Hollolan kunnan elinkeino-ohjelma 2011 2015
Sisällys 1. TAUSTA... - 2-2. KUNNAN PROFIILI... - 2-3. YRITYSALUEET... - 3-4. YHTEISTYÖ ELINKEINOTOIMINNASSA... - 4-5. MARKKINOINTI... - 5-6. YHTEENVETO... - 7 - VISIO:... - 8 - KEHITTÄMISTOIMENPITEET/PAINOPISTEET 2011-2015... - 9 - LIITTEET... - 11-1. TAUSTAA... - 11-1.1 Kuntastrategia... - 11-1.2 Kunnan väestörakenne... - 11-1.3 Kunnan väestökehitys... - 11-2.4 Sijoittumispalvelut... - 15-2.5 Yritystuet... - 15-2.6 Toimitilat... - 15-2.7 Yritysten palvelut ja toimijoiden roolit... - 15 - LAHDEN ALUEEN KILPAILUKYKY JA ELINKEINOSTRATEGIA LUONNOS 26.8.2011 12... - 19 - HOLLOLAN PENDELÖINTI VUONNA 2008... - 20 - - 1 -
- 2 - Hollolan kunnan elinkeino-ohjelma 2011 2015 1. TAUSTA Tämä elinkeino-ohjelma on valmisteltu yhteistyössä Hollolan Yrittäjät ry:n, Päijät- Hämeen Yrittäjät ry:n, Hämeen kauppakamarin ja Lahden seudun kehittämisyhtiö Lakes Oy:n kanssa. Hollolan kunnan elinkeinopoliittinen ohjelma nojautuu kuntastrategiaan sekä Lahden alueen kilpailukyky- ja elinkeinostrategiaan sekä mainestrategiaan 2011. Kuntastrategian mukaisesti tahtotilana on: Hollola 2015 on elinvoimainen ja vastuullinen edelläkävijä. Kunnan elinvoimaisuuden samoin kuin asukkaiden hyvinvoinnin yksi keskeisimmistä kriteereistä on työllisyys. Elinkeinopoliittisen ohjelman tarkoituksena on tuottaa analyysiä elinkeinoelämän kehityksestä sekä jäsentää päämääriä ja määritellä toimenpiteitä päämäärien saavuttamiseksi. Elinkeinopolitiikalla tarkoitetaan kaikkia niitä toimenpiteitä, joilla kunta vaikuttaa omalta osaltaan yritys- ja yrittäjyysympäristöön. Tavoitteena on luoda ja ylläpitää yritysten perustamista, kuntaan sijoittumista ja kunnassa toimivien yritysten hyvinvointia ja kasvua tukevat olosuhteet. Yritystoiminnan edellytysten parantaminen ja sitä kautta työpaikkojen ja työpaikkaomavaraisuuden lisääminen on osa kunnan tavoitteita kaikessa päätöksenteossa. Suotuisan yritysilmapiirin saavuttamiseksi on kunnanvaltuuston ja -hallituksen sekä eri lautakuntien otettava yritysvaikutukset huomioon kaikkia yritystoimintaan vaikuttavia päätöksiä tehdessään. Yhteenveto: Työllisyys on asukkaiden hyvinvoinnin yksi keskeisimmistä tekijöistä. 2. KUNNAN PROFIILI Hollola on väestöltään kasvava kunta. Kunnan väkiluku on kasvanut vuodesta 1990 lähtien kolmea vuotta lukuun ottamatta. Kunnan väkiluvun keskimääräinen vuosikasvu on ollut 0,7 % eli n. 150 henkilöä. Kunnan kasvun pääpainopiste on 2000- luvulla ollut Vesikansan alueella (Kukkila ja Kalliola), jossa kokonaisväkiluku n. 3900 asukasta. Väestönkasvusta syntyvyys selittää merkittävimmän osan. Nettomuuttovoiton osuus 2000-luvulla on ollut keskimäärin 55 asukasta/vuosi eli kolmannes. Kunta on väestöltään Lahden jälkeen maakunnan toiseksi suurin ja maakunnan lapsivaltaisin kunta, jossa alle 14 v osuus on 18,7 %. Vuonna 2009 hollolalaisten koulutustaso (318) oli maakunnan korkein (keskiarvo 291) jääden kuitenkin alle valtakunnallisen keskiarvon (327). Hollolan kunnan pitkäaikaisena linjana on ollut, että yritysriski on yrittäjällä. Kunta keskittyy elinkeinopolitiikan osalta tarjoamaan yrityspaikkoja ja hoitamaan infrastruktuuria sekä hyviä asumispaikkoja työvoiman saatavuuden edistämiseksi. Tämä kunnan valitsema linja on tasapainossa myös EU-lainsäädännön kanssa, minkä mukaan julkisia varoja ei tule kanavoida julkisiin tai yksityisiin yrityksiin tai vain tiettyihin yrityksiin tai jäsenvaltioiden kauppaa tai kilpailua vääristäen. Julkisen tuen, jollaiseksi myös alhainen tonttihinta luetaan, takaisinperintä on yleistynyt valvonnan lisääntymisen myötä.
