Maaliskuu - März 201 4 Nr. 1



Samankaltaiset tiedostot
SAKSA, LYHYT OPPIMÄÄRÄ, kirjallinen osa

ÜB. 1. der Fuβ der Kopf das Knie der Bauch die Schulter das Auge der Mund. jalka pää polvi vatsa hartia, olkapää silmä suu

ÜB. 1. a) Lektion 7. Ein Gute-Nacht-Bier ÜB. 2 (1) ÜB. 1. b)

Esittäytyminen Vorstellungen

Lektion 5. Unterwegs

DESIGN NEWS MATTI MÄKINEN EIN DESIGNER IN ANGEBOT WIE LOCKEN WIR DEN GEIST IN DIE FLASCHE?

Matkustaminen Yleistä

Matkustaminen Yleistä

PEKKA ERVASTIN KIRJE RUDOLF STEINERILLE

Auswandern Wohnen. Wohnen - Mieten. Äußern dass man etwas mieten möchte. Art der Unterbringung. Art der Unterbringung

Kertaustehtävät. 1 Ratkaise numeroristikko. 2 Täydennä verbitaulukko. kommen finden nehmen schlafen. du er/sie/es. Sie. a b a) 20.

SAKSA, PITKÄ OPPIMÄÄRÄ, kirjallinen osa

Yksityinen kirjeenvaihto Yksityiskirje

Lektion 14. Als Studi an der Elbe

Maahanmuutto Asuminen

Liike-elämä Sähköposti

Liike-elämä Sähköposti

Lektion 4. Preiswert, sicher und bequem!

die Olympischen Spiele: 1936 B:ssä järjestettiin kesäolympialaiset, joita kansallissosialistit käyttivät myös propagandistisesti hyväkseen.

Geschäftskorrespondenz

Das Erste Finnische Lesebuch für Anfänger

Lektion 10. Basel tickt anders ÜB. 1

ÜB. 1. a) ja b) (1) Lektion 6. Aber bitte mit Sahne! ÜB. 1. a) ja b) (2) ÜB. 2. a)

Yksityinen kirjeenvaihto Yksityiskirje

Harrastukset ja vapaa-aika Hobby und Freizeit. Tehtävän kohderyhmä. Tehtävän konteksti. saksa; yläkoulun A- ja B-kieli

Matkustaminen Ulkona syöminen

SAKSA, LYHYT OPPIMÄÄRÄ

Mr. Adam Smith Smith Plastics 8 Crossfield Road Selly Oak Birmingham West Midlands B29 1WQ

DEUTSCH HÖRVERSTÄNDNISTEST LYHYT OPPIMÄÄRÄ KORT LÄROKURS YLIOPPILASTUTKINTOLAUTAKUNTA STUDENTEXAMENSNÄMNDEN

ÜB. 1. a) Lektion 5. Immer geradeaus! ÜB. 1. d) ÜB. 2. a) (1) 1.C 3. B 5. G 7. A 2. F 4. E 6. H 8. D

1 Täydennä werden-verbillä. Wie alt 1) ihr Anna, Peter und Paul? Anna 2) 18 und Peter und ich 3) 16.

Henkilökuljetuspalvelut Virtain kylissä Personentransportdienste in den Dörfern von Virrat

bab.la Sanontoja: Yksityinen kirjeenvaihto Onnentoivotukset suomi-saksa

Erään. henkisen parantumisen tukijan. Credo. eines. Spirituellenheilungsbegleiters - 1 -

Finanzmärkte III: Finanzmarktanalyse

DEUTSCH HÖRVERSTÄNDNISTEST LYHYT OPPIMÄÄRÄ KORT LÄROKURS YLIOPPILASTUTKINTOLAUTAKUNTA STUDENTEXAMENSNÄMNDEN

VORSCHAU. zur Vollversion

Maahanmuutto Dokumentit

Maahanmuutto Dokumentit

Auswandern Dokumente. Dokumente - Allgemeines. Dokumente - Persönliche Informationen. Fragen wo man ein Formular findet

bab.la Sanontoja: Yksityinen kirjeenvaihto Onnentoivotukset saksa-suomi

BESCHREIBUNG: MATERIAL FÜR HUMANISTEN/GESELLSCHAFTSWISSENSCHAFTLER

Hakemus Työhakemus. Työhakemus - Aloitus. Sehr geehrter Herr, Virallinen, vastaanottaja mies, nimi tuntematon

MEDIENMITTEILUNG (HELSINGIN KÄRÄJÄOIKEUS) (Frei zur Veröffentlichung am Informationssekretärin Anni Lehtonen

Bewerbung Anschreiben

Matkustaminen Yleistä

Hakemus Suosituskirje

Apukysymyksiä: Wie viele Einwohner? Wie alt? Sehenswürdigkeiten? Was kann man dort machen?

Sydämen koti. saatesanat

Bastian Fähnrich & Samuel Hägele

Auswandern Dokumente. Dokumente - Allgemeines. Dokumente - Persönliche Informationen. Fragen wo man ein Formular findet

Auswandern Dokumente. Dokumente - Allgemeines. Dokumente - Persönliche Informationen. Fragen wo man ein Formular findet

Einheit 1 Liebe fürs Leben oder auch nicht?

