INTERNET-TIEDONHAUN PERUSTEET

INTERNET-TIEDONHAUN PERUSTEET SAMPOLAN KIRJASTO TIETOTORI Sammonkatu 2 33540 Tampere 040 800 7816 tietotori.sampola@tampere.fi

INTERNET-TIEDONHAUN PERUSTEET 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. INTERNETIN JA TIEDONHAUN TAUSTAT... 3 1.1. MISTÄ JA MITEN TIETOA KANNATTAA LÄHTEÄ ETSIMÄÄN... 3 1.2. MILLAINEN ON ONNISTUNUT TIEDONHAKU... 3 1.2.1. Hakutulosten ja lähteiden arvioiminen... 4 2. INTERNET-TIEDONHAUN LÄHTEET... 4 2.1. SANAHAKUKONEET... 4 2.1.1. Boolen logiikka... 5 2.1.2. Hakusanojen valinta ja muodostaminen... 5 2.2. MONIHAKUKONEET (METAHAKUKONEET)... 5 2.3. SYVÄWEBIN KONEET... 6 2.4. AIHEHAKEMISTOT... 6 2.5. PORTAALIT... 7 2.6. TIETOKANNAT... 7 2.7. UUTISARKISTOT/ARKISTOT... 8 2.8. KARTTAPALVELUT... 8 2.9. KESKUSTELURYHMÄT... 9 2.10. MUUT HAKUPALVELUT... 9 3. LINKIT... 10 4. LÄHTEITÄ... 11

INTERNET-TIEDONHAUN PERUSTEET 3 1. Internetin ja tiedonhaun taustat Internet on toisiinsa kytkettyjen tietokoneiden maailmanlaajuinen verkko. Haettaessa Internet-sivuja, otetaan yhteys palvelinkoneeseen ja lähetetään palvelupyyntö, jolloin palvelin eli serveri lähettää kopion sivusta katsottavaksi omalle koneellemme ja yhteys katkeaa. Internetistä löytyy lähes rajaton tietovaranto, joka sisältää paljon erilaista tietoa eri aihealueista. Internetissä yhdistyvät useat eri viestimet, kuten esim. televisio, radio ja lehdet. Internetiä ei ole alun perin kehitetty tiedonhakua varten, mutta nykyisin se on merkittävä tiedonhaunlähde mm. nopeuden, globaalisuuden ja interaktiivisuuden takia. Aineisto voi olla Internetissä mm. WWW-sivuina, kuva-/videotiedostoina tai PDF -tiedostoina. Tietoa on mahdollista etsiä esim. hakukoneiden, aihehakemistojen ja keskusteluryhmien avulla. Internet kasvaa ja kehittyy koko ajan, joten aineistoa on paljon, mutta seassa on myös paljon roskaa. 1.1. Mistä ja miten tietoa kannattaa lähteä etsimään Internetin valtaisan tiedon määrän takia, saattaa tiedonhaun aloittaminen tuntua käyttäjästä hankalalta. Internet voi tuntua sekavalta viidakolta, jossa tiedon määrään hukkuu nopeasti. Tietoa etsiessä on hyvä ottaa huomioon haun aihe ja käyttäjän hakutottumukset. Hakua tehdessä kannattaa miettiä, mistä lähteistä etsittävään ongelmaan löytyisi paras vastaus. Tiedon tarpeeseen kannattaa valita sopiva lähde, esim. tarkempaan ja yksityiskohtaisempaan asiaan voi tietoa etsiä sanahakukoneilla ja yleisempään asiaan aihehakemistoilla. Oikean lähteen valinta edellyttää, että käyttäjällä on jonkinlainen perustuntemus Internetistä ja sieltä löytyvistä hakulähteistä. 1.2. Millainen on onnistunut tiedonhaku Ennen tiedonhaun aloittamista kannattaa jo valmiiksi miettiä mistä ja miten tietoa aikoo etsiä. Käyttäjän on hyvä tutustua mahdollisimman moneen erilaiseen lähteeseen. Internetin tiedonhausta on kirjoitettu useita hyviä oppaita, joista saa mukavia vinkkejä hakuihin ja tietoa erilaisista verkon mahdollisuuksista. Tiedonhaun onnistumisen takaamiseksi on hyvä opetella eri lähteiden perusominaisuudet, esim. miten sanahakukoneiden perushaut toimivat. Tietoja etsiessä on hyvä käyttää muutamaa eri lähdettä, koska esim. sanahakukoneet voivat antaa samoilla hakusanoilla hieman eri tulokset. Lisäksi muutaman eri lähteen käyttö saattaa antaa varmistuksen tiedon oikeellisuudesta tai tuoda käyttäjälle lisäinformaatiota haettavasta asiasta. Internet kasvaa ja muuttuu koko ajan, joten on tärkeää seurata mitä verkossa tapahtuu. Hyvää tietoa Internetistä ja sen mahdollisuuksista saa mm. tietoteknisistä lehdistä.

