Pt Temmes. Kohderaportti TPPT 38 TIEN POHJA- JA PÄÄLLYSRAKENTEET TUTKIMUSOHJELMA

TIEN POHJA- JA PÄÄLLYSRAKENTEET TUTKIMUSOHJELMA 1994-21 Kohderaportti TPPT 38 Espoo, 4.12.21 Pt 18629 Temmes Mika Ahonen Teuvo Holappa Eero Huttunen Harri Kivikoski VTT Rakennus- ja yhdyskuntatekniikka

Pt 18629 Temmeksen koerakennuskohde TUTKIMUSHYPOTEESI JA KOERAKENTEEN KUVAUS SISÄLLYSLUETTELO 2 LÄHTÖTIEDOT, ESITUTKIMUKSET JA MATERIAALITUTKIMUKSET...2 2.1 LÄHTÖTIEDOT...2 2.2 ESITUTKIMUKSET...2 2.3 MATERIAALITUTKIMUKSET...4 2.3.1 TUTKIMUSMENETELMÄT...4 2.3.2 TULOKSET...6 3 KOERAKENTEEN SUUNNITTELU- JA MITOITUSLASKELMAT...1 3.1 SUUNNITTELUPERUSTEET...1 3.2 KÄYTETYT SUUNNITTELU- JA MITOITUSMENETELMÄT...11 3.2.1 LASKENTAMALLIT...11 3.3 LASKENTATULOKSET...12 4 KOERAKENTEEN TOTEUTTAMINEN JA RAKENTAMISEN LAADUNVARMISTUS...13 5...14 5.1 KOERAKENTEEN INSTRUMENTOINTI...14 5.2 PAKKASMÄÄRÄ...14 5.3 ROUDAN SYVYYS JA ROUTANOUSU...14 5.4 KANTAVUUS...26 5.5 TASAISUUS...28 5.6 VAURIOT...38 6 YHTEENVETO...43 7 KIRJALLISUUS...48

Pt 18629 Temmeksen koerakennuskohde 1 TUTKIMUSHYPOTEESI JA KOERAKENTEEN KUVAUS 1 TUTKIMUSHYPOTEESI JA KOERAKENTEEN KUVAUS Temmeksen koerakennuskohteen tavoitteena oli estää päällysrakenteen vaurioituminen routaliikkeiden ja liikennekuormituksen yhteisvaikutuksesta lujittamalla rakenne teräsverkoin. Koerakenne tehtiin paaluvälillä plv. 762-784 siten, että 5 teräsverkkoa asennettiin siten, että niiden väli oli,2 m, edelleen 5 verkkoa,4 m välein jatkaen siten, että viimeiset viisi verkkoa asennettiin 2,35 m välein. Lisäksi vanhan tierakenteen tasausviivaa korotettiin 4 mm:n murskekerroksella, jonka päälle tehtiin 4 mm:n päällystekerros öljysorasta. Teräsverkko sijaitsi 2 mm:n syvyydellä murskekerroksessa. Paaluvälillä plv. 1367-139 teräsverkkorakenne toteutettiin vastaavasti välejä kasvattamalla. Vanhan tierakenteen päällysrakennepaksuus oli kahdesta koekuopasta määritettynä,4 -,86 m. Koeosuus oli osa parannettavaa paikallistietä. Koeosuuden vertailurakenteena toimi normaaliverkotettu rakenne tieosuudella plv. 139-1424. Koerakennuskohteessa tutkittavia asioita olivat: - Teräsverkkorakenteen järkevät käyttöalueet, radoitteiden välitys, sijainti ja kerrospaksuudet. - Mitoitustekniikan kehittäminen (kerrospaksuudet ja -materiaalit, teräskoot, välitykset). - Rakentamistekniikan kehittäminen (asennuskalusto, työkoneketjut sekä työjärjestyskysymykset.

2 Pt 18629 Temmeksen koerakennuskohde LÄHTÖTIEDOT, ESITUTKIMUKSET JA MATERIAALITUTKIMUKSET 2 LÄHTÖTIEDOT, ESITUTKIMUKSET JA MATERIAALITUTKIMUKSET 2.1 Lähtötiedot Koerakennekohteet sijaitsevat paikallistiellä nro 18629 välillä Ala-Temmes- Liminka (kuva 1). Koerakenteiden tierekisteriosoiteet ovat 1/7645...825 ja 3/153...21. Rakentamissuunnitelman mukaiset paaluvälit ovat vastaavasti 762...818 ja 1367...1424. Kohteet Kuva 1. Temmeksen koerakennekohteiden sijainti. Plv 762...818 keskimääräinen vuorokausiliikenne (KVL) on 69 ajoneuvoa/vrk, keskimääräinen kesävuorokausiliikenne (KKVL) 61 ajoneuvoa/vrk, keskimääräinen arkivuorokausiliikenne (KAVL) 74 ajoneuvoa/vrk ja raskaan liikenteen osuus 4 %. Plv 1367...1424 arvot ovat vastaavasti KVL 359, KKVL 332, KAVL 41 sekä raskaan liikenteen osuus 7 %. Vuoden keskilämpötila Temmeksellä on 1,5 C. Kerran kahdessa vuodessa toistuva pakkasmäärä (F 2 ) on 284 h C ja kerran kymmmenessä vuodessa toistuva pakkasmäärä (F 1 ) 423 h C /1/. 2.2 Esitutkimukset Vauriokartoitus Vauriokartoituksessa havaittiin tien reunojen painumista, pituus-, verkko- ja poikkihalkeamia. Päällystettä oli paikattu useista kohdin (kuvat 2 ja 3).

Pt 18629 Temmeksen koerakennuskohde 3 LÄHTÖTIEDOT, ESITUTKIMUKSET JA MATERIAALITUTKIMUKSET Pl 782 Kuva 2. Pituushalkeamia koeosuudella (Pl 782). Pl 1388 Kuva 3. Päällystevaurioita koeosuudella (Pl 1388). Routiminen Plv 762...78 keskimääräinen routanousu tien keskilinjalla oli 8 cm. Tällä osuudella Plv 772...776 routanousu oli keskimääräistä pienempi. Plv 1368...139 keskimääräinen routanousu tien keskilinjalla oli 9 cm. Tällä osuudella keskimääräistä vähemmän routivia kohtia olivat Pl 1368, 1372, 1374 ja 1384 (routavaaitus 1995) (kuva 4).

4 Pt 18629 Temmeksen koerakennuskohde LÄHTÖTIEDOT, ESITUTKIMUKSET JA MATERIAALITUTKIMUKSET Routanousu (cm) 15 1 5 vasen KL oikea 762 764 766 768 77 772 774 776 778 78 Paalulukema 15 vasen KL Routanousu (cm) 1 5 oikea 1368 137 1372 1374 1376 1378 138 1382 1384 1386 1388 139 Paalulukema Kuva 4. Routanousu koeosuuksilla (talvi 1994-1995). 2.3 Materiaalitutkimukset 2.3.1 Tutkimusmenetelmät Materiaalitutkimukset suoritettiin maasto- ja laboratoriotutkimuksina, jotka tehtiin Oulun yliopiston geotekniikan laboratorion toimesta. Tutkimukset liittyivät TPPT-projektiin M13 Koerakennekohteiden materiaalien routakestävyys. Materiaalitutkimusten menetelmäkuvaukset ja tulokset raportoitiin yksityiskohtaisemmin raportissa Koerakennekohteiden materiaalien routakestävyys. Pohjoiset kohteet (Tielaitoksen selvityksiä 37/1996) /2/.

Pt 18629 Temmeksen koerakennuskohde 5 LÄHTÖTIEDOT, ESITUTKIMUKSET JA MATERIAALITUTKIMUKSET Maastotutkimukset Kohteessa suoritettiin maastotutkimukset ja maanäytteidenotto 13.6.1995. Valittujen tutkimuspoikkileikkausten (Pl 78 ja Pl 138) rakennekerrosmateriaalien paksuudet selvitettiin kaivamalla koekaivannot tien sivuluiskaan välittömästi päällysteen reunaan. Maastotutkimusten ohessa otettiin rakennekerroksista häiriintyneet näytteet sekä pohjamaasta häiriintyneet ja häiriintymättömät näytteet laboratoriotutkimuksia varten. Alusrakenteen homogeenisuutta ja kantavuutta selvitettiin DCP-kokeilla (Dynamic Cone Penetrometer, kuva 5). Kairauksessa käytettiin 3 ja 6 kärkikartioita. Kairaukset tehtiin koekuopista, jotka kaivettiin Plv 774...786 ja Plv 1374...1386 limittäin tien molemmille puolille 2 m:n välein. Pudotuspaino 8 kg DET 6 o 2 mm 1 mm 575 mm φ = 16 mm -1-15 Syvyys (cm) -2-25 -3-35 -4-2 -15-1 -5 DCP-indeksi (cm/isku) Kuva 5. DCP-kaira ja kairausdiagrammi. Alusrakenteen vesiolosuhteita selvitettiin TDR-mittauksilla (Time Domain Reflectrometer), jonka tuloksena saadaan materiaaleille ominaiset suhteelliset dielektrisyysvakiot. Mittaukset tehtiin samoilta paaluilta kuin DCPkokeet. Maaperän vesipitoisuuden ja dielektrisyyden välillä on voimakas riippuvuus, joten vesipitoisuus voidaan määrittää mitatusta dielektrisyysvakiosta. Koska veden dielektrisyysvakio (81) on 16-kertainen useimpien maalajien dielektrisyysvakioihin verrattuna, määräytyy maaperän dielektrisyysvakio pääasiassa maan vesipitoisuuden perusteella.