Rundschreiben Mai 2017

Unterscheidung/Entscheidung? Schmitt-seminaari Helsinki 8.5. Kari Palonen

Matkustaminen Yleistä

Matkustaminen Yleistä

Mechernich Ohjelma. Saksan-matkan ohjelma ( )

A.2 B.7 C.8 D.3 E.5 F.6 G.4 H Linnaan 1,5 milj.ihmistä ja linnan puistoon 5,2 milj. eli kaikkiaan 6,7 milj.

Page 1 of 9. Suurlähettiläs Päivi Luostarinen Itsenäisyyspäivän vastaanotto Felleshus. Hyvät naiset ja herrat, Hyvät ystävät,

Yksityinen kirjeenvaihto Yksityiskirje

Lektion 1. Ärger in Tegel

Matkustaminen Liikkuminen

Bild: istockphoto. 10 November 2018 Das Schweizer ElternMagazin Fritz+Fränzi

Matkustaminen Yleistä

Matkustaminen Yleistä

heidenkampsweg 82 I Hamburg h82

Yksityinen kirjeenvaihto Onnentoivotukset

Travel General. General - Essentials. General - Conversation. Asking for help. Asking if a person speaks English

Geschäftskorrespondenz Brief

PETRI NIEMELÄ MENSCHSEIN

PARTIZIPIEN. -tava / -tävä, -ttava/ -ttävä -tu / -ty, -ttu / -tty. AKTIV PASSIV PRÄSENS lukeva luettava PERFEKT lukenut luettu

GERMAANINEN FILOLOGIA Valintakoe / Tasokoe

Getränke Kaffee 2,20 Tee 1,60 Heiße Zitrone 1,20 Heiße Schokolade 2,80. Cola 2,50 Orangensaft 2,50 Mineralwasser 2,50 Apfelschorle 2,50

Einheit 4. Aihepiiri. Viestinnällinen tavoite. Ääntäminen (kertaus) Kielioppi. Moniste-/Kalvopohjat. Vinkkejä käsittelyyn. Syntymäpäivät Asuminen

Mr. Adam Smith Smith Plastics 8 Crossfield Road Selly Oak Birmingham West Midlands B29 1WQ

Mr. Adam Smith Smith's Plastics 8 Crossfield Road Selly Oak Birmingham West Midlands B29 1WQ

Katharina Schlender PLUMPSACK

Hotelliin saapuminen An der Rezeption

Finnisch Sprachkurs mit Maria Baier. 1. Kurze Vorstellung. Personalpronomen 1. minä 2. sinä 3. hän (se bei Gegenständen, Tieren)

Der alternative Verkehrsdienst Vaihtoehtoinen kuljetuspalvelu A N D I. in der Verbandsgemeinde St.Goar-Oberwesel

Gemeinschaftskonto Kinderkonto Konto für fremde Währungen Businesskonto Studentenkonto Fallen monatlich Gebühren an? Kysyt, aiheutuuko tilin käytöstä

Einheit 1. Aihepiiri. Viestinnällinen tavoite. Ääntäminen (kertaus) Kielioppi. Moniste-/Kalvopohjat. Vinkkejä käsittelyyn.

HAKIJA ID Valvoja täyttää. yht. maks. 30 p. / min. 10 p. maks. 30 p. / min. 10 p.

Yksityinen kirjeenvaihto Yksityiskirje

Belz & Gelberg & /01

Maahanmuutto Pankki. Pankki - Yleistä. Pankki - Pankkitilin avaaminen. Kysyt, aiheutuuko tietyssä maassa tehdyistä rahan nostamisista kuluja

Matkustaminen Ulkona syöminen

Matkustaminen Ulkona syöminen

Haluaisin ilmaista kiinnostukseni paikkaa varten, josta ilmoititte Epämuodollinen, vastaanottaja on henkilökohtainen ystävä, melko epätavallinen

Hakemus Työhakemus. Työhakemus - Aloitus. Virallinen, vastaanottaja mies, nimi tuntematon. Virallinen, vastaanottaja nainen, nimi tuntematon

Haluaisin ilmaista kiinnostukseni paikkaa varten, josta ilmoititte Epämuodollinen, vastaanottaja on henkilökohtainen ystävä, melko epätavallinen

Hakemus Työhakemus. Työhakemus - Aloitus. Virallinen, vastaanottaja mies, nimi tuntematon. Virallinen, vastaanottaja nainen, nimi tuntematon

SATAKIELI Jäsentiedote

Matkustaminen Yleistä

Grammatiktabellen. Tämä on kauppa. Das hier ist ein Laden. Kaupan ikkuna on rikki. Das Fenster des Ladens ist kaputt.

Hyvää päivää! Erste Lektion. ENSIMMÄINEN OPPITUNTI [en-ßim-mäi-nen op-pi-tun-ti] Guten Tag!

Yksityinen kirjeenvaihto Yksityiskirje

Hallo, das bin ich! مرحبا. Hallo! Hei! Hola! Привет! Salut! Hej! Tässä kappaleessa opit: tervehdyksiä kertomaan ja kysymään kuulumisia.

