Matkaraportti: BIOWAY-tiedonvälityshankkeen järjestämä yritysvierailumatka Kempeleeseen ja Ouluun 31.8.2010
BIOWAY- tiedonvälityshanke järjesti bioenergia-aiheisen yritysvierailumatkan Kempeleeseen ja Ouluun 31.8.2010. Bioenergia-aiheiset yritysvierailut ovat osa BIOWAY-hankkeen tiedotustoimintaa, ja niitä on tarkoitus järjestää kahden vuoden (2010 2011) aikana noin neljä. Ensimmäisellä yritysvierailumatkalla tehtiin kolme yritysvierailua Oulun seudulla. Kaikki vierailukohteet liittyivät bioenergiaan; sen hyödyntämiseen ja mahdollisuuksiin. Kohteina olivat Kempeleen ekokortteli, Ruskon jätekeskus ja Oulun Energian Toppilan voimalaitokset. Matka tehtiin V. M. Mikkolan tilausajona; kuljettajana oli Veli-Matti Mikkola. Osallistujia oli yhteensä 14. OSALLISTUJAT Kari Käräjäoja, Ekobotnia, Oulu Tapio Käräjäoja, Keski-Pohjanmaan amk, Ylivieska Ari Meriläinen, Metsäkeskus, Rovaniemi Vesa Niemitalo, Puuenergiatoimisto-hanke, Ammattiopisto Lappia, Keminmaa Raija Palokangas, BIOWAY-tiedonvälityshanke, RAMK, Rovaniemi (järjestäjä) Pertti Rauhala, RAMK, Rovaniemi Pentti Riipi, Lapin Ammattiopisto, Rovaniemi Jarmo Saariniemi, Ammattiopisto Lappia, Keminmaa Harri Salow, ProAgria, Rovaniemi Kalle Santala, BIOWAY-tiedonvälityshanke, RAMK, Rovaniemi (järjestäjä) Harri Sarajärvi, TBK-hanke, RAMK, Rovaniemi Helena Torkko, BIOWAY-tiedonvälityshanke, RAMK, Rovaniemi (järjestäjä) Niko Virkkula, TBK-hanke, RAMK, Rovaniemi Inari Ylläsjärvi, RAMK, Rovaniemi VIERAILUKOHTEET Kempeleen ekokortteli (Fortel Invest Oy, Fortel Components Oy) Koivikkohaka 9, Kempele Ruskon jätekeskus, Oulun Jätehuolto Ruskonniityntie 10, Oulu Oulun Energia, Toppilan voimalaitokset Tervahovintie 10, Oulu
Kempeleen ekokortteli (esittelijä Fortel Invest Oy:n toimitusjohtaja Juha Sipilä) Kempeleen ekokortteli on Oulun naapurissa Kempeleessä sijaitseva kymmenen omakotitalon asuinalue, jonka lämmön ja sähkön tuottaa asukkaiden omistuksessa oleva oma energialaitos. Ekokortteli toimii osuuskuntaperiaatteella, eikä se tavoittele liiketaloudellista voittoa. Ajatus on tuottaa energiaa säästäviä ratkaisuja tinkimättä asuinmukavuudesta sekä toimia pilottihankkeena uudelle teknologialle ja jatkokehitykselle.. Ekokortteli on kokonaan valtakunnan sähköverkosta ja kaukolämpöverkosta irrallinen asuinalue. Ekokortteli toimii Fortel Invest /Fortel Components Oy:n toteuttamana pilottihankkeena pientaloalueen energiaratkaisun kehittämiseksi ja tuotteistamiseksi. Toimitusjohtaja Juha Sipilä kertoi hankkeen alkaneen vuonna 2008 varsinaisen energialaitoksen perustamisella. Tonttien myynnin yhteydessä tulevat rakentajat ja asukkaat velvoitettiin liittymään omaan energiaverkkoon ja rakentamaan taloista energiatehokkaita. Jopa energiatehokkaampia kuin nykyajan rakennusnormit edellyttävät. Sipilän mukaan tulevina vuosina energiakulut/talous ovat noin 1 000 euroa eli noin puolet tavanomaisesta. Esitellessään energialaitosta Sipilä selvitti laitoksen toimintaperiaatteen. Energiantuotanto perustuu tasalaatuisen rankahakkeen kaasuuntumiseen. Puukaasulla käytetään moottoria, joka on valjastettu tuottamaan sähköä. Sähkön sivutuotteena syntyy lämpöä, joka ohjataan vesivaraajaan. Toimintavarmuuden saavuttamiseksi voimalaitoksessa on suuret akut, joiden varaus riittää vuorokauden tarpeisiin. Tarvittaessa voimalaa voidaan ajaa myös polttoöljyllä, mikäli tarve vaatii. Tulevaisuudessa pilottihanketta on tarkoitus laajentaa lähialueelle. Energiaverkkoon tulee liittymään talouksia lähiympäristöstä, samalla energialaitosta laajennetaan. Laajempi kokonaisuus tekee muun muassa mahdolliseksi hakkeen kuivattamisen ylimääräistä lämpöenergiaa käyttäen. Sipilä kertoo kehityksen hidasteena olevan yhteiskunnan päätökset energiaverotuksesta ja energiapuun saatavuuden heikkous. Sipilä pelkää uusien innovaatioiden valumista pois Suomesta valtiovallan kannustuksen puutteen vuoksi. Yritysvierailun osallistujat Kempeleen ekokorttelin voimalaitoksen pihalla.