6 Pt 18629 Temmeksen koerakennuskohde LÄHTÖTIEDOT, ESITUTKIMUKSET JA MATERIAALITUTKIMUKSET Laboratoriotutkimukset Laboratoriotukimusten tavoitteena oli selvittää koerakenteiden routaantumis- ja routivuuskäyttäytymiseen vaikuttavia materiaaliominaisuuksia sekä niiden riippuvuutta olosuhdetekijöistä. Routivuutta arvioitiin ensisijaisesti vakiolämpötilakokeina tehtyjen routanousukokeiden perusteella sekä epäsuorasti luokitus- ja hydraulisten ominaisuuksiin perustuvien routivuuskriteerien avulla. Kantavuutta ja sulamispehmenemistä selvitettiin dynaamisella kolmiaksiaalikokeella sekä epäsuorasti CBR-kokeilla. 2.3.2 Tulokset Pohjasuhteet ja vesiolosuhteet: Plv 774...786 Pl 78 päällysteen ja sen alapuolisen maabetonikerroksen yhteispaksuus oli 18 cm. Maabetonikerroksen alapuolella oli 3 cm hienoa hiekkaa, jonka alapuolella oli 24 cm paksu turvekerros. Pohjamaan pintaosa sisälsi tumman värinsä perusteella runsaasti orgaanista ainesta. Pohjamaan väri muuttui vaaleammaksi syvyyden kasvaessa (kuva 6). Plv 774...786 suoritettujen DCP-kokeiden perusteella pohjamaan pintaosa oli erittäin löyhää (liite 1). Syvyydellä 175...2 cm päällysteen reunasta sijaitsi selvästi kantavampi maakerros, joka Pl 78 oli silmämääräisesti arvioituna kivistä moreenia. Pohjamaan suhteellinen dielektrisyys vaihteli 2,7...26,3 välillä vastaten tilavuusvesipitoisuuksia 35...42 %. Kuva 6. Koekaivantokuva, Pl 78. Plv 1374...1386

Pt 18629 Temmeksen koerakennuskohde 7 LÄHTÖTIEDOT, ESITUTKIMUKSET JA MATERIAALITUTKIMUKSET Pl 138 päällysrakenteen paksuus vaihteli koekaivannossa 32...45 cm välillä. Päällysrakenteen alapuolisessa pohjamaakerroksessa oli 12 cm paksu ruokamultakerros syvyydellä 58...7 cm päällysteen pinnasta mitattuna. Pohjamaa oli syvyydelle 1 cm väriltään tumman ruskeaa (vrt. kuva 6), mikä viittaa suureen humuspitoisuuteen (kuva 7). Pohjamaan pintaosa oli DCP-kokeiden perusteella erittäin löyhää (vrt. Plv 774...786). Tämän kerroksen alapuolisessa kerroksessa DCP-indeksi 6 :een kärkikartiolla oli keskimäärin 2,1 cm/isku syvyydelle 25 cm saakka. Pl 1382 ja 1386 kohdilla esiintyi syvyydellä 14...17 cm keskimääristä löyhempi kerros, jossa DCP-indeksi 3 :een kärkikartiolla oli keskimäärin 3,5 cm/isku. Pohjamaan suhteellinen dielektrisyys vaihteli 19,8...26,3 välillä vastaten tilavuusvesipitoisuuksia 26...42 %. Kuva 7. Koekaivantokuva, Pl 138. Laboratoriotutkimukset Pl 78 Pl 78 kohdalla pohjamaa oli rakeisuudeltaan savista silttiä (kuva 8), jonka vesipitoisuus oli 35 % ja humuspitoisuus 1,3 %.

8 Pt 18629 Temmeksen koerakennuskohde LÄHTÖTIEDOT, ESITUTKIMUKSET JA MATERIAALITUTKIMUKSET 1 9 SAVI SILTTI HIEKKA SORA Pl 78, -1.28 m 8 7 6 5 4 3 2 1.2.6.2.74.125.25.5 1 2 4 8 16 32 64 Kuva 8. Rakeisuuskäyrä, Pl 78. Pohjamaamateriaali oli kaikkien routivuuskriteerien perusteella routivaa (taulukko 1). Routanousukokeessa näytteen (lähtökorkeus 1 mm) kokonaisroutanousu -kuormalla oli 45 mm ja segregaatiopotentiaali 15 mm 2 /Kh (liite 2). Taulukko 1. Pohjamaan (Pl 78 oik.) luokitus-, hydraulisia- ja routivuusominaisuuksia sekä materiaalien routivuusluokitus kyseisten ominaisuuksien perusteella. Ominaisuus Suure Routivuusluokitus (1 Rakeisuus sasi Routiva Hienoustekijä, R f 53 Erittäin routiva Kapillaarisuus, h c 6, m Erittäin routiva Vedenläpäisevyys, k 1-7.5 m/s Routiva pf-käyrä, w vol (θ = 2,5) (2 41,3% - Segregaatiopotentiaali, SP 15 mm 2 /Kh Erittäin routiva (1 routivuusluokitukset on esitelty esim. lähteessä /3/ (2 tilavuusvesipitoisuus pf-arvolla 2,5 (imu=32 kpa) Sulan materiaalin dynaaminen kimmomoduuli tierakenteessa vaikuttavalla jännitystasolla oli 22 MPa. Vastaavassa tilassa CBR-arvo oli 3 %. Pl 138 Pl 138 kohdalla pohjamaa oli silttiä (kuva 9), jonka vesipitoisuus oli 26 % ja humuspitoisuus 1,6 %.

Pt 18629 Temmeksen koerakennuskohde 9 LÄHTÖTIEDOT, ESITUTKIMUKSET JA MATERIAALITUTKIMUKSET 1 9 SAVI SILTTI HIEKKA SORA Pl 138, -1.3 m 8 7 6 5 4 3 2 1.2.6.2.74.125.25.5 1 2 4 8 16 32 64 Kuva 9. Rakeisuuskäyrä, Pl 138. Pohjamaamateriaali oli kaikkien routivuuskriteerien perusteella routivaa (taulukko 2). Routanousukokeessa näytteen (lähtökorkeus 1 mm) kokonaisroutanousu -kuormalla oli 12 mm ja segregaatiopotentiaali 2 mm 2 /Kh (liite 2). Taulukko 2. Pohjamaan (Pl 138 oik.) luokitus-, hydraulisia- ja routivuusominaisuuksia sekä materiaalien routivuusluokitus kyseisten ominaisuuksien perusteella. Ominaisuus Suure Routivuusluokitus (1 Rakeisuus Si Routiva Hienoustekijä, R f 9,6 Keskinkertaisesti routiva Kapillaarisuus, h c 1,4 m Lievästi routiva Vedenläpäisevyys, k 1-7.3 m/s Routiva pf-käyrä, w vol (θ = 2,5) (2 25 % Erittäin routiva Segregaatiopotentiaali, SP 2 mm 2 /Kh Keskinkertaisesti routiva (1 routivuusluokitukset on esitelty esim. lähteessä /3/ (2 tilavuusvesipitoisuus pf-arvolla 2,5 (imu=32 kpa) Sulan materiaalin dynaaminen kimmomoduuli tierakenteessa vaikuttavalla jännitystaolla oli 32 MPa. Vastaavassa tilassa CBR-arvo oli 4 %.

1 Pt 18629 Temmeksen koerakennuskohde KOERAKENTEEN SUUNNITTELU- JA MITOITUSLASKELMAT 3 KOERAKENTEEN SUUNNITTELU- JA MITOITUSLASKELMAT 3.1 Suunnitteluperusteet 3.1.1 Routatarkastelu Laskentapoikkileikkaus Rakentamissuunnitelman mukaisesti vanhan tierakenteen päälle rakennettiin 4 mm:n murskekerros. Murskekerroksen keskelle asennettiin teräsverkko, jolla oli tarkoitus ehkäistä koeosuudella aikaisemmin esiintyneitä routavaurioita. Teräsverkko asennettiin Plv 762-784 ja plv 1368-139. Teräsverkot asennettiin 12 portaassa siten, että ensimmäisessä portaassa 5 verkon väli oli,2 m, seuraavassa portaassa väli oli,4 m ja edelleen siten, että viimeisessä portaassa verkkojen väli oli 2,35 m. Teräsverkkorakenteessa suoritettiin routalaskenta Pl 78 kohdalla. Uuden murskekerroksen alapuolella oleva vanha tierakenne ja pohjamaa koostui seuraavista kerroksista: öljysora 3 mm, maabetoni 12 mm, soramurske 41 mm, hieno hiekka 14 mm, turve 2 mm ja savinen siltti. Päällysteeksi rakenteeseen tuli 4 mm paksu öljysorakerros (kuva 1). Laskentaperusteet Routalaskenta suoritettiin kerran viidessä vuodessa toistuvalla pakkasmäärällä F 5 =35 Ch ja kerran 2 vuodessa toistuvalla pakkasmäärällä F 2 =45 Ch. Kyseiset pakkasmäärät olivat laskentahetkellä käytössä olleesta v. 1931-196 lämpötilojen kuukausikeskiarvojen perusteella lasketuista tilastoista /4/. Uudessa RT- kortissa /1/ pakkasmäärät on laskettu vuorokausikeskiarvojen perusteella jaksolta 1961-199 ja pakkasmäärät ovat pääosin suuremmat kuin aikaisemmassa tilastossa. Laskennassa lähtötietoina käytettiin kuukausittaisia ilman keskilämpötiloja ja talven lämpötilajakaumana käytettiin normaalitalven lämpötilajakaumaa. Mitoitustalven kuukauden keskilämpötila laskettiin kuukausittain normaalitalven jakauman mukaisesti siten, että kuukauden normaalitalven keskilämpötilaa korjattiin kertoimella mitoituspakkasmäärä / (normaalitalven pakkasmäärä).