3.2 Matrixdarstellung (Koordinaten; darstellende Matrix; Basiswechsel;

Transkriptio:

Maaliskuu - März 201 4 Nr. 1 DER KIENSPAN S U O M I -S AKS A YH D I S TYS F I N N I S CH -D E U TS CH E R VE RE I N LAP P E E N RAN TA

DER KIENSPAN Lappeenrannan Suomi-Saksa Yhdistys ry:n tiedotuslehti ilmestyy kolme kertaa vuodessa. Mitgliedszeitung des Finnisch-Deutschen Vereins e.v. Lappeenranta, erscheint 3 mal im Jahr. Osoite/Anschrift: Marjakankaantie 11, 55320 Rauha Johtokunta/Vorstand Johtokunta/Vorstand Puheenjohtaja/Vorsitzender, Rahastonhoitaja/Schatzmeister Wulf Quentin quentinwulf@gmail.com puh/tel. 040 770 5216 Varapuheenjohtaja/stellvertretende Vorsitzende Gabriele Bäcker gbsuomi@outlook.com puh/tel. 050 541 1661 Sihteeri/Sekretärin Hanna Lange hanna.lange@gmail.com puh/tel. 050 571 3633 Kunniapuheenjohtaja/Ehrenvorsitzender Helmut Lange Sirkka Kallioniemi sirkka.kallioniemi@pp1.inet.fi puh/tel. 0405502910 Riitta Kiuru raija-riitta.kiuru@gmail.com 40 086 3203 Ulla Pöyhönen puh/tel. 05 453 01170 Pirjo Tyrisevä Pirjo.tyriseva@gmail.com puh/tel. 040 065 6222 Airi Salmela airimobile@gmail.com 040 075 2477 Toimitus/Redaktion Päätoimittaja/Chefredakteur Wulf Quentin puh/tel. 040 770 5216 quentinwulf@gmail.com Toimittaja/Redaktionsmiglied Riitta Kiuru puh/tel. 040 086 3203 raija-riitta.kiuru@gmail.com Graafinen suunnittelija/art Director Wolfgang Freiberger puh/tel. 044 327 4143 freiwolf38@gmail.com Jokainen jäsen saa toimittaa tekstiä ja/tai kuvat sähköpostilla: quentinwulf@gmail.com Jedes Mitglied kann Texte bzw. Fotos an folgende e-mail Adresse senden: quentinwulf@gmail.com Homepage/kotisivu: http://lprssy.yhdisysavain.fi Ilmoitusten hinnat 1/1 sivu 50,00, ½ sivu 25,00 Pankkiyhteys: SSY-LPR, Etelä-Karjala Osuuspankki, FI 5620 0940001521 Coverfoto/Kansikuva: Linux -2-

Pääkirjoitus/Editorial Liebe Mitglieder und Freunde des Finnisch Deutschen Vereins in Lappeenranta. Am 10. Februar wurde ich zum neuen Vorsitzenden des Vereins zusammen mit den übrigen Vorstandmitglieder gewählt. Es sind zwei neue Gesichter hinzugekommen. Ich bin mit dem Anspruch angetreten, die deutsche Sprache, die deutsche Kultur, aber auch Belange der Wirtschaft in Deutschland einschließlich der Rückwirkungen auf Finnland bekannter zu machen und zu stärken. Die deutsche Sprache ist immerhin die am meisten gesprochene Sprache in Europa. Weiterhin hatte ich angekündigt, nicht nur die Mitglieder des Vorstandes, sondern auch normale Mitglieder in die laufende Arbeit einzubinden. Meine Philosophie lautet: Jeder macht das, was er oder sie am besten kann und wovon der Verein Nutzen hat. Das gilt vor Allem für die Inhalte des neugestalteten Kienspans, unserer Vereinszeitung. Bei genauerem Hinsehen wird Euch aufgefallen sein, dass die Zeitung mit neuem Gesicht daherkommt. Ich bitte Euch, Texte (Geschichten, Reiseberichte und dergleichen) sowie Fotos in digitaler Form mir per e-mail zuzusenden. Der Name des Autors wird erwähnt. Meine e-mail Adresse ist auf Seite 2 angegeben. Ich wünsche Euch einen schönen Sommer und rege Beteiligung an unseren Veranstaltungen. Wulf Quentin Hyvät jäsenet ja Lappeenrannan Suomi-Saksa yhdistyksen ystävät. 10.helmikuuta valittiin minut yhdistyksen uudeksi puheenjohtajaksi sekä muut jäsenet johtokuntaan, johon saatiin kaksi uutta jäsentä. Pyrkimyksenäni on tuoda yhä tunnetummaksi ja vahvemmaksi saksankieltä, Saksan kulttuuria, mutta myös Saksan talouden tärkeyttä Suomeen. Saksankielihän on eniten puhuttu kieli Euroopassa. Olen tuonut esille, että eivät vain johtokunnan jäsenet, vaan myös "rivijäsenet" osallistuisivat toimintamme tehtäviin. Minun filosofiaani kuuluu: Jokainen tekee sitä mitä hän parhaiten osaa ja mistä yhdistys saa hyötyä. Ennen kaikkea tämä koskee "Kienspanin," yhdistyksemme lehden uudistettua sisältöä " Lähemmällä tarkastelulla tulette huomaamaan,että uusi lehti tulee uusin ilmein. Pyydän teiltä tekstejä, ( juttuja, matkakertomuksia ja sen sellaisia )kuten myös valokuvia digitaalisessa muodossa lähettäen ne minulle e-mailin kautta. Tekijöiden nimet (nimi) mainitaan. Minun e-mailini on annettu sivulla 2. Toivotan teille kaunista kesää ja vilkasta osanottoa tilaisuuksiimme. Wulf Quentin käännös: Riitta Kiuru -3-