INTERNET-TIEDONHAUN PERUSTEET 4 1.2.1. Hakutulosten ja lähteiden arvioiminen Hakutulosten arvioiminen on tärkeä osa tiedonhakua. Käyttäjän on hyvä osata arvioida saatua tuloksia, jotta olennainen tieto saataisiin poimittua. Tiedonhaku on prosessi, eikä ensimmäisellä yrittämällä välttämättä löydä etsimäänsä. Hakua ja hakutapoja muokataan saatujen tulosten perusteella. Tärkeintä tiedonhaussa on saada hakijan tiedon tarve tyydytettyä asianmukaisella tiedolla. Tiedonhaussa voi arvioida käyttämiään lähteitä muutamilla eri kriteereillä. Lähde on yleensä luotettava kun sen taustalla on esim. jokin selkeä organisaatio tai viranomainen. Lähteen tieto on luotettavampaa, kun sama tieto löytyy useammasta eri lähteestä. Hyvässä sivustossa linkitykset toimivat ja sisältö on asianmukainen. Hyvä lähde on lisäksi puolueeton ja sitä päivitetään säännöllisesti. Tiedonhaussa on syytä miettiä myös tekijänoikeudellisia kysymyksiä, kun löydettyä tietoa aiotaan käyttää muuhun kuin omaan tarkoitukseen. Jos esim. Internetistä löydettyä kuvaa aiotaan käyttää julkisessa esityksessä, on syytä varmistaa että kuvaa on luvallista käyttää. 2. Internet-tiedonhaun lähteet 2.1. Sanahakukoneet Sanahakukoneet hakevat WWW-sivuja tai kuvia annettujen hakusanojen avulla. Sanahakukoneiden keräilyrobotit etsivät verkosta WWW-sivujen osoitteita luetteloiden ne tietokantaansa. Hakutuloksiin tulevat ne WWW-sivut, jotka täsmäävät käyttäjän antamiin hakusanoihin ja -ehtoihin. Sanahakukoneissa käyttäjä voi rajata hakujaan esim. lisähaun avulla. Rajauksia voi tehdä mm. hakuesiintymän, kielen ja tiedostomuodon mukaan. Hakukenttä Hakupainike Tarkennettu haku Yhden hakutuloksen tiedot Kuva 1. Malli sanahakukoneesta. Linkki hakutuloksen www-sivulle

