TASONSIIRTOJEN ja VAHVISTUKSEN SUUNNITTELU OPERAATIOVAHVISTINKYTKENNÖISSÄ

Samankaltaiset tiedostot
TYÖ 2: OPERAATIOVAHVISTIMEN PERUSKYTKENTÖJÄ

OPERAATIOVAHVISTIN. Oulun seudun ammattikorkeakoulu Tekniikan yksikkö. Elektroniikan laboratoriotyö. Työryhmä Selostuksen kirjoitti

Automaation elektroniikka T103403, 3 op AUT2sn. Pekka Rantala syksy Opinto-opas 2012

OPERAATIOVAHVISTIMET 2. Operaatiovahvistimen ominaisuuksia

ELEC C4210 SÄHKÖTEKNIIKKA JA ELEKTRONIIKKA Kimmo Silvonen

R = Ω. Jännite R:n yli suhteessa sisäänmenojännitteeseen on tällöin jännitteenjako = 1

CC-ASTE. Kuva 1. Yksinkertainen CC-vahvistin, jossa virtavahvistus B + 1. Kuva 2. Yksinkertaisen CC-vahvistimen simulaatio

IIZE3010 Elektroniikan perusteet Harjoitustyö. Pasi Vähämartti, C1303, IST4SE

4. kierros. 1. Lähipäivä

LABORATORIOTYÖ 1 MITTAUSVAHVISTIMET

Lineaarialgebra MATH.1040 / Piirianalyysiä

Vcc. Vee. Von. Vip. Vop. Vin

ELEKTRONIIKAN PERUSTEET T700504

A / D - MUUNTIMET. 2 Bittimäärä 1. tai. A / D muunnin, A/D converter, ADC, ( Analog to Digital Converter )

2. Vastuksen läpi kulkee 50A:n virta, kun siihen vaikuttaa 170V:n jännite. Kuinka suuri resistanssi vastuksessa on?

a) I f I d Eri kohinavirtakomponentit vahvistimen otossa (esim.

1. Tasavirta. Virtapiirin komponenttien piirrosmerkit. Virtapiiriä havainnollistetaan kytkentäkaaviolla

Operaatiovahvistimen vahvistus voidaan säätää halutun suuruiseksi käyttämällä takaisinkytkentävastusta.

SÄHKÖTEKNIIKKA JA ELEKTRONIIKKA

Taitaja2005/Elektroniikka. 1) Resistanssien sarjakytkentä kuormittaa a) enemmän b) vähemmän c) yhtä paljon sähkölähdettä kuin niiden rinnankytkentä

S SÄHKÖTEKNIIKKA Kimmo Silvonen

S SÄHKÖTEKNIIKKA Kimmo Silvonen

Luento 6. DEE Piirianalyysi Risto Mikkonen

Vahvistimet ja lineaaripiirit. Operaatiovahvistin

Tehtävä 1. a) sähkövirta = varausta per sekunti, I = dq dt = 1, A = 1, C s protonin varaus on 1, C

S SÄHKÖTEKNIIKKA JA ELEKTRONIIKKA

SÄHKÖTEKNIIKKA. NTUTAS13 Tasasähköpiirit Jussi Hurri kevät 2015

Sähkötekniikka ja elektroniikka

2 Jannitelähde 24 V 28 V 7,5 A

Erään piirikomponentin napajännite on nolla, eikä sen läpi kulje virtaa ajanhetkellä 0 jännitteen ja virran arvot ovat. 500t.

Analogiapiirit III. Keskiviikko , klo , TS128. Operaatiovahvistinrakenteet

LTY/SÄTE Säätötekniikan laboratorio Sa Säätötekniikan ja signaalinkäsittelyn työkurssi. Servokäyttö (0,9 op)

LÄMPÖTILAN MITTAUSMODUULI

Takaisinkytkentä. Avoin piiri vs. suljettu piiri. Tärkeä osa elektroniikkasuunnittelua

SÄHKÖTEKNIIKKA. NBIELS13 Tasasähköpiirit Jussi Hurri syksy 2015

1 f o. RC OSKILLAATTORIT ja PASSIIVISET SUODATTIMET. U r = I. t τ. t τ. 1 f O. KAJAANIN AMMATTIKORKEAKOULU Tekniikan ja liikenteen ala

ELEC C4210 SÄHKÖTEKNIIKKA JA ELEKTRONIIKKA

Tehtävään on varattu aikaa 8:30 10:00. Seuraavaan tehtävään saat siirtyä aiemminkin. Välipalatarjoilu työpisteisiin 10:00