- 3 - Kunta ei ole myöskään tarjonnut yrityksille vuokratiloja. Tämä linja on vaikuttanut yritysten sijoittumiseen, koska yritykset keskittyvät entistä enemmän ydintoimintaansa ja ulkoistavat tukitoimintojaan. Toisaalta toimitiloja myös vuokralle tuottavia yrityspalveluja on tullut markkinoille merkittävästi viime vuosina. Päijät-Hämeessä yrityksiä on n. 9100. Yrittäjien osuus työllisistä on Päijät- Hämeessä valtakunnan toiseksi korkein eli 10,9 %. Viime vuosien yritysmäärän kasvu maakunnassa on ollut n. 500 yritystä vuosittain. Hollolassa on n. 1 100 yritystä, joista mikroyrityksiä eli alle 10 työntekijää työllistäviä on lähes 94 %. Keskisuuria eli yli 50 työntekijää työllistäviä yrityksiä on 1 % eli 11 kpl ja suuria yli 250 työntekijää työllistäviä 2 kpl. Yritysten nettomuutos kunnassa on ollut aaltoliikkeessä. 2000-luvun alussa kasvu oli n. 20-30 nettovuosikasvusta, vuosina 2007-2009 kasvu oli n. 50-60, jonka jälkeen on taas palattu matalammalle tasolle. Vuonna 2010 nettomuutos oli 14 uutta yritystä. Vuoden 2008 tilaston mukaan Hollolassa asuu 9 771 työllistä eli 45 % asukkaista. Näistä 35 % eli 3422 työskentelee Hollolassa ja 65 % eli 6 349 työllistä työskentelee muissa kunnissa. Hollolassa työskentelee 6 728 työllistä, joista 49 % eli 3 306 tulee muualta. Hollolalaisista 4 688 henkilöä eli 48 % työvoimasta kävi töissä Lahdessa. Lahdesta Hollolassa kävi töissä 2 071 henkilöä. Yritykset maksavat yhteisöveroa, mikä tämän hetkisen verolainsäädännön mukaan on 26 %. Hollolan kunnan yhteisöverokertymä vuonna 2009 oli 2,3 milj. euroa. Kunnan koko verotulo samana vuonna oli 67 milj. euroa eli yhteisöverojen osuus koko verotulokertymästä oli 3,4 % vastaten melko tarkkaan kiinteistöveron osuutta. Yli 10 000 euron vero-osuutta maksoi 45 hollolalaista yritystä. Hollolan kunnan laskennallinen työpaikkaomavaraisuus on 69 %. Mikäli kunnan työpaikkaomavaraisuus haluttaisiin nostaa 100 %:iin, se edellyttäisi työpaikkojen lisäämistä n. 3000:lla. Edellä mainittujen lukujen valossa Hollola on kiinteä osa Lahden työssäkäyntialuetta ja kunnan työpaikat nojaavat vahvasti alueelliseen kehitykseen. Hollolalle on poikkeuksellisen merkityksellistä se, miten Lahden talous kehittyy, koska se heijastuu suoraan kunnan työllisyys/työttömyysasteeseen ja tätä kautta kunnallisverotulokertymään. Yhteenveto: Hollola on väestön kasvukunta. Kunnan väkiluku on viimeisen kahdenkymmenen vuoden aikana kasvanut keskimäärin 0,7 %/v eli 150 asukasta. Kasvusta 2/3 on tullut syntyvyysenemmistöisyydestä ja 1/3 muuttovoitosta. Hollola on Päijät-Hämeen lapsivaltaisin kunta Hollola on Päijät-Hämeen koulutetuin kunta Yritysten nettokasvu on viimeisen vuosikymmenen aikana ollut keskimäärin 35 yritystä/v Kunta pyrkii luomaan hyvät puitteet yrittämiselle kaavoittamalla tieyhteyksiltään erinomaisille paikoille yritystoimintaan sopivia tontteja. Hollolan kunta tekee tiivistä yhteistyötä alueellisesti elinkeinojen kehittämisessä ja työpaikkojen synnyn edistämisessä, koska Hollola on kiinteä osa laajempaa työssäkäyntialuetta. 3. YRITYSALUEET
Hollolan kunnalla on 2000-luvun taitteessa perustettu Kukonkoivun teollisuusalue, jonka kokonaispinta-ala on n. 100 ha ja josta vapaana on n. 30 ha. Yritysalue sijaitsee pohjavesialueella. Alueen tontteja on markkinoitu n. 3 e/m 2 hintaan. Hinnoittelu tarkistetaan vuonna 2012. Vuonna 2004 esikaupalla ja myöhemmin 2005 kaupalla Hollolan kunta hankki itselleen n. 100 ha:n alueen Nostavalta. Alue sijoittuu radan viereen ja tulevan Lahden eteläisen kehätien välittömään läheisyyteen. Alueella on louhittavaa kiviaineista n.12 milj.m 3, jonka hyödyntäminen (pääosin) on edellytys alueen käyttöönotolle samoin kuin ohitien liikenneyhteys. Nostava ei sijoitu pohjavesialueelle. Vuosina 2007 ja 2009 on hankittu n. 40 ha ja maa-alue Riihimäen tien ja valtatie 12:n risteysalueelta sekä vt 12 ohitien eteläpuolelta. Alueen pohjoisosan asemakaava on hyväksytty valtuustoosa ja eteläosan asemakaavoitus on käynnissä (2011). Alue ei sijoitu pohjavesialueelle. Kuntastrategiassa (2011) on nostettu v uosien 2011 2012 tavoitteeksi uuden yritysalueen käynnistyminen. Tonttihinnoittelusta päättää kunnanvaltuusto. Kunnanhallitus voi hinnoittelupäätöksen puitteissa päättää teollisuus- ja liiketonttien myynnistä. Hinnoittelusta päätettäessä tulee ottaa huomioon, että liian alhainen tonttihinta voidaan myös katsoa yritystueksi, joka mm. estää yrittäjän muiden mahdollisten tukien saamisen. - 4 - Yhteenveto: Hollolassa on tarjolla yritystontteja kolmelta alueelta: Kukonkoivusta, Riihimäentien alueelta sekä Nostavalta. Sijainti pohjavesialueella rajoittaa Kukonkoivun tonttien käyttöä. Uusimmat yritysalueet edellyttävät merkittäviä esirakennustöitä ja taloudellisia panostuksia. 4. YHTEISTYÖ ELINKEINOTOIMINNASSA Kunnan elinkeinopolitiikassa on eri tasoja. Kunta on kiinnostunut pitkän tähtäimen positiivisen kehityksen edistämisestä nimenomaan työpaikkojen lisäyksen osalta. Tämä on ns. strategista kehittämistä. Tämä työ on Hollolan elinkeinoprofiili huomioon ottaen alueellista. Tähän työhön liittyy kiinteästi Lahden alueen kilpailukyky- ja elinkeinostrategia, jossa alueen visiona on Suomen ympäristötehokkain ja yritysystävällisin kasvukeskus. Strategisen osaamisen kärjet ovat: Maailmanluokan ympäristöosaamisen ja liiketoiminnan keskittymä sekä Suomen kiinnostavin teollisen muotoilun osaamisen ja liiketoiminnan keskittymä. Tähän liittyvät kiinteästi kasvua tukeva innovaatioympäristö ja kansainvälisesti arvostettu käytännönlähtöinen innovaatio-osaaminen sekä yritystoiminnan uudistuminen ja uudet kasvualat. Toimintaympäristön kehittämisen painopisteet ovat Suomen yritysystävällisin päätöksentekokulttuuri ja palvelutarjonta sekä vetovoimainen ja kansainvälisesti verkottunut osa metropolialuetta. Yrittäjä on kiinnostunut ensisijaisesti nykyhetken tilanteesta ja tarpeista. Tarpeet ja odotukset vaihtelevat yrityskohtaisesti. Keväällä 2011 Lakesin toimesta suoritetussa kyselyssä hollolaiset yritykset pitivät tärkeimpinä: 1) rahoituspalveluja, lainoja, takauksia ja avustuksia 2) markkinatiedon hankintaan ja uusiin asiakkuuksiin perustuvia palveluja ja 3) tuotteiden ja palvelujen kehittämistä tukevia palveluja.
