Enjalan ratsastajat ry:n jäsenlehti
Enra 2/2011 Puheenjohtajan tervehdys.3 Messilä Special..4 Lehden ratsukko...10 Valmennusryhmäläisen saappaissa.....12 Kisakuulumisia..13 Enran yhteistyökauppa: Keravan Horse & Rider...14 Hoitajanurkka...16 Pluto: Tieni tähtiin......17 Muistoissamme Orpo, Mark & Arttu.....19 Enra tiedottaa 22 Tapahtumakalenteri..24 Julkaisija: Enjalan ratsastajat ry Lehtitoimitus: Laura Markoff (päätoimittaja) ja Mervi Majoinen (tässä numerossa: Sanna Särkelä, Jaana Salonen, Sofia Lahti, Miisa Koivukangas) Osoite: Enjalan Talli, Enjalan Ratsastajat ry, Enra-lehti Laineentie 66, 04200 Kerava Ilmestyy: kolme kertaa vuodessa Tiedustelut: Laura Markoff laura_markoff@hotmail.com Lehden kannessa: Essi Laitinen ja Lace II
Hei taas, enralainen! Voiko nykyään sanoa, että syksyn tuore seuralehti on käsissämme, kun se on olemassa vain virtuaalitodellisuudessa, josta vanha täti (seuranne puheenjohtaja) ei sitä noin vain edes löydä? Onnittelut tämän lukijalle, joka mitä ilmeisimmin suunnistaa nykymaailmassa minua paremmin! Uusi lehti on täynnä mielenkiintoista aineistoa (näin minulle on kerrottu) mm. Messilästä, jossa ratsastajamme menestyivät ja toimivat taas hienosti ja urheiluhenkisesti. Vanhoja valmennettavia on siirtynyt ratsastamaan vuokrahevosillaan opittuaan huimasti lisää taitoja valmennuksessa. Samalla kun toivotamme heille onnea tuleviin koitoksiin voimme toivottaa uudet tervetulleiksi. Heistä (ja muista nykyisistä) varmasti lisää seuran lehdessä myöhemmin. Syksyn kilpailujen ajat on päätetty ja ilmoittautumisetkin käynnissä. Toivottavasti estemestaruuksiin tulee paljon ratsastajia. Mestaruusluokaksi päätettiin 80 cm luokka siksi, että suurempi osa muistakin kuin valmennettavista pääsisi tavoittelemaan mestaruutta. Seuran tarkoitus kun on tukea paitsi oman tallin kilpailijoita myös kaikkia seuralaisia. Kaikki seuralaiset pääsevät nauttimaan siitä, että seuran talous on kevään kilpailujen ja Cafe Kavion myynnin ansiosta hyvällä tolalla. Olemme ostamassa uutta estekalustoa jo syksyksi. En tosin tiedä, ehdimmekö saada mitään vielä ensimmäisiin kisoihin. Uusiutuvasta estekalustosta on kuitenkin iloa myös tavallisilla tunneilla, kunhan hankintavauhtiin päästään. Syksyllä aloitellaan myös heppakerhon toimintaa nuorimmille ratsastajille. Vetovastuun on ottanut hallituksen jäsenistä Laura Markoff, joka kertonee aiheesta itse lisää! Equipe-koulutusta on myös tulossa. Koulutusehdotuksia ja muitakin toiveita otetaan vastaan. Aktiiviset jäsenet tekevät Enrasta aktiivisen seuran! Mukavaa syksyä! Kirsi Tarvainen Hallituksen puheenjohtaja Teksti: Kirsi Tarvainen
Ratsastuskoulumestaruudet ovat jokavuotiset kilpailut ratsastuskouluoppilaille. Nämä kolmipäiväiset kisat järjestetään Messilän Kartanon Tallilla, Hollolassa kesän lopussa. Joka vuosi siellä on paljon ratsastuskouluja ympäri Suomea havittelemassa hyviä suorituksia ja kunniaa kotitallillensa. Enjalan Tallia sekä Enraa lähtevät joka vuosi edustamaan aktiivisesti harjoittelevat valmennusryhmäläiset. Valmennusryhmäisille oli järjestetty oma kesäkurssi yhtä viikkoa edeltävällä viikolla ennen kisakoitoksia, missä he harjoittelivat tarmokkaasti trooppisista sääolosuhteista huolimatta. Valmennuskurssilla ohjelmassa oli myös Henna Kanniston luotsaamaa henkistä valmennusta, jonka avulla latauduttiin jo valmiiksi jännittävää ja tunteita nostattavaa viikonloppua varten. Sanottaisiinko, että nämä skabat ovat valkkaryhmäläisille vuoden kohokohta. Ratsastuskoulumestaruudet, tuttavallisemmin Messilä, on jännittävä, mutta samalla mahtava kokemus ratsastuskoululaisille ja tässä tapahtumassa on aina ryhmähenki huipussaan! Tänä vuonna talliamme edusti 8 ratsukkoa ja he olivat Jenni Paakkari ja Naomi, Sanna Särkelä ja Pluto, Kaisa Putkonen ja Ronja, Rainer Hiltunen ja Riki, Vera Waltari ja Kerttu, Mervi Majoinen ja Polly, Tara Fay ja Lissu sekä Essi Laitinen kouluratsullaan Pollylla ja esteratsullaan Lissulla. Perjantaina aikaisin aamuyöllä hevoset lastattiin rekkaan ja lähdettiin ajamaan kohti Messilää. Kaikilla varmasti