Rückblick auf das vergangene Jahr Vuosikatsaus 2013 Sommerfest in Lemi am 14.7.2013 Das Sommerfest wurde traditionell in Lemi in der Salpahütte veranstaltet. Bei für finnische Verhältnisse hohen Temperaturen man könnte sogar von Hitze sprechen waren wieder viele Gäste aus Deutschland anwesend. Außer den alten Bekannten gab es unter den Gästen auch einige Neuzugänge. Wir saßen zusammen bei Bratwurst und fast alkoholfreiem Bier, was von einigen finnischen Gästen beanstandet wurde. Die traditionelle Tombola sorgte für gute Stimmung, vor allen bei denen, die viele Preise gewannen. Zum Schluss wurde noch ein Mölkkyspiel veranstaltet. Es trafen die Nationalmannschaften von Finnland und Deutschland aufeinander. Deutschland gewann knapp aber trotzdem verdient. Kesäjuhla Lemillä 14.7.2013 Kesäjuhlaa vietettiin perinteisesti Salpamajalla 14.7. aurinkoisessa hellesäässä mukana runsaasti saksalaisia kesävieraita. Tavattiin taas vuoden jälkeen tutut ja uudetkin kesävieraat. Mölkkypeliä pelattiin joukkueilla Suomi-Saksa.Saksa voitti! -4-

Angelwettbewerb am 3. August 2013 Wie auch in den früheren Jahren haben wir den Angelwettbewerb in Kirjamo an einem langen Uferweg mit den Ufersteinen sowie an dem Bootssteg, an dem früher auch Wäsche gewaschen wurde, durchgeführt. Die äußeren Bedingungen für diesen Wettbewerb waren optimal. Eine leichte Brise und der Schatten am Ufer boten uns Anglern Erleichterung in der Hitze. Für jeden gab es genügend Fische zum Angeln. Die Ausbeute war allerdings für jeden unterschiedlich. Die glücklichen Sieger Onnelliset voittajat Onkikilpailu 3.8. 2013 Kirjamoin pitkän rantatien rantakivet ja pyykkilaituri tarjoavat mainiot paikat onkimiseen.pieni tuulenvire ja rannan varjot antoivat meille onkijoille helpotusta hellesäähän ja kalojakin tuli jokaiselle vaihtelevin määrin. Oktoberfest am 19.10.2013 Das traditionelle Oktoberfest fand am 19.10. 2013 in den gemeinsamen Räumen mit anderen Vereinen im Stadtteil Pallo statt. Zunächst wurden alte Erinnerungen aufgefrischt von der Münchener Theresienwiese. Dort verbrachten wir im Jahr 1987 im Hippodrom-Zelt einen fröhlichen Abend mit den Mitgliedern des Finnisch Deutschen Vereins aus Lappeenranta. Gemeinsam hörten wir bayerische Musik und unterhielten uns dabei angeregt. Zu Essen gab bayerische Speisen (Weißwurst und Sauerkraut). Den strengen Alkoholvorschriften in Finnland Rechnung tragend hatte jeder seine eigenen alkoholfreien Getränke dabei. Die traditionelle Tombola rundete den gelungenen Abend ab. Das Glück verteilte seine Gunst recht unterschiedlich. Aber das ist ja nichts besonderes. -5-

Oktoberfest 19.10.2013 Ilta alkoi tuoreilla kuulumisilla Münchenin Theresienwieseltä, jossa mekin useimmat pöydässä istujat vietimme iloista iltaa Hippodrom -teltassa vuonna 1987, mikä näin tuli mieleemme. Ilta kului iloisesti rupatellen baijerilaisen musiikin myötä, syötiin erinomaista ruokaa ja illan viimeisenä numerona olivat suositut arpajaiset runsaine voittoineen. Weihnachtfest am 1.2. 2013 Wie in den vergangenen Jahren feierten wir das Weihnachtsfest auf der Festung im Solon Katariina. Wir sangen Weihnachtlieder abwechselnd auf finnisch und auf deutsch. Da kam dann die richtige sentimentale Stimmung auf. Wir genossen auch das finnische Weihnachtsessen (Schinken, Steckrübenauflauf, Möhrenauflauf). Da wir alle auch das Jahr über ziemlich brav waren, brachte uns der Weihnachtsmann jedem ein Geschenk. Als wir wieder nach Hause fuhren, war es auf der Festung schon dunkel geworden. Die Kristiinastraße (Kristiinakatu) war von brennenden Fackeln gesäumt. Auch die Kerzen des Weihnachtsbaumes im Freien leuchteten stimmungsvoll. Somit begann die Weihnachtszeit auf der Festung. Joulujuhla 1.2.2013 Joulujuhlaa vietettiin 1.12. ensimmäisenä adventtina Linnoituksen Katariinan salongissa joululauluja laulellen suomeksi ja saksaksi sekä herkullisia jouluruokia nauttien, ja kun kilttejä olimme olleet, jokainen sai lahjan. Kotiin lähtiessämme oli Linnoitukseen tullut jo pimeää.kristiinankadun varteen oli sytytetty soihtuja ja ulkokuusiin kynttilät katua kauniisti valaisten. Siitä alkoi Linnoituksen joulu tapahtumineen. Text: Riitta Kiuru Übersetzung ins deutsche: Wulf Quentin -6-