INTERNET-TIEDONHAUN PERUSTEET 5 2.1.1. Boolen logiikka Boolen -logiikka perustuu kolmen operaattorin käyttöön: AND, OR ja NOT. Operaattoria AND käytetään kun halutaan molempien tai kaikkien hakusanojen esiintyvän saaduissa hakutuloksissa (Esim. koira AND kissa). Operaattoria OR käytetään kun hakutuloksiin halutaan sellaisia WWW-sivuja, joissa esiintyy jompikumpi hakusana tai molemmat (Esim. kissa OR koira). Operaattoria NOT voidaan käyttää silloin, kun esim. hakutulokseen halutaan www-sivuja joissa esiintyy hakusana koira, mutta ei hakusanaa kissa (Esim. koira NOT kissa). Sanahakukoneissa Boolen -logiikka toimii osittain esim. lisähaun avulla tai suoraan hakukenttään kirjoittamalla. Hakukoneissa ei tarvitse hakusanojen väliin kirjoittaa AND - operaattoria, sillä hakukone lisää sen automaattisesti hakusanojen väliin. 2.1.2. Hakusanojen valinta ja muodostaminen Hakusanojen valinta on tärkeää sanahakukoneita käytettäessä. Hakuja tehdessä on hyvä miettiä, millaisia sanoja oletettavasti esiintyy etsittävillä WWW-sivuilla. Sanahakukoneissa hakusanat kannattaa kirjoittaa perusmuodossa ja pieniä kirjaimia käyttäen. Hakusanojen käytössä kannattaa myös miettiä mahdollisia synonyymejä ja tarkennuksia, esim. koirat, saksanpaimenkoira, susikoira jne.. Hakusanojen lisääminen antaa yleensä yksityiskohtaisempia tuloksia, mutta toisaalta liiallinen hakusanojen käyttö voi karsia hyödyllisiä sivuja hakutuloksista. Tulosten parantamiseksi fraasit voi kirjoittaa lainausmerkkeihin, esim. Sota ja rauha, Matti Saari tai Maa on niin kaunis. Lainausmerkkien sisään kirjoitettua fraasia etsitään sivuilta juuri annetussa muodossa, eli yksittäiset sanat eivät voi esiintyä vain eri puolilla sivua. Joissain hauissa on käytössä myös katkaisu, jonka avulla saadaan haettua myös sanojen eri muotoja. Esimerkiksi Aavik* = Aavikko, Aavikon, Aavikkoa jne. Katkaisu ja siinä käytettävä merkki (tässä *) on hakukonekohtaista, ja tarkemmat ohjeet täytyy tarkistaa kunkin hakukoneen ohjeista. 2.2. Monihakukoneet (Metahakukoneet) Monihakukoneet etsivät tietoa samanaikaisesti useasta eri hakukoneesta. Ne hyödyntävät eri sanahakukoneiden keräämiä tietoja ja valikoivat hakutulokseen eri koneiden parhaat tulokset. Esim. monihakukone Dogpile etsii yhtä aikaa tietoa mm. Googlea ja Yahoota käyttäen. Monihakukoneiden avulla tuloksiin saadaan usein selkeä ja rajattu tulosjoukko ja käyttäjän on usein helpompi seuloa hakutuloksista itselleen tarpeellinen tieto. Monihakukoneissa käyttäjä voi usein itse määritellä mistä käytettävistä olevista hakukoneista haluaa tietoa etsittävän.

INTERNET-TIEDONHAUN PERUSTEET 6 2.3. Syväwebin koneet Osa Internetin aineistosta on sanahakukoneiden ulottumattomissa. Tätä Internetin osaa kutsutaan syväksi webiksi tai näkymättömäksi webiksi. Tällaisia sivustoja tai tietokantoja varten on kehitetty ns. SyväWebin hakukoneita, joilla on mahdollista löytää myös osa ns. näkymättömistä sivuista. SyväWebin hakukoneilla löytyy enemmänkin tieteellisiä sivustoja ja dokumentteja, koska usein niiden hakuaiheet on rajattu tietyille alueille. 2.4. Aihehakemistot Aihehakemistot ovat palvelun tuottajan keräämiä ja järjestämiä linkkilistoja erilaisista aihepiireistä. Sivustoille on pyritty ottamaan palvelun tarjoajan mielestä keskeiset linkit kustakin aihepiiristä. Aihehakemistot on usein jaettu kahdeksasta kymmeneen yläluokkaan, jotka jakautuvat kukin omiin alaluokkiinsa. Aihehakemistoista saa hyvän yleiskäsityksen halutusta aiheesta ja niillä olevat linkit ovat yleensä hyvätasoisia. Yläluokka Alaluokat Kuva 2. Malli aihehakemiston kategorioista.