S SÄHKÖTEKNIIKKA JA ELEKTRONIIKKA

ELEC-C3230 Elektroniikka 1. Luento 1: Piirianalyysin kertaus (Lineaariset vahvistinmallit)

Analogiapiirit III. Keskiviikko , klo , TS127. Jatkuva-aikaiset IC-suodattimet ja PLL-rakenteet

AB LUOKAN AUDIOVAHVISTIMEN SUUNNITTELUOHJEITA

Taitaja2007/Elektroniikka

Katso Opetus.tv:n video: Kirchhoffin 1. laki

Sähkövirran määrittelylausekkeesta

3 Jännitelähde 12,0 V / 13,8 V 40 A

FYSP105 / K3 RC-SUODATTIMET

Vahvistimet. A-luokka. AB-luokka

Coulombin laki. Sähkökentän E voimakkuus E = F q

S SÄHKÖTEKNIIKKA JA ELEKTRONIIKKA

SMG-2100: SÄHKÖTEKNIIKKA

SMG-2100: SÄHKÖTEKNIIKKA

Elektroniikka, kierros 3

Sähkötekiikka muistiinpanot

A/D-muuntimia. Flash ADC

SÄHKÖENERGIATEKNIIIKKA. Harjoitus - luento 7. Tehtävä 1

Jakso 10. Tasavirrat. Tasaantumisilmiöt. Vaihtovirrat. Sarja- ja lineaaripiirit. Maxwellin yhtälöt. (Kuuluu kurssiin Sähkömagnetismi, LuTK)

3. kierros. 1. Lähipäivä

1. a) Piiri sisältää vain resistiivisiä komponentteja, joten jännitteenjaon tulos on riippumaton taajuudesta.

ANALOGIAPIIRIT III/SUUNNITTELUHARJOITUS OSA 2

kipinäpurkauksena, josta salama on esimerkki.

S SÄHKÖTEKNIIKKA Kimmo Silvonen

-Motorracing Electronics EGT-AMP KÄYTTÖOHJE. EGT-AMP Käyttöohje v1.0 11/2011 1/9

ELEC C4210 SÄHKÖTEKNIIKKA JA ELEKTRONIIKKA Kimmo Silvonen

Omnia AMMATTIOPISTO Pynnönen

VIM RM1 VAL / SKC VIBRATION MONITOR RMS-MITTAUSJÄRJESTELMÄLLE KÄSIKIRJA. VIM-RM1 FI.docx / BL 1(5)

S SÄHKÖTEKNIIKKA JA ELEKTRONIIKKA

Multivibraattorit. Bistabiili multivibraattori:

Näytteen liikkeen kontrollointi

Radioamatöörikurssi 2013

Ilmanvaihto Säätimet 7/2016

Ledien kytkeminen halpis virtalähteeseen

Silmukkavirta- ja solmupistemenetelmä. 1 DEE Piirianalyysi Risto Mikkonen

SÄHKÖ KÄSITTEENÄ. Yleisnimitys suurelle joukolle ilmiöitä ja käsitteitä:

Kuva 1. Ohmin lain kytkentäkaavio. DC; 0 6 V.

Fy06 Koe Kuopion Lyseon lukio (KK) 1/7

Analogiapiirit III. Keskiviikko , klo , TS128. Operaatiovahvistinrakenteet

SMG-2100: SÄHKÖTEKNIIKKA. Kirchhoffin lait Aktiiviset piirikomponentit Resistiiviset tasasähköpiirit

Kotitentti 3. Operaatiovahvistin

Supply jännite: Ei kuormaa Tuuletin Vastus Molemmat DC AC Taajuus/taajuudet

Kaksi yleismittaria, tehomittari, mittausalusta 5, muistiinpanot ja oppikirjat. P = U x I

SÄHKÖSTATIIKKA JA MAGNETISMI. NTIETS12 Tasasähköpiirit Jussi Hurri syksy 2013

FYSP104 / K2 RESISTANSSIN MITTAAMINEN

S SÄHKÖTEKNIIKKA JA ELEKTRONIIKKA

Radioamatöörikurssi 2017

Taitaja2008, Elektroniikkalajin semifinaali

Mitataan kanavatransistorin ja bipolaaritransistorin ominaiskäyrät. Tutustutaan yhteisemitterikytketyn transistorivahvistimen ominaisuuksiin.

Suomenkielinen käyttöohje

Jännite, virran voimakkuus ja teho

Lineaarialgebra MATH.1040 / Piirianalyysiä 2

SMG-1100: PIIRIANALYYSI I

Kondensaattorin läpi kulkeva virta saadaan derivoimalla yhtälöä (2), jolloin saadaan. cos sin.