Aus der Partnerstadt Schwäbisch Hall Diesen Brief hat Rut Luger aus Schwäbisch Hall zum Thema Heimat geschrieben Schwäbisch Hall Blick auf das Kocherquartier bei Nacht Öinen näkymä Kocherquartierille 1933 wurde ich im Hohen Norden in Finnland geboren. Bis zu meinem 11. Lebensjahr verbrachte ich meine Kind-heit in Pietarsaari und besuchte 4 Jahre lang die finnische Schule. Die Erinnerung ist noch sehr stark in mir. Wenn im Frühling der viele Schnee zu schmelzen begann und die Luft so frisch und rein war, wurde es allmählich wärmer und meine Mutter wartete auf uns bis wir aus der Schule zurück nach Hause kamen. Und im Frühjahr im Mai und Juni in der Ortschaft Fäboda, als uns der Duft des Flieders entgegen kam, war die Luft so ganz anders, es war ja die salzhaltige Meerluft. Die Möwen sangen ihr kreischendes Lied. So begann der kurze aber auch sehr schöne Sommer in meiner finnischen Heimat. Die Nächte waren hell wie am Tag und warm fast wie am Tag. Und sehr schön war es im Meer zu baden, denn meine Heimatstadt liegt direkt am Botnischen Meerbusen. Pietarsaari ist für mich die schönste Stadt der Welt, eben meine Heimatstadt. Nun bin ich schon etwas älter. Ich habe den größten Teil meines Lebens in Schwäbisch Hall, meiner Wahlheimat, verbracht. Ich habe hier geheiratet, meine 5 Kinder sind hier geboren und erwachsen geworden. Jetzt freue ich mich wieder, wenn die Bäume grün werden und blühen und ich mit meinen Kindern durch unser wunderschönes Limburgerland fahren darf. Im Radio ertönt der Spruch Baden-Württemberg, da sind wir daheim. Da kommt das Heimatgefühl für Schwäbisch Hall, meiner zweiten Heimat auf. Und wenn ich ab und zu nach Finnland gefahren bin, sage ich: Ich fahre in meine Heimat im hohen Norden. Auch heute noch nach vielen, vielen Jahren. Wenn ich eine Zeitung aus Finnland oder eine Ansichtskarte von lieben Menschen erhalte, überkommt mich das Heimweh, so dass es richtig schmerzt. Und ich weiß, warum es Heimweh heißt. -7- Rut Lugner, Schwäbisch Hall

Kirje ystäväkaupuki Schwäbisch Hallista Tämän kirjeen on Rut Lugner Schwäbisch Hallista kirjoittanut Lappeenrannan Suomi-Saksa yhdistykselle aiheena Kotimaa Synnyin 1933 Pohjolassa-Suomessa. 11-vuotiaaksi asti vietin lapsuuteni Pietarsaaressa ja kävin 4 vuotta suomalaista koulua. Minulla on edelleen erittäin vahvoja muistoja: keväällä lumet sulivat ja ilma oli raikas ja puhdas ja lämpeni pikku hiljaa ja äiti odotti meitä koulusta kotiin. Keväällä touko- kesäkuussa Fäboda-ssa, kun sireenit tuoksuivat, ilma oli aivan erilainen, suolainen meri-ilma ja lokit kirkuivat. Siten alkoi lyhyt, mutta myös erittäin kaunis kesä suomalaisessa kotimaassani. Valoisat ja lämpimät yöt kuten päivällä. Oli ihanaa uida meressä, sillä kotikaupunkini sijaitsi Perämeren rannalla. Pietarsaari on minulle maailman kaunein kaupunki, siis kotikaupunkini. Nyt olen jo hiukan vanhempi, olen elänyt suurimman osan elämääni Schwäbisch Hallissa, toisessa koti-maassani. Olen mennyt täällä nai-misiin, kaikki 5 lastani ovat syntyneet täällä. Iloitsen jälleen, kun puut viheriöivät ja kukkivat ja saan ajaa lasteni kanssa ihanan Limburgerlandin läpi. Radiosta kuuluu puhetta Baden-Wuertembergistä, siellä on kotimme. Schwäbisch Hall on toinen kotimaani. Kun olen matkustanut silloin tällöin Suomeen, olen aina sanonut: Matkustan pohjoisessa olevaan kotimaahani. Yhä vielä vuosienkin jälkeen. Kun saan suomalaisen lehden tai postikortin rakkailta ihmisiltä, minut valtaa voimakas koti-ikävä. Ja tiedän, miksi se on nimeltään kotiikävä. Rut Lugner, Schwäbisch Hall Käännös: Maisa Lukkarinen -8-