kutkutti mahanpohjassa jo tässä vaiheessa! Perjantaina kilpailtiin kouluratsastuksessa. Luokat olivat karsintaluokkia lauantaina tapahtuvaa finaalia varten. Luokat oli jaettu poniratsastajiin, juonioriratsastajiin, senioriratsastajiin sekä oma luokkansa löytyi myös yli 40 -vuotiaille ratsastajille, johon meidän tallilta osallistui Rainer Hiltunen Rikillä. Yli 40 -vuotiaiden luokassa oli myös oma ohjelmansa ja tässä luokassa ei ollut finaalia. Muissa kouluratsastusluokissa karsintaluokkana ratsastettiin Helppo B:3 ja lauantain finaalissa Helppo A-merkki. Kilpailut alkoivat kello 9 aamulla ja ensimmäisenä meidän porukasta radalle pääsi Kaisa ja Ronja. Hevonen sekä ratsastaja olivat jännittyneitä, joten tuomari ei päässyt näkemään parasta Kaisan ja Ronjan yhteistyötä. Seuraavana Enjalasta ratsasti Jenni ratsullaan Naomi. Heidän kouluratansa olikin melko onnistunut yhtä rikkoa laukkalävistäjällä lukuun ottamatta. Tällä kertaa ei kuitenkaan huimia pisteitä tuomarilta herunut, mutta se ei rautahermoista kisaajaa lannistanut. Naomi oli kuitenkin tasainen ja rento läpi suorituksen. Jenni kuvailee. Kolmas kisakoitokseen päässyt meiltä oli Essi Laitinen ja Polly ja pienen tauon jälkeen Mervi ja Polly. Memmu on ratsastanut reilut 7 vuotta. Memmun valmennusryhmäratsuna toimii oikeasti Dody, mutta sen ollessa kipeänä Memmun täytyi vaihtaa varahevoseen Pollyyn jolla hän ehti harjoitella ennen kilpailuja 2 kertaa. Mervi on ratsastanut Pollylla paljon ratsastustunneilla, mutta oli tämä tilanne silti melko ex-tempore. Dodylla Mervi on sen sijaan treenannut jo 2,5 vuotta, joten totta kai se ettei lemppariratsu päässyt lähtemään Messilään harmitti. Dodyn liikkeet kouluratsastuksessa ovat mahtavat! Esteillä sen heikkous on, että se väsyy todella nopeasti, mutta silti se aina yrittää parhaansa. Memmu kuvaili. Kilpailusuoritus meni hyvin ja rennosti. Memmu kertookin, että radan sujuvuus saattoi johtua siitä, että Pollyn kanssa ei ollut hirveän kovia odotuksia. Prosentit heillä oli 60.900% ja näillä prosenteilla päästiin lauantain koulufinaaliin! Essi ratsasti Pollylla hyvän ja ponnekkaan kouluradan ja prosentteja tuli 62,100%. Tällä tuloksella he sijoittuivat
viidensiksi ja pääsivät finaaliin. Seuraavaksi kilpailu areenalle ravasi Vera ja Kerttu. Veralla on ratsastuskokemusta 7 vuotta ja valmennusryhmään hän tuli vuosi sitten. Veran valmennusryhmäratsu on Dody, mutta sen ollessa kipeä meni Vera kilpailemaan Kertulla niin esteissä kuin koulussakin. Veran ja Kertun koulurata sujui hienosti. Prosentteja he saivat 58,800 ja näillä pisteillä lauantain finaalipaikka oli taattu! Rata oli mielestäni ihan hyvä. Jos rikkoja ei olisi tullut se olisi ollut melkein täydellinen. Vera muistelee. Iltapäivällä taitonsa pääsi näyttämään Sanna ja Pluto. Ratsastuskokemusta Sannalle on kertynyt yhteensä n. 11 vuotta. Ratsastustaukoja on tosin ollut välissä. Sannan valkkaheppa on Enjalaan kesän alussa tullut Platon eli Pluto. Yhdessä he ovat treenanneet lähinnä kouluratsastuksessa, sillä esteillä Plutosta saattaa kuoriutua välillä liian innokas. Pluto oli Sannalle myös hieman pikainen valinta Messilää varten, sillä Sannan edellinen valmennusratsu Vallu ei ole ollut ratsastuskunnossa keväästä saakka. Ennen ratsastuskoulumestaruuksia Sannalla ja Plutolla yhteisiä ratsastuskertoja kertyi vain noin parikymmentä. Kouluratsastuksessa Pluton vahvuus on ehdottomasti hyvä ja yritteliäs luonne, halu liikkua ja hyvät liikkeet. Sanna miettii. Tämän ratsukon kilpailusuoritus ei ollut niin sujuva kuin olisi toivottu. Rikkoja tuli muutama ja Sanna harmitteli, että olisi pitänyt vaan yksinkertaisesti ratsastaa Plutoa vielä enemmän. Heidän tuloksensa oli 53,700%. Nämä kuitenkin olivat Sannan ja Pluton ensimmäiset kilpailut, joten tämä ei onneksi jäänyt hirveästi kaivertamaan mieltä. Kohti uusia haasteita! Seitsemäntenä mukavan vilpoisessa ratsastussäässä kilpailusuorituksen pääsi ratsastamaan Rainer ja Riki. Rainer kertoo ratsastaneensa 10 vuotta ja liittyi valmennusryhmään viime talvena. Valmennusryhmässä ratsuna toimii Riki ja Rainer kuvailee sen kuuntelevan hyvin ratsastajaa ja reagoivan hyvin myös istunta-apuihin. Rainer ja Riki eivät saaneet kouluradastaan tulosta, sillä Rainer unohti radan kolmesti, josta seuraa hylkäys. Ratojen unohtelu on ollut Rainerin ongelma lähes aina, mutta etenkin Messilässä hän
