HAASTEENA AKTIIVISET SENIORIT MYÖS MARGINAALISSA!

Samankaltaiset tiedostot
Kirkon Sosiaalifoorumin kannanotto

Koti palvelutalossa vai palvelut kotiin? koti- ja erityisasumisen johtaja Johanna Sinkkonen

Ikääntyneet paikallisen yhteisöllisyyden rakentajina

PERHEKESKUKSEN KOHTAAMISPAIKAN KRITEERIT. Marjatta Kekkonen Ulla Lindqvist kohtaamispaikan työpajaverkosto Esityksen nimi / Tekijä

Asuminen ja uudistuva vammaispalvelulainsäädäntö. Palvelut yksilöllisen asumisen tukena THL, Helsinki Jaana Huhta, STM

Järjestöt maakunnan voimavarana. Maakuntajohtaja Pentti Hyttinen

Mahdollisuuksien kirkko Annmari Salmela / Vapaaehtoistyo.fi Facebook:

Eettisyys ja vanhustyö

Vapaaehtoistoiminta ikääntyvien parissa Vapaaehtoistoiminnan peruskurssi Setlementti Louhela ry

Iäkkäiden ja muistisairaiden arjen turvallisuus - Osallistava Turvallisuus Erityisryhmille

Näkökulmia omaishoitajuuteen omaishoidon moninaisuus. Kaksin et ole yksin seminaari, Kivitippu

Saarijärven Seudun Asumisoikeusyhdistys OMATOIMI. Yhteisöllinen asuintalo ikääntyville

Kehitetään ikäihmisten kotihoitoa ja vahvistetaan kaikenikäisten omaishoitoa

Ikäystävällinen asuinympäristö - ystävällinen kaikille! Päivi Topo, johtaja, VTT, dosentti Helsingin ja Jyväskylän yliopistot

Vapaaehtoisuus, vertaisuus ja kokemusasiantuntijuus järjestöjen voimavara?

Nordia-ilta Eriarvoistuminen ja arjen turvallisuus. Arjen turvaa Resurssien järkevää käyttöä ja voimavarojen kokoamista uudessa kunnassa

Ikäihmiset mukana muutoksessa seminaari Toimintamalli Päijät-Hämeessä PÄIJÄT-HÄMEEN HYVINVOINTIYHTYMÄ

Pirkanmaan LAPE. Kohtaamispaikkatoiminnan kehittäminen Pirkanmaalla

Kinnula, Pihtipudas ja Viitasaari elinvoimapaja

MONA hankkeen tutustumismatka München ja Wien

Tyrnävän kunnan laaja hyvinvointikertomus Toimenpiteet ja suunnitelma

Kolmas sektori maaseutukunnissa

Ikäihmisten elämänlaatu ja toimintamahdollisuudet

Ikäihmiset mukana muutoksessa seminaari Toimintamalli Päijät-Hämeessä PÄIJÄT-HÄMEEN HYVINVOINTIYHTYMÄ

Yhteisen arvioinnin loppuraportti. Ikäihmisten perhehoidon valmennus

Kolmas sektori hyvinvointiyhteiskunnan pelastusrengas?

IkäArvokas -projekti. Anu Silvennoinen PIEKSÄMÄKI

Omaishoitaja asiakkaana sosiaali- ja terveydenhuollossa kokemuksia kohtaamisesta ja kehittämisestä

Ikäihmisten perhehoidon valmennus

Ikäihmisten sosiaaliturva. Marja Palmgren, YTM, Vanhustyön lehtori Lapin AMK

SÄÄSTÖPANKKI. Parempi Suomi 2016: Tilanne pääkaupunkiseudulla

Etelä-Savon Kulttuurirahaston KULTA-hanke. Päivikki Eskelinen-Rönkä FT, asiamies Etelä-Savon Kulttuurirahasto

Turvallisuus osana hyvinvointia

Turun Kaupunkilähetys -projekti a.k.a. The Best Project In The World!