Ruskon Jätekeskus (esittelijänä fil. yo. Mona Miihkinen) Oulun jätehuolto on Oulun kaupungin omistama liikelaitos, joka vastaa jätehuollosta kuudentoista kunnan alueella Oulun ympäristössä. Ruskon jätekeskus on Oulun jätehuollon ainoa kaatopaikka. Ruskossa on kerätty kaatopaikkakaasua jätetäytöstä vuodesta 1997. Ilman ja ilmakehän suojelemiseksi kaasu johdetaan biokaasupumppaamoille ja toimitetaan hyödynnettäväksi. Jätekeskuksessa on vastaanottopaikat hyöty- ja ongelmajätteille. Jätekeskuksen esittelijänä toimi kemian opiskelija Mona Miihkinen, joka toimi biojätteen mädätyskoehankkeessa. Mädätyskokeessa on tarkoitus tuottaa biokaasua biojätteestä koereaktorin avulla. Mädätyskoe oli vierailumme aikana vasta kehitysasteella, joten Miihkinen ei voinut kertoa tarkempia yksityiskohtia kokeesta. Ruskon jätekeskusta esitteli kemian opiskelija Mona Miihkinen.
Oulun Energia, Toppilan voimalaitokset (esittelijät hankintapäällikkö Pertti Vanhala sekä Lasse Tapio) Oulun Energia on pohjoissuomalainen energiayritys, jonka erikoisosaamista on sähkön ja lämmön yhteistuotanto, kaukolämpötoiminta ja energiansiirto. Suurin osa sähköstä tuotetaan puulla ja turpeella Toppilan voimalaitoksilla. Oulun Energian tavoitteena on tukeutua alueen omiin luonnonvaroihin, hyödyntää niitä ympäristöä säästäen ja lisätä uusiutuvien energianlähteiden käyttöä. Toppilan voimalaitos on Oulun Energian, Oulun kaupungin liikelaitoksen omistama lämmön ja sähköntuotantoyksikkö Oulussa, Toppilan kaupunginosassa. Toppilan voimalaitoksessa on kaksi osaa, Joista ensimmäinen eli vastapainevoimalaitos on rakennettu vuonna 1977 ja toinen väliottolauhdutusvoimalaitos vuonna 1995. Toppilan voimalaitokset tuottavat 93 % toimittamastaan lämmitys- ja sähköenergiasta puun ja turpeen avulla. Loput seitsemän prosenttia on ostoenergiaa. Vanhala kertoi, että voimalaitos on aikanaan suunniteltu käyttämään polttoaineena pelkästään turvetta. Viime vuosien turpeen saannin ongelmat ovat pakottaneet käyttämään haketta yhdessä turpeen kanssa. Laitoksella käytettävän hakkeen määrä vaihtelee muutamasta prosentista jopa puoleen kokonaispolttoaineenkäyttömäärästä. Tulevaisuudessa puun käyttö tulee lisääntymään suunnitellusti saatavuuden parantuessa. Peltoenergian hyödyntäminen on Lasse Tapion mukaan ollut Toppilassa hyvin vähäistä, eikä hän näe esimerkiksi ruokohelven käytön polttoaineena lisääntyvän merkittävästi. Suurin ongelma peltoenergian käytön lisäämiselle on sen huono saatavuus. Toimintavarmuuden turvaamiseksi Toppilan voimalaitos aikoo parantaa puuenergian vastaanottomenetelmiään joustavammiksi. Turve- ja puuenergian tuotanto- ja toimitusketjuissa on mukana yhteensä yli 330 urakoitsijaa, joten logistiikan toiminen on tuotantoketjun elinehto.
MATKAN OHJELMA JA AIKATAULU 07.00 Lähtö: Lappia-talon parkkipaikka (Jorma Eton tie 8 A, Rovaniemi) -> Pysähdys Keminmaassa: kahvitauko ja Ammattiopisto Lappian osallistujat kyytiin 11.00 12.00 Kempeleen ekokortteli, Kempele 12.15 13.00 Ruskon jätekeskus, Oulu 13.00 14.00 Lounas, Ravintola Upseerikerho, Oulu 14.00 16.00 Oulun Energia, Toppilan voimalaitokset, Oulu 16.00 Lähtö takaisin Rovaniemelle 19.00 Perillä Rovaniemellä, Lappia-talon parkkipaikka RAPORTIN LAATIVAT 8.9.2010 Kalle Santala, projektisuunnittelija, BIOWAY-tiedonvälityshanke Helena Torkko, projektisuunnittelija, BIOWAY-tiedonvälityshanke Kuvat: Kalle Santala