Pt 18629 Temmeksen koerakennuskohde 11 KOERAKENTEEN SUUNNITTELU- JA MITOITUSLASKELMAT TEMMES, Pt 18629 1 : 3 1 : 3 8 1 2 3 4 5 6 7 Materiaali Paksuus 1. ÖS 3 mm 2. KaM 4 mm 3. Teräsverkko 5/7 k2 4. ÖS 3 mm 5. MB 12 mm 6. SrM 41 mm 7. hhk 14 mm 8. Pohjamaa sasi Vanha tierakenne Kuva 1. Temmeksen koerakennekohteen Pl 78 poikkileikkaus. Laskentaparametrit Rakennekerrosten ja pohjamaan lämmönjohtavuus laskettiin Kerstenin menetelmällä. Tilavuuslämpökapasiteetti ja olomuodonmuutoslämpö laskettiin kuivatilavuuspainon ja vesipitoisuuden perusteella. Pohjamaan segregaatiopotentiaali -kuormalla määritettiin routanousukokeella. Taulukko 3. Temmeksen koerakennekohteen routamitoituksessa käytetyt parametrit (Pl 78). Parametri Yks. Ös KaM Ös MB SrM hhk Tv sasi Kerroksen paksuus [mm] 4 55 3 12 41 14 2 pohjam. Kuivairtotiheys [kn/m 3 ] 22, 2, 22, 22, 19, 16, 6,4 13,5 Tilavuusvesipitoisuus [%] 1 4 1 1 1 21 55 44 SP -kuormalla [mm 2 /Kh 15 Lämmönjohtavuus -sula -jäätynyt ] [W/ Cm] 2,6 2,3 1,56 1,7 Tilavuuslämpökapasiteetti [J/ Cm 3 ] -sula -jäätynyt 1,7E6 1,7E6 1,67E6 1,59E6 1,7E6 1,7E6 1,7E6 1,7E6 1,85E6 1,64E6 2,9E6 1,65E6 2,76E6 1,62E6 2,9E6 1,96E6 Olomuodonmuutoslämpö [J/m 3 ],33E7 1,34E7,17E7,33E7 3,34E7 7,1E7 18,17E7 15,3E7 2,6 2,3 2,6 2,3 2,1 1,7 1,7 1,96,9 1,6 1,4 2,3 3.2 Käytetyt suunnittelu- ja mitoitusmenetelmät 3.2.1 Laskentamallit Roudan syvyys laskettiin GEL1d- ja CRREL-mallilla. Routanousu laskettiin CRREL-mallilla, yhdistetyn GEL1d-mallin ja segregaatiopotentiaalimenetelmän avulla.

12 Pt 18629 Temmeksen koerakennuskohde KOERAKENTEEN SUUNNITTELU- JA MITOITUSLASKELMAT GEL1d GEL1d-malli on 1-dimensionaalinen lämmön siirtymiseen perustuva roudan syvyyden laskentaohjelma. Mallissa maaperän lämpötilan muutoksia aiheuttavat samanaikaisesti maanpinnan lämpövirta, maaperän lämpövirta ja veden muuttuminen jääksi. Ohjelmassa ei huomioida hydraulisia eikä mekaanisia ilmiöitä /5/. CRREL CRREL-malli on USA:ssa kehitetty matemaattinen malli, jonka avulla pystytään arvioimaan routanousua ja sulamispehmenemistä sekä roudan syvyyttä tierakenteissa. Malli on 1-dimensionaalinen kuvaus lämmön- ja massan siirtymisestä ja sen numeerinen ratkaisu suoritetaan integrointimenetelmällä. CRREL-malli on alunperin kehitetty ja testattu kausittaisen jäätymisen ja sulamisen mallintamiseen ei-koheesiomailla, joiden rakeisuusalue on siltistä soraan ja joilla roudan syvyys jää pohjavesitason yläpuolelle. Mallia voidaan soveltaa myös koheesiomailla /7/. Routanousun laskeminen segregaatiopotentiaalin avulla Segregaatiopotentiaalimenetelmän avulla laskettu routanousu koostuu osittain maassa jo olevan huokosveden jäätymislaajenemasta (in situ) ja osittain jäätymisvyöhykkeeseen ulkoisesta lähteestä virtaavan veden jäätymisestä. Laskentamenettely on esitetty lähteessä /3/ 3.3 Laskentatulokset Roudan syvyydeksi saatiin mitoituspakkasmäärällä F 2 GEL1d-mallilla 1,81 m ja CRREL-mallilla 1,94 m. Mitoituspakkasmäärällä F 5 vastaavat roudan syvyyden arvot olivat 1,62 m ja 1,79 m (taulukko 4). Mitoituspakkasmäärällä F 2 routanousuksi saatiin CRREL-mallilla 72 mm sekä yhdistetyllä GEL1d-mallin ja segregaatiopotentiaalimenetelmän avulla 16 mm. Mitoituspakkasmäärällä F 5 vastaavat routanousuarvot olivat 53 mm ja 55 mm (taulukko 4). Taulukko 4. Roudan syvyys ja routanousu Temmeksen koerakennekohteessa. Mitoituspakkasmäärä F 2 =45 Ch Mitoituspakkasmäärä F 5 =35 Ch Laskentamalli Roudan syvyys [m] CRREL 1,94 GEL1d SP 1,81 Routanousu [mm] 72 16 Roudan syvyys [m] 1,79 1,62 Routanousu [mm] 55 53

Pt 18629 Temmeksen koerakennuskohde 13 KOERAKENTEEN TOTEUTTAMINEN JA RAKENTAMISEN LAADUNVARMISTUS 4 KOERAKENTEEN TOTEUTTAMINEN JA RAKENTAMISEN LAADUNVARMISTUS Paaluväli 762-784 Rakentaminen aloitettiin poistamalla vanhan rakenteen öljysorapäällyste. Päällysteen alapuolella sijainneen maabetonikerroksen päälle levitettiin ja tiivistettiin kantavan kerroksen materiaalia (KaM) n. 1 mm paksu kerros, jonka päälle asennettiin teräsverkot B 5 K 7/5-15/2 F3. Pl 762 kohdalta lähtien asennettiin viisi verkkoa 2 cm välein, jonka jälkeen viisi verkkoa 4 cm välein, jatkuen siten että viimeinen väli oli 235 cm. Verkkojen päälle levitettiin ja tiivistettiin kalliomursketta n. 3 mm. Koerakenne päällystettiin kantavan kerroksen lopullisen muotoilun ja tiivistämisen jälkeen 4 mm:n öljysorakerroksella. Teräsverkon lopullinen sijainti kantavan kerroksen pinnasta mitattuna vaihteli 27...37 cm välillä, keskiarvo oli 3 cm (taulukko 5). Paaluväli 1367-1424 Rakentaminen aloitettiin poistamalla vanhan rakenteen öljysorapäällyste. Päällysteen alapuolella sijainneen vanhan rakenteen kantavan kerroksen (hksrmr) päälle asennettiin teräsverkot B 5 K 7/5-15/2 F3. Pl 1367 kohdalta lähtien asennettiin viisi verkkoa 2 cm välein, jonka jälkeen viisi verkkoa 4 cm välein, jatkuen siten että viimeinen väli oli 235 cm. Verkkojen päälle levitettiin ja tiivistettiin kalliomursketta n. 2 mm. Koerakenne päällystettiin kantavan kerroksen lopullisen muotoilun ja tiivistämisen jälkeen 4 mm:n öljysorakerroksella. Teräsverkon lopullinen sijainti kantavan kerroksen pinnasta mitattuna vaihteli 1...19 cm välillä, keskiarvo oli 16 cm (taulukko 5). Taulukko 5. Teräsverkon sijainti kantavan kerroksen pinnasta. Paaluväli 762-784 Paaluväli 1367-1424 Pl Syvyys (cm) Pl Syvyys (cm) 764 3 1368 18 766 37 137 18,5 768 36 1372 15,5 77 27 1374 16 772 3 1376 19 774 27 1378 19 776 29 138 17 778 3 1382 16,5 78 29 1384 16 782 28 1386 1 7839 29 1388 16 139 1