S SÄHKÖTEKNIIKKA JA ELEKTRONIIKKA Aalto-yliopisto, sähkötekniikan korkeakoulu

PM10OUT2A-kortti. Ohje

- Käyttäjä voi valita halutun sisääntulon signaalin asetusvalikosta (esim. 0 5V, 0 10 V tai 4 20 ma)

ELEKTRONISET JÄRJESTELMÄT, LABORAATIO 1: Oskilloskoopin käyttö vaihtojännitteiden mittaamisessa ja Theveninin lähteen määritys yleismittarilla

Sähkötekniikan perusteet

Pynnönen Opiskelija: Tarkastaja: Arvio:

Transkriptio:

TSONSTOJEN ja VHVSTKSEN SNNTTEL OPETOVHVSTKYTKENNÖSSÄ H. Honkanen. SMMMEN KÄYTTÖ - Summaimelle voidaan erikseen määrittää, omaan tuloonsa: - Signaalin jännitevahvistus ja - Tasonsiirto - Mahdollisuus kytkeä myös useampia tuloja - Huomioitava vaiheen ( = napaisuuden ) kääntyminen. EPÄSYMMETSET VHVSTKYTKENNÄT ( Epäsymmetrinen otto ) - Kytkennän vahvistus määritellään jännitteiden muutosalueen mukaisesti - Tasonsiirron mitoitus virtalaskennan avulla ( Ohmin laki ) - Huomioitava mahdollinen vaiheen ( = napaisuuden ) kääntyminen ja tasonsiirtojen mahdolliset aiheuttamat virrat kiinteissä jännitepotentiaaleissa. 3. SYMMETSET VHVSTKYTKENNÄT ( Symmetrinen otto ) - Kytkennän vahvistus määritellään jännitteiden muutosalueen mukaisesti - Tasonsiirrot helppoja, jos lähtöjännite käy nollassa Vertailujännite on se tulojännite, millä ulostulon tulee olla nolla - Ellei nolla volttia kuulu lähtöjännitealueeseen, on tasonsiirto mitoitettava virtalaskennan avulla ( Ohmin laki ) tai, - nstrumentointivahvistin ei kuormita ottojaan ollenkaan, jolloin siellä ei myöskään kulje virtaa. Tasonsiirron mitoittaminen onnistuu tällöin, kun ajatellaan vahvistuskäyrän jatkuvan ohi käytettävien jännitealueiden ja määritetään tällöin jännite, jolla ulostulojännitteen tulisi olla nolla. Jännitteen muutosalue = = OT Purkurivahvistin, eli ja Napaisuuden vaihto, eli MPEDNSSMNN VHEENKÄÄNTÖ LKT : Operaatiovahvistin Differentiaalivahvistin nstrumentointivahvistin

Esimerkkitapaus: Toteutettavana on kytkentä, joka toteuttaa seuraavan kuvaajan mukaisen toiminnan Kuvaajasta voimme todeta, että tulojännitteen muutoksen tulee näkyä lähtöjännitteessä viisinkertaisena ( muutoskerroin ) ja lisäksi lähtöön summataan V:n jännitekomponentti ( Lähtöjännite silloin, kun tulojännite on nolla ) Esimerkkitapauksissa on käytetty,50 V referenssijännitelähdettä

. Summaimen käyttö: Kuvaajasta saamme johdettua lähtöjännitteelle yhtälön: OT 5V Vahvistus: = = = 5 V Koko yhtälö: = * V 5* OT + = + summain: Koska summain on vaiheen kääntävä, tarvitaan yksi ylimääräinen vaiheenkääntö: OT = ( )* ( EF + b OT = EF + OT b a + * =,0V + a = 5,0 * Koska ref antovirta on rajallinen ( 0 00 µ ), on helpointa määrittää ensiksi b: EF,5V b : b EFout 50µ Toinen vaihtoehto olisi puskuroida ref, mutta se vaatisi yhden oparin lisää.. ) : a : b,0v *50kΩ = EF = = = 0kΩ,5V b EF 0kΩ = = 5,0 a = = = kω 5,0 4 a

