Miten PK-yritys pärjää osaamiskilpailussa? PK-johtaja Pentti Mäkinen Toimittajaseminaari 26.10.2010 Porvoo
Esityksen sisältö Yrittäjyyden haasteista Suomessa Kasvuyrittäjyyden merkitys rakennemuutoksessa PK-yritysten osaamisen ja kilpailukyvyn vahvistaminen EK:n Yrittäjyyslinjaukset 2015: Uutta luova Suomi 2
Yrittäjyyden haasteista Suomessa Suomi yrittäjyyden ja investointien toimintaympäristönä sisältää kansainvälisessä vertailussa suhteellisia heikkouksia mm. pienet kotimarkkinat, syrjäinen sijainti, yrittäjien ikääntyminen, ohut kasvuyrittäjyyskulttuuri jne. Toimintaympäristön epävakaus lisääntyy, globaali kilpailu kiristyy taantuman jälkeisessä nousussa, tuotteiden elinkaaret lyhenevät liiketoiminta- ja innovaatio-osaamisen yhteensovittamisen (kansainvälistymisosaaminen, aineettomien oikeuksien hyödyntäminen, osaamisen siirto verkostoissa jne.) tarve lisääntyy menestymisen edellytyksinä Yrittäjyyden monimuotoisuus lisääntyy sarjayrittäjyys, akateeminen yrittäjyys, sivutoiminen -, hyvinvointipalveluyrittäjyys jne. PK-yritysten merkitys työllisyyden, talouskasvun ja hyvinvoinnin ylläpitäjänä korostuu talouden rakennemuutoksessa Verkostotalouden ja työllisyyden kannalta tärkeistä keskisuurista kansainvälisistä yrityksistä on pulaa yritysten keskikokoa tulee kasvattaa yritys-/alihankintaverkostojen vahvistamiseksi Kasvuyrittäjyys on suhteellisen harvinaista, vaikka sen merkitys kansantaloudelle ja työllisyydelle on elintärkeä PK-yrityksistä vain murto-osa panostaa merkittävästi t&k&i -toimintaan EK:n selvitysten mukaan rahoitusvaikeuksia kohtaavat yritykset ovat erityisen kasvu- ja kehittämishakuisia yritysten iästä riippumatta 3
Kasvuyrittäjyyden merkitys korostuu rakennemuutoksessa Elinkeinopolitiikan näkökulma Talouskasvun ylläpito, hyvä työllisyyskehitys, hyvinvointipalvelujen rahoitus Verkostotalouden näkökulma Suomessa puutetta keskisuurista 50 249 henkilöä työllistävistä yrityksistä, alle 1 % koko yrityskannasta Kansantalouden näkökulma Rakennemuutoksen ja uusiutumisen edistäminen, kansantalouden dynamiikan vahvistaminen Yrityksen näkökulma Kilpailukyvyn vahvistaminen 4
Kasvun ja kilpailukyvyn edellytykset muuttuvat Toimintaympäristö muutoksessa - Toimintaympäristön epävakaus lisääntyy, globaali kilpailu kiristyy Finanssi- ja talouskriisistä toipuminen on epätasaista ja hidasta Kustannuspaineet kasvussa (mm. palkat, energian hinta) Rahoituksen saatavuus ja ehdot ovat kiristyneet Verkostoyrityksillä kilpailu verkostoasemasta kiristyy Palveluyritysten tuottavuusvaatimukset korostuvat Yrittäjyyden monimuotoisuus lisääntyy akateeminen yrittäjyys, hyvinvointipalvelu-, starttiraha-, sivutoiminen yrittäjyys, naisyrittäjyys jne. Kaikki kasvu on tärkeää kasvuhalukkuus ja kasvustrategiat vaihtelevat yrityskentässä 5
PK-osaamisen ja kilpailukyvyn vahvistaminen (1) Johtamistaitojen, suunnittelun ja strategiatyön terävöittäminen yrityksissä liiketoimintaosaaminen: hallitus- ja johtoryhmätoiminnan aktivointi» Hallitus- ja johtoryhmätyöskentely ovat keskeisiä instrumentteja osaamisen lähteinä sekä valitun liiketoimintastrategian onnistuneessa jalkautuksessa. sarjayrittäjien, bisnesenkeleiden, yritysmentoreiden jne. osaamisen kanavointi PK-yritysten kehittämiseen tärkeää Asiakas-, markkina- ja kansainvälistymisosaamisen vahvistaminen PK-kansainvälistymisen rahoitusinstrumenttien vahvistaminen ja monipuolistaminen sekä yritysten kasvu- ja kansainvälistymispalvelujen uudistaminen» fokus markkinaosaamiseen, kaupallistamiseen ja asiakkuuksiin Tuottavuuden ja työelämän kehittämishaasteet korostuvat Osaavan työvoiman saatavuus, työhyvinvoinnin kehittäminen, valmiudet paikalliseen sopimiseen, henkilöstön johtamis- ja sitouttamisvalmiudet jne. 6