14 Pt 18629 Temmeksen koerakennuskohde 5 5.1 Koerakenteen instrumentointi Temmeksen koerakenteen instrumentointi toteutettiin asentamalla Gandahlin putket tien keskilinjalle sekä päällysteen reunaan tien oikealle puolelle Pl 778 ja 138 kohdille. Vaaituksia varten merkittiin päällysteeseen vaaituspisteet maalilla. 5.2 Pakkasmäärä Seurantamittausten aikaisten talvien pakkasmäärät olivat seuraavat: F 95-96 = 3538 h C, F 96-97 = 2452 h C, F 97-98 = 2767 h C, F 98-99 = 27266 h C, F 99- = 2978 h C ja F -1 = 2196 h C. Talvi 1995-96 vastasi pakkasmäärältään hieman keskimääräistä kylmempää talvea, talvi 1996-97 hieman keskimääräistä leudompaa talvea, talvet 1997-98 ja 1998-99 noin keskimääräistä talvea ja talvet 1999-2 ja 2-21 keskimäärin noin kerran 5 vuodessa toistuvaa leutoa talvea. Kuvassa 11 on esitetty pakkasmäärien kertyminen seurantatalvien 1996-21 aikana. 4 35 F5 = 368 h C Oulun pakkasmäärä talvina 1995-96, 1996-97, 1997-98, 1998-99, 1999-2 ja 2-21 3 F2 = 284 h C Pakkasmäärä, h C 25 2 15 F95-96 F96-97 1 F97-98 F98-99 5 F99- F-1 1.11. 21.11. 11.12. 31.12. 2.1. 9.2. 1.3. 21.3. 1.4. 3.4. Aika Kuva 11. Pakkasmäärien kertyminen Oulussa seurantatalvien 1996-21 aikana. 5.3 Roudan syvyys ja routanousu Talvella 1995-96 paalun Pl 778 kohdalla tien keskilinjalla routa eteni hieman syvemmälle (1,82 m) kuin Pl 138 kohdalla (1,76 m) tien keskilinjalla. Tien oikealta reunalta mitatut suurimmat roudansyvyydet olivat Pl 778 ja 138 kohdilla vastaavasti 1,39 ja 1,51 m. Routa tunkeutui tien keskilinjalla,25,43 m syvemmälle kuin tien reunassa. Keväällä roudan sulaminen ylhäältäpäin tapahtui nopeimmin Pl 778 kohdalla tien keskilinjalla (kuva 12).

Pt 18629 Temmeksen koerakennuskohde 15..5 1. 1.5 2. Temmes Pt 18629 Pl 778 KL Pl 778 Oikea reuna Pl138 KL Pl 138 Oikea reuna 2.5 1/96 2/96 3/96 4/96 5/96 Roudan syvyys / sulamissyvyys (m) 6/96 7/96 8/96 Kuva 12. Roudansyvyys Temmeksen koerakennekohteessa talvella 1995-96. Talvella 1995-96 koeosuudella 1 (Plv 762...784) mitatut routanousut vaihtelivat 2...7 mm välillä. Paalun Pl 764 kohdalta paalulle Pl 776 keskilinjalta mitatut routanousut pienenivät lähes lineaarisesti 7 mm:stä 2 mm:iin. Verrattaessa talven -96 routanousuja ennen rakentamista talvella - 95 mitattuihin havaittiin, että routanousut olivat talvella -96 olleet pääsäntöisesti pienempiä kuin talvella -95. Lisäksi routanousuerot poikkileikkauksen suunnassa olivat olleet pienempiä talvella -96 kuin talvella -95 (kuva 13). Rakentamista edeltävä talvi 1994-95 oli vuosisadan leudoimpia (pakkasmäärä Oulussa F 94-95 = 13212 h C). Koeosuudella 2 (Plv 1367...139) talvella -96 mitatut routanousut vaihtelivat 7...14 mm välillä. Suurimmillaan routanousu oli tien oikealla kaistalla paalun Pl 137 kohdalla. Koko koeosuutta tarkastellen voimakkainta routiminen oli Plv 137...1376 kohdalla. Talvella -96 mitatut routanousut olivat pääsääntöisesti suurempia kuin talvella -95 mitatut. Routanousuerot näiden kahden talven välillä pienenivät lähestyttäessä osuuden loppupäätä (kuva 13).

16 Pt 18629 Temmeksen koerakennuskohde Routanousu (cm) 14 12 1 8 6 4 vasen -95 KL -95 oikea -95 vasen -96 KL-96 oikea -96 2 762 764 766 768 77 772 774 776 778 78 Paalulukema 14 12 Routanousu (cm) 1 8 6 vasen -95 KL -95 4 oikea -95 vasen -96 2 KL -96 oikea -96 1366 1368 137 1372 1374 1376 1378 138 1382 1384 1386 1388 139 Paalulukema Kuva 13. Routanousu Temmeksen koerakennekohteessa talvella 1996 sekä ennen koerakenteen rakentamista talvella 1995. Talvella 1996-97 paalulla Pl 78 Gandahlin putkella mitattu suurin roudansyvyys tien keskilinjalla oli 1,63 m, joka oli,19 m pienempi kuin talvella 1995-96, jolloin pakkasmäärää oli noin 6 h C suurempi kuin talvella 1996-97. Routa tunkeutui pohjamaahan 49 cm. Tien reunassa suurin roudansyvyys paalulla Pl 78 oli 1,23 m eli routa tunkeutui pohjamaahan 9 cm. Paalulla Pl 138 suurin roudansyvyys tien keskilinjalla oli 1,45 m, joka oli,31 m pienempi kuin talvella 1995-96. Routa tunkeutui pohjamaahan keskilinjalla 32 cm ja tien reunassa 11 cm (kuva 14).

Pt 18629 Temmeksen koerakennuskohde 17. Ala-Temmes Roudan syvyys / sulamissyvyys [m].5 1. 1.5 2. Pl 78 (KL) Pl 78 (Reuna) Pl 138 (KL) Pl 138 (Reuna) 1/96 11/96 12/96 1/97 2/97 3/97 4/97 5/97 Aika 6/97 7/97 8/97 9/97 1/97 11/97 Kuva 14. Roudan syvyys Ala-Temmeksen Pt 18629 koerakennekohteessa talvella 1996-97. Talvella 1996-97 Plv. 762-784 suurin routanousu 12 mm havaittiin paalulla Pl 762 sekä Plv 1367-1424 suurin routanousu 2 mm havaittiin paalulla Pl 1369 ja paalulla Pl 1417. Keskimääräinen routanousu tien keskilinjalla Plv. 762-784 oli 79 mm ja Plv 1367-1424 19 mm. -tason käytettiin syksyllä 1996 suoritettua vaaitusta. Teräsverkkojen asennustavalla ei ollut vaikutusta routanousueroon tien poikkileikkauksessa. Suurin routanousuero tien poikkileikkauksessa oli 8 mm Pl 1417 (kuva 15).

18 Pt 18629 Temmeksen koerakennuskohde Teräsverkko, verkkojen väli kasvaa plv. 762-784 2 23.4.1997 15 Routanousu [mm] 1 5 Pääl. reuna, vasen Vasen ajorata Keskilinja Oikea ajorata Pääl. reuna, oikea 762 764 766 768 77 772 774 776 778 78 782 784 2 Teräsverkko, verkkojen väli kasvaa plv. 1367-139 Teräsverkko, normaalirakenne plv 139-1424 15 Routanousu [mm] 1 5 Pääl. reuna, vasen Vasen ajorata Keskilinja 23.4.1997 Oikea ajorata Pääl. reuna, oikea 1365 137 1375 138 1385 139 1395 14 145 141 1415 142 1425 Kuva 15. Tienpinnan korkeuden muutokset Temmeksen Pt 18629 koerakennekohteessa 23.4.1997 (-tasona syksyllä 1996 suoritettu vaaitus). Kuvassa 16 on esitetty routanousu ja roudansyvyys keväällä 1997 paalulla pl. 78.