. Ei-symmetriset vahvistinkytkennät Tulosignaalin muutosvahvistuksenhan tuli olla 5. Se tulee olemaan samalla myös vahvistimelle tarvittava vahvistus. a. Ei-kääntävä vahvistin Kytkennän perusrakenne näkyy yllä. Vastuksen tulee olla vähintään tuo kuvassa oleva 0 k, jolloin takaisinkytkennän virta on maksimissaan milliampeerin luokkaa. Kytkennän jännitevahvistuksenhan tuli olla 5, joten määritellään sen mukaisesti: 0kΩ = + = = =, kω 5 5 u con:n määrittelemiseksi valitaan toimintasuoralta yksi piste. Valitaan tulojännitteeksi vaikka 0V. Tällöinhän lähtöjännitteen tulee olla V. Negatiivinen takaisinkytkentähän ajaa vahvistimen tulojännitteet ( in- ja in+ ) samoiksi. con saadaan virtalaskennan avulla, operaatiovahvistimen tuloonhan ei mene virtaa, vaan kaikki :n läpi menevä virta menee myös :n läpi. Jännitehäviö saadaan Ohmin kaavalla. Eli: 00V in = 0, = in+ = in out =, 00V = out in =,00V 0,00V =, 00V,00V = = = 00µ 0kΩ = 00µ * = 00µ *,5kΩ = 0, 50V con = 0,00V 0,50V = 0, 50V nalyysi: 0V sisään V sisään

Tarvittava vakiojännite ( con ) saadaan referenssijännitteestä kääntävän vahvistimen avulla: Koska ref antovirta on rajallinen (0 00 µ ), on määritettävä ensiksi : EF,5V :, valitaan 47k 50µ EFout OT 0,5V : = = = 0, 0,5V = = = = ( 0,0) * 47kΩ = 4, 7kΩ b. kääntävä vahvistin Kytkennän perusrakenne näkyy yllä. Vastuksen ( tai vastuksen ) tulee olla vähintään tuo kuvassa oleva 0 k, jolloin takaisinkytkennän virta on maksimissaan milliampeerin luokkaa. Kytkennän jännitevahvistuksenhan tuli olla 5. Kääntävän vahvistimen vahvistushan on negatiivinen, joten kääntävä vaikutus on eliminoitava kääntävällä vahvistimella ( X,, ). Jos muunnoskerroin olisi negatiivinen, kääntäjää ei luonnollisesti tarvittaisi. :n määritys: = = * = ( 5)*0kΩ = 50kΩ Vakiojännitteen ( con ) määrittämiseksi valitaan jokin toimintapiste ja määritellään takaisinkytkentävirran avulla vahvistimen negatiivisen tulon ( in- ) jännite. Tämä sama jännite tulee olla myös vahvistimen positiivisessa ( in+ ) tulossa. + out in 0,00V,00V TK = = = = 6,67µ + + 0kΩ + 50kΩ * = 6,67µ *0kΩ = 66, mv in = ( ) * in = = 0,00V ( 66,7mV ) 66, mv 7 in in = 7

nalyysi: 0V sisään V sisään Koska tarvittava vakiojännite ( con ) on pienempi, kuin referenssijännite ( ref ) ja koska operaatiovahvistimen tulon ottama virta on erittäin pieni, voidaan vakiojännite ( con ) toteuttaa passiivisena jännitteenjakokytkentänä. Jos tarvittava vakiojännite ( con ) olisi suurempi, kuin referenssijännite ( ref ) saataisiin vakiojännite referenssijännitteestä helpoiten ei-kääntävän vahvistimen avulla. Määritetään vastuskytkennän virraksi 50 µ Tällöin kokonaisresistanssi ( + ) olisi : + ref,50v + = 50µ Vastus : Vastus :,, con 66,7mV = = = = 3,33kΩ 50µ = + = 50kΩ 3,33kΩ = 46, 7kΩ Kuva yllä: Vakiojännitteen vastusketju lisätty

3. Symmetriset vahvistinkytkennät ( Erovahvistin ): Esimerkissä käytössä instrumentointivahvistin, jonka vahvistukselle on annettu: Tulosignaalin muutosvahvistuksenhan tuli olla 5. Se tulee olemaan samalla myös instrumentointivahvistimelle tarvittava vahvistus: 00kΩ 00kΩ nstrumentointivahvistimen g:n määrittäminen : = = = kω G 5 5 Etsimällä tulojännitteen, jolla vahvistimen lähtö on nolla, saamme tarvittavan vertailujännitteen:,0v =,0V + 5,0* 0V =,0V + 5,0* = = 0, 5,0 OT 0 ( Tämähän olisi tällä kertaa saatu myös suoraan kuvaajasta ) Tarvittava vertailujännite saadaan referenssijännitteestä kääntävän vahvistimen avulla: Koska ref antovirta on rajallinen (0 00 µ ), on määritettävä ensiksi : EF,5V : 50µ EFout OT 0,0V : = = = 0, 08, = = = ( 0,08)*50kΩ = 4, 0kΩ,5V nstrumentointivahvistimen paikallahan olisi voinut olla myös muuntyyppinen erovahvistin V