Lausuntoyhteenvetoa Keski-Suomi (21 kuntaa) Maakunnallinen seurantaryhmä Silja Ässämäki HL 18.8.2014
Kysymys 8. 5 :ssä säädetään palvelujen saatavuudesta ja saavutettavuudesta. Säännöksen mukaan palvelut on toteutettava väestön tarpeet huomioon ottaen lähellä palvelujen käyttäjiä, mutta säännöksen mukaisten edellytysten täyttyessä palveluja voidaan keskittää. Onko säännös tarkoituksenmukainen? Kyllä Ei Ei kantaa Vastaajia yhteensä 14 6 1 21 IMIA KOMMENTTEJA - Säännös jättää käytännössä täysin auki lähipalvelujen määritelmän ja palvelujen saavutettavuuden ja palveluihin pääsemisestä aiheutuvat kustannukset. - Muuttaa perinteistä lähipalveluiden määritelmää (vrt. sähköiset palvelut) - Palvelujen saatavuutta ja saavutettavuutta tulee arvioida kokonaistaloudellisesti, ei pelkästään palveluntuottajan tehokkuuden näkökulmasta. Myös ihmisvaikutusten arvioinnin tulisi olla pakollista(iva) - Huoli palveluiden säilymisestä pienissä kunnissa ja reuna-alueilla - Säännös jättää käytännössä täysin auki lähipalvelujen määritelmän ja palvelujen saavutettavuuden ja palveluihin pääsemisestä aiheutuvat kustannukset.
Kysymys 10. 8 ja 9 :ssä säädetään hyvinvoinnin ja terveyden edistämisestä. Vastuu hyvinvoinnin ja terveyden edistämisestä kuuluu ensisijaisesti kunnille. Sote-alueen ja tuottamisvastuussa olevankunnan ja kuntayhtymän on otettava päätöksissään huomioon niiden vaikutukset väestön hyvinvointiin ja terveyteen sekä annettava kunnille asiantuntija-apua. Onko säännösten mukainen työnjako tarkoituksenmukainen? Kyllä EI Yhteensä 12 9 21 - Järjestämislakiesitys ei tue hyvinvoinnin ja terveyden edistämistä kunnissa. Tehtävä jää edelleen kunnille, mutta suurimmalta osalta kunnista katoaa sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen yhteys. Ainoastaan tuottajakunnat voisivat esityksen mukaan jossain määrin toteuttaa tehtävää. - Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen pitäisi laissa kirjoittaa toisin ja selvemmin. - Rahoitusmuutoksen jälkeen kunnilta häviää taloudellinen intressi ja rahoitus järjestää ehkäiseviä palveluja. Sote-alueen rahoitusmallia tuleekin muuttaa kokonaistaloudellisesti tehokkaaseen toimintaan kannustavaksi, eikä osaoptimointia suosivaksi. - Myös hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen tulee olla kokonaisuutena sote-alueella ja järjestämissuunnitelmassa. Ei voi olla kahta vastuutahoa samasta asiasta. - Miten kunta voi ohjata hyvinvoinnin kokonaisuutta, kun koko sosiaali- ja terveyspalvelujen vastuu on sote-alueella ja muiden hyvinvointipalvelujen järjestämisvastuu kunnalla? - On luotava malli, jolla kunnan ja sote-alueen yhteistyö varmistetaan TE:ssä AVOIMIA KOMMENTTEJA