- 5 - Palveluja yrityksille tarjoavat useat eri tahot. Keskeisimpiä niistä ovat: ELYkeskukset, yrittäjäjärjestöt, kauppakamarit ja kunnan/alueen yrityskeskukset. Hollolan kunta on yhdessä seitsemän muun kunnan kanssa (Lahti, Heinola, Orimattila, Asikkala, Hämeenkoski, Nastola, Padasjoki) osakkaana Lahden alueen kehittämisyhtiössä Lakes Oy:ssä Lakes tarjoaa osakaskuntien yrittäjille seuraavat palvelut Yleinen yritysneuvonta Perustamisneuvonta Rahoitusneuvonta Omistajan- ja sukupolvenvaihdos-neuvonta Yrityskummipalvelut Kehittämispalvelut Verkostoitumispalvelut Kansainvälistymispalvelut Sijoittumispalvelut Lakesin toimesta keväällä 2011 toteutettuun kyselyyn vastasi Hollolasta 75 henkilöä. Kyselyn pohjalta selkeä tuki (täysin samaa mieltä tai osittain samaa mieltä) tuli mm. asioille kuten yritysten välinen yhteistyö on hyvää (54 %), yrityksellä on käytössä riittävät liikenneyhteydet (85 %), yrityksellä on käytössä riittävät tietoliikenneyhteydet (88 %), kunnan kaavoituksessa otetaan huomioon yritysten tarpeet (80 %), kunta on huolehtinut yritysten tonttitarpeista (47 %), kunnallistekniikka on järjestetty yritysten kannalta tehokkaasti (53 %), Hollola on yritysystävällinen kunta (66 %). Päätöksenteon yrityslähtöisyyteen ei kovin vankasti kuitenkaan uskottu eikä myöskään siihen, että elinkeinopolitiikan tavoitteet asetettaisiin yhdessä kunnan ja yrityksien kanssa. Vastaavasti alueellisesti nähtiin yrittäjyyteen suhtautumisessa, monipuolisessa yritys- ja toimialarakenteessa ja infrastruktuurissa alueen vahvuudet. Myös alueella valitut osaamiskärjet koettiin hyviksi (53 %) ja yritysystävällisyyteen uskottiin nyt (59 %) ja sen arvioitiin kehittyvän edelleen (69 %) Yhteenveto: Kunnan elinkeinopolitiikassa on kaksi tasoa: ns. strateginen, pitkän tähtäimen positiivisen työpaikkakehityksen tavoittelu erilaisten valintojen ja panostuksen kautta sekä toisaalta operatiivinen, arjessa tapahtuva ongelmien ehkäisy ja ratkaisujen etsiminen vaihteleviin yrittäjien tarpeisiin. 5. MARKKINOINTI Elinkeinoelämän vaatimukset ja yritysten eriytyvät tarpeet eivät mahdollista täysin keskittyneiden palvelutoimintojen toteuttamista, vaan palvelut on tarkoituksenmukaista nyt ja myös tulevaisuudessa hankkia verkostoista. Merkittävän rungon kunnan strategisille ja operatiivisille toiminnoille muodostaa alueen kuntien yhteisen yhtiön Lakesin palvelut. Lakesin toteuttaman aluemarkkinoinnin tavoitteena on edistää Lakesin ja alueen kuntien välisessä osakassopimuksessa sekä Lahden alueen kilpailukyky- ja elinkeinostrategiassa että mainestrategiassa asetettuja tavoitteita: alueen asukasluvun kasvun tavoitteiden toteutumista sekä uusien yritysten sijoittumista alueelle. Tavoitteena on viestiä Lahden alueen vetovoimatekijöistä ja vahvuuksista, luoda ja vahvistaa positiivista mielikuvaa Lahden alueesta, vahvistaa viestinnällisin keinoin
Lahden alueen asemaa metropolialueen toisena kasvukeskuksena. Markkinointia toteutetaan yhteisenä, seudullisena näkyvyytenä siten, että Lakesin toimintaalueen kunnat tunnistetaan osana Lahden aluetta/seutua. Elinkeinoelämälle ja päättäjille kohdennetut yritysympäristön markkinointitoimenpiteet toteutetaan kotimaassa valtakunnallisissa viestintävälineissä. Venäjällä pää-asiassa Pietarin alueella ja Euroopassa markkinointi toteutetaan ensisijaisesti investointialan messuilla sekä investointialan medioiden kautta. Asumisen ja vapaa-ajan markkinoinnin ensisijainen kohdealue on pääkaupunkiseutu ja siellä erityisesti lapsiperheet. Markkinointipanostukset kohdistetaan kokonaisuudessaan Lahden alueen ja Päijät-Hämeen ulkopuolelle. Hollolan kunnan markkinointi on perinteisesti toteutunut lähinnä tonttimarkkinoinnin kautta. Hollolan kunta osallistuu joka kevät järjestettävään Raksa messuun yhteisellä messuosastolla. Tonttikysyntä ei tuota ongelmia keskustaalueen ja Kalliolan alueen tonttien osalta. Näillä alueilla kaikki tontit myydään nopeasti. Ongelmana ovat enemmänkin raakamaan hankinta näiltä alueilta ja ns. tasainen tonttituotanto. - 6 - Ns. yleismainontaa imago-tarkoituksessa ei ole juurikaan harjoitettu, koska kunnan yleisimago on ollut yleisesti ottaen hyvä (esim. Verson tutkimus 2008, muuttoliike). Kunnan oma esite on tehty v. 2006 ja päivitetty v. 2010. Kesällä laadittiin myös yrityslähtöinen kuntaesite. Markkinointia tapahtuu myös kunnan kotisivujen kautta (mm. kunnan tapahtumakalenteri ja tonttimarkkinointi). Tapahtumanäkyvyys Tapahtumien kehittämisessä ja uusien tapahtumien hankinnassa palvelee Lahti Travelin yhteyteen v. 2011 perustettu Tapahtumayksikkö. Kunnan päätapahtumat ovat: Hollolan nuorisoseuran vuosittain loka-marraskuussa järjestämä kansainvälinen Hollo ja Martta kansantanssifestivaali, jossa kävijämäärää v. 2009 oli 26 880, sekä vuodesta 2009 joka toinen vuosi Messilässä kesäkuussa toteutettu kansainvälinen Lahden kirjailijakokous. Alueellisena tapahtumana Hollolan keskiaikaseura järjestää joka toinen vuosi Kirkonkylällä keskiaikatapahtuman, jossa kävijämäärä on n. 5 000. Kaikkien edellisten tapahtumien rahoitukseen kunta osallistuu säännöllisellä rahoituksella. Kesätapahtumana on vuodesta 2008 pidetty keskiviikkoisin kesätori, jonka yhteydessä joka toinen keskiviikko kulttuuritoimi on järjestänyt myös kulttuuritapahtumia. Kunta on ollut mukana myös yrittäjien erityiskampanjoissa kuten esim. Eurot Hollolaan sekä joulunavauksen toteutuksessa. Yhteispalvelupiste Piipahlus kunnanvirastolla toimii virallisena matkailuinfopisteenä. Yhteenveto: Kunnan markkinointi on yleismarkkinointia (Lakesin kautta pääkohteena pk-seutu), tonttimarkkinointia (Raksa-messut sekä kaavoitettujen asuinalueiden yleismarkkinointi) ja tapahtumamarkkinointina (erillistapahtuminen tuki). Kunnan netti-sivut on keskeinen markkinointiväylä.