Osaamisen ja kilpailukyvyn vahvistaminen (2) Tutkimus-, tuotekehitys- ja innovaatiotoiminnan aktivointi Energia- ja ilmastoteknologiaan perustuvat uudet liiketoimintamahdollisuudet ja vihreän teknologian hyödyntäminen kaikilla toimialoilla T&K -verokannustin PK-yrityksille täydentämään TEKES-rahoitusta. PK-yritysten tietoisuuden ja valmiuksien kohentaminen aineettomien oikeuksien (IPR) suojaamisessa ja hyödyntämisessä (innovaatioiden kaupallistaminen) Verkostomainen toimintatapa ja kumppanuuksien syventäminen Uusien ideoiden ja osaamisen siirto, logistiikka ja toimitusketjun hallinta, kehittämisresurssien jakaminen, sähköinen liiketoiminta jne.» Valmistavan teollisuuden alihankintayritysten kansainvälisen liiketoimintaosaamisen kehittäminen, esim. TRIO Plus ja Tekesin Tuotantokonseptit -ohjelma» Tieto- ja viestintätekniikan hyödyntäminen liiketoimintaprosesseissa, yritysyhteistyön syventämissä, sähköisessä kaupankäynnissä jne. 7
Uutta Luova Suomi EK:n yrittäjyysohjelma vuoteen 2015
PK-yritysten merkitys kansantaloudelle ja yritysten toimintaedellytykset PK-yritysten merkittävä työllistämisvaikutus Työnantajayritysten määrän kasvattaminen Keskisuurten ja kasvuyritysten määrän kasvattaminen Yritysveroratkaisut ja yrittämisen kannusteet (ml. T&K) tukemaan tätä kehitystä PK-kentän (kasvu)rahoituksen saatavuus ja maksuvaikeuksien torjuminen PK-yritysten vientipotentiaalin ja osaamisen kasvattaminen sekä etabloituminen maailmalle EK:n PK-yrittäjyysohjelma 2015 Uutta Luova Suomi 9
Yrittäjyysohjelman painopisteet 1. Verotus kannustamaan yrittäjyyttä, kehittymistä ja kasvua 2. Työmarkkinat edistämään joustavuutta, työllisyyttä ja tuottavuutta 3. Toimintaympäristö vahvistamaan yritysten kilpailukykyä 4. Asiakaslähtöiset julkiset palvelut, tehokkaat julkiset hankinnat 5. Uusia liiketoimintamahdollisuuksia avaava energia- ja ilmastopolitiikka Yksittäisiä linjauksia yhteensä 64 kappaletta 10
Painopisteet ja linjaukset pähkinänkuoressa (1/2) Tavoitteet Verotus kannustamaan yrittäjyyttä, kehittymistä ja kasvua Työmarkkinat edistämään joustavuutta, työllisyyttä ja tuottavuutta Toimintaympäristö vahvistamaan yritysten kilpailukykyä Keinot Yritysverotuksen keventäminen, matalalla osinkoverolla yrittäjyyteen kannustaminen Yrityskohtaisen sopimisen mahdollisuuksien laajentaminen EU:n yrittäjäpoliittisen Pienet ensin periaatteen noudattaminen Ansiotuloveroverotuksen keventäminen Työehtosopimusten selkeyttäminen ja sopimustekstin pituuden lyhentäminen Lainvalmistelun laadun parantaminen Tutkimus- ja kehitysmenojen verokannustimen käyttöönottaminen Carry backtappiontasausjärjestelmän käyttöönottaminen Koneiden ja laitteiden poistoprosenttien korottaminen Työrauhaa ja työriitojen sovittelua koskevien lakien uudistaminen Työelämän ja oppilaitosten yhteistyön lisääminen, ammattija erityisammattitutkintojen kehittäminen Yrittäjyyskasvatuksen tehostaminen Hallinnollisen taakan purkaminen PK-yrityksille räätälöityjen neuvonta- ja koulutuspalvelujen kehittäminen Myönteisen yrittäjyysilmapiiriin luominen Yrittäjyyden monimuotoisuuden edistäminen 11
Painopisteet ja linjaukset pähkinänkuoressa (2/2) Tavoitteet Asiakaslähtöiset julkiset palvelut, tehokkaat julkiset hankinnat Uusia liiketoimintamahdollisuuksia avaava energia- ja ilmastopolitiikka Muut keskeiset tavoitteet Keinot Julkisten palvelujen rakennemuutoksen jatkaminen (mm. yksityistä palvelutuotantoa haittaavien lainsäädäntöesteiden poistaminen) Julkisissa tarjouskilpailuissa PKyritysten resurssien huomioiminen Julkisen vallan aiheuttamien kilpailuhaittojen poistaminen Kuntien palvelustrategioiden luominen ja hankintaosaamisen kehittäminen Yksinkertaisen ja käytännönläheisen energiatehokkuusneuvonnan ja - ohjeistuksen kehittäminen sekä byrokratian purkaminen Ympäristöteknologiaan liittyvien mahdollisuuksien hyödyntäminen (mm. monialaisen yhteistyön lisääminen ja riskirahoitusinstrumenttien kehittäminen) Energia-ja ympäristöperusteisista veronkorotuksista luopuminen Uusiutuvan energian ja ydinvoiman lisääminen Julkisen rahoituspalvelujärjestelmän kehittäminen Yritysten kasvua tukevien riskipääomasijoitusten edistäminen PK-yritysten pankki- ja erityisrahoituksen saatavuuden edistäminen Käyttäjäystävällisten sähköisten palvelujen kehittäminen Vastuullisesta yritystoiminnasta tiedottaminen Harmaan talouden estäminen 12