Kysymys 12. 11 :ssä säädetään järjestämisvastuusta. Onko säännöksen mukainen järjestämisvastuun sisältö mielestänne tarkoituksenmukainen? Kyllä EI Yhteensä 16 5 21 - Jos uudistus toteutetaan SOTE-alueiden pohjalta sosiaali- ja terveysministeriön ohjauksessa esitetyssä laajuudessa, tulisi harkita järjestämis- ja rahoitusvastuun siirtämistä kokonaisuudessaan valtiolle. - Maksaako kunnat muiden SOTE-alueiden kustannuksia tulevaisuudessa, miten tasoitetaan eri tuottamisvastuualueiden tehokkuuserot. - Tulisi olla sama määritelmä kuntalain kanssa VOIMIA KOMMENTTEJA - Jos uudistus
Kysymys 20. 14 :ssä säädetään kunnallisesta tuottamisvastuusta. Säännöksen mukaan sote-alue päättää tuottamisvastuun antamisesta kunnalle ja kuntayhtymälle, jolla on sosiaali- ja terveydenhuollon tuottamisvastuun edellyttämä oma henkilöstö ja muut voimavarat. Velvoite omasta henkilökunnasta ei kuitenkaan koske sitä osaa toiminnasta, joka toteutetaan esimerkiksi ostopalveluna. Onko tuottamisvastuusta säädetty tarkoituksenmukaisesti? Kyllä EI Yhteensä 10 11 21-14 Tuottamisvastuun tarkoituksenmukaisen järjestämisen pohjaksi ei ole käytetty sosiaali- ja terveystaloustieteen asiantuntemusta ja laskelmia siitä mitkä olisivat kustannustehokkaimmat ja laadukkaimmat tavat järjestää palveluja. Palvelujen tuottamistavoilla on ratkaiseva merkitys palvelujen laadulle ja tehokkuudelle. Epäselväksi ja tulkinnanvaraiseksi jää, mitä tarkalleen ottaen sosiaali- ja terveydenhuollon tuottamisvasuun edellyttämällä omalla henkilöstöllä ja voimavaroilla tarkoitetaan. - Pidämme erittäin tärkeänä, että yhteisin varoin rahoitettujen sosiaali- ja terveyspalvelujen tuottamisvastuu säilytetään kunnalla tai kuntayhtymällä, jotka ovat julkisia toimijoita. Erityisesti paljon eri palveluita käyttävien ja haavoittuvien asiakasryhmien näkökulmasta on tärkeää, että sosiaali- ja terveyspalvelut tuotetaan yhtenäisenä kokonaisuutena niin että ennaltaehkäisevät, korjaava ja kuntouttava muodostavat yhden kokonaisuuden. AVOIMIA KOMMENTTEJA - 14 Tuottamisvastuun tarkoituksenmukaisen järjestämisen pohjaksi ei ole käytetty sosiaali-ja terveystaloustieteen asiantuntemusta ja laskelmia siitä mitkä olisivat kustannustehokkaimmat ja laadukkaimmat tavat järjestää palveluja. Palvelujen tuottamistavoilla on ratkaiseva merkitys palvelujen laadulle ja tehokkuudelle. Epäselväksi ja tulkinnanvaraiseksi jää, mitä tarkalleen ottaen sosiaali-ja terveydenhuollon tuottamisvasuun edellyttämällä omalla henkilöstöllä ja voimavaroilla tarkoitetaan.