- 7 - Vahvuudet - liikenneyhteydet ja hyvä saavutettavuus (alue, pk-seutu, Etelä- Suomi, vt 12) - laaja pienyrityskenttä (riskien tasapainottuminen) - alueellinen yhteistyö - viihtyisä ja turvallinen elinympäristö - hyvä imago/hyvät peruspalvelut - osaavan ja koulutetun työvoiman saatavuus Heikkoudet - Pohjavesialueen tuomat rajoitteet - Vanhojen teollisuusalueiden muutostarpeet - Uusien teollisuusalueiden investointikustannukset - Erottautumiskyky - Työpaikkaomavaraisuus - Yritysinvestointien vähäisyys Mahdollisuudet - Tuleva ohitie/uudet yritysalueet - Riihimäentien alue - Nostava/rata - Messilän kehittäminen - Keskustan kehittyminen - Kirkonkylä-Pyhäniemi - Elinvoimainen maaseutu - Vesijärvi Uhat - Suomen kilpailukyvyn/alueen kilpailukyvyn heikkeneminen - Työpaikkaomavaraisuuden lasku - Käyttämättä jäävät yritysalueet - Nollariskitaso/pohjavesialueet 6. YHTEENVETO Hollolalla on huomattava määrä vahvuuksia, joiden varaan tulevaisuutta voidaan rakentaa. Tulevaisuuden kasvu nojaa erityisesti sijaintiin ja liikenneyhteyksien kehittymiseen. Kasvua odotetaan saavutettavan eniten palvelualojen kautta, joka lisää osaltaan asukkaiden arjen sujuvuutta. Kunnan näkökulmasta elinkeinotoimella on kolme keskeistä painopistettä: yritysten toiminnan kehittämisen edistäminen eli työpaikkojen olemassaolon turvaaminen ja lisääminen, mahdollisuuksien luominen eli kaavoituksen kautta edistettävä yritystoiminnan laajentaminen ja uusien yritysten sijoittuminen sekä ulkopuolisen yritysten tulovirran lisääminen eli matkailun kehittäminen, joka liittyy kiinteästi tapahtumiin ja markkinointiin. Kaavoitusta lukuun ottamatta ensisijainen toimintavastuu on yrityksillä. Kunta edistää näitä tavoitteita Lahden Alueen Kehittämisyhtiö Oy:n ja Lahti Travel Oy:n kautta: Lakes tarjoaa yritystoiminnan kehittämisen keinoja ja välineitä, Lahti Travel erityisesti matkailun ja markkinoinnin osalta. Kunnan elinkeinojen kehittämisen strategiset tavoitteet pohjaavat seuraavaan ytimeen: 1. Työllisyyden edistäminen alueellisen yhteistyön avulla; painopiste yritysten kehittämisessä; kysynnän ja kasvun ylläpitämisessä 2. Uusien mahdollisuuksien hyödyntäminen; ohitien rakentaminen ja liikenteellisesti vetovoimaisten uusien yrityspaikkojen luominen ja tarjonta 3. Vanhojen teollisuusalueiden hallittu muutos 4. Keskusta-alueen kaupallisten palvelujen lisääminen 5. Radan hyödyntäminen 6. Matkailuelinkeinojen kehittäminen
- 8 - VISIO: Hollola on erinomaisten yhteyksien, vetovoimaisten asuinpaikkojen ja hyvien palvelujen kunta, missä yrittäjille tarjotaan monipuolisia sijoittumisen vaihtoehtoja nopeasti ja joustavasti. Hollola käy aktiivista vuoropuhelua yrittäjien kanssa, arvioi päätösten yritysvaikutuksia ja pyrkii etsimään ratkaisuja yrittämisen ja työllistämisen haasteiden voittamiseen. Hollola pyrkii rakentamaan tulevaisuuttaan keskeisiä ja uudistuvia liikenneyhteyksiä hyödyntäen. Hollola on alueen koulutetuin kunta, joka tavoittelee kasvua erityisesti palveluyritysten kautta.