panosti entistä enemmän ratojen opetteluun ja muistamiseen. Rainer kertoo panostaneensa rentoon ratsastukseen suorituksessa ja heidän arvostelupöytäkirjasta löytyikin paljon hyviä pisteitä. Enjalan Tallia ja Enjalan ratsastajia viimeisenä pääsi edustamaan Tara ja Lissu. Prosentteja kouluradastaan he saivat 57,600%. Lauantai aamuna käynnistyi mitalitaistelut kouluratsastusfinaaleissa. Meitä pääsi finaaliin edustamaan poniratsukot Memmu ja Polly sekä Vera ja Kerttu ja junioriratsukko Essi ja Polly. Memmun ja Pollyn finaalirata Helppo A-merkki meni ratsastajan sanojen mukaan hieman jännittyneesti. Prosentit olivat 57 ja risat. Toisen poniratsukon Veran ja Kertun finaalisuorituksen prosentit jäivät 55,700 prosenttiin. Essi ja Polly saivat finaalista prosentteja 57,500%. Tänä vuonna jäätiin valitettavasti ilman mitaleja. Koulufinaalien jälkeen iltapäivällä vuorossa oli esteratsastusluokka joka oli nimeltään Tervetuliasluokka. Tervetuliasluokassa kilpaillaan estekorkeudella 80cm ja kaikki ratsukot ketkä ratsastivat virheettömän suorituksen saivat ruusukkeen sekä esinepalkinnon. Luokkaa sponsoroi Luhta. Tervetuliasluokkaan meidän porukasta osallistui Jenni, Tara, Kaisa sekä Vera. Vera ja Kerttu sekä Kaisa ja Ronja saivat kaksi kieltoa, joten heidät jouduttiin hylkäämään. Molemmat ratsastajat päivittelivätkin, että olisi pitänyt ratsastaa päättäväisemmin joka esteelle. Kaisa on aloittanut ratsastuksen 9 vuotiaana eli ratsastanut hän on 15 vuotta, mistä 10 vuotta Enjalassa. Opiskelujen takia Kaisa joutui pitämään ratsastustaukoja, mutta on nyt pääsääntöisesti ratsastanut viikoittain. Valmennusryhmässä hän on ratsastanut vuoden verran. Kaisan valkkahevonen on Ronja. Ronja on ollut lempihevoseni jo siitä lähtien kun se kymmenen vuotta sitten tuli Enjalan Tallille. Kaisa muistelee. Jenni ja Naomi sekä Tara ja Lissu saivat puhtaat radat, joten suorituksen jälkeen heitä odotti ruusuke sekä tuotepalkintona Luhta-merkkinen laadukas pyyhe. Jenni on ratsastanut 12 vuotta ja niistä 5 vuotta on kulunut valmennusryhmässä. Kaikki nämä vuodet Jennin ratsuna on ollut Naomi. Jenni kertoo pitäneensä Naomissa siitä, että siinä on haastetta myös toivottavasti monelle seuraavalle vuodelle. Naomi on myös ihana siinä mielessä, että siltä sujuu niin koulu kuin esteetkin vallan mainiosti. Paakkari kiteyttää. Olenkin kilpaillut näissä
lajeissa Nappulalla kaikki nämä 5 vuotta ja viime vuosi oli tuloksellisesti parhaamme. Voitimme Enjalan mestaruuden molemmissa lajeissa ja KERRAn mestaruuksista ylsimme esteillä kullalle ja koulussa hopealle! Lauantai-iltana hevosten hoidon ja ruokinnan jälkeen oli ohjelmassa karaoke kilpailu Messilän bistrossa. Enjalan Tallia edusti näissä kilpailuissa Kaisa ja voittikin henkilökohtaisen karaokemestaruuden vaikuttavalla karismalla ja upealla äänellä. Kaisa lauloi kappaleen Kevät. Enjalan Talli kilpaili myös joukkuekisassa, mutta hieman heikommin tuloksin. Meno oli joka tapauksessa ratkiriemukasta ja meidän eloisasta porukasta sai hullunhauskaa kuvamateriaalia! Sunnuntaina kilpailtiin esteratsastuksen Mestaruusluokka estekorkeudella 90cm. Mestaruusluokassa oli virheettömän perusradan jälkeen uusinta, jossa arvostelumenetelmänä oli tyyliarvostelu. Tyyliarvostelussa arvioidaan ratsastajan istuntaa sekä apujen käyttöä, ratsastus teitä esteille ja ratsastusta esteiden välissä. Maksimipisteet ovat 20 pistettä. Mestaruusluokkaan meistä osallistuivat Mervi, Vera, Kaisa, Jenni, Tara sekä Essi. Mervi ja Polly, Vera ja Kerttu sekä Kaisa ja Ronja hylättiin kahden kiellon vuoksi. Mervi ei ollut kovinkaan pettynyt suoritukseen, sillä tiesi, että Pollyn itseluottamus voi romahtaa kisaradalla. Veraa harmitti tämänkin suorituksen hylkäys, sillä alkurata oli todella lupaava. Kaisa kertoi, että Ronja tuntui innokkaalta esteradalle päästyään, mutta hän itse olisi voinut ratsastaa hieman tarkemmin. Tyyliarvostelua näille ratsukoille ei tehty, sillä he eivät päässeet uusintaan asti.