Seniori Vamos ja Löytävä vanhustyö - etsivä ja löytävä työ kaupungeissa osana Eloisa ikä ohjelmaa

Sosiaalihuollon asumispalvelut ja suunnittelu kevät 2018

Laki vammaisuuden perusteella järjestettävistä esityispalveluista

Omaishoitajat ja Läheiset - Liitto ry

OSALLISUUS JA YHTEISÖLLISYYS

KANSALAISYHTEISKUNTA VOIMAVARA JA MAHDOLLISUUS. Aaro Harju filosofian tohtori pääsihteeri

Vaikuttavia ratkaisuja vanhustyöhön

Sote ammattilainen ennaltaehkäise ja toimi asiakasta kuullen. POPmaakunta

Seniori-Vamos Etsivää ja osallistavaa seniorityötä Vanhusneuvoston seminaari Tampere

Vapaaehtoisuus, vertaisuus ja kokemusasiantuntijuus päihde - ja mielenterveysjärjestöissä. Päivi Rissanen Helsinki

Haastavat elämäntilanteet Mitä tiedämme ja mitä voimme tehdä? Elisa Tiilikainen, VTT, tutkijatohtori, Itä- Suomen yliopisto

Paimion Sosialidemokraatit kuntavaaliohjelma 2017 SOSIALIDEMOKRAATTINEN PUOLUE

Lastensuojelun ja vammaispalvelun rajapinnoista

Tulevaisuuden kunta on tekemisen asia! Sini Sallinen

Vaikea yhtälö. Palvelujen järjestämisen haasteet ja elinvoiman vahvistaminen. Näkökulmana kolmas sektori. Mitä tälle tehdään? 31.1.

Tesoman elinkaarikorttelin suunnittelua yhdessä sidosryhmien kanssa. Eläkeläisvaltuuston kokous klo

Iäkkäiden yhteen sovitettujen palvelujen kokonaisuus Päijät-Hämeessä

Digipitäjät -kokeilu Hartolassa ja Pertunmaalla

Lepola III asuntokortteli OMASSA KODISSA. Yhteisöllisyyttä ja lämpöä keskellä kulttuurimiljöötä. Oman kodin löydät meiltä.

Mistä ikääntyneet saavat apua?

kotihoito palveluasuminen laitoshoito tukipalvelut

VANHUSTEN ASUMISPALVELUJEN VISIOT LAHDESSA

IKÄOSAAMINEN KÄYTTÖÖN. Arja Jämsén Itä-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus arja.jamsen(at)isonet.fi Mikkeli

Kulttuurisote. Kokemuksia osallisuudesta. Kulttuurisote Pohjanmaa. Hanna Kleemola slidepohjia

Osallistaminen kunnissa. Osallisuustyöryhmä Laura Kelhä

Ikäihmisten palvelusuunnitelma

Kolmas sektori ja maaseutukuntien palvelut

Tietoa Borlängen kunnan vanhustenhuollosta

THL Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto

Espoon kaupunki Pöytäkirja Iäkkäiden henkilöiden tarvitsemien palvelujen riittävyyttä ja laatua koskeva arviointiraportti

Kokonaisuus ratkaisee

Keuruu, Multia ja Petäjävesi elinvoimapaja

Sosiaali ja terveydenhuollon. palvelujen suunnitteluun kehittämiseen ja arviointiin

LAPE UUDISTUSOHJELMA TUOMO LUKKARI, MUUTOSAGENTTI Ω OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ

On ilo tuoda valtiovallan tervehdys tähän Kankaanpään ryhmäkodin harjannostajaisiin!

Turvallisten perheiden Päijät Häme projekti Lahden ensi- ja turvakoti ry.