Pt 18629 Temmeksen koerakennuskohde 19,5 Routanousu Routanousu- roudan syvyys talvella 1996-97 Tiepoikkileikkaus Pl. 78 Korkeus, m -,5-1 Rakennekerrokset syksy-96 23.4.1997 Rakenteet Roudan syvyys -1,5 Roudan syvyys -2-2,5-2 -1,5-1 -,5,5 1 1,5 2 2,5 Etäisyys tien keskilinjasta, m Kuva 16. Routanousu ja roudansyvyys keväällä 1997 paalulla pl. 78. Talvella 1997-98 paalulla Pl 78 Gandahlin putkella mitattu suurin roudansyvyys tien keskilinjalla oli 1,65 m. Routa tunkeutui pohjamaahan 53 cm. Tien reunassa suurin roudansyvyys paalulla Pl 78 oli 1,23 m eli routa tunkeutui pohjamaahan 9 cm. Paalulla Pl 138 suurin roudansyvyys tien keskilinjalla oli 1,46 m ja reunassa 1,28 m. Routa tunkeutui pohjamaahan keskilinjalla 33 cm ja tien reunassa 15 cm (kuva 17)., Ala-Temmes Roudan syvyys / sulamissyvyys [m],5 1, 1,5 2, 9/97 1/97 11/97 12/97 1/98 2/98 3/98 4/98 5/98 6/98 7/98 Pl 78 (KL) Pl 78 (Reuna) Pl 138 (KL) Pl 138 (Reuna) Aika Kuva 17. Roudansyvyys Ala-Temmeksen Pt 18629 koerakennekohteessa talvella 1997-98. Talvella 1997-98 Plv. 762-784 suurin routanousu 11 mm havaittiin paalulla Pl 765 sekä Plv 1367-1424 suurin routanousu 24 mm havaittiin paalulla Pl 1381. Keskimääräinen routanousu tien keskilinjalla Plv. 762-784 oli 74 mm ja Plv 1367-1424 118 mm. -tason käytettiin syksyllä 1997 suoritettua vaaitusta. Plv. 762-784 suurin routanousuero tien keskilinjan ja reunan välillä oli vain 2 mm. Plv. 1367-1424 suurin

2 Pt 18629 Temmeksen koerakennuskohde routanousuero tien keskilinjan ja reunan välillä oli 15 mm Pl 1381 (kuva 18), jossa vasen reuna oli noussut 8 mm, keskilinja 23 mm ja oikea reuna 24 mm. 25 Teräsverkko, verkkojen väli kasvaa plv. 762-784 2 Routanousu [mm] 15 1 Pääl. reuna, vasen Vasen ajorata 5 Keskilinja Oikea ajorata 24.4.1998 Pääl. reuna, oikea 762 764 766 768 77 772 774 776 778 78 782 784 25 Teräsverkko, verkkojen väli kasvaa plv. 1367-139 Teräsverkko, normaalirakenne plv 139-1424 2 Routanousu [mm] 15 1 Pääl. reuna, vasen 5 Vasen ajorata Keskilinja 24.4.1998 Oikea ajorata Pääl. reuna, oikea 1365 137 1375 138 1385 139 1395 14 145 141 1415 142 1425 Kuva 18. Tienpinnan routanousut Temmeksen Pt 18629 koerakennekohteessa 24.4.1998. Kuvassa 19 on esitetty routanousu ja roudansyvyys keväällä 1998 paalulla pl. 78.

Pt 18629 Temmeksen koerakennuskohde 21,5 Routanousu Routanousu- roudan syvyys talvella 1997-98 Tiepoikkileikkaus Pl. 78 Korkeus, m -,5-1 Rakennekerrokset syksy-97 h (24.4.1998) Rakenteet Roudan syvyys -1,5 Roudan syvyys -2-2,5-2 -1,5-1 -,5,5 1 1,5 2 2,5 Etäisyys tien keskilinjasta, m Kuva 19. Routanousu ja roudansyvyys keväällä 1998 paalulla pl. 78. Talvella 1998-99 paalulla Pl 78 Gandahlin putkella mitattu suurin roudansyvyys tien keskilinjalla oli 1,73 m. Routa tunkeutui pohjamaahan 61 cm. Paalulla Pl 138 suurin roudansyvyys tien keskilinjalla oli 1,55 m ja reunassa 1,28 m. Routa tunkeutui pohjamaahan keskilinjalla 42 cm ja tien reunassa 15 cm (kuva 2)., Ala-Temmes Roudan syvyys / sulamissyvyys [m],5 1, 1,5 2, Pl 78 (KL) Pl 138 (KL) Pl 138 (Reuna) 9/98 1/98 11/98 12/98 1/99 2/99 3/99 4/99 5/99 6/99 7/99 Aika Kuva 2. Roudansyvyys Ala-Temmeksen Pt 18629 koerakennekohteessa talvella 1998-99. Talvella 1998-99 Plv. 762-784 suurin routanousu 11 mm havaittiin paaluilla Pl. 762, Pl. 763, Pl. 764 ja Pl 765 sekä Plv 1367-1424 suurin routanousu 17 mm havaittiin paalulla Pl 1417. Keskimääräinen routanousu tien keskilinjalla Plv. 762-784 oli 86 mm ja Plv 1367-1424 1 mm. Plv. 762-784 suurin routanousuero tien keskilinjan ja reunan välillä oli vain 2 mm. Plv. 1367-1424 suurin routanousuero tien keskilinjan ja reunan välillä oli 5 mm Pl 1416. Molemmissa koekohteissa keskimääräiset routanousuerot tien keskilinjan ja reunojen välillä olivat hyvin

22 Pt 18629 Temmeksen koerakennuskohde pieniä, plv. 762 784 välillä 5 11 mm (vasen ja oikea) sekä plv. 1367 1424 välillä 2 11 mm (vasen ja oikea). Kuvassa 21 on esitetty tienpinnan routanousut 19.4.1999. 2 Teräsverkko, verkkojen väli kasvaa plv. 762-784 15 Routanousu [mm] 1 Pääl. reuna, vasen 5 Vasen ajorata Keskilinja Oikea ajorata 19.4.1999 Pääl. reuna, oikea 762 764 766 768 77 772 774 776 778 78 782 784 2 Teräsverkko, verkkojen väli kasvaa plv. 1367-139 Teräsverkko, normaalirakenne plv 139-1424 15 Routanousu [mm] 1 5 Pääl. reuna, vasen Vasen ajorata Keskilinja 19.4.1999 Oikea ajorata Pääl. reuna, oikea 1365 137 1375 138 1385 139 1395 14 145 141 1415 142 1425 Kuva 21. Tienpinnan routanousut Temmeksen Pt 18629 koerakennekohteessa 19.4.1999. Talvella 1999-2 paalulla Pl 78 Gandahlin putkella mitattu suurin roudansyvyys tien keskilinjalla oli 1,53 m (kuva 22). Routa tunkeutui pohjamaahan 41 cm. Gandahlin putket olivat vaurioituneet paalulla Pl. 138 tien keskilinjalla ja reunassa.

Pt 18629 Temmeksen koerakennuskohde 23 Roudan syvyys / sulamissyvyys [m],,5 1, 1,5 Ala-Temmes Pl 78 (KL) 2, 1/99 11/99 12/99 1/ 2/ 3/ 4/ 5/ Aika Kuva 22. Roudansyvyys Ala-Temmeksen Pt 18629 koerakennekohteessa paalulla Pl. 78 talvella 1999-2. Talvella 1999-2 Plv. 762-784 suurin routanousu 11 mm havaittiin paalulla Pl. 762 sekä Plv 1367-1424 suurin routanousu 24 mm havaittiin paalulla Pl 1417. Keskimääräinen routanousu tien keskilinjalla Plv. 762-784 oli 73 mm ja Plv 1367-1424 131 mm. Plv. 762-784 suurin routanousuero tien keskilinjan ja reunan välillä oli vain 2 mm. Plv. 1367-1424 suurin routanousuero tien keskilinjan ja reunan välillä oli 7 mm Pl 1417 siten, että vasen reuna oli ylempänä kuin keskilinja. Molemmissa koekohteissa keskimääräiset routanousuerot tien keskilinjan ja reunojen välillä olivat hyvin pieniä, plv. 762 784 välillä 4 8 mm (oikea ja vasen (molemmat keskimäärin alempana kuin keskilinja)) sekä plv. 1367 1424 välillä 5 15 mm (vasen ja oikea) siten, että vasen reuna oli keskimäärin ylempänä ja oikea reuna keskimäärin alempana kuin tien keskilinja. Kuvassa 23 on esitetty tienpinnan routanousut 11.4.2.

24 Pt 18629 Temmeksen koerakennuskohde 2 Teräsverkko, verkkojen väli kasvaa plv. 762-784 15 Routanousu [mm] 1 Pääl. reuna, vasen 5 Vasen ajorata Keskilinja Oikea ajorata 11.4.2 Pääl. reuna, oikea 762 764 766 768 77 772 774 776 778 78 782 784 25 Teräsverkko, verkkojen väli kasvaa plv. 1367-139 Teräsverkko, normaalirakenne plv 139-1424 2 Routanousu [mm] 15 1 Pääl. reuna, vasen 5 Vasen ajorata Keskilinja 11.4.2 Oikea ajorata Pääl. reuna, oikea 1365 137 1375 138 1385 139 1395 14 145 141 1415 142 1425 Kuva 23. Tienpinnan routanousut Temmeksen Pt 18629 koerakennekohteessa 11.4.2. Talvella 2-21 paalulla Pl 78 Gandahlin putkella mitattu suurin roudansyvyys tien keskilinjalla oli 1,57 m (kuva 24). Routa tunkeutui pohjamaahan 45 cm. Gandahlin putket olivat vaurioituneet paalulla Pl. 138 tien keskilinjalla ja reunassa.