- 9 - KEHITTÄMISTOIMENPITEET/PAINOPISTEET 2011-2015 Aihe Tavoite Toimenpide Aikataulu Vastuuhenkilö 1. Työllisyyden edistäminen alueellisen yhteistyön avulla Aktiivinen vuorovaikutus, koordinaatio ja ohjaus Elinkeinoryhmän perustaminen kh alaisuuteen Toimenpidesuunnitelma 2012- Kunnanjohtaja Lakes Yrittäjäjärjestö 2. Uusien mahdollisuuksien hyödyntäminen Yritysnäkökulman huomioon ottaminen Palvelustrategian uudistaminen Hankintatoimen kehittäminen Lahden eteläisen Kehätien toteutumisen edistäminen Uudet yritysalueet erinomaisille liikennepaikoille (kehätie) ja rata Kaavoitettua ja teknisiltä valmiuksilta 6 kk sisällä käyttöönotettavaa maata > 20 ha Teollisuusalueiden Raakamaavaranto > 50 ha Riihimäentien teollisuusalue Erikoiskaupan palvelujen lisääminen Yritysvaikutusten arviointi osana päätöksenteon valmistelua Arvioidaan kunnan koko palvelutuotanto ja siihen liittyvät muutos/ kehittämistarpeet Hankintatoimen kehittäminen osana seudullista yhteistyötä Yhteistoiminta ja edunvalvonta alueella Strateginen yleiskaava Maakuntakaava Maanhankinta-prosessin tehostaminen Käyttöönottovalmiuksien arviointi aluekohtaisesti Asemakaava Koemarkkinointi / jatkotoimenpiteet Selvitetään yritysalueen esirakentaminen Erikoiskaupan paikkojen lisääminen keskeisille risteysalueille / maakuntakaava 2011- Kunnanjohtaja Esittelijät 2012-2013 Esittelijät 2012-2013 Hallintopäällikkö 2011- Kunnanjohtaja 2012-2014 Maankäyttöpäällikkö Tekninen johtaja 2012-2013 Maankäyttöpäällikkö Tekninen johtaja 2011-2012 Maankäyttöpäällikkö Tekninen johtaja 2011-2014 Maankäyttöpäällikkö Tekninen johtaja
- 10-3. Vanhojen teollisuusalueiden hallittu muutos Positiivisen kuntakuvan vahvistaminen Kunnan erityisaseman selvittäminen Teollisuustonttien myynnin tehostaminen Kunnan kotisivut uudistetaan ja uudistuksessa otetaan huomioon mm. tapahtuma-, tontti- ja imagomarkkinointiin liittyvät näkökulmat Uusien yritysalueiden markkinointi -taulut Pohjavesien suojelun merkityksen selvittäminen alueellisessa yhteistyössä prosessin kokonaissuunnittelu ja tehostaminen (määrä-aika) sekä siitä tiedottaminen 2012 Hallintopäällikkö Tekninen johtaja 2011- Lakes Kunnanjohtaja Tekninen johtaja 2012 Maankäyttöpäällikkö Tekninen johtaja 4. Keskustaalueen kaupallisten palvelujen lisääminen 5. Radan hyödyntäminen 6. Matkailuelinkeinojen kehittäminen Salpakankaan teollisuusalueen osan käyttötarkoituksen muuttaminen Läheltä saatavien palveluiden valikoiman lisääminen Päivittäistavarakaupan keskitetään vt 12 pohjoispuolelle Lahden ratapihan siirto Nostavalle Matkailuelinkeinojen mahdollisuuksien lisääminen olemassa olevien rajoitteiden puitteissa Kirkonseudun matkailuelinkeinojen kehittäminen Teollisuusalueiden profiilit ja hinnoitteluperiaatteet ja hinnoittelu Muutosselvitys ja arviointi yhdessä yrittäjien kanssa Asemakaavan muutos keskusta/ Salpakankaan teollisuusalue Edellytysten selvittäminen Lahden kanssa yhteistyössä Kaavoitus: Messilä ja Kirkonseutu Yhteistyö - Kirkon seudun aktiiviset toimijat - Pyhäniemen kartano 2012-2014 Lakes Kunnanjohtaja Tekninen johtaja 2012-2013 Maankäyttöpäällikkö Tekninen johtaja 2012-2013 Tekninen johtaja Lakes 2012-2014 Maankäyttöpäällikkö Tekninen johtaja 2012- Lahti Travel Kunnanjohtaja
- 11 - LIITTEET 1. TAUSTAA 1.1 Kuntastrategia Kunnanvaltuuston 11.2.2011 hyväksymässä kuntastrategiassa linjaukset hyvä työllisyys tavoitteen osalta ovat: - lisäämme vaikuttavuutta alueellisen elinkeinopolitiikan kautta - muodostamme uusia houkuttelevia yritysalueita - vahvistamme keskusta-alueen elinvoimaisuutta - edistämme Nostavan toteutuksen (kumppani/toimija) käynnistymistä - kehitämme ja edistämme matkailupalveluja Toimenpiteiden 2011-2012 osalta on kirjattu: - päätämme Messilän osayleiskaavamuutoksesta - päätämme keskusta-alueen asemakaavamuutoksesta - päätämme omasta elinkeino-ohjelmasta - vaikutamme Lahden Eteläisen Kehätien rahoituspäätöksen aikaansaamiseen aktiivisesti - käynnistämme uuden yritysalueen rakentumisen 1.2 Kunnan väestörakenne Väestö 0-14 -vuotiaat vuosina 1990, 1995, 2000, 2005 ja 2010 %-osuus 1990 1995 2000 2005 2010 2011 HOLLOLA 22,7 22,0 20,7 20,5 19,8 19,6 PÄIJÄT- HÄME 18,3 18,1 17,2 16,5 15,5 15,4 KOKO MAA 19,3 19,0 18,1 17,3 16,5 16,5 1.3 Kunnan väestökehitys 2000-luvulla Hollolan muuttoliike on ollut keskimäärin n. 1400 asukasta/vuosi, joka on n. 6,3 % asukasmäärästä/vuosi. Tämä on korkeampaa kuin valtakunnallinen keskiarvo (n. 5 %).