Kysymys 24. 23 :ssä säädetään päätöksenteosta kuntayhtymän toimielimissä. Säännöksen mukaan kuntien äänimäärä perustuu kunnan asukaslukuun. Mikäli kunnat eivät ole toisin sopineet, käytössä on äänileikkuri, jonka perusteella mikään kunta ei voi saada yli puolta kuntayhtymän äänistä. Onko tämä hyväksyttävää? Kyllä Ei Yhteensä 20 1 21
Kysymys 27. 29 :ssä säädetään sote-alueen ja tuottamisvastuussa olevan kunnan tai kuntayhtymän välisestä tulosohjauksesta. Pidättekö tarkoituksenmukaisena, että sote-alueen ja tuotantovastuussa olevan alueen välillä sovelletaan tulosohjausta? Kyllä Ei Ei kantaa Yhteensä 19 1 1 21 - Tulosohjaus käsitteenä jää epämääräiseksi, eikä ole selvää siitä mitä se käytännössä voisi tarkoittaa. Siirretäänkö esim. tehottomammilta alueilta rahaa tehokkaammille ja miten siinä tapauksessa toteutuu kansalaisten yhdenvertaisuus? Voidaanko rahoitusta siirtää tätä kautta suoraan tehokkaasti toimiviin peruskuntiin? - Hallintopykälät antavat varsin laajan ohjausvallan STM:lle. Ministeriön roolia tulee tarkentaa. AVOIMIA KOMMENTTEJA - Tulosohjaus käsitteenä jää epämääräiseksi, eikä ole selvää siitä mitä se käytännössä voisi tarkoittaa. Siirretäänkö esim. tehottomammilta alueilta rahaa tehokkaammille ja miten siinä tapauksessa toteutuu kansalaisten yhdenvertaisuus? Voidaanko rahoitusta siirtää tätä kautta suoraan tehokkaasti toimiviin peruskuntiin? - Hallintopykälät antavat varsin laajan ohjausvallan STM:lle. Ministeriön roolia tulee tarkentaa.
Kysymys 30. 33 :ssä säädetään sote-alueen rahoituksesta ja kustannusten jakautumisesta. Säännöksenmukaan kuntien maksuosuus perustuu asukasmäärään, jota on painotettu valtionosuuslaskennassa käytettävillä iällä ja sairastavuudella. Kunnat voivat sopia sote-alueenperustamissopimuksessa myös muiden valtionosuuslaskentaperusteiden huomioimisesta. Pidättekö tarkoituksenmukaisena, että kunnilla on säännöksen mukainen päätösvalta? Kyllä Ei Yhteensä 10 11 21 Kysymys 31 Tuotantoalueen rahoituksessa on kuitenkin huomioitava järjestämispäätöksessä määritellyt palveluntuotannon vaikuttavuus- ja tehokkuusvaatimukset jolloin korvausperusteet voivat vaihdella tuotantoalueittain. Pidättekö tätä tarkoituksenmukaisena? Kysymys 31 Tuotantoalueen rahoituksessa on kuitenkin huomioitava järjestämispäätöksessä määritellyt palveluntuotannon vaikuttavuusja tehokkuusvaatimukset jolloin korvausperusteet voivat vaihdella Kyllä Ei Ei kantaa Yhteensä 16 3 2 21
Valvonta Valvonnan yhdenmukaistamista pitäisi tuoda selkeämmin esille sekä auki kirjoittaa tuotantoalueen vastuu valvonnan osalta.valvonnan lisääminen on myös kustannustekijä. Lainsäädännössä on kahtalaisia tavoitteita: tässä laissa valvontaa pyritään lisäämään, normitalkoissa taas on esitetty, että valvontaa pitäisi vähentää. Alueen valvonta pitäisi olla yhtenäistä ja yksi aluehallintovirasto alueella. Lainsäädännössä on pyritty tuotannon järjestämisvastuun keskittämiseen. Tuotantoon kohdistuu valvontaa Valviran, Avin ja sote-alueen taholta. Myös moniportaiseen valvontajärjestelmän tarkoituksenmukaisuutta pitäisi pystyä uudelleen arvioimaan; STM:n roolin selkiyttäminen; mihin asioihin se puuttuu Valvovia viranomaisia on paljon; työnjakoa pitää selventää Aluehallintoviraston, Valviran, ministeriön ja sote-alueen kesken. Lisäksi huomioitava, että Aluehallintovirastoilla on tällä hetkellä erilaisia tulkintoja valvottaviin asioihin. Lakiluonnoksesta puuttuu määritelmä kunnan vastuusta valvonta-asioissa. Kuntaan jää yksityisiä sote-palveluja (esim. fysioterapiapalvelut, asumispalveluja jne,). Lakiluonnoksen mukaan omavalvontaa lisätään samanaikaisesti kuin AVI ja Valvira valvonta jää ennalleen.