Pt 18629 Temmeksen koerakennuskohde 25, Ala-Temmes Pl 78 (KL) Roudan syvyys, [m],5 1, 1,5 2, 1/ 1/ 12/ 12/ Kuva 24. Roudansyvyys Ala-Temmeksen Pt 18629 koerakennekohteessa paalulla Pl. 78 talvella 2-21. 1/1 Aika 3/1 4/1 5/1 Talvella 2-21 Plv. 762-784 suurin routanousu 1 mm havaittiin paalulla Pl. 762 sekä Plv 1367-1424 suurin routanousu 19 mm havaittiin paalulla Pl 1417 vasemmassa reunassa. Keskimääräinen routanousu tien keskilinjalla Plv. 762-784 oli 68 mm ja Plv 1367-1424 16 mm. Plv. 762-784 suurin routanousuero tien keskilinjan ja reunan välillä oli vain 2 mm. Plv. 1367-1424 suurin routanousuero tien keskilinjan ja reunan välillä oli 5 mm paaluilla Pl. 1377 vasen, Pl 1392 oikea ja Pl. 1393. Molemmissa koekohteissa keskimääräiset routanousuerot tien keskilinjan ja reunojen välillä olivat hyvin pieniä, plv. 762 784 välillä 1 mm sekä plv. 1367 1424 välillä 1 12 mm (vasen ja oikea) siten, että vasen reuna oli keskimäärin ylempänä ja oikea reuna keskimäärin alempana kuin tien keskilinja. Kuvassa 25 on esitetty tienpinnan routanousut 1.4.21.

26 Pt 18629 Temmeksen koerakennuskohde Teräsverkko, verkkojen väli kasvaa plv. 762-784 2 15 Pääl. reuna, vasen Vasen ajorata Keskilinja Oikea ajorata Pääl. reuna, oikea Routanousu [mm] 1 5 1.4.21 762 764 766 768 77 772 774 776 778 78 782 784 25 2 Teräsverkko, verkkojen väli kasvaa plv. 1367-139 Teräsverkko, normaalirakenne plv 139-1424 Pääl. reuna, vasen Vasen ajorata Keskilinja Oikea ajorata Pääl. reuna, oikea Routanousu [mm] 15 1 5 1.4.21 1365 137 1375 138 1385 139 1395 14 145 141 1415 142 1425 Kuva 25. Tienpinnan routanousut Temmeksen Pt 18629 koerakennekohteessa 1.4.21. 5.4 Kantavuus Rakentamisen jälkeen päällysteen pinnalta pudotuspainolaitteella suoritettujen mittausten perusteella paaluvälillä 765...82 kantavuusarvot vaihtelivat 168...258 MPa:n välillä. Keskiarvo tällä osuudella oli 214 MPa. Paaluvälillä 1367...139 kantavuusarvot vaihtelivat 114...174 MPa välillä. Keskiarvo tällä paaluvälillä oli 143 MPa, ollen siten selvästi alhaisempi kuin koeosuudella 1. Verrattaessa koeosuuksien kantavuusarvoja keskenään on huomioitava koeosuudelle 1 rakenteeseen jätetty maabetonikerros sekä kantavan kerroksen (KaM) paksuuden muuttuminen (kuva 26).

Pt 18629 Temmeksen koerakennuskohde 27 3 25 Kantavuusarvo (MPa) 2 15 1 5 76 77 78 79 8 81 82 Paalulukema 3 25 Kantavuusarvo (MPa) 2 15 1 5 136 137 138 139 14 141 142 143 Paalulukema Kuva 26. Kantavuusarvot rakentamisen jälkeen (26.9.1996) päällysteen päältä pudotuspainolaitteella määritettynä. Syksyllä 1999 suoritettiin kantavuusmittaukset 8.1.1999. Tieosalla 1, plv. 765 82, kantavuudet E2 vaihtelivat välillä 18 333 MPa, keskiarvon ollessa 232 MPa. Tieosalla 3, plv. 1369 1424, kantavuudet E2 vaihtelivat välillä 12 262 MPa, keskiarvon ollessa 173 MPa. Kuvissa 27 ja 28 on esitetty kantavuusmittausten tulokset 8.1.1999 tieosilla 1 ja 3.

28 Pt 18629 Temmeksen koerakennuskohde Pt 18629 Temmes tieosa 1, kantavuusmittaukset 8.1.1999 35 3 Kantavuus E2, MPa 25 2 15 1 5 762 772 782 792 82 812 822 Paalulukema, m Kuva 27. Kantavuusmittausten tulokset 8.1.1999 tieosalla 1. Pt 18629 Temmes tieosa 3, kantavuusmittaukset 8.1.1999 35 3 Kantavuus E2,MPa 25 2 15 1 5 1369 1379 1389 1399 149 1419 Paalulukema, m Kuva 28. Kantavuusmittausten tulokset 8.1.1999 tieosalla 3. 5.5 Tasaisuus Ensimmäinen tien tasaisuusmittaus suoritettiin 6.8.1997. Taulukossa 6 on esitetty IRI - arvot koeosuudella kesällä 1997. Paaluvälit 7621-7921 ja 13671-13971 sijoittuivat pääosin teräsverkko-osuudelle, jossa verkkojen väli kasvaa. Paaluväli 13971-14271 sijaitsi pääosin normaaliverkotetulla osuudella. Muut paaluvälit olivat koekohteiden ulkopuolella.

Pt 18629 Temmeksen koerakennuskohde 29 Taulukko 6. IRI-tasaisuusmittausten tulokset kesällä 1997. Alkupl. Loppupl. IRI/kesä-97 suunta11 IRI/kesä-97 suunta 21 7621 7721 1,9 1,9 7721 7821 1,7 1,5 7821 7921 1,6 1,5 7921 821 1,4 1,9 13671 13771 2,1 1,8 13771 13871 1,4 2,2 13871 13971 1,9 1,5 13971 1471 1,4 1,5 1471 14171 2,1 2,2 14171 14271 1,5 2,1 14271 14371 1,8 1,7 Vuonna 1998 tien tasaisuusmittaukset suoritettiin keväällä 4.5.1998 ja kesällä 17.8.1998. Taulukoissa 7 ja 8 on esitetty IRI tasaisuusmittausten tulokset. Paaluvälit 7621-7921 ja 13671-13971 sijoittuivat pääosin teräsverkko-osuudelle, jossa verkkojen väli kasvaa. Paaluväli 13971-14271 sijaitsi pääosin normaaliverkotetulla osuudella. Muut paaluvälit olivat koekohteiden ulkopuolella. Taulukko 7. IRI-tasaisuusmittausten tulokset keväällä 1998. Alkupl. Loppupl IRI/kevät-98 IRI/kevät-98 IRI4/kevät-98 IRI4/kevät-98 Huom. suunta11 suunta 21 suunta 11 suunta 21 7521 7621 1,85 1,5 7621 7721 1,77 2,37 1,17 1,17 Verkkojen väli kasvaa 7721 7821 2,9 1,91 1,28 1,3 7821 7921 2,16 1,9 1,24 1,1 7921 821 3,15 2,84,98 1,19 821 8121 2,35 2,39 1,11 1,5 8121 8221 3,8 2,4 1,26,89 8221 8321 1,99 1,78 1,2 1, 8321 8421 3,68 6,2 1,4 1,77 8421 8521 2,83 1,2 13571 13671 4,3 2,5 13671 13771 2,87 2,44 1,62 1,68 Verkkojen väli kasvaa 13771 13871 3,47 3,28 2,65 2,8 13871 13971 2,66 2,96 1,88 1,5 13971 1471 2,2 2,63 1,26 1,6 Normaali verkkoväli 1471 14171 3,17 2,74 1,86 2, 14171 14271 3,6 3,1 1,89 1,84 14271 14371 2,44 3,16 1,58 2,7 14371 14471 2,52 2,44 1,92 1,63 14471 14571 2,7 1,66

3 Pt 18629 Temmeksen koerakennuskohde Taulukko 8. IRI-tasaisuusmittausten tulokset kesällä 1998. Alkupl. Loppupl. IRI/kesä-98 suunta11 IRI/kesä-98 suunta 21 IRI4/kesä-98 suunta 11 IRI4/kesä-98 suunta 21 Huom. 7521 7621 1,73 1,14 7621 7721 1,59 1,93 1,9 1,32 Verkkojen väli kasvaa 7721 7821 1,54 1,44 1,22 1,9 7821 7921 1,63 1,39 1,4,98 7921 821 1,33 1,71,8 1, 821 8121 1,57 1,43 1,6,94 8121 8221 1,58 1,43 1,12,99 8221 8321 1,66 1,45 1,12 1,7 8321 8421 1,84 2,26 1,28 1,62 8421 8521 1,71 1,16 13571 13671 2,33 1,59 13671 13771 1,62 1,94 1,16 1,21 Verkkojen väli kasvaa 13771 13871 2,27 1,86 1,54 1,26 13871 13971 1,69 2,1 1,24 1,19 13971 1471 2,5 1,2 1,18,89 Normaali verkkoväli 1471 14171 1,73 1,32 1,31 1,3 14171 14271 2,64 1,89 1,74 1,23 14271 14371 1,67 1,8 1,38 1,22 14371 14471 2,4 1,5 1,5 1,2 14471 14571 1,77 1,37 Kuvissa 29 ja 3 on esitetty tasaisuusmittauksilla määritetyt 5 m IRI-arvot koeosuuksilla vuonna 1998. Pt 18629 tieosa 1: IRI 5 m syksy 1998 1 9 Suunta 11 Suunta 21 8 7 IRI 5 m, mm/m 6 5 4 3 2 1 76 764 768 772 776 78 784 788 Paalulukema, m Kuva 29. Tasaisuusmittauksilla määritetyt 5 m IRI-arvot 17.8.1998 tieosalla 1.