- 12 - Hollolan muuttoliike vuosina 2000 2010 Hollolaan muuttaneet yhteensä, henkilöä Hollolasta muuttaneet yhteensä, henkilöä Maahanmuuttaneet yhteensä, henkilöä Maastamuuttaneet yhteensä, henkilöä Bruttomuutto 2001 1 372 1 458 38 27-75 2002 1 309 1 374 53 21-33 2003 1 540 1 445 39 32 102 2004 1 504 1 411 44 30 107 2005 1 545 1 446 49 25 123 2006 1 339 1 377 39 20-19 2007 1 535 1 395 42 24 158 2008 1 317 1 244 68 21 120 2009 1 268 1 274 50 30 14 2010 1 377 1 347 40 21 49 Hollolaan muuttaneiden keskiarvo 10 vuoden aikajänteellä (2001-2010) 1410 henkilöä/vuosi. Hollolasta muuttaneiden keskiarvo vastaavana aikana oli 1 377 henkilöä/vuosi. Nettomuutto keskimäärin oli 55 henkilöä/vuosi. Väestönmuutokset kunnittain 2001-2010 Kuntien välinen nettomuutto 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 Kokonaisnettomuutto *) 13 786 11 394 13 437 6 677 8 986 10 344 13 586 15 457 14 548 13 731 Kuntien määrä 448 446 444 432 431 416 415 348 342 336 Valtakunnallinen ka 31 26 30 15 21 25 33 44 43 41 PÄIJÄT-HÄME 8 353 331-113 -13-115 602 430 260 384 Artjärvi-Artsjö -5 6 18-20 6 3-16 -29 1 Asikkala 40 11-45 -34 52 56 81-27 -19 32 Hartola 23-11 -24-23 0-90 27-54 -26 4 Heinola -166 37-5 27-155 -77 67-11 -80-45 Hollola -86-65 95 93 99-38 140 73-6 30 Hämeenkoski -30 40-1 33-23 -38 2 6-4 29 Kärkölä -56-5 51 43-47 -21-17 7-39 5 Lahti-Lahtis 381 325 206-251 -115 52 278 464 450 477 Nastola -157 7 32 5-53 30 73-69 -68-118 Orimattila 133 91 20 44 194 34 24 77 117-31 Padasjoki -27-56 3-47 24-18 -45 5-10 0 Sysmä -42-27 -19 17 5-8 -12-12 -56 1
- 13 - Syntyvyysenemmyys 10 vuoden aikajänteellä (2001-2010) on ollut keskimäärin +100/vuosi. 2000-luvun jälkipuoliskolla luku on kuolleisuuden nousun myötä alentunut keskimäärin alle +80 -tason. Hollola 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 Elävänä syntyneet 249 220 243 239 247 253 245 257 233 232 Kuolleet 111 111 125 138 134 136 175 160 156 163 Syntyvyyden enemmyys 138 109 118 101 113 117 70 97 77 69 1.4 Kunnan työllisyys- ja työttömyysaste Työttömyysasteet 1990, 1995, 2000, 2005, 2010 ja 2011 Hollola, maakunta (Päijät-Häme) ja koko Suomi työttömyysasteet keskiarvo 1990 2010 sekä kesäkuu 2011 1990 1995 2000 2005 2010 2011 HOLLOLA 2,7 18,5 11,9 9,3 9,1 8,2 PÄIJÄT-HÄME 3,1 18,3 15,1 13,5 12,9 11,8 KOKO MAA 3,2 15,4 12,7 11,1 10,3 9,2 Hollolan kunnan työttömyysaste on keskimäärin ollut sekä maakunnallista että valtakunnallista työttömyysastetta alhaisempi. 2. YRITYSRAKENNE JA PALVELUT 2.1 Kunnan työpaikkarakenne ja suurimmat yritykset Kunnan n. 6700 työpaikasta alkutuotannossa on 6 %, palvelualoilla lähes 60 % ja teollisuudessa 33 %. Tarkempi jakauma:
- 14 - Hollolan suurimmat yksityiset työnantajat ja työpaikat henkilöitä (noin) v. 2009: Makron Oy (140) Vaahto Oy (110) Ramboll Finland Oy (110) Andritz Oy (108) Sandvik Oy (108) Rakennusbetoni ja Elementti Oy (90) Etteplan Oyj (81) Porkka Finland Oy (77) Muovijaloste Oy (75) SEW-Eurodrive Oy (72). 2.2 Yritysten nettomuutos Yritysten nettomuutos Hollolassa on viimeisen kymmenen vuoden aikana (2001-2010) ollut keskimäärin +35/vuosi. Päijät-Hämeen vastaava luku on ollut +345/vuosi. Hollolan osuus kasvusta on keskimäärin vastannut sen väkilukuosuutta. Vuosi Hollola Päijät- Häme 2001 23 180 2002 21 241 2003 7 225 2004 31 270 2005 61 425 2006 52 559 2007 46 606 2008 45 364 2009 45 219 2010 14 359 2.3 Yritysten yleiset sijoittumisperusteet Keskuskauppakamarin Alueiden kilpailukyky 2009-selvityksen mukaan työvoiman saatavuus on noussut tärkeimmäksi sijaintiin vaikuttavaksi tekijäksi Suomessa, sen jälkeen markkinoiden läheisyys ja hyvät liikenneyhteydet. Lisäksi n. 40 % kaikista vastanneista yrityksistä piti turvallisen ja viihtyisän elinympäristön, yritysten välisten yhteistyömahdollisuuksien ja kunnan/alueen hyvän imagon vaikutusta yrityksen sijaintipaikkapäätökseen ja toimintaedellytyksiin erittäin suurena tai suurena. Yritysten tarpeet vaihtelevat ja yksittäisen yrityksen sijaintipäätöksen osalta ratkaisee yrityksen näkökulmat. Esimerkiksi teollisuuden ja tukkukaupan sekä logistiikan alalla vuonna 2011 tehty selvitys (toteutuneista sijoittumisista) nosti toimitilat sekä markkinoiden läheisyystekijät tärkeimmäksi kilpailutekijäksi.
