Uraai tuotato qmaailma suurimmat uraai tuottajat Australia ja Kaada qydivoimaloissa käytetää U-235-isotooppia (0,7 %)=>Rikastus 3 %:ii (Ydiase 90 %) Kuljetus Uraaimalmi Poistetaa sivuaieet =>Yellowcake Rikastus Valmis ydipolttoaie
Fissio
YDINVOIMALA Paievesireaktori toimitakaavio
YDINVOIMALA Kiehutusvesireaktori toimitakaavio
Ydijättee loppusijoitus Ydipolttoaiekierto: 1) Uraaikaivos 2) Jällekäsittely (jopa 95 %) tai 3) loppusijoitus (s.41) 4) Uudellee käyttöö
Aurikokeo toimitaperiaate
Aurikokeoja kehitetty jo lähes 50 vuode aja Hyötysuhde oi 15 % Aurikosähkö o tavallisi eergialähde satelliiteissa ja sukkuloissa (40 %) Ohessa aurigo vuosittai säteilemä eergia
Tuulivoima (s.64) vsuomessa tuotetaa 0,1 % sähköstä tuulivoimalla vtaska 15 % => tavoite 50 % vuoa 2030 vsaksassa vuodessa rakeetu tuulivoima määrä vastaa puolta Suome viidee ydivoimala tuotaosta vtuulivoima hita laskeut oi 4 % vuodessa vnyrkkisäätö tuule opeudelle 5,5 m/s Merialueilla 7-8 m/s Raikoilla ja saaristoissa 6-7 m/s Lapi tutureilla 7-9 m/s Sisämaassa 4-5 m/s
Tutustukaa artikkeleihi Pohtikaa yksi/pareittai/ryhmissä Ø Ø Ø Mikä eergiatuotatomeetelmä (fuusio, tuulivoima, aurikovoima) kehittämisee olisit tulevaa päättäjää valmis sijoittamaa, miksi? Liittyykö johoki eergiatuotatomeetelmää riskejä? Mitä? Mite eergia saatavuus turvataa kaikkialla maailmassa?
Maalämpö 1. Maassa oleva lämpö siirtyy putkessa olevaa liuoksee 2. Höyrystimessä liuos luovuttaa lämmö kylmäaieelle, joka höyrystyy (Huom. Eri aieet) 3. Kompressorilla höyrystyyt kylmäaie puristetaa korkeampaa paieesee => lämmö ousu 4. Lauhduttimessa lämmeyt kylmäaie luovuttaa lämmö talo lämmityskierrossa olevalle esteelle 5. Kylmäaie jäähtyy=>tiivistyy esteeksi
Hiilivoimalaitos Hiili jauhetaa hieoksi pölyksi (täydellie palamie) Vesi höyrystyy => Turbiii => Geeraattori Kaukolämpö
Maakaasuvoimala Maakaasu Veäjältä Maakaasu poltetaa kaasuturbiiissa Vesi höyrystyy => Turbiii => Geeraattori Kaukolämpö
Nykykäytöllä hiilivarat riittävät oi 200 vuodeksi Maakaasuvarat riittävät arviolta 60 vuodeksi, suurimmat esiitymät Veäjällä Maakaasu o fossiilisista polttoaieista vähite ympäristöä rasittavaa Öljyvarat riittävät ykykäytöllä oi 40 vuodeksi
Tehtävä 2 sivulta 177 Eergialähteistä biomassa ja turve Lisää taulukkoo sarake muita huomioita
Tarkastele sivu 157 kuvaa (eergia kokoaiskulutus Suomessa). Millaisea äet kuva vuoa 2075? Tehtävä 2 sivulta 177 Eergialähteistä biomassa ja turve Lisää taulukkoo sarake muita huomioita
Biomassa Turve Saatavuus Saatavilla kaikkialla suomessa ØLappi, Siirrettävyys Paikallie polttoaie, kuljettamie kauas ei ole kaattavaa ØVarastoiti Hita Vertailu 1.11.2004 Öljy: 6,47 st/kwh Kaukolämpö: 3,64 st/kwh Pelletti: 3,59 st/kwh Koivuhalko: 7,15 st/kwh (Metsäkeskus) ØHita Ei lopu Suomesta Turvevarat samalla tasolla kui 1950-luvulla Riittävyys Pohjois-Pohjamaa, Kaiuu, Pohjois-Karjala ØTurvemaita 9 milj. ha. ØTuotatoo 0,7-1,4 milj. ha (Eergia.fi ja KTM) ØMuualla maailmassa käyttö vähäistä suolle ØKuljetus rekka-autoilla ja joskus myös juilla pysyyt lähes samaa viimeiset 10 vuotta ØValtiovalta & verotus 90 luvulla: turve 4,5, maakaasu 10, kivihiili 15, polttoöljy 26 (Kilpailuvirasto)
Biomassa Turve Uusiutuvuus Uusiutuva eergialähde Hitaasti uusiutuva biomassapolttoaie. Uusiutumisaika 20003000 vuotta Ympäristöystävällisyys vkasvaessaa vpäästöt: Muita huomioita biomassa sitoo hiilidioksidia sama määräki vapauttaa palaessaa vrikki-, typpipäästöt muita polttoaieita pieemmät Hiilidioksidi, rikkidioksidi, type oksidit, pölymäie tuhka vpöly-, hiukkas- ja maisemahaitat vtoimitusvarma, tasalaatuie vkäytetyt suoalueet =>kuostus vpoltto- ja puhdistustekiikat paratueet
Uraaivarat riittävät ykykäytöllä 40-50 vuotta Loppusijoituste kustauksia ei ydieergia hiassa yleesä huomioida