Pt 18629 Temmeksen koerakennuskohde 31 Pt 18629 tieosa 3: IRI 5 m syksy 1998 1 9 Suunta 11 Suunta 21 8 7 IRI 5 m, mm/m 6 5 4 3 2 1 1367 1372 1377 1382 1387 1392 1397 142 147 1412 1417 1422 Paalulukema, m Kuva 3. Tasaisuusmittauksilla määritetyt 5 m IRI-arvot 17.8.1998 tieosalla 3. Vuonna 1999 tien tasaisuusmittaukset suoritettiin keväällä 2.4.1999 ja kesällä 4.8.1999. Taulukoissa 9 ja 1 on esitetty IRI tasaisuusmittausten tulokset. Paaluvälit 7621-7921 ja 13671-13971 sijoittuivat pääosin teräsverkko-osuudelle, jossa verkkojen väli kasvaa. Paaluväli 13971-14271 sijaitsi pääosin normaaliverkotetulla osuudella. Muut paaluvälit olivat koekohteiden ulkopuolella. Taulukko 9. IRI-tasaisuusmittausten tulokset keväällä 1999. Alkupl. Loppupl IRI/kevät-99 IRI/kevät-99 IRI4/kevät-99 IRI4/kevät-99 Huom. suunta11 suunta 21 suunta 11 suunta 21 7521 7621 1,78,96 7621 7721 1,82 2,32 1,2 1,36 Verkkojen väli kasvaa 7721 7821 2, 1,78 1,39 1,9 7821 7921 2,5 1,66 1,2,98 7921 821 3,11 2,45,93 1,9 821 8121 2,6 2,24 1,6 1,13 8121 8221 3,44 2,31 1,24 1,3 8221 8321 2,9 1,94 1,14 1,13 8321 8421 3,83 5,9 1,42 1,76 8421 8521 2,91 1,5 13571 13671 4,52 2,97 13671 13771 2,78 3,23 1,75 2,36 Verkkojen väli kasvaa 13771 13871 3,36 3,76 2,58 2,63 13871 13971 2,16 3,11 1,54 1,5 13971 1471 2,46 2,58 1,54 1,78 Normaali verkkoväli 1471 14171 3,94 3,2 2,35 2,31 14171 14271 3,5 3,54 1,9 2,58 14271 14371 2,79 3,34 1,71 2,73 14371 14471 2,31 2,65 1,7 1,75 14471 14571 2,52 2,8

32 Pt 18629 Temmeksen koerakennuskohde Taulukko 1. IRI-tasaisuusmittausten tulokset kesällä 1999. Alkupl. Loppupl. IRI/kesä-99 suunta11 IRI/kesä-99 suunta 21 IRI4/kesä-99 suunta 11 IRI4/kesä-99 suunta 21 Huom. 7521 7621 1,71 1,7 7621 7721 1,77 1,72 1,2 1,7 Verkkojen väli kasvaa 7721 7821 1,62 1,41 1,21 1,9 7821 7921 1,79 1,44 1,13,96 7921 821 1,53 1,69,93 1,7 821 8121 1,68 1,45 1,18,99 8121 8221 1,5 1,27 1,14,94 8221 8321 1,67 1,47 1,7 1,3 8321 8421 1,82 2,19 1,26 1,68 8421 8521 1,78 1,11 13571 13671 2,96 2,13 13671 13771 1,71 2,87 1,19 1,96 Verkkojen väli kasvaa 13771 13871 2,35 3,9 1,64 2,9 13871 13971 1,47 2,26 1,6 1,32 13971 1471 2,5 1,42 1,24 1,8 Normaali verkkoväli 1471 14171 1,74 1,5 1,29 1,19 14171 14271 2,28 2,31 1,39 1,72 14271 14371 1,61 2,15 1,36 1,5 14371 14471 1,73 1,72 1,19 1,24 14471 14571 1,6 1,24 Kuvissa 31 ja 32 on esitetty tasaisuusmittauksilla määritetyt 5 m IRI-arvot koeosuuksilla keväällä maksimiroudan aikaan ja kesällä vuonna 1999. Pt 18629/1 Temmes; 5 m IRI-arvot keväällä ja kesällä 1999 teräsverkkorakenteessa 12 1 Kevät, suunta 11 Kevät, suunta 21 Syksy, suunta 11 Syksy, suunta 21 IRI 5 m, mm/m 8 6 4 2 762 764 766 768 77 772 774 776 778 78 782 784 Paalulukema, m Kuva 31. Tasaisuusmittauksilla määritetyt 5 m IRI-arvot keväällä maksimiroudan aikaan ja kesällä tieosalla 1 vuonna 1999.

Pt 18629 Temmeksen koerakennuskohde 33 Pt 18629/3 Temmes; 5 m IRI-arvot keväällä ja kesällä 1999 teräsverkkorakenteessa IRI 5 m, mm/m 12 1 8 6 4 Kevät, suunta 11 Kevät, suunta 21 Syksy, suunta 11 Syksy, suunta 21 Teräsverkkojen väli kasvaa Normaaliverkotettu rakenne 2 1367 1372 1377 1382 1387 1392 1397 142 147 1412 1417 1422 Paalulukema, m Kuva 32. Tasaisuusmittauksilla määritetyt 5 m IRI-arvot keväällä maksimiroudan aikaan ja kesällä tieosalla 3 vuonna 1999. Keväällä 1999 maksimiroudan aikaan mitatut 5 m IRI-arvot vaihtelivat koeosuudella 1 välillä,96 3,66 mm/m, keskiarvon ollessa 2,1 mm/m, koeosuudella 2 välillä 1,54 6,91 mm/m, keskiarvon ollessa 3,19 mm/m sekä normaaliverkotetulla rakenteella välillä 1,25 9,85 mm/m, keskiarvon ollessa 3,29 mm/m. Syksyllä 1999 mitatut 5 m IRI-arvot vaihtelivat koeosuudella 1 välillä,86 3,35 mm/m, keskiarvon ollessa 1,67 mm/m, koeosuudella 2 välillä,6 7,56 mm/m, keskiarvon ollessa 2,43 mm/m sekä normaaliverkotetulla rakenteella välillä 1,25 4,79 mm/m, keskiarvon ollessa 1,79 mm/m. Vuonna 2 tien tasaisuusmittaukset suoritettiin keväällä 13.4.2 ja kesällä 1.8.2. Taulukoissa 11 ja 12 on esitetty IRI tasaisuusmittausten tulokset. Paaluvälit 7621-7921 ja 13671-13971 sijoittuivat pääosin teräsverkko-osuudelle, jossa verkkojen väli kasvaa. Paaluväli 13971-14271 sijaitsi pääosin normaaliverkotetulla osuudella. Muut paaluvälit olivat koekohteiden ulkopuolella.

34 Pt 18629 Temmeksen koerakennuskohde Taulukko 11. IRI-tasaisuusmittausten tulokset keväällä 2. Alkupl. Loppupl IRI/kevät- IRI/kevät- IRI4/kevät- IRI4/kevät- Huom. suunta11 suunta 21 suunta 11 suunta 21 7521 7621 1,75 1,1 7621 7721 1,84 1,96 1,15 1,8 Verkkojen väli kasvaa 7721 7821 1,79 1,81 1,11 1,8 7821 7921 1,68 1,75,99,91 7921 821 2,12 2,22,83 1,6 821 8121 1,99 1,84 1,7 1,4 8121 8221 1,97 1,68 1,21,97 8221 8321 1,81 1,71 1,3 1,15 8321 8421 2,76 2,94 1,3 1,56 8421 8521 2,15 1,1 13571 13671 5,88 2,76 13671 13771 3,13 2,77 1,6 1,83 Verkkojen väli kasvaa 13771 13871 3,39 3,4 2,11 1,78 13871 13971 2,94 2,97 1,26 1,15 13971 1471 2,17 2,4 1,3 1,28 Normaali verkkoväli 1471 14171 3,4 2,99 1,22 1,57 14171 14271 2,88 3,86 1,37 2,25 14271 14371 2,98 3,13 1,2 2,15 14371 14471 2,35 2,6 1,28 1,54 14471 14571 2,54 1,86 Taulukko 12. IRI-tasaisuusmittausten tulokset kesällä 2. Alkupl. Loppupl. IRI/kesä- suunta11 IRI/kesä- suunta 21 IRI4/kesä- suunta 11 IRI4/kesä- suunta 21 Huom. 7521 7621 1,86 1,22 7621 7721 1,88 2,12 1,25 1,44 Verkkojen väli kasvaa 7721 7821 1,66 1,62 1,24 1,19 7821 7921 1,75 1,57 1,1,97 7921 821 1,55 1,89,94 1,12 821 8121 1,83 1,5 1,21 1,1 8121 8221 1,94 1,35 1,57,99 8221 8321 1,72 1,59 1,12 1,1 8321 8421 2,14 2,27 1,5 1,69 8421 8521 1,93 1,21 13571 13671 3,34 2,55 13671 13771 2,43 3,35 1,8 2,46 Verkkojen väli kasvaa 13771 13871 3,93 3,52 3,7 2,57 13871 13971 1,94 2,82 1,49 1,49 13971 1471 2,21 1,61 1,31 1,12 Normaali verkkoväli 1471 14171 2,36 1,95 1,88 1,56 14171 14271 2,53 2,32 1,54 1,76 14271 14371 1,65 2,24 1,46 1,63 14371 14471 1,91 1,82 1,42 1,19 14471 14571 2,1 1,69 Kuvissa 33 ja 34 on esitetty tasaisuusmittauksilla määritetyt 5 m IRI-arvot koeosuuksilla keväällä maksimiroudan aikaan ja kesällä vuonna 2.