- 15-2.4 Sijoittumispalvelut Merkittävät, alueelle siirtyvät yritys-case:t Lahden Alueen Kehittämisyhtiö Oy LAKES vastaa yritysalueiden markkinoinnista ja kehittämisestä yhdessä Hollolan kunnan kanssa. LAKESin sijoittumispalveluiden myötä varmistetaan sijoittuvien yritysten yrityskohtaisten tarpeiden huomioiminen ja tuetaan näin sijoittumisten toteutumista. Sijoittumispalveluprosessi käsittää kaikki prosessin vaiheet tarpeiden kartoituksesta, sijoittumistarjouksen tekemiseen ja seurantaan sekä kehittämispalveluiden tarjoamiseen sijoittuvalle yritykselle. Sijoittumispalveluprosessissa huomioidaan myös potentiaalisten sijoittujien kartoitus ja kohdennetut markkinointi- ja myyntitoimenpiteet sekä toimintaympäristöön liittyvät kehittämistarpeet kuten alueiden logistiset ratkaisut ja niiden edistäminen yhteistyössä kunnan kanssa. Yksittäisten pienyritysten yritys-case:t Yritysten yksittäisiin tonttitarpeisiin vastataan Hollolassa etsimällä ja tarjoamalla kyselyyn sopivaa tonttia. Kunnalla on valmis kauppakirjapohja, mikä toimii yleisenä pohjana kaikille yrityksille. Tonttiin ja kaavaan liittyvät neuvottelut yrittäjä käy kaavoitustoimessa maankäyttöpäällikön ja/tai maankäyttöinsinöörin kanssa. 2.5 Yritystuet Kuntien yrityksille myöntämä tuki kuuluu EY:n valtiontukisääntelyn piiriin Säännöt koskevat kaikkia toimenpiteitä, joissa julkinen sektori myöntää yrityksille tukea tai muuta etua. Tuen ei tarvitse olla rahasuoritus, myös maa-alueiden ja rakennusten hinnoittelun ohella kunnan myöntämät avustukset, laina- ja takausjärjestelyt, korkoedut sekä pääomarahoitus kuuluvat valtintukisääntelyn piiriin kuten myös tilat, kunnallistekniikka, vesi- ja jätevesipalvelujen tarjoaminen alle markkinahinnan. 2.6 Toimitilat Yrityksiä autetaan toimitilojen hankinnassa, pyritään luomaan toimitilapalvelupooleja edistämään yrittäjien sijoittumista alueelle. Lakes ylläpitää toimitilarekisteriä internetissä osoitteessa www.liike.info Keskeinen, eri kuntien käytössä oleva keino edistää yritysten sijoittumista alueelleen on ns. täyden palvelun toiminta. Tällöin kunnan perustama yritys tarjoaa yritykselle paitsi sijoittumisalueen, myös rakennuttaa ja vuokraa toimitilat. Toimitilapalvelu ei voi sisältää yritystukea (edullisempaa hintaa), vaan kilpailutekijänä on yrityksen näkökulmasta riskin ulkoistaminen kunnalle. Kunta kantaa riskin mahdollisessa laskusuhdanteessa tai konkurssitilanteessa tyhjille jäävästä yritystilasta. 2.7 Yritysten palvelut ja toimijoiden roolit Yrittäjä saa neuvontaa ja rahoitusta useiden eri toimijoiden verkostoista. Kunnan rooli Uusien ja olemassa olevien teollisuusalueiden infrastruktuurista huolehtiminen (kuntatekniikka, vesihuolto) Sujuva kaavoitus- ja lupa-asioiden hoito (maankäyttö, kaavoitus, rakennusvalvonta) Elinkeinotoimen resursseista ja organisoinnista päättäminen Yrittämisen edellytysten parantaminen (mukana olo mm. erilaisissa hankkeissa) Tuottaa maaseutuelinkeinohallinnon viranomaispalveluja
- 16 - Lahden Alueen Kehittämisyhtiö Oy LAKES:in rooli toimia Hollolan kunnan strategisena kumppanina elinkeinopoliittisten asioiden valmistelussa ja niiden toteutuksessa tarjota yrityksille suunnattuja yritys- ja kehittämispalveluita kunnan kanssa tehdyn osakassopimuksen mukaisesti tukea kunnan vetovoiman kasvua ja asukasluvun positiivista kehitystä myymällä ja markkinoimalla Hollolaa asuinpaikkana ja yritysten sijoittumiskuntana sekä matkailukohteena Lakesin yrityspalvelut: Yleinen yritysneuvonta Perustamisneuvonta Rahoitusneuvonta Omistajan- ja sukupolven-vaihdosneuvonta Yrityskummipalvelut Kehittämispalvelut Verkostoitumispalvelut Kansainvälistymispalvelut Sijoittumispalvelut Rekisteri- ja tietopalvelut Mikroyritysten aktivointituki Lahden alueen kilpailukyky- ja elinkeinostrategia on luettavissa Lakesin kotisivuilta osoitteessa www.lakes.fi Katso myös Lahti Travel Oy www.lahtitravel.fi Alueellinen matkailun myynti - ja markkinointiyhtiö Hollolan Yrittäjät ry:n rooli toimia kunnassa toimivien yrittäjien elinkeinopoliittisena etujärjestönä valvoen yrittäjien ja yritysten toiminnallisia ja taloudellisia etuja yhdessä kunnan kanssa pidettävä yllä Hollolan hyvää mainetta yrittäjä- ja yritysystävällisenä kuntana olla aktiivinen aloitteentekijä ja yrityselämän asiantuntijataho, välittää paikallisten yrittäjien viestiä aktiivisesti kuntaan ja pyrkiä yhdessä kunnan kanssa etsimään ratkaisuja sellaisiin ongelmiin ja kysymyksiin, missä julkisella toimijalla on rooli www.yrittajat.fi/hollola Päijät-Hämeen yrittäjät ry Päijät-Hämeen Yrittäjät toimii maakunnan pk- yritysten ja yrittäjien edunvalvontajärjestönä yritysten toimintaedellytysten kehittymiseksi alueella. Yrittäjäjärjestö tarjoaa jäsenyrityksilleen neuvontaa ja asiantuntijapalveluita, jäsenetuja, koulutusta ja valmennusta, ajankohtaista tietoa ja yhteistyökumppaneita. Päijät-Hämeen Yrittäjät on yksi Suomen Yrittäjien 21 aluejärjestöstä. Hollolan Yrittäjät on Päijät-Hämeen Yrittäjien paikallisyhdistys. www.phyrittajat.fi Suomen Kauppakamari/Hämeen kauppakamari Kauppakamarit edistävät yritysten toimintaedellytyksiä ja kansainvälistymistä alueilla ja kansallisesti. Lisäksi kauppakamariryhmä huolehtii elinkeinoelämän itsesääntelystä, myöntää ansiomerkkejä ja tarjoaa erilaisia palveluja sekä hoitaa lain määräämät tilintarkastukseen liittyvät tehtävät. www.hamechamber.fi Hämeen Venäjän-kaupan kilta ry Hämeen Venäjän-kaupan kilta Lisäksi kunnilla ja yrityksillä on useita muita yhteistyötahoja, jotka tarjoavat elinkeinotoimen kehittämiseen liittyviä palveluja kuten:
- 17 - Päijät-Hämeen maakuntaliitto Aluesuunnittelu ja aluekehitys (ml. maakunnan kehittämisraha). Päijät-Hämeen liitto www.paijat-hame.fi ELY Elinkeinojen, työvoiman, osaamisen ja kulttuurin vastuualue hoitaa mm. yritysten neuvonta-, rahoitus- ja kehittämispalvelut elinkeinoelämän ja innovaatioympäristön kehittäminen alueellinen elinkeino- ja työvoimapolitiikka maatilatalouden ja maaseutuelinkeinojen kehittäminen elinkeinojen ja työllisyyden kehityksen sekä osaamis- ja koulutustarpeiden ennakointi kulttuurin ja luovan talouden edistäminen ammatillisen koulutuksen ja ammatillisen aikuiskoulutuksen suunnittelu-, hankinta- ja seurantatehtävät Liikenne- ja infrastruktuurivastuualue vastaa Suomen maanteistä: turvaa maanteiden päivittäisen liikennöitävyyden, toteuttaa tiehankkeita ja myöntää liikenteeseen liittyviä lupi ja tekee sopimuksia joukkoliikenteen yrittäjien kanssa. Hämeen ELY-keskus www.ely-keskus.fi Työ- ja elinkeinotoimisto Työ- ja elinkeinotoimistot (TE-toimistot) tarjoavat erilaisia palveluja yrittäjille, yrittämisestä kiinnostuneille ja yritystoimintaa aloittaville. Työ- ja elinkeinotoimisto (TE-toimisto) on alueensa työmarkkinoiden asiantuntija, jonka tärkein tehtävä on työn välittäminen. TE-toimisto tarjoaa työnantajalle monipuolista apua henkilöstön hankintaan, mutta tarvittaessa myös henkilöstön kehittämiseen ja vähentämiseen. Työ- ja elinkeinotoimisto www.mol.fi Lahden alueen uusyrityskeskus ry Uusyrityskeskuksen palvelut aloittaville yrityksille sisältävät mm. liikeidean ja liiketoimintasuunnitelman arvioinnin ja kehittämisen, alkurahoitustarpeiden arvioinnin ja mahdollisten rahoituslähteiden neuvonnan sekä toiminnan kannattavuuden suunnittelun. Palvelut sisältävät myös neuvoja vakuutustarpeista, verotusasioista, yritysmuodon valintaan liittyvistä seikoista ja tarvittavista viranomaisyhteyksistä. Lahden alueen uusyrityskeskus ry www.uusyrityskeskus.fi/lahti LSYP, Lahden alueen ympäristöpalvelut Yritysten ympäristölupa-asiat: Lahti, Hollola ja Nastola LTYP, Lahden seudun yrityspuisto Lahden tiede- ja yrityspuisto tarjoaa monipuolisia kehittämispalveluita yritystoiminnan eri osa-alueiden tarpeisiin. Tavoitteena on tukea yritysten kehittymis- ja kansainvälistymispyrkimyksiä sekä parantaa yritysten toimintaympäristöjä Lahden tiede- ja yrityspuisto Oy www.lahtisbp.fi Kasvuyrityspalvelut www.lahtisbp.fi Koulutuskonserni (toisen asteen ammatillinen koulutus ja ammattikorkeakoulu) Päijät-Hämeen koulutuskonserni -kuntayhtymä on maakunnallinen koulutuksen järjestäjä, kehittäjä ja ylläpitäjä. Koulutuskonserni johtaa ja koordinoi jäsenkuntiensa puolesta ammattikorkeakoulutusta, lukio- ja ammatillista koulutusta, oppisopimuskoulutusta sekä kuntoutusta ja työhönvalmennusta Päijät-Hämeen koulutuskonserni www.phkk.fi
- 18 - katso myös Lahden yliopistokeskus www.lahdenyliopistokeskus.fi; Lahden ammattikorkeakoulu www.lamk.fi; Koulutuskeskus Salpaus www.salpaus.fi; Aikuisopiskelijan korkeakouluopinnot Päijät-Hämeessä www.korkeakoulutusta.fi Tekes Tekes edistää tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoimintaa. Rahoitusta voi saada merkittävää uutuusarvoa sisältäviin tutkimus- ja kehitysprojekteihin. Tekes rahoittaa osan kustannuksista, osa rahoituksesta tulee projektin toteuttajilta Hämeen ELY-keskus teknologiayksikkö (Tekes) www.tekes.fi Finnvera Finnvera tarjoaa rahoitusta yritystoiminnan alkuun, kasvuun ja kansainvälistymiseen sekä viennin riskeiltä suojautumiseen. Se tarjoaa lainoja, takauksia, pääomasijoituksia ja vientitakuita. Finnvera Oyj www.finnvera.fi Sitra Suomen itsenäisyyden juhlarahasto edistää erityisesti sellaisten hankkeiden toteuttamista, jotka vaikuttavat kansantalouden voimavarojen käyttöä tehostavasti tai tutkimuksen ja koulutuksen tasoa kohottavasti taikka jotka selvittävät tulevaisuuden kehitysvaihtoehtoja. Rahasto voi mm. myöntää lainoja ja muuta rahoitusta, antaa avustuksia, myöntää takauksia ja vakuuksia sekä omistaa osakkeita ja osuuksia yrityksissä. Sitra www.sitra.fi Pääomasijoitusyhtiöt Yleisneuvontaa ja lainarahoitusta Rahoituslaitokset Yleisneuvontaa ja lainarahoitusta
- 19 - LAHDEN ALUEEN KILPAILUKYKY JA ELINKEINOSTRATEGIA LUONNOS 26.8.2011 Strategiset painopisteet, tavoitteet ja toteuttamisohjelmat Yritystoiminnan uudistuminen Strategiset painopisteet ja tavoitteet Strateginen painopiste 1: Ympäristö ja muotoiluosaamiseen pohjautuva kasvu 1. Maailmanluokan ympäristöosaamisen ja liiketoiminnan keskittymä 2. Euroopan innovatiivisin alue teollisuuden ja palvelujen uudistamisessa ympäristötehokkaiden ratkaisujen avulla 3. Suomen kiinnostavin teollisen muotoilun keskittymä Strateginen painopiste 2: Uusiutumiskykyinen innovaatioympäristö ja uudet kasvualat 1. Kasvua tukeva innovaatioympäristö ja käytäntölähtöinen innovaatio osaaminen 2. Kansallinen edelläkävijä uusien osaamisintensiivisten kasvuyritysten synnyttämisessä 3. Terveysliikunnan osaaminen ja liiketoiminta uutena kasvualana Strateginen painopiste 3: Yritysystävällinen toimintaympäristö 1. Suomen yritysystävällisin päätöksentekokulttuuri ja palvelutarjonta tukevat Lahden seudun kehittymistä Suomen kiinnostavimmaksi liiketoimintaympäristöksi 2. Vastataan elinkeinoelämän kehittyviin ja muuttuviin työvoimatarpeisiin Strateginen painopiste 4: Vetovoimainen kasvukeskus metropolialueella 1. Lahden seutu on Suomen johtavien, suurten kasvukeskusten joukossa 2. Lahden seutu kehittyy osana metropolialuetta 3. Lahden seutu on kansainvälisesti verkostoitunut ja tunnetaan innostavana sekä vetovoimaisena kasvukeskuksena
HOLLOLAN PENDELÖINTI VUONNA 2008-20 -