Koko kylä huolehtii. vastuu ikääntyvistä kuuluu kaikille Ikääntyvät Päijät-Hämeessä nyt

Omaishoidontuen toimintaohje, kriteerit ja palkkiot

Hoito- ja hoivapalvelujen vaihtoehdot ja järjestäminen kuntaorganisaation näkökulmasta

Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen. Turvallisen ja sujuvan arjen tarjoaminen. Kasvun ja vanhemmuuden tukeminen

Kolmas sektori. Lapin 23. kylätoimintapäivät Saariselkä Ritva Pihlaja. tutkija Helsingin yliopisto Ruralia-instituutti

Oikeus arvokkaaseen elämään ja vanhenemiseen

Pidetään kaikki mukana. Jokaista ihmistä pitää arvostaa

Ika ihmisten kotihoidon kehitta minen - matkalla kohti tulevaa

Lapinjärvi Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto

Eedi ei hassumpaa asumista. Yhteisöllinen työvuorosuunnittelu, Sosiaali- ja terveydenhuoltoalan ergonomiaverkoston seminaari

Virittäytymistä. NDCBoqA

Sosiaali- ja terveyspalvelut uudistuvat, kuka kuulee palvelun käyttäjää Helsinki Marja Tuomi. Lähellä ja tukena

Takaako uusi vanhuspalvelulaki arvokkaan vanhuuden?

Koulutulokasinfo Kolmiportainen tuki ja oppilashuolto Arja Korhonen

Kylät ja kolmas sektori

Vapaaehtoistoiminnan periaatteet

Lähimmäisyys ja välittäminen, arvot ja käytännöt. Timo Pokki, Dila Diakonialaitos Lahti

Kunnat ikääntyneiden asumisen ja elinympäristöjen kehittämisessä seminaari Muistiystävällinen kunta - Sipoo

Pirkanmaan LAPE Pippuri KOHTAAMISPAIKKATOIMINNAN KEHITTÄMINEN ERI ASIAKASRYHMIEN TARPEET HUOMIOIDEN OHJELMA:

Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma - Keski-Suomen lasten ja perheiden parhaaksi. Jyväskylä, Paviljonki

Kulttuuri kantaa sivistyskuntaa!

TeHoSa-Lappeenranta Lappeenranta / Taipalsaari. TeHoSa-Savitaipale Savitaipale / Lemi. TeHoSa-Luumäki Luumäki / Ylämaa

Ikäihminen kehittäjänä Aijjoos-kumppanuushanke II RISTO-kehittämishankkeen työpaja Järjestön logo tähän

Toimintakulttuuri muutoksessa

Kannonkoski, Karstula, Kivijärvi, Kyyjärvi ja Saarijärvi elinvoimapaja

Liedon yhdistys- ja luottamushenkilö & viranhaltijakysely

OMAISHOIDON TUKI. Muutokset mahdollisia

Vanhuspalvelut workshop klo 13:00 15:30

Oma tupa, oma lupa Ikääntyneiden arjen hallinnan haasteet

Transkriptio:

HAASTEENA AKTIIVISET SENIORIT MYÖS MARGINAALISSA! Diak Länsi 29.11.2007 Rehtori, dosentti Jorma Niemelä

1. Ihmisarvoinen vanhuus kuuluu jokaiselle. Siihen kuuluu oikeus olla osallisena ympäröivästä yhteisöstä ja yhteiskunnasta sen tärkeänä ja arvostettuna jäsenenä. Vanhukset voivat rakentaa hyvinvointia sekä itselleen että muille omalla toiminnallaan. Heillä on paljon annettavaa myös nuoremmille sukupolville.

2. Ihmissuhteet ja osallisuus elämään ovat hyvän elämän perusedellytyksiä. Vanhuksille tulee taata mahdollisuuksia osallisuuden toteutumiseen. Oikeus ihmissuhteisiin ja kohtaamiseen tulee taata myös fyysisten tai muiden esteiden vuoksi kodin tai laitosten seinien sisälle jääville vanhuksille. Yhteisöllisyyttä ja vertaistukea voidaan lisätä mm. vapaaehtoistyön organisoinnin kautta. Tässä järjestöillä ja seurakunnilla tulee olla entistä vahvempi rooli. Yhteisöt ja ryhmät tarvitsevat tiloja toimiakseen. Kaupunkien ja kuntien tiloja tulee saada joustavammin ja edullisemmin kuntalaisten käyttöön. Palvelutalojen yhteisten tilojen rahoitus tulee ratkaista. Myös seurakuntien tulisi antaa tilojaan yhteisöjen käyttöön.