Kysymys 38. Kysymys vain kuntien valtuustoille: Voimaanpanolain 3 :ssä on tarkoitus säätää sotealueenkuntayhtymiin kuuluvista kunnista. Jokaisen kunnan on kuuluttava yhteen viidestä sotealueenkuntayhtymästä. Eduskuntapuolueiden puheenjohtajien 23.3.2014 tekemän sopimuksenperusteella muodostettavat sote-alueet rakentuvat nykyisten erityisvastuualueiden pohjalta. Mikälisote-alue muodostetaan nykyiseen erityisvastuualueeseen kuuluvista kunnista, kuuluuko kuntanne palvelujen järjestämisen kannalta perusteltuun sotealueeseen (Tässä tapauksessa Itä-Keski-Suomi)? Kyllä Ei Ei kantaa Yhtees ä 18 2 1 21 AVOIMIA KOMMENTTEJA -Tällä hetkellä käytettävissä olevat tiedot eivät ole riittäviä perustellun kannan ottamiseksi. Erikoissairaanhoidon tämän hetkisen arviointitiedon perusteella TAYS vaikuttaa perustellulta vaihtoehdolta.
Kysymys 40. 8 :ssä säädetään henkilöstön asemasta. Pykälään ei sisälly kuntarakennelain mukaista viidenvuoden irtisanomissuojaa henkilöstölle. Onko henkilöstön asemasta säädetty asianmukaisesti? Kyllä Ei Yhteensä 12 9 21 - Sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstöä ei tulisi asettaa eriarvoiseen asemaan suhteessa muuhun kunnallishallinnon henkilöstöön. AVOIMIA KOMMENTTEJA - Sosiaali-ja terveydenhuollon henkilöstöä ei tulisi asettaa eriarvoiseen asemaan suhteessa muuhun kunnallishallinnon henkilöstöön. Kysymys 41. 9 :ssä säädetään omaisuusjärjestelyistä. Onko omaisuusjärjestelyistä säädetty asianmukaisesti? :ssä säädetään omaisuusjärjestelyistä. Onko omaisuusjärjestelyistä säädetty asianmukaisesti? Kyllä Ei Eikantaa Yhteensä 18 2 1 21
Kysymys 43 12 :ssä säädetään kunnille ja kuntayhtymille myönnettävästä muutostuesta. Onko säännöksen mukainen muutostuki riittävä? Kyllä Ei Ei kantaa Yhteensä 8 12 1 21 Avoimia kommentteja -Esitys on täysin riittämätön suhteessa muutoksen suuruuteen. Muutosjohtamisen vastuut tulee määrittää ja kunnat tulee saada mukaan.
MUUTA Lakiuudistus on perusteiltaan puutteellisesti valmisteltu. Kunnilta edellytetään perusteltuja lausuntoja, mutta lakiluonnos ja siihen liittyvät arvioinnit ovat niin puutteellisia tai puuttuvat kokonaan, että riittäviä edellytyksiä arvioida lain todellisia vaikutuksia ei ole. Laki tulisi asettaa perusteelliseen taloudellisten ja toiminnallisten vaikutusten arviointiin. Kuntien toimintaa pitäisi arvioida kokonaisuutena eikä irrottaa sosiaali- ja terveyspalveluja irralliseksi kokonaisuudeksi. Terveydenhuoltoa lähellä olevat sosiaalipalvelut kuten esimerkiksi mielenterveys-, vanhus-, päihde- ja vammaispalvelut on mahdollista integroida kustannustehokkaasti terveyspalveluihin. Kuitenkin sosiaalipalvelujen laajaa integraatiota tulisi tarkastella kriittisesti. Työllisyyspalvelujen, lasten ja perheiden