INTERNET-TIEDONHAUN PERUSTEET 7 2.5. Portaalit Portaali on sivusto, jossa on tarjolla runsaasti erilaisia materiaaleja ja sisältöjä. Usein portaalit sisältävät mm. uutispalvelun, pelejä, keskustelufoorumeita ja sääpalvelun. Erilaisia portaaleja löytyy paljon ja usein ne ovat hyvin mainospainotteisia sivustoja. Portaaleista saa nopealla vilkaisulla kuvan mm. päivän uutisista ja tapahtumista. Syvemmän tiedonhaun tekemiseen portaalit eivät ehkä ole paras mahdollinen tiedonlähde. Kuva 3. Malli portaalin tarjonnasta. 2.6. Tietokannat Lyhyesti tietokannan voidaan määritellä olevan elektronisessa muodossa oleva kokoelma, jossa on tiettyä kohdetta kuvaavia tietoja. Internetistä löytyy paljon ilmaisia ja hyviä tietokantoja tiedonhakuun, vaikka suurin osa verkon tietokannoista on maksullisia. Tietokantoja tuottavat usein mm. viranomaiset, kirjastot ja yliopistot. Yleisesti tietokannat ovat luotettavia tiedonlähteitä, koska niiden sisältöä kontrolloidaan. Sanahakukoneilla ei yleensä päästä käsiksi tietokantojen tietoihin. Syinä tähän voi olla mm. linkkien puuttuminen kokonaisuuden ulkopuolelta, sivujen kerääminen voi olla estetty tai tietokanta vaatii rekisteröitymistä. Kuva 4. Malli tietokannan sisällöstä.

INTERNET-TIEDONHAUN PERUSTEET 8 2.7. Uutisarkistot/arkistot Yleisesti arkistolla tarkoitetaan tiettyjen asiakirjojen muodostamaa kokonaisuutta. Arkiston voi muodostaa esim. virastot, laitokset tai yksityiset tahot. Erilaisista arkistoista löytää yleensä luotettavaa tietoa. Muun muassa monet uutispalvelut ja sanomalehdet ylläpitävät uutisarkistoja, joista löytyy paljon hyödyllistä tietoa. Internetistä löytyy paljon ilmaisia arkistoja, jotka ovat vapaasti käytettävissä. Kuva 5. Malli uutisarkiston tarjonnasta. 2.8. Karttapalvelut Internetistä löytyy useita hyödyllisiä karttapalveluita. Tarjolla on esim. erilaisia maantieteellisiä yleiskarttoja ja kaupunkikarttoja. Karttapalvelut ovat hyödyllisiä mm. rakennusten ja katujen paikantamiseen sekä ajo-ohjeiden hankkimiseen. Karttatarjonta on yleisesti ottaen kattava ja useiden eri valtioiden ja kaupunkien katukartat löytyvät vaivatta. Myös karttojen kohdalla on syytä muistaa tekijänoikeussäädökset, aivan kuten esim. Internetissä olevien kuvien kohdalla. Kuva 6. Malli kaupunkikartasta.

INTERNET-TIEDONHAUN PERUSTEET 9 2.9. Keskusteluryhmät Keskusteluryhmät mielletään usein pitkälti viihteellisiksi palveluiksi, mutta tiedonhaun kannalta niistä löytyy myös hyödyllistä tietoa. Keskustelujen aihepiirit voivat käsitellä lähes mitä tahansa asiaa. Keskusteluryhmistä löytyy hyödyllistä tietoa esim. silloin, kun haluaa vastauksia harrastuksia koskeviin kysymyksiin tai kun haluaa tietää muiden ihmisten kokemuksia jostain laitteesta tai matkakohteesta. Kuva 7. Malli keskustelufoorumin viestien avauksista ja aiheista. 2.10. Muut hakupalvelut Internetistä löytyy lisäksi paljon muitakin mielenkiintoisia tiedonlähteitä. Erilaiset video- ja audiohakupalvelut ovat suosittuja. Esimerkiksi YouTuben -videohakupalvelusta voi löytää mielenkiintoisia videokatkelmia suosikkisarjoistaan. Verkosta löytyy myös useita erilaisia Web-kamerapalveluita sekä Suomesta että ulkomailta. Web-kameroiden avulla pystyy seuraamaan esim. tieliikenteen sääolosuhteita tai vain katsella nähtävyyksiä eri maailman kolkista. Hyödyllisiä tiedonlähteitä ovat myös erilaiset sanakirjat, joista voi tarkistaa eri sanojen merkitykset useille ei kielille. Suosittuja tiedonhaunlähteitä ovat myös Wikipedian sivustot eri kielillä. Wikipedia on verkon tietosanakirja, jossa käyttäjät voivat muokata sivuston erilaisia aiheita ja jakaa tietämystään muille. Suomenkielisellä Wikipedialla on tuhansia muokkaajia ja joitakin ylläpitäjiä, jotka vastaavat Wikipedian rakenteesta ja sivuston siivoamisesta mahdollisesta roskasta.

