Ainevirta analyysi, esimerkkinä ravinteet jätevirroissa Laura Sokka 14.10.2003 Helsingin yliopisto Limnologian ja ympäristönsuojelun laitos
Ainevirta analyysi (substance flow analysis, SFA) Perustuu aineen häviämättömyyden lakiin Operationalisoi teollisen metabolian käsitteen Materiaalivirta analyysin alakäsite Ainevirta analyysissä määritetään tietyn aineen tai aineryhmän virrat ja varannot tietyllä alueella tiettynä aikana Pyrkimyksenä on identifioida tutkittavan aineen (/aineiden) tärkeimmät päästöt ja päästöjen lähteet
Ainevirta analyysi Menetelmän avulla pyritään saamaan kokonaisvaltainen näkökulma ympäristöongelmiin Keskitytään tietyn aineen kaikkiin virtoihin tietyssä systeemissä yksittäisiin päästöihin puuttumisen sijaan pyritään välttämään päästöjen siirrot tai vuodot Tavoitteena määrittää ympäristöongelman alkuperä ja arvioida käytettyjen ohjauskeinojen vaikuttavuutta SFA:n avulla voidaan myös arvioida luonnonvarojen käyttötapojen kestävyyttä Menetelmää sovellettu paikallisella, kansallisella ja globaalilla tasolla
Menetelmä Perustana virtauskaavion koostaminen tutkittavalle aineelle Analyysi koostuu kolmesta perusvaiheesta: 1. systeemin määrittely q Rajaukset paikan, toiminnan, ajan ja tutkittavien aineiden suhteen 2. Virtojen ja varantojen määrittely q Tarvittavien tietojen keräys ja mallinnus q Varannot keskeisiä tulevien päästöjen arvioinnissa 3. Tulosten tulkinta Tuloksilla pyritään tukemaan päätöksentekoa SFA:lla ei vakiintuneita toteutustapoja, metodologiset valinnat riippuvat pitkälti tutkimuksen tavoitteista
Menetelmän vahvuuksia... Mahdollistaa eri virtojen vertailun ja tuottaa näin kokonaisvaltaista tietoa ympäristöongelmista Systeemin eri osien vuorovaikutussuhteiden tarkastelu mahdollistuu Historiallisen tarkastelun avulla voidaan ennakoida tulevia ongelmia Voidaan arvioida tulevien muutosten, poliittisten päätösten ja toimien vaikutusta ainevirtoihin
...ja heikkouksia Käsittelee vain yhtä tiettyä ainetta tai aineryhmää Yhdistelee eritasoista tietoa eri lähteistä, tulosten luotettavuuden arviointi vaikeaa Tulosten varmentamiseksi tarvitaan usein täydentäviä tutkimuksia Tutkitaan tietyn aineen kaikkia virtoja tekemättä eroa aineen eri muotojen välillä Tärkeää tuoda tehdyt taustaoletukset, valinnat ja rajaukset selkeästi esiin. Ulkopuoliselle näin mahdollista arvioida tulosten luotettavuutta ja yleistettävyyttä
Esimerkki: typpi ja fosfori yhdyskuntajätevirroissa Suomessa Työn tarkoituksena: Määrittää ja analysoida yhdyskuntajätteiden sisältämiä typpi ja fosforimääriä sekä niissä tapahtuneita muutoksia vuosina 1952 1999 Tutkimus osa valtakunnallista AESOPUS (Analysis of Nutrient Cycles for Policy Purposes) hanketta AESOPUS hankkeen tavoitteena on identifioida ja kvantifioida eri ekologisten ja sosio ekonomisten systeemien väliset ravinnevirrat ja varastot sekä tutkia niiden dynaamista tasapainoa Tutkimus on osa SUNARE tutkimusohjelmaa, jonka rahoittajina Suomen Akatemia, MMM ja TEKES