Im Land der tausend Seen Ein Jahr als Au Pair Tuhansien järvien maassa Vuosi Au Pair`in "Du gehst als Au Pair nach FinnWinter Amelie ja suomen talvi land? Kannst du denn Finnisch? Und ist es da nicht immer dunkel und kalt? So ähnlich lautete meist die erste Reaktion, wenn ich davon sprach, nach dem Abitur für ein Jahr nach Finnland zu gehen. Nun ist mehr als die Hälfte des Jahres um und ich möchte allen DFG'lern die Möglichkeit geben, einen Einblick in das Leben eines Au Pairs in Finnland zu bekommen. Ende Juni fing mein großes Abenteuer mit einigen Schwierigkeiten an. Ich flog von Düsseldorf nach Helsinki und nahm von dort aus den Zug nach Imatra. Die Anreise verlief ohne Probleme, allerdings stellte sich schon bald heraus, dass meine Ansichten nicht mit denen meiner Gastfamilie übereinstimmten. Zwar erlebte ich einige schöne Stunden in der finnischen Natur - ich sammelte Beeren, fuhr an den Strand, lernte ein echtes finnisches mökki kennen und konnte von meinem Zimmer aus auf den Saimaa-See blicken, jedoch blieb das Verhältnis mit meiner Gastfamilie sehr steif und beruhte mir zu sehr auf einem Arbeitsverhältnis, sodass ich Anfang August zusammen mit meinen Amelie und der finnische Gasteltern die Entscheidung traf, mir eine neue Familie zu suchen. Gesagt, getan, ich hatte Glück und fand innerhalb weniger Tage eine neue Familie und zog Ende August um. Seitdem lebe ich nun in einer finnischen Familie in Espoo, der zweitgrößten Stadt Finnlands. Empfangen wurde ich am Bahnhof in Helsinki von meiner Gastmutter und meiner Gastschwester. Meinen Gastvater lernte ich kurze Zeit später zuhause kennen und meine beiden Gastbrüder holte ich mit von der Schule ab. Ich fühlte mich so fort sehr herzlich aufgenommen und verlebte bereits in den ersten Tagen eine sehr schöne Zeit, obwohl die Situation für die Kinder und mich zu Beginn nicht gerade einfach war. Ich sprach kaum ein Wort Finnisch und verstand auch nur Brocken, da ich in der ersten Familie nur Englisch benutzt hatte. Dies legte sich aber nach den ersten Wochen und inzwischen kommt es nur noch selten zu Missverständnissen, die größtenteils ein herzliches Lachen bei den Kindern und mir auslösen. Da kommt es schon mal vor, dass ich meiner Gastschwester mitten am Tag erzähle, ich würde jetzt ins Bett gehen, obwohl ich eigentlich nur -9-

kurz unter die Dusche hüpfen will und deswegen noch keine Zeit dazu habe, mich mit ihr zu beschäftigen. Der Arbeitsalltag als Au Pair kann sehr unterschiedlich sein. Für mich beginnt der Tag meist um halb acht, wenn meine Gastmutter zur Arbeit fährt. Ich bringe die Kinder mit dem Auto zur Schule und sobald ich wieder zuhause bin verwandele ich mich in ein Mainzelmännchen, das einmal quer durchs Haus fegt, Kinderspielzeug aus dem Erdgeschoss in die Kinderzimmer bringt, die Wäsche wäscht, aufhängt, zusammenlegt und in die Schränke legt (an dieser Stelle einen herzlichen Dank an den Erfinder des Trockenschranks, der in vielen finnischen Familien zu finden ist), den Müll rausbringt, einmal durchsaugt und die Küche aufräumt. Danach bleibt mir meist noch viel Freizeit, bis meine Gastbrüder aus der Schule nach Hause kommen und ich die Kleine aus dem Kindergarten abhole. Was sich nach einem geregelten Alltag anhört, kann sehr stark variieren, besonders, wenn alle paar Wochen eines der Familienautos kaputt geht und plötzlich alles drunter und drüber läuft. Doch so bleibt der Alltag spannend, abwechslungsreich und steckt voller Überraschungen. An den Wochenenden ist viel Zeit für Unternehmungen aller Art: Eishockeyspiele, Besichtigungen, Au Pair Filmabende, Kinobesuche, Konzerte, Tagestrips nach Tallinn und viele andere Sachen. In der Hauptstadtregion bleiben keine Wünsche offen. Neben der Arbeit besuche ich dienstags und freitags für jeweils zwei Stunden einen Sprachkurs. Sowohl im ersten Sprachkurs, als auch im Fortsetzungskurs, der vor einigen Wochen anfing, habe ich andere deutsche Au Pairs kennengelernt. Oft geht es anschließend noch in die kirjasto, also die Bibliothek, eine der finnischen Einrichtungen, die jeder Austauschschüler und jedes Au Pair zu schätzen lernt. Es gibt eine riesige Auswahl an englischen und auch deutschen Büchern und für Au Pairs ist es außerdem sehr praktisch, um Kinderbücher, Filme, CD's, Kochbücher und ähnliches auszuleihen. Insgesamt kann ich sagen, dass es wirklich die richtige Entscheidung war, nach Finnland zu gehen. Die Sprache ist zwar wirklich nicht ohne, aber man gewöhnt sich daran und ich habe die Finnen wie auch im Austausch, den ich 2012 machen durfte, wieder als sehr herzlich und offen kennengelernt - wenn man einmal auf sie zugeht. Grüße aus Espoo, Amelie "Lähdetkö Au Pairiksi Suomeen?" Osaatko sinä suomea? Ja siellähän on aina pimeää ja kylmää? Tämänlaisia - 10 -