Tara ja Lissu saivat 4 virhepistettä ratsastajan unohtaessa yhden esteen uusintakierroksella, missä arvosteluna oli tyyliarvostelu. Unohduksesta huolimatta he pääsivät jatkamaan suoritusta ja saivat tyylipisteitä 11,4. Jenni ja Essi saivat virheettömät suoritukset ja pääsivät ratsastamaan uusintoja tyyliarvostelulla. Jenniä ja Naomia alkoi väsymys jo hieman painamaan rankan viikonlopun jäljiltä, mutta tyylipisteitä he kuitenkin saivat 12,7 eli sen verran, että olivat ensimmäisiä ei sijoittuneita. Essi ja Lissu keräsivät esteradalta 11,9 pistettä. Teksti: Laura Markoff Kuvat: Laura Markoff
Minna Aitta-aho Minna on ollut hevosen selässä 7-vuotiaasta lähtien. Ratsastusharrastuksen hän aloitti siskonsa Jonnan kanssa Keravan ratsastuskoululla, mistä siirtyi Ponihakaan ponitunneille. Vuonna 89 heppasiskokset saivat ensimmäisen poninsa Andrewn eli Andyn. Andy asui aluksi yksityistallilla Talmassa, mutta noin vuoden kuluttua poni pääsi siskosten omaan pihaan asumaan. Vuosien 90-91 välimaastossa saivat Jonna ja Minna toisen ponin, Georgian Dilys eli Dilyn. Andystä tuli Minnan poni ja Dilystä Jonnan. Innokkaiden tyttöjen ollessa vasta 13 vuotiaita hoitivat he poninsa aivan itse. Ruokinnan, tarhauksen ja siivouksen he tekivät päivittäin koulun lomassa ja heinätilauksetkin piti itse hoitaa. Minna kertookin, että heidät oli kasvatettu omatoimisiksi ja siitä on ollut paljon hyötyä tulevaisuudessa. Seuraava Minnan hevonen oli Happy Evening. 16 vuotiaana Minna lähti Hämeenlinnaan opiskelemaan ja otti Happyn mukaansa. Minnan ollessa opiskelemassa olivat Jonnan hevoset siirtyneet nykyisiin tiloihin. Margitaren eli Marin Minna osti vuonna 99, jolloin suomenhevostamma oli 4 vuotias. Mari oli ensimmäinen hevonen, jonka Minna oli valinnut aivan itse! Marilla on ollut rankka taival erilaisten sairastelujen takia ja sen myötä Minnan ja Marin välille syntyi erityisen vahva suhde omistajan hoitaessa sitä yötä päivää. Se on ollut minun hevoselämässäni tärkein hevonen! Minna kertoo. Kaikkien vastoinkäymisten jälkeen he pääsivät myös kisakentille ja kilpailivat aluetasolla kouluratsastuksessa. Noin 5 vuotta sitten Minna teki Marilla varsan. Vuonna 2006 syntyi varsa Marmeli (isä: Hermeli). Marin tiineys sekä synnytys oli myös kivikkoinen, mutta nyt Marmelista on kuoriutumassa oikein kelpo ratsu. Vuonna 2007 Minna siirtyi toimistohommista Enjalan tallille töihin ja sen myötä haki Ypäjälle kouluun ratsastuksenohjaaja linjalle.
Kouluratsuksi vai ei? Ypäjällä kouluhevosena Minnalla oli Romeo ja estehevosena aluksi Ronja ja sitten Lissu. Romeon siirtyessä vihreimmille laitumille jalkaongelmien vuoksi oli Minnan kouluhevostilanne hieman auki ja kouluratsastuksen loppukoe painoi päälle. Coroa tarjottiin aluksi Minnalle estehevoseksi ja tallille opetushevoseksi. Estehevosta Minna ei tarvinnut ja opetushevoseksi se oli liian säpäkkä. Coro on ollut koko ikänsä estehevosena ja kilpaillut Tanskassa 120cm luokkia. Coron edellinen omistaja ei ollut täysin vakuuttunut olisiko siitä kouluratsuksi. Nyt on tullut todistettua, että kyllä on! Minna harjoitteli ahkerasti ja tiukalla aikataululla, sillä loppukoe lähestyi. Minna kertookin, että tämän uljaan valkean ratsun mahtaviin liikkeisiin kesti aikansa tottua. Ennen loppukokeen ensimmäistä osaa he starttasivat Enjalan kisoissa sekä kävivät KERRAn järjestämissä kilpailuissa. Loppukoe meni ja Minnan sanojen mukaan se sujui kohtalaisesti. Muutama rikko tuli, mutta sellaista sattuu. Koululoppukokeiden 2. osaan oli enemmän harjoitteluaikaa ja se rata sujuikin todella hyvin. Minna ja Coro saivat paljon kehuja ja loppukokeen numeroksi tuli 3 eli erinomainen. Koulukokeen arvioitsijat sanoivat muun muassa, että: Ihana katsella hevosta, joka on noin tyytyväinen ratsastajaansa. Upea kommentti! Viime keväänä Minna valmistui ratsastuksenohjaajaksi. Coro on maailman yritteliäin hevonen. Coro on nyt ollut Minnan omistuksessa vuoden verran. Keväällä ja kesällä ratsukko kilpaili useissa kilpailuissa edustaen Enjalan ratsastajia. Sijoituksia on kerääntynyt mukavasti sekä luokan voitto. Prosentit ovat aina olleet yli 60% ja parhain kisatulos oli 67 prosenttia. Syksyn alussa he starttasivat ensimmäisen Vaativa B radan. Coro on maailman yritteliäin hevonen jolla on 3 erittäin hyvää askellajia. Kaiken lisäksi se on näyttävä ja sillä on kultainen luonne. Minna kuvailee hevostaan. Lehden ratsukko valmentautuu Tiina Karkkolaisen valmennuksessa ja heillä on nyt talvi aikaa hioa laukanvaihtoja, mitkä ovat osoittautuneet kiperäksi paikaksi. Ensi kaudella Minnalla on suunnitelmissa kilpailla Vaativa tasoisissa luokissa. Ratsastuksenopettaja linjalle Ypäjälle olisi myös tarkoitus hakea ensi keväänä opiskelemaan. Teksti: Laura Markoff Kuvat: Laura Markoff
