet-sivuilla (www.energia.fi).
Liite 1 ENERGIATEHOKKUUSTOIMENPITEIDEN RAPORTOINTI KATSELMUSTOIMENPITEET TEM (aiemmin KTM) tukemissa energiakatselmuksissa ehdotetutu energiatehokkuus toimenpiteet Toimenpiteen kuvaus Investointi TMA Energian ja veden säästö Vaihe Toteutus- ESCO TEM Säästön Ei tote- Sähkö Lämpö 1 Vesi PA 2 vuosi tai muu Inv. arvioitu uteta a MWh MWh m 3 MWh rahoit. tuki elinikä syy Säästö 1 100 1,0 10 10 10 100 T 2000 x 12 Säästö 2 2 000 2,0 20 20 20 0 P 2010 13 Säästö 3 3 000 3,0 30 30 30 10 H 14 Säästö 4 4 000 4,0 40 40 40 9 E 15 Säästö 5 5 000 5,0 50 50 50 0 T 2008 x 15 T Toteutettu P Päätetty H Harkitaan E Ei toteuteta Nämä tiedot siirretään tuodaan Kytän puolelta, eikä niitä voi ETS puolella muokata ETS vuosiraportissa päivitettävät tiedot
Liite 1 ENERGIATEHOKKUUSTOIMENPITEIDEN RAPORTOINTI MUUT KUIN KATSELMUSTOIMENPITEET Muut toteutetut tai päätetyt toimenpiteet Toimenpiteen kuvaus Luokitus Investointi TMA Energian käytön tehostaminen Vaihe Toteutus- ESCO TEM Säästön Toimen- Sähkö Primäärienergia vuosi tai muu Inv. arvioitu pide a MWh MWh rahoit. tuki elinikä lopetettu Primäärienergian käytön tehostaminen ES PEK 100 1,0 10,0 T T 2000 x 12 Säästö 2 ES PEK 2 000 2,0 20,0 P P 2010 13 Säästö 3 TT PEK 3 000 3,0 30,0 T P 14 2012 Sähköntuotannon tehostaminen TT SÄT 4 000 4,0 40,0 T T 2008 15 Säästö 4 TT SÄT 5 000 5,0 50,0 T T 2008 x 15 säästö 5 ES SÄT 6 000 6,0 60,0 P P 15 siirrytty öljystä puupelletteihin YM YMP 7 000 7,0-10,0 T T 2009 x 15 Savukaasupesuri YM YMP 8 000 8,0-10,0 P T 2009 15 Ilmanvaihdon käyttöajat ES MUU 9 000 9,0 10,0 T T 2008 x 15 Vesikalusteiden painenalennus ES ES 10 000 10,0 T P 15 ES energiansäästötoimenpide TT tuotannollinen toimenpide YM ympäristötoimenpide T Toteutettu P Päätetty