palvelujen ja oppilashuollon siirtäminen yhteistoiminta-alueille kuntien peruspalvelujen (perusopetus-, päivähoito-, vapaa-aikapalvelut) yhteydestä ei ole tarkoituksenmukaista. Uudistus tehdään terveydenhuoltolähtöisesti. Sosiaalihuollolla olisi paljon sanottavaa ja hyviä ennaltaehkäiseviä ideoita. Onko näitä huomioitu tarpeeksi? palkkojen harmonisointi merkitsisi kustannusten merkittävää kasvua, sen tähden harmonisointi tulee tapahtua pitkällä aikavälillä ja samanpalkkaisuusperusteesta tulee voida poiketa siirtymäkauden aikana
..Muuta. Huolta valmiussuunnittelusta ja vastuista Yhtenevät tietojärjestelmät koko valtakunnan tasolla Uudistus ei saa johtaa lähipalveluiden rapautumiseen Kustannusten täytyy säilyä kohtuullisena Rahoituksen epäselvyys, budjettirajoite, alijäämän muodostuminen jne. Lain tavoitteiden saavuttaminen edellyttää yksikanavaisen rahoitusmallin käyttöönottoa Vaikutusmahdollisuudet päätöksentekoon Toimeenpanon aikataulu on liian tiukka
Sote-alueen kuntayhtymän perustaminen 05/2015 Edustajainkokous Kunnan edustajia 1-5 Jyväskylän äänimäärä 134 Keski-Suomi 250 Äänileikkurilla ei merkitystä KYS erva 817 166 as. 68 kuntaa Keski-Suomi 250 773 21 kuntaa Pohjois-Savo 248 430 20 kuntaa Pohjois-Karjala 169 112 14 kuntaa Etelä-Savo 104 407 9 kuntaa Itä-Savo 44 444 4 kuntaa Keski-Suomi 250 773 as. Äänekoski 20 077 Saarijärvi 10 165 Viitasaari 6 895 Pihtipudas 4 354 Karstula 4 343 Kinnula 1 769 Kannonkoski 1 520 Kyyjärvi 1 431 Kivijärvi 1 259 Jyväskylä 134 658 Laukaa 18 588 Keuruu 10 310 Muurame 9 572 Hankasalmi 5 404 Petäjävesi 4 125 Uurainen 3 594 Konnevesi 2 846 Toivakka 2 466 Multia 1 777 Joutsa 4 857 Luhanka 763
Keski-Suomen sairaanhoitopiiri Kuntien nettokustannukset vuonna 2012 Keski-Suomen sairaanhoitopiirin alueella: erikseen 1. sosiaalitoimi: 307,7 M, ei sisällä lasten päivähoitoa 2. perusterveydenhuolto: 178,8 M 3. erikoissairaanhoito: 229,3 M, Keski-Suomen keskussairaala ja muut vastaavat erikoissairaanhoidon palvelut 4. erityistason hoito (erva), yliopistosairaalat: 22,7M, yhteensä yliopistosairaalat, josta KYS 15,0 M, HUS 5,3M, TAYS 1,8 M, TYKS 0,4 M JA OYKS 0,2 M Kuvioissa nettokustannukset on suhteutettu alueen asukaslukuun Lähde: Tilastokeskus, THL, Kuntien sosiaali- ja terveystoimen kustannuksia vuonna 2012. KSSHP, Sairaanhoitopiirin toimisto
Kunnan nettokustannukset v. 2012, euroa asukasta kohti ; erikseen sosiaalitoimi, perusterveydenhuolto, erikoissairaanhoito (Keskussairaala, aluesairaalat, yksityiset) ja yliopistosairaalat (erva) 3,1% 31,0% 24,2% 41,7% Jäsenkunnat yhteensä ei sisällä vuoden 2012 Jämsän eikä Kuhmoisten tietoja Lähde: Tilastokeskus, THL, Kuntien sosiaali- ja terveystoimen kustannuksia vuonna 2012. KSSHP, Sairaanhoitopiirin toimisto