Hyvä motivaatio on urheilussa, myös ratsastuksessa, kaiken A ja O. Motivaatioon kuuluu into tehdä ja aito halu oppia uutta. Vaikka ulkona sataa, ja sää on kylmä tai ankea, tai elämä on muilta osin todella kiireinen, ratsastustunnille on kiva lähteä. Kilpailukalenteria suunnitellessa täytyy jaksaa olla määrätietoinen, etsiä sopivia kilpailuja ja treenata ahkerasti. Riittävä motivaatio ei kuitenkaan tarkoita sitä, että ihan kaikesta pitäisi nauttia. Kaiken ei tarvitse olla kivaa; ei kenenkään tarvitse rakastaa lannanluomista, mutta jokaisen on hyväksyttävä, että se kuuluu asiaan. Esimerkiksi aamuherätykset ovat minulle aivan kamalia, ja kisa-aamuina antaisin heräämishetkellä melkein mitä tahansa, jos saisin jäädä takaisin nukkumaan. Tärkeintä on ajatella, että se on sen arvoista. Kisapaikalla on kuitenkin aina hauskaa ja jokainen kilpailu on omanlainen kokemuksensa. Motivoitunut ratsastaja pitää positiivista asennetta yllä ja pääsee epäonnistumisista ja harmista yli. Hän tietää, että epäonnistumiset kuuluvat asiaan ja niistä oppii. Kun joskus on mennyt huonosti, tuntuu onnistuminen sitäkin paremmalta. Epäonnistuneen tunnin jälkeen on ihan okei olla masentunut olo, mutta sekä hyviä että huonoja kohtia kannattaa analysoida jälkeenpäin. Suurimman epäonnistumisen tunteen mentyä ohi eivät edes huonommin menneet kohdat, jotka tunnin jälkeen tuntuvat suurilta katastrofeilta, tunnu niin huonoilta. Epäonnistumisten hyväksymisen lisäksi motivaation säilyminen edellyttää tietenkin onnistumisia. Motivaatio ei säily, jos ei ole ikinä tyytyväinen itseensä ja kehittymiseensä. Halu ratsastaa on vaarassa, jos epäonnistu yhä uudelleen ja uudelleen. Valmentajan rooli motivaation ylläpitämisessä on erittäin suuri. Hyvä opettaja osaa ohjeistaa ratsastajaa asiallisesti mutta tiukasti. Ja kehua, kun menee hyvin. Harrastukseen on sitouduttava. Korkea motivaatiotaso helpottaa sitoutumista. Valmennustunnin vuoksi ei voi lähteä mukaan juhliin tai kisojen vuoksi joutuu lähtemään niistä liian aikaisin pois. Harrastuksesta ei kuitenkaan pidä tehdä itselleen vankilaa. Aikaa täytyy jäädä muullekin kuin koululle ja harrastamiselle. Kun pääsääntöisesti pitää kiinni tunneistaan ja osallistuu sovittuihin kisoihin, voi joskus jäädä hyvällä omalla tunnolla pois. Ratsastuksessa ei siis voi menestyä, jos ei tee sitä mielellään Jos tahtoo jotain tarpeeksi, uskoo itseensä ja on valmis tekemään paljon sen eteen eli on motivoitunut onnistuu varmasti. Ellei sitten yritä oppia lentämään. Enjalan Tallin valmennusryhmässä ratsastava ja Enjalan ratsastajien aktiivinen jäsen Mervi Majoinen kertoo joka numerossa hevosista ja ratsastuksesta valkkaryhmäläisen näkökulmasta. Teksti: Mervi Majoinen Kuva: Laura Markoff
Jonna ja Mustikka ovat kierrelleet kenttäkisoja pitkin kesää. He starttasivat tutustumisluokassa Hattulassa, Ypäjän kisaviikolla, KERRAlla sekä Niinisalossa, missä he sijoittuivat 8. sijalle. Tämä parivaljakko starttasi myös kouluratsastuskisoissa Porvoossa. Helppo A:2 luokassa he sijoittuivat 4. sijalle! Sanna ja Jenni kävivät Jokelassa kouluratsastuskisoissa. Jennillä ratsunaan Naomi, Sannalla Pluto. Sanna starttasi luokat Helppo B:3 sekä Helppo B nuorten hevosten kenttäohjelman. Jenni ratsasti luokassa Helppo A:2. Suoritukset menivät hyvin, mutta eivät yltäneet aivan sijoille asti. Tytöt olivat kuitenkin todella tyytyväisiä mukavasta kisapäivästä! Minna kolusi kesällä kisoja hevosillaan Corolla ja Martalla. Corolla ja Minna kävivät muun muassa Nurmijärvellä, missä sijoittuivat 3. sijalle ja Mäntsälässä voittivat kilpailemansa luokan. Alkusyksystä he starttasivat Porvoossa ensimmäisen Vaativa B:n, jota varten Minna harjoitteli kovasti. Kaikkien kilpailusuoritusten prosentit olivat yli 60% ja huikein tulos tältä kisakaudelta oli 67 prosenttia! Martalla Minna kävi estekisoissa UHU:lla ja Tuomarinkylässä. Yhdet koulukisat he starttasivat myös. Minna ja Marmeli olivat tänä syksynä Ypäjällä Laatuarvostelussa, joka on tarkoitettu 5 vuotiaille suomenhevosille ja Martta sai sieltä mukavat pisteet. Teksti: Laura Markoff Kuvat: Laura Markoff