Y MUNICIPAL SOLID WASTE RECYCLING ATMOSPHERE INDUSTRIAL PRODUCTION A COMPOSTING INCINERATION MARINE WATERS AGRICULTURE RURAL CONSUMPTION C D E F G H J K L Q R S T U Z O I B MUNICIPAL WASTE WATER TREATMENT M LANDFILLING V X AA FRESH WATERS P N A Industrial products to consumption B Agricultural products to consumption C Municipal solid waste D Composting of household waste at source E Municipal wastewater F Sediment basin sludge G Industrial wastewater and wastewater treatment chemicals H Composting of municipal solid waste I Composting of sewage sludge J Separately collected recycling paper K Incineration of solid waste L Landfill deposition of solid waste M Landfill deposition of sewage sludge N Emissions to air from wastewater treatment (incl. anaerobic stabilization) of sewage sludge O Landfill deposition of incineration ashes P Emissions to air from landfill deposition Q Emissions to air from composting R Emissions to air from incineration S, U Rural household wastewater discharges T, V Municipal wastewater discharges X Leaching from landfills Y Recovery of recycled paper Z Utilization of composted municipal waste AA Utilization of sewage sludge System boundary
Yhdyskuntajätevedenpuhdistuksen yleistyminen 1952 1999 6 000 5 000 Total population 1000 inhabitants 4 000 3 000 2 000 1 000 Population connected to public sew erage Population connected to w astew ater treatment Population in rural areas 0 1952 1962 1972 1982 1992
Typpi yhdyskuntajätevesissä 1952 1999 25 000 20 000 15 000 10 000 Untreated After treatment 5 000 0
Fosfori yhdyskuntajätevesissä 1952 1999 5 000 4 000 3 000 2 000 Untreated After treatment 1 000
Typpi ja fosfori haja asutusalueiden kotitalousjätevesissä 1952 1997 25 000 20 000 15 000 10 000 5 000 0 5 000 4 000 3 000 2 000 1000 0
Typpi ja fosfori kiinteissä yhdyskuntajätteissä 1960 1997 14000 12000 10000 tons 8000 6000 4000 2000 N P 0 1960 1965 1970 1975 1980 1985 1990 1994 1997 year
Typen virrat yhdyskuntajätteissä Suomessa 1995 1999 0.9 INDUSTRIAL PRODUCTION 1.2 AGRICULTURE 0.9 MUNICIPALITIES POPULATION IN RURAL AREAS N 1000 t a 1 < 1 1 5 MUNICIPAL SOLID WASTE 8.5 0.7 0.3 COMPOSTING 1.5 20.5 0.3 0.6 MUNICIPAL WASTE WATER TREATMENT 5 10 0.9 0.4 6.5 0.8 4.5 >10 RECYCLING INCINERATION LANDFILLING 0.3 1.3 0.4 0.3 5.9 2.5 7.6 0.0 ATMOSPHERE MARINE WATERS FRESH WATERS
Fosforin virrat yhdyskuntajätteissä Suomessa 1995 1999 0.15 INDUSTRIAL PRODUCTION 1.80 AGRICULTURE 0.93 MUNICIPALITIES POPULATION IN RURAL AREAS P 1000 t a 1 < 0.5 0.5 1 MUNICIPAL SOLID WASTE 1.20 0.13 0.06 COMPOSTING 1.6 3.20 0.08 0.42 MUNICIPAL WASTE WATER TREATMENT 1 2 0.15 0.06 0.84 0.89 >2 RECYCLING INCINERATION 0.06 LANDFILLING 0.05 0.10 0.35 0.15 0.00 ATMOSPHERE MARINE WATERS FRESH WATERS
Johtopäätöksiä Typen ja fosforin määrä yhdyskuntajätteissä kasvoi vuoteen 1990, laski 1990 luvun alussa ja kääntyi jälleen lievään nousuun 1990 luvun lopulla 1990 luvun lopulla yhdyskuntajätevesissä noin 7 kg N hlö 1 a 1 ja 1.1 kg P hlö 1 a 1 Määrä vastaa noin 20 % maatalouden lannoitteiden ravinnemäärästä samana aikana Käsittelemättömissä jätevesissä oli noin kolme kertaa enemmän typpeä ja neljä kertaa enemmän fosforia kuin kiinteissä jätteissä
Johtopäätöksiä Ravinteiden kierrätysaste nousi läpi tutkimusajanjakson. 1990 luvun lopulla noin 10 % typestä ja 50 % fosforista. käytettiin uudelleen maataloudessa, viherrakentamisessa tai teollisessa tuotannossa Loput ravinteista kaatopaikoille tai päästöinä ilmaan tai vesiin Kaatopaikoille kertynyt paljon ravinteita mahdollinen ravinnepäästöjen lähde tulevaisuudessa? Kierrätystä voitaisiin tehostaa erityisesti lietteiden hyödynnyksen kautta Lisää tutkimusta tarvitaan sopivien hyödynnystapojen löytämiseksi