3. Perheenjäsenten välistä yhteyttä on tuettava. Pitkät välimatkat ja työelämän kiire estävät lapsia osallistumasta omien vanhempiensa hoitoon. Yhteiskunnan ratkaisuilla tulee tukea perheiden ja läheisten mahdollisuuksia vuorovaikutukseen ja hoivaan silloin, kun he itse sitä toivovat. Huolehditaan siitä, että omaistaan hoitavilla ihmisillä on oikeus tehdä lyhennettyä työaikaa tai jäädä määräajaksi pois työstä läheisen vanhuksen hoitamiseksi. Omaisen hoitovapaan tulee kattaa lyhytaikaiset hoidon järjestelytilanteet, siirtymisen lyhennettyyn työaikaan sekä määräaikaisen työstä poisjäämisen omaisen saattohoitovaiheessa. Omaishoidontuen maksaminen tulee siirtää kunnilta Kansaneläkelaitokselle, jotta tuen saajien yhdenvertaisuus toteutuisi. Taataan laitoshoidossa olevalle vanhukselle oikeus vaihtaa asuinkuntaansa varsinkin silloin, kun se on omaissuhteiden kannalta tärkeää.

4. Ikääntyvän väestön aseman ja hyvän hoidon järjestäminen on yhteiskunnassamme enemmän arvovalinta kuin taloudellinen kysymys. Kulttuurimme korkeimpiin ihanteisiin ja arvoihin kuuluu, että yhteisön heikoimmista jäsenistä pidetään erityistä huolta. Vanhuksille tulee taata ihmisarvoinen hoito siinä elämänvaiheessa, kun omat voimavarat alkavat ehtyä.

5. Julkisen sektorin tulee taata hyvä, tasavertainen ja arvostava hoito sitä tarvitsevalle riippumatta asuinpaikasta, taloudellisesta tilanteesta tai avuntarpeen syistä. Erityistä huolta tulee kantaa marginaalissa elävistä vanhuksista. Hoitohenkilökunnan riittävä määrä tulee taata sekä laitoksissa että kotiin tuotettavissa palveluissa. Näin työntekijöillä on mahdollisuus vastata vanhusten erilaisiin tarpeisiin. Työntekijöiden vanhusosaamista sekä valmiuksia auttaa päihde- ja mielenterveysongelmista kärsiviä, kaltoinkohdeltuja sekä eri kulttuuritaustoista tulevia vanhuksia tulee lisätä. Vanhusten uskonnolliset tarpeet tulee ottaa huomioon, kuuluivat he sitten ev.lut. kirkkoon tai johonkin muuhun uskontokuntaan. Myös seurakuntien työntekijöiden vanhusosaamista ja ikääntyneiden erityistarpeiden huomioimista on lisättävä.

Julkista sektoria on tehostettu yhteisöllisyyden kustannuksella Professori Leena Eräsaari, HS 19.11.2007 Lamasta lähtien julkisella sektorilla on tehty niin paljon kuin on kyetty yhteisöllisyyden karsimiseksi. Päiväkodeista, kouluista, yliopistoista, terveyskeskuksista ja vanhustenhuollosta on viety yhteisöllisyyden perusedellytykset. Yhteisöllisyydellä on kolme perusedellytystä. 1. Ensimmäinen on se, että ihmiset ovat läsnä ja heillä on aikaa toisilleen. 2. Yhteisön toinen perusedellytys ihmisten ajan lisäksi on paikka. Kun ihmiset tulevat yhteen, se vaatii jonkinlaisen fyysisen tilan. 3. Kolmas yhteisöllisyyden peruspilari on pysyvyys, muuttumattomuus tai rutiinimaisuus.

Mitä siis haluan sanoa? Teemme herkästi jaon aktiivisiin senioreihin ja hoidettaviin/huollettaviin kysymys on kuitenkin janasta. Meillä on paljon marginaalissa eläviä vanhuksia, joille kuuluu osallisuus ja yhteisöllisyys miten edesautamme niiden syntymistä? Voimmeko kuvitella aktiivisen, marginaalissa elävän vanhuksen? Emme, koska hän ei ole enää niin paljon marginaalissa!