Keravan Horse&Rider on vuonna 2001 perustettu hevostarvikeliike. Liike aloitti toimintansa Keravan Sampolan aukiolla pienemmissä tiloissa ja muutti noin 3 vuotta sitten uusiin tiloihin Santaniitynkadulle, Keravalle. Tänä syksynä Keravan Horse&Rider täyttää 10 vuotta, joten nyt vietetään tämän yrityksen juhlavuotta! Janina Tainio Jansu KHR on Janina Tainion perustama yritys jossa myydään varusteita niin ratsulle kuin ratsastajalle. Jansu aloitti hevosharrastuksen Keravan ratsastuskoululla 9 vuotiaana ja ajan myötä hän ratsasteli muutamilla vuokrahevosilla. Ensimmäinen oma hevonen oli ihastuttava tamma nimeltä Violetta Viivi ja se asusteli Enjalan Tallilla. Vuosien varrella hevosia on ollut useampia, mutta viimeisin niistä oli Oldenburgin eliittihuutokaupasta ostettu tamma Carodame eli Tytti. Ahkera yrittäjä joutui kuitenkin myymään Tytin, sillä se oli Mamman pullaponiksi aivan liian hieno ja se päätyikin nuoren ratsastajan kilparatsuksi. Omaa hevosta Jansulla ei enää ole ajanpuutteen vuoksi. Jansu on aina ollut yrittäjähenkinen sekä ahkera tekemään töitä ja oli 10 vuotta sitten sitä mieltä, että hevostarvikeliikkeitä on melko vähän. Näin hän löysi oivan markkinaraon yritykselleen. Keravan Horse & Rider on pyörinyt nyt 10 vuotta oikein mallikkaasti ja omistaja on saanut yritykseensä laajan asiakaskunnan. Luentoja, kursseja, ruokinta-analyysejä ja mitä vielä! Keravan Horse&Riderin toimintaan kuuluu muutakin kuin varusteet ratsulle ja ratsastajalle. Jansu on järjestänyt erilaisia kursseja sekä luentoja kengityksestä ruokintaan ja näitä on ollut eri talleilla. Esimerkiksi kesällä järjestetty kengityskurssi pidettiin Enjalan Tallilla. Tämän yrityksen toimintaan kuuluu myös ruokinta-analyysit sekä helppokäyttöinen verkkokauppa. Janina on aloittanut kuntosaliohjaajan koulutuksen ja hänellä on jo pidemmän aikaa ollut suunnitteilla
kehittää sellainen konsepti, jossa parannettaisiin ylipainoisten ongelmia ratsastuksessa. Tämä lupaava suunnitelma kulkisi nimellä Liikkuvuuden lisääminen, joka sisältäisi muun muassa venyttelyä sekä lihaskunnon kohentamista. Tarkoituksena oli, että Enjalan Tallilla aloittaisi testiryhmä tätä ideaa varten. Me palvelemme sinua ja hevostasi Näin luvataan Keravan Horse&Riderin nettisivuilla missä tätä hevostarvikeliikettä kuvaillaan hyvin palvelevaksi ja nuorekkaaksi liikkeeksi. Horse&Riderin tuotemerkkivalikoimaan kuuluu muun muassa Pikeur, Eskadron, Königs, Mountain Horse, Schockemöhle sekä aina yhtä suosittu Kingsland. Hevostarvikeyrityksen toiminnassa pienenä osana on myös sponsorointi sekä yhteistyö ratsastusseurojen kanssa. Jansu kertookin, että heti kuultuaan Enrasta hän halusi olla yhteistyössä seuramme kanssa, sillä tuntee paljon aktiivista hevoskansaa Enjalan Tallilta ja tietää hommien hoituvan helposti. Enjalaan tuleminen on aina kuin kotiin tulisi! Jansu kuvailee. Syksyn edetessä on kaupalla luvassa 10 vuotisjuhlahumua sekä Enralaisille omat ostosiltamat! Näihin iltamiin sisältyy pientä purtavaa ja mukavia alennuksia Enjalan ratsastajat ry:n jäsenille. Pitäkää kaikki silmät tarkkoina, sillä infoa näistä karkeloista on tulossa lähempänä! Keravan Horse & Rider Oy Santaniitynkatu 9 04250 Kerava P.09-242 4200 horserider@kolumbus.fi www.horserider.fi Aukioloajat Avoinna ma-pe 10-18 la 10-15 Olemme avoinna myös sopimuksen mukaan, soita ja sovi. Järjestämme myös seuroille, talleille, yritysten ratsastuskerhoille yms. omia ostosiltoja, kysy lisää myymälästä. Teksti: Laura Markoff
Aloitin Markin hoitamisen vajaa 3 vuotta sitten, ja nyt en pystyisi kuvittelemaankaan Markin hoitamisen lopettamista, sillä päivä päivältä olemme alkaneet luottaa toisiimme enemmän. On mukavaa tulla tallille kun tietää jo kenen kanssa saan päivääni viettää, nimittäin Markin sekä mukavien talli kavereideni kanssa. Sekä tietysti Rositan. Aloitin Rositan hoitamisen noin 2 vuotta sitten. Hoitopäivänäni yleensä joko talutan tai juoksutan Rositaa, mutta joskus myös ajan. Se on mukavaa hommaa sillä Rosita pitää siitä paljon. Kerran lähdimme pankin avajaisiin pitämään ponitalutusta, myös edellisen hoitajanurkan kirjoittanut Petra oli mukana. Hoitopäivänäni tulen tallille klo 15 aikaan, haen tuntihevosia sisään, sekä autan pienempiä satuloimisessa ja selkään nousussa. Aikaa jää myös muuhun, kuten tuntien katselemiseen, satuloiden ja suitsien pesemiseen, Markin