olivat ensireaktiot, kun kerroin lähteväni ylioppilastutkinnon jälkeen vuodeksi Suomeen. Tällä hetkellä on puolet vuodesta ohi ja haluaisin välittää DFGläisille kuvan Au Pairin elämästä Suomessa. Kesäkuun lopulla suuri seikkailuni alkoi kohtalaisilla vaikeuksilla. Lensin Duesseldorfista Helsinkiin ja sieltä jatkoin junalla Imatralle. Matka perille sujui ongelmitta, mutta pian selvisi, että käsitykseni yhteiselosta eivät täsmänneet. Parasta oli kylläkin aika suomalaisessa luonnossa - poimin marjoja, opin tuntemaan oikeaa suomalaista mökkielämää. Huoneeni ikkunasta näkyi Saimaalle. Kontakti perheeseen jäi kylläkin hyvin jäykäksi. Ja aika oli lähinnä työntäyteistä, joten päätimme elokuun alussa etsiä uuden perheen. Ryhdyin toimeen ja minua onnisti, muutamien päivien sisällä löytyi uusi perhe ja elokuun lopulla muutin heille. Siitä lähtien asun suomalaisessa perheessä Espoossa, Suomen toiseksi suurimmassa kaupungissa. Perheen äiti ja tytär olivat minua vastassa Helsingin rautatieasemalla. Tutustuin perheen isään vähän myöhemmin heillä kotona ja haimme perheen kaksi poikaa koulusta. Tunsin oloni heti mukavaksi sydämellisen vastaanoton jälkeen, ja heti alusta lähtien oli rento olo, vaikka tilanne ei ollut helppo perheen lapsille. Minähän en osannut montakaan sanaa suomea ja enkä ymmärtänytkään kuin pätkiä, koska ensimmäisessä perheessä puhuimme vain englantia. Yhteiselo helpottui muutaman viikon jälkeen ja nykyään tapahtuu väärinkäsityksiä vain harvoin, jotka sitten saavat aikaan hauskoja tilanteita lasten ja minun välillä. Esimerkiksi saatan kertoa sisarelleni meneväni sänkyyn, vaikka todellisuudessa haluan käydä pikaisesti suihkussa ja siksi minulla ei ole yhteistä aikaa hänelle juuri nyt. Au Pair`in työpäivät voivat olla hyvin erilaisia. Minun päiväni alkaa yleisesti puoli kahdeksalta, kun perheen äiti lähtee töihin. Minä vien lapset autolla kouluun ja kun olen takaisin kotona, muunnun pikku tontuksi (Mainzelmännchen), joka huiskii ympäri taloa, kerää lasten leikkikalut alakerrasta lasten huoneisiin, pesee pyykkiä, laittaa kuivamaan ja järjestää kaappiin. Tässä kohtaa kiitos kuivauskaapin keksijälle. Vielä roskat ulos, imurointi ja keittiön siistiminen. Tämän jälkeen jää yleensä vielä vapaata aikaa, kunnes perheen pojat tulevat koulusta ja haen pienimmän päiväkodista. Tämä kuulostaa hyvin järjestelmälliseltä, mutta päivät voivat vaihdella paljonkin, esim. jos perheen toinen auto on rikki, silloin kaikki on sekaisin/päin mäntyä. Mutta tällä tavoin arki on vaihtelevaa ja yllätyksiä riittää. Viikonloppuisin on aikaa kaikenlaisille jutuille: jääkiekkopelejä, nähtävyyksiä, elokuvia, konsertteja sekä esim. matka Tallinnaan - 11 -

ja monta muuta. Pääkaupunkialueella voi kokea melkein mitä vaan. Työn lisäksi käyn tiistaisin ja perjantaisin kielikurssilla. Näillä kursseilla olen tutustunut toisiin saksalaisiin Au Paireihin. Usein menemme sen jälkeen kirjastoon, joka on vierasmaalaisille tosi arvokas laitos, Siellä on paljon englantilaisia ja saksalaisia kirjoja, ja myös muita juuri Au Pair ille hyödyllisiä tallenteita on lainattavissa. Ylipäätään voin sanoa, että oli oikea päätös lähteä Suomeen. Kieli on kylläkin haasteellinen, mutta siihen tottuu ja olen kokenut suomalaiset sydämellisinä ja avoimina - kunhan ensin lähestyy heitä. Terveisin Espoosta, Amelie Käännös saksan kielestä: Airi Salminen Auch Heimat geht durch den Magen Rakkaus kotimmhankin käy vatsan kautta Schlesischer Streuselkuchen - Sleesialainen Murukakku In den fast 30 Jahren, in denen wir in Finnland wohnen, backe ich öfters Streuselkuchen, eines der Lieblingskuch en meines Mannes Wolfgang. Ich glaube, dass dieser Kuchen ihn an seine Jugend in Berlin erinnert, in der seine Mutter diesen Kuchen oft gebacken hat. In ganz Deutschland werden traditionell viele verschiedene Arten von Streuselkuchen gebacken gefüllt, ungefüllt, mit Hefeteig oder Mürbeteig. Aber oben drauf müssen immer Streusel sein! Aber obwohl Schlesien nach dem 2. Weltkrieg nicht mehr zu Deutschland, sondern zu Polen gehört, werden überall noch Schlesische Streuselkuchen gebacken und in den Bäckereien verkauft. Nach dem Krieg, als Wolfgang noch ein kleiner Junge war, buk seine aus - 12 -