INTERNET-TIEDONHAUN PERUSTEET 10 3. Linkit Sanahakukoneet/kuvahaut: Google - www.google.fi Altavista - www.altavista.fi Yahoo - www.yahoo.com Bing www.bing.com ASK - www.ask.com Monihakukoneet: Dogpile - www.dogpile.com Mamma - www.mamma.com SyväWeb-koneet: CompletePlanet - www.completeplanet.com Aihehakemistot: Makupalat - www.makupalat.fi Julkishallinnon palvelut - www.suomi.fi Portaalit: MTV3 - www.mtv3.fi Jippii - www.jippii.fi Plaza - plaza.fi Tietokannat: PIKI-verkkokirjasto - www.pikikirjasto.fi Tilastokeskus - www.tilastokeskus.fi Eduskunta - www.eduskunta.fi Valtion säädöstietopankki - www.finlex.fi Väestörekisterikeskus - www.vaestorekisterikeskus.fi Suomen Sukututkimusseura - http://hiski.genealogia.fi/historia/ Suomalainen elokuvatietokanta - www.elonet.fi Uutisarkistot (arkistot): Yleisradio - www.yle.fi Ylen Elävä arkisto - www.yle.fi/elavaarkisto Ylen Areena - www.yle.fi/areena Ylen lehtihuone - www.yle.fi/lehtihuone/ Helsingin Sanomat - www.helsinginsanomat.fi Aamulehti - www.aamulehti.fi Suomen media-arkisto - www.media-arkisto.com/ma2 BBC - www.bbc.com Suomalaisen Kirjallisuuden Seura - www.finlit.fi Kansallisarkisto www.arkisto.fi Kartta- ja maantieteelliset hakemistot: Suomi Internetissä - www.fennica.net Googlen karttapalvelu - www.google.com/maps Googlen maapallo-ohjelma (verkosta ladattava) - http://earth.google.com

INTERNET-TIEDONHAUN PERUSTEET 11 Karttoja maailmalta - www.virtualtourist.com Fonectan karttapalvelu - www.fonecta.fi/kartat Maanmittauslaitoksen karttapalvelu - http://kansalaisen.karttapaikka.fi/ Kansainvälinen karttahaku - www.maporama.com Keskusteluryhmät: Googlen keskusteluryhmät - http://groups.google.fi Suomi24 keskusteluryhmät - http://keskustelu.suomi24.fi Iltalehden keskustelufoorumi - www.iltalehti.fi/keskustelu Audio- ja videotiedostohaku: Youtube - www.youtube.com Vimeo - www.vimeo.com Daily Motion - www.dailymotion.com/ Sana- ja tietosanakirjat: Wikipedia (tietosanakirja) - www.wikipedia.fi Bing kääntäjä www.bing.com/translator Googlen kääntäjä - http://translate.google.com Sanakirja - http://ilmainensanakirja.fi/ Sanakirja - www.sanakirja.org Muita hyödyllisiä linkkejä: VR - www.vr.fi Ilmatieteenlaitos - www.fmi.fi Kotikokki - www.kotikokki.net/reseptit/ Web-kameroita maailmalta - www.earthcam.com Kela - www.kela.fi Kuluttajavirasto - www.kuluttajavirasto.fi Työvoimatoimisto - www.mol.fi Liikennevirasto - www.liikennevirasto.fi/ Suomen Olympiakomitea - http://www.noc.fi Hintavertailu-palvelu - www.vertaa.fi Terveyskirjasto (luotettavaa tietoa terveydestä) - www.terveyskirjasto.fi Facebook (Internet-yhteisö palvelu) - www.facebook.com Pallontallaajat (hyödyllinen matkailusivusto) - www.pallontallaajat.net Koulukaverit (Internet-yhteisö palvelu) - www.koulukaverit.com Finnair - www.finnair.fi Verohallinto - www.vero.fi Aurinkomatkat - www.aurinkomatkat.fi Twitter (Internet-yhteisö palvelu) - www.twitter.com 4. Lähteitä Haasio, Ari. 2008. Kaikki irti internetistä. Haasio, Ari. 2007. Internet-tiedonhaun teho-opas.