ja Rositan kanssa olemiseen, eväiden syömiseen kavereiden kanssa sekä muuhun kivaan. Pidän Markista, koska hän on aivan omaa laatuaan, hän on sympaattinen, kiltti, komea sekä maailman suloisin heppa. myrskyisellä tuulella Mark todella näyttää olevansa vihainen ja tönii sekä muutenkin pelleillee kanssani. Onneksi niin ei tapahdu usein, koska Mark on harvoin huonolla tuulella sillä se vie paljon energiaa kiukutella kaikille. Nyt, kun Mark on ollut jo pitkän aikaa sairaslomalla kipeän jalkansa vuoksi, olen käynyt taluttelemassa häntä aina hoitopäivinäni sekä kesälomalla. Rosita taas sulattaa pienten ponityttöjen sydämet heti ensi silmäyksellä. Rosita on suloinen ja ehkä välillä vähän kiukkuinenkin pieni riiviö, jonka kanssa on mukavaa viettää aikaa. Teksti: Miisa Koivukangas Kuvat: Laura Markoff
Kuvassa: Marja Hintikka, Anna Perho, Mikko Kekäläinen, Minna Aitta-aho sekä Platon. Enra -lehden toimitus pyysi minua raportoimaan retkestäni Pasilaan Ylen studiolle, jossa olin siis mukana suorassa tv-lähetyksessä. Kaikkihan alkoi siitä kun Yleltä otettiin omistajaani yhteyttä. He tarvitsivat hevosen tv -ohjelma Puoli seitsemän kuvauksiin. Pohdin asiaa hetken ja päätin suostua. Joskushan julkisuus voi olla rasite, mutta mielestäni hevoset kaipaavat enemmän medianäkyvyyttä. Sitä paitsi olen asunut Suomessa vasta niin vähän aikaa, että uusiin paikkoihin on aina kiva päästä. Kuvauspäivän aamun otin ihan rennosti ja hoidin aamutoimet normaaliin tapaan syöden ja ulkoillen. Kavereille en tulevista kuvauksistani juurikaan elvistellyt. Tiedän, että Dodya ainakin olisi harmittanut kuulla ettei pääse mukaan. Lucaskin on aina haaveillut töistä tv:ssä. Siispä olin ihan cool koko päivän. Ennen Pasilaan lähtöä minut tietenkin harjattiin ja puunattiin kuntoon. Olin aika komea vaikka itse sanonkin. Matkaseurueeni (Minna, Laura ja Sanna) toivoi kovasti, että käyttäytyisin kuvauksissa moitteettomasti. No tietenkin, sehän on sanomattakin selvää. En siis tiedä mitä he stressasivat.
Kuvaukset tapahtuivat Ylen studion pihalla. Vettä satoi, mutta sain onneksi seistä katoksen alla. Märkä harja ei olisi oikein sopinut tyyliini. Ennen varsinaista suoraa lähetystä tapasin ohjelman tekijöitä, joiden kanssa kävimme läpi minun roolini ohjelmassa. Mukavaa porukkaa, tarjosivat minulle banaania. Itse kuvaukset menivät mielestäni täysin nappiin. Tein juuri niin kuin oli sovittu. Seisoin sovitussa kohdassa, toinen toimittajista kapusi selkääni ja ratsasti pienen pätkän (Minna tietenkin talutti). Ratsastaja se päätti ottaa vaikutteita western-tyylistä ja heitti stetsoninsa ilmaan. Olisittepa nähneet ihmisten ilmeet kun ne luuli, että häivyn siinä kohtaa paikalta. Hah, kuka nyt lentävää hattua pelkäisi? Ohjelman jälkeen sain paljon rapsutuksia ja nameja. Kehujen määrä oli rajaton. Kotona toki kerroin kaikille missä olin ollut ja aika moni minut oli televisiosta bongannutkin. Jos tv-esiintymiseni jäi sinulta väliin, sen voi käydä katsomassa osoitteesta: www.yle.fi/areena Terkuin, Platon Pluto Teksti: Sanna Särkelä Kuvat: Laura Markoff
Suomenhevosruuna Orpo tuli Enjalan Tallille vuonna 2004 ja sain siitä heti neljäksi vuodeksi hoitohevosen. Orpo oli luonteeltaan kiltti hoitaessa ja piti kovasti niskanpäältä rapsutuksesta, mutta kentällä se ei sietänyt muita hevosia lähellään. Niinpä jotkut hepat saivat maistiaisia Orpon kaviosta... Tarhassa se oli lauman johtaja melko kauan, kunnes Rikin tullessa alkoi "johtajuus taisto näiden kahden välillä. Joskus tunnin jälkeen annoin sille omppua tai muuta herkkua ja se ei tosiaan ollut ranttu ruuan suhteen, mikä näkyi lievänä pulleutena. Orpon karsinasta kuului usein imppauksesta kuuluvaa röhkintää ja karsinan seinä heilui sen tahdissa rytmikkäästi. Orpon kanssa tuli hoitamisen lisäksi kisattua jonkin verran. Kerran koulukisoista saamassaan arvioinnissa oli maininta käyntipassista, joten Orpolta löytyi neljän askellajin lisäksi muutakin tarjottavaa. Valmennusryhmässä Orposta tuli ensimmäinen heppani ja sen kanssa harjoittelu välillä sujui ja välillä ei, mutta aina se parhaansa teki ja oli niin symppis. Lopulta Orpo-Muistosta oli luovuttava ja se ravasi heppojen taivaaseen heinäkuun 13 päivänä. Kiitos ystävyydestäsi ja yhteisistä vuosista, Sofia Teksti: Sofia Lahti Kuva: Laura Markoff