Schlesien stammende Mutter oft diesen Kuchen. In dieser Zeit hatten nicht alle Familien einen Backofen in ihrer Küche und Kuchen wurden meist zum Bäcker nebenan gebracht, der sie mit in seinen Ofen schob. Eines Tages, als Wolfgang das Kuchenblech zum Bäcker brachte und dieser versonnen den Kuchen betrachtete rief er begeistert: Deine Mutter kommt bestimmt aus Schlesien, ich kann es an den Streuseln sehen! Und mit diesen Streuseln habe ich jahrelang in Finnland meine Schwierigkeiten gehabt! Vielleicht liegt es an dem finnischen Mehl, das sich anders verhält als das deutsche, ich weiß es nicht. Jedenfalls forme ich jetzt jeden einzelnen Streusel mit der Hand, nur so werden sie schön groß und rund, schlesisch eben. Niiden melkein 30 vuoden aikana, jona asumme Suomessa, leivon aika usein sleesialaista murukakkua. Se on yksi Wolfgang-mieheni lempikakuista. Tämä kakku muistuttanee häntä hänen nuoruudestaan Berlinissä, jossa Wolfgangin äiti usein leipoi tätä kakkua. Koko Saksassa leivotaan perinteisesti monenlaisia murukakkuja täytteellä, ilman täytettä, pullataikinasta tai murotaitinasta. Mutta päälimmaisenä täytyy aina olla muruja! Vaikka Sleesia ei 2. maailmansodan jälkeen enää kuulu Saksaan, vaan Puolaan, leivotaan kaikialla vielä Sleesialaista murukakkua. Sodan jälkeen, kun Wolfgang vielä oli pieni poika, leipoi hänen Sleesiasta kotoisien oleva äitinsä usein tätä kakkua. Tähän aikaan ei kaikilla perheillä ollut omaa uunia keitiössään, vaan kakut vietiin viereiselle leipurille, joka paistoi ne uunissaan. Eräänä päivänä, kun Wolfgang vei kakkupellisen leipurille, tutki tämä hartaasti kakkua ja huudahti sitten innoissaan: Äitisi on varmasti Sleesiasta kotoisin, näen sen näistä muruista! Ja näiden murujen kanssa minulla on ollut vaikeuksia Suomessa! Ehkä se on suomalaiset jauhot, jotka toimivat toisin, en tiedä. Joka tapauksessa muotoilen jokaisen murun peukalonpään suuruiseksi omin käsin, vain niin niistä tulee tarpeeksi suuria ja pyöreitä siis sleesialaisia. - 13 - Tuula Mikkola-Freiberger

Schlesischer Streuselkuchen Sleesialainen murukakku Teig/taikina: 2,5 dl Milch/maitoa 25 g Hefe/hiivaa ½ El/rkl Kardamom/kardemummaa 1 dl Zucker/sokeria 1 Ei/muna ca./noin 7 dl Weizenmehl/vehnäjauhoa 80 g Butter/voita In Deutschland wird Hefeteig oft als etwas schwierig eingestuft. In Finnland dagegen kann sozusagen jeder Hefeteig backen und ich spare mir deshalb die Anleitung dafür. Während der Hefeteig geht, kann man die Streusel zubereiten. Streusel/murut: 350 g Butter/voita 400 g Mehl/jauhoa 200 g Zucker/sokeria 30 g geriebene Mandeln/jauhettua mantelia etwas Zimt zum Bestreuen/vähän kanelia Mehl, Zucker und die geriebenen Mandeln werden in einer großen Schüssel gemischt. Die zulassene und auf Zimmertemperatur abgekühlte Butter über das Mehlgemisch in der Schüssel gießen. Mit einem Bratenwender oder einer großen Gabel alles durchmischen bis Klümpchen, die Streusel, entstehen. Wie schon gesagt, mache ich das Formen mit den Händen, damit die Streusel schön groß werden. Der fertig gegangene Hefeteig wird auf dem Backblech ausgerollt und mit etwas weicher Butter bepinselt. Dann werden die Streusel ausgebreitet, vorsichtig angedrückt und mit etwas Zimt bestreut. Backen: Auf mittlerer Schiene einsetzen, 18 bis 25 Minuten bei 220 Grad Ober- und Unterhitze. Nicht zu dunkel backen, Streusel sollen recht hell bleiben. Suomessa jokainen osaa tehdä pullataikinan, mutta Saksassa sen tekemistä pidetään vaikeana. Kun pullataikina kohooa, valmistetaan murut. Sekoita jauhot, sokeri ja mantelijauho suuressa kulhossa ja kaada sulatettu, huoneenlämpöinen voi niiden päälle. Sekiota paistinlastalla tai isolla haarukalla, kunnes muodostuu muruja. Nehän muotoilen ja viimeistelen käsin. Valmis pullataikina kaulitaan ja levitetään pellille. Taikina voidellaan sulatettulla voilla, murut levitettään taikinalle ja painellaan varovasti, jotta ne pysyvät kiinni. Ripotellaan vähän kanelia päälle. Paistetaan 200 asteessa noin 18-20 min. Muruista ei saa tulla liian tummia. Ja sitten maistamaan! Tuula Mikkola-Freiberger - 14 -

TERMINE TAPAHTUMAT Treffpunkt - Missä tapaamme Deutsche Gesprächsrunde: Pub Hemmingway s, Valtakatu 31 Stammtisch-ilta: Ravintola O le, Raatimiehenkatu 18 April/Huhtikuu Mai/Toukukuu 2.4. 19:00 14.4. 18:00 3.5. 7.5. 12.5. 14.5. Deutsche Gesprächsrunde Stammtisch-ilta In Planung Tour nach Imatra. Suunnitteilla retki Imatralle. 19:00 Deutsche Gesprächsrunde 18:00 Stammtisch-ilta 18:00 Gottesdienst der Deutschen Gemeinde Saksalaisen seurakunnan jumalanpalvelus Seurukuntakeskus, Koulukatu 10, Pastorin Katja Röker Juni/Kesäkuu 4.6. 10.6. 19:00 18:00 Deutsche Gesprächsrunde Stammtisch-ilta Juli/Heinäkuu 2.7. 20.7. 19:00 17:00 14.7. 18:00 Deutsche Gesprächsrunde Sommerfest in Lemi Kesäjuhla Lemille Stammtisch-ilta 6.8. 11.8. Deutsche Gesprächsrunde Stammtisch-ilta August/Elokuu 19:00 18:00-15 -

- 16 -