Welsh Part Bred ruuna South End Mark saapui Enjalan tallille vuonna 2003. Itselläni oli tuohon aikaan vuokrahevonen joten en sen paremmin päässyt vielä tutustumaan tähän hurmaavaan herraan. Tuntihevosen elämään Mark sopeutui nopeasti ja olikin pidetty ratsu. Ratsastuskoulu uran alku aikoina Markkia pidettiin turhan säikkynä kouluradoille ja pikku esteitä hieman isommilla se ei ollut helpoimpia ratsastaa, päättäväisen ja taitavan ratsastajan kanssa sujui esteetkin hienosti. Vuonna 2006 Markki pääsi silloisen valmennusryhmäläisen Sannan valkkaratsuksi sekä koulussa että esteillä. Sanna osallistui sillä lähinnä tallin omiin kisoihin ja koulupuoli alkoikin sujua oikein hyvin, harmillisesti Sanna joutui lopettamaan valmennustunnit ennen kuin ehtivät ulkopuolisiin kisoihin näyttämään taitojaan. Itse valitsin Markin valmennus ratsukseni koulupuolelle keväällä 2008 ja sillä osallistuin kahtena vuonna Ratsastuskouluoppilaiden mestaruuksiin sekä starttasin elämäni ensimmäiset helppo A tasoiset ratani. Saavutimme Markin kanssa 2 kertaa peräkkäin Keravan ratsastusseuran seniori harrastajien hopeaa kouluratsastuksessa. Parhain saavutuksemme oli kuitenkin vuonna 2009 Ratsastuskouluoppilaiden mestaruuksissa senioreiden koulufinaalin 8. sija. Minun jälkeeni Markilla kilpaili junioriratsastaja Sofia, joka myös pääsi finaaliin Ratsastuskouluoppilaiden mestaruuksissa 2010. Sen vuoden syksyllä Markin terveys alkoi enemmän reistailla ja se kävikin sen jälkeen enemmän kevyempiä tunteja, eikä enää osallistunut ulkopuolisiin kisoihin. Nyt kesän 2011 lopulla jouduimme jättämään hyvästit tälle super kiltille oppimestari ponille. Mark oli luonteeltaan loistavasti ratsastuskouluun sopiva, toimien erinomaisesti kaikentasoisilla ratsastajilla. Itselle on parhaiten jäänyt mieleen kuinka kiva se oli laukassa ratsastaa sekä mitä kummallisimmat etujalat ristissä seisomis asennot. Markkia jäi varmasti kaipaamaan moni ratsastaja minun lisäkseni. Nyt se saa kuitenkin laukata taivaslaitumilla ilman kipuja. Teksti: Jaana Salonen Kuva: Laura Markoff Lämmöllä muistellen, Jaana
Arttu oli ihanan pörröinen ja harmaa monirotuinen kissa, joka eli leppoisaa elämää Enjalan Tallilla. Arttu löytyi ojasta veljensä kanssa noin 14 vuotta sitten ja kissanpoikia teho hoidettiin viikkoja yötä päivää ja lopulta ne piristyivät ja villinä syntyneiden kissojen kesyttäminen alkoi. Löydettäessään jo huonokuntoisempi Molli-kissa menehtyi ja Arttu jäi Jonnan kotikissaksi. Arttu muutti oma-aloitteisesti kokonaan tallikissaksi noin 6 vuotta sitten. Artun ammattina oli pitää hiiret ja rotat loitolla tallista. Arttu hoiti hommansa mallikkaasti, mutta siimahännän pyydystäessään se useimmiten vain leikki niillä, ei syönyt. Arttu muistetaan myös komentavasta äänensävystä etenkin silloin, kun nälkä kurni herralla mahassa. Silloin tällöin se lähti pidemmille seikkailuille ja saattoi mennä monta päivää ettei sitä näkynyt tallilla. Joskus myös epäiltiin, että olikohan Artturilla toinen koti tai toiset hoitajat, sillä välillä se palasi tallille takut selvitettyinä tai leikattuina irti turkista! Arttu-kisua muistaen, Teksti: Laura Markoff Kuvat: Laura Markoff
tiedottaa! Liity vuoden 2011 puolella Enjalan ratsastajiin, saat jäsenmaksun puoleen hintaan! Tarjous voimassa 31.12.2011 asti. JUNIORIJÄSEN 25 SENIORIJÄSEN 27,5 (Hintoihin laskettu mukaan liittymismaksu, 10 ) Enjalan ratsastajat ry:n junnukerho on tarkoitettu tallielämästä kiinnostuneille heppatytöille sekä pojille. Kerhossa käsitellään hevosteluun liittyviä tehtäviä ja tehdään kivaa yhdessä! Ensimmäinen kerhotapaaminen on keskiviikkona 28.9 klo 17 Enjalan Tallilla Ilmoittautua voi sähköpostitse Lauralle: laura.markoff@hotmail.com tai voi tulla tallilla nykäisemään hihasta!
Enjalan ratsastajat on mukana SRL:än Ratsastajan Liikuntapassi tempauksessa! Ohjeet löydät alhaalta. Liikuntapassin voi palauttaa itse SRL:än toimistoon tai Enjalan tallille Enran ilmoitustaululle. Täytettävät liikuntapassit löytää myös Enran ilmoitustaululta.
25.9 9.10 Seuraestemestaruudet Rouvaratsastuskilpailut 20.11 Seurakoulumestaruudet Kirpputori (ajankohta vielä auki, seuraa nettisivuja!) 11.12 Pukuratsastuskilpailut
Mannerheimintien Iguana on rento ja viihtyisä ruoka- ja seurusteluravintola kahdessa kerroksessa. Keittiöstämme saat nopeasti pizzat, pastat, salaatit ja tex-mex-herkut. Lounaamme ovat edulliset ja runsaat. Keittiö on auki valomerkkiin asti joka päivä. Olemme auki 10.30-lähtien. (alennuksen saa näyttämällä Enran jäsenkorttia)