Pt 18629 Temmeksen koerakennuskohde 35 Pt 18629/1 Temmes; 5 m IRI-arvot keväällä ja kesällä 2 teräsverkkorakenteessa 12 1 Kevät, suunta 11 Kevät, suunta 21 Kesä, suunta 11 Kesä, suunta 21 IRI 5 m, mm/m 8 6 4 2 762 764 766 768 77 772 774 776 778 78 782 784 Paalulukema, m Kuva 33. Tasaisuusmittauksilla määritetyt 5 m IRI-arvot keväällä maksimiroudan aikaan ja kesällä tieosalla 1 vuonna 2. Pt 18629/3 Temmes; 5 m IRI-arvot keväällä ja kesällä 2 teräsverkkorakenteessa IRI 5 m, mm/m 12 1 8 6 4 Kevät, suunta 11 Kevät, suunta 21 Kesä, suunta 11 Kesä, suunta 21 Teräsverkkojen väli kasvaa Normaaliverkotettu rakenne 2 1367 1372 1377 1382 1387 1392 1397 142 147 1412 1417 1422 Paalulukema, m Kuva 34. Tasaisuusmittauksilla määritetyt 5 m IRI-arvot keväällä maksimiroudan aikaan ja kesällä tieosalla 3 vuonna 2. Keväällä 2 maksimiroudan aikaan mitatut 5 m IRI-arvot vaihtelivat koeosuudella 1 välillä,94 3,81 mm/m, keskiarvon ollessa 1,88 mm/m, koeosuudella 2 välillä 1,25 6,57 mm/m, keskiarvon ollessa 3,13 mm/m sekä normaaliverkotetulla rakenteella välillä,93 9,28 mm/m, keskiarvon ollessa 2,98 mm/m. Syksyllä 2 mitatut 5 m IRI-arvot vaihtelivat koeosuudella 1 välillä,89 3,38 mm/m, keskiarvon ollessa 1,84 mm/m, koeosuudella 2 välillä 1,14 9,38 mm/m, keskiarvon ollessa 3,25 mm/m sekä normaaliverkotetulla rakenteella välillä,85 5,94 mm/m, keskiarvon ollessa 2,1 mm/m. Vuonna 21 tien tasaisuusmittaukset suoritettiin keväällä 23.4.21 ja kesällä 21.8.21. Taulukoissa 13 ja 14 on esitetty IRI tasaisuusmittausten tulokset. Paaluvälit 7621-7921 ja 13671-13971 sijoittuivat pääosin teräsverkko-osuudelle, jossa verkkojen väli kasvaa. Paaluväli 13971 -

36 Pt 18629 Temmeksen koerakennuskohde 14271 sijaitsi pääosin normaaliverkotetulla osuudella. Muut paaluvälit olivat koekohteiden ulkopuolella. Taulukko 13. IRI-tasaisuusmittausten tulokset keväällä 21. Alkupl. Loppupl IRI/kevät-1 IRI/kevät-1 IRI4/kevät-1 IRI4/kevät-1 Huom. suunta11 suunta 21 suunta 11 suunta 21 7521 7621 1,69,98 7621 7721 2,19 2,34 1,37 1,1 Verkkojen väli kasvaa 7721 7821 2,3 1,83 1,48 1,13 7821 7921 1,93 1,61 1,16 1, 7921 821 2,75 2,42,99 1,3 821 8121 2,28 2,18 1,27 1,24 8121 8221 2,36 2,6 1,29 1,9 8221 8321 1,98 1,75,99 1,8 8321 8421 3,12 4,41 1,34 1,84 8421 8521 2,35 1,24 13571 13671 3,95 2,57 13671 13771 2,77 3,7 1,43 2,17 Verkkojen väli kasvaa 13771 13871 3,5 3,9 2,18 1,81 13871 13971 2,46 2,79 1,28 1,2 13971 1471 1,98 2,13 1,13 1,32 Normaali verkkoväli 1471 14171 3,36 2,74 1,6 1,39 14171 14271 2,84 2,91 1,46 1,68 14271 14371 2,45 2,91 1,43 2,6 14371 14471 2,3 2,33 1,58 1,34 14471 14571 2,38 1,76

Pt 18629 Temmeksen koerakennuskohde 37 Taulukko 14. IRI-tasaisuusmittausten tulokset kesällä 21. Alkupl. Loppupl. IRI/kesä-1 suunta11 IRI/kesä-1 suunta 21 IRI4/kesä-1 suunta 11 IRI4/kesä-1 suunta 21 Huom. 7521 7621 1,82 1,16 7621 7721 1,81 2,17 1,17 1,47 Verkkojen väli kasvaa 7721 7821 1,84 1,45 1,38 1,8 7821 7921 1,67 1,45 1,1,94 7921 821 1,59 1,85 1, 1,9 821 8121 1,79 1,64 1,29 1,13 8121 8221 1,83 1,23 1,51,88 8221 8321 1,76 1,48 1,18 1,1 8321 8421 2,8 2,16 1,47 1,66 8421 8521 1,98 1,15 13571 13671 2,91 1,93 13671 13771 2,55 2,8 2,12 1,44 Verkkojen väli kasvaa 13771 13871 2,93 2,3 2,19 1,66 13871 13971 2,16 1,92 1,69 1,11 13971 1471 2,15 1,58 1,26 1,16 Normaali verkkoväli 1471 14171 1,96 1,55 1,45 1,21 14171 14271 2,36 2,26 1,3 1,62 14271 14371 1,58 2,15 1,32 1,53 14371 14471 2,5 1,75 1,5 1,19 14471 14571 1,9 1,46 Kuvissa 35 ja 36 on esitetty tasaisuusmittauksilla määritetyt 5 m IRI-arvot koeosuuksilla keväällä maksimiroudan aikaan ja kesällä vuonna 21. Pt 18629 Temmes; 5 m IRI-arvot keväällä ja kesällä 21 teräsverkkorakenteessa 12 1 Kevät, suunta 11 Kevät, suunta 21 Kesä, suunta 11 Kesä, suunta 21 IRI 5 m, mm/m 8 6 4 2 762 764 766 768 77 772 774 776 778 78 782 784 Paalulukema, m Kuva 35. Tasaisuusmittauksilla määritetyt 5 m IRI-arvot keväällä maksimiroudan aikaan ja kesällä tieosalla 1 vuonna 21.

38 Pt 18629 Temmeksen koerakennuskohde Pt 18629 Temmes; 5 m IRI-arvot keväällä ja kesällä 21 teräsverkkorakenteessa 12 1 Kevät, suunta 11 Kevät, suunta 21 Kesä, suunta 11 Kesä, suunta 21 IRI 5 m, mm/m 8 6 4 Teräsverkkojen väli kasvaa Normaaliverkotettu rakenne 2 1367 1372 1377 1382 1387 1392 1397 142 147 1412 1417 1422 Paalulukema, m Kuva 36. Tasaisuusmittauksilla määritetyt 5 m IRI-arvot keväällä maksimiroudan aikaan ja kesällä tieosalla 3 vuonna 21. Keväällä 21 maksimiroudan aikaan mitatut 5 m IRI-arvot vaihtelivat koeosuudella 1 välillä,86 4,49 mm/m, keskiarvon ollessa 2,13 mm/m, koeosuudella 2 välillä,91 6,52 mm/m, keskiarvon ollessa 2,84 mm/m sekä normaaliverkotetulla rakenteella välillä 1,2 7,78 mm/m, keskiarvon ollessa 2,7 mm/m. Syksyllä 21 mitatut 5 m IRI-arvot vaihtelivat koeosuudella 1 välillä,82 3,5 mm/m, keskiarvon ollessa 1,85 mm/m, koeosuudella 2 välillä,98 5,44 mm/m, keskiarvon ollessa 2,48 mm/m sekä normaaliverkotetulla rakenteella välillä,5 4,96 mm/m, keskiarvon ollessa 1,85 mm/m. 5.6 Vauriot Talvien 1995-96 ja 1996-97 jälkeen ei koeosuuksilla havaittu päällystevaurioita. Talven 1997-98 jälkeen koeosuuksilla havaittiin tieosalla 1 yksi poikkihalkeama paalulla Pl. 7753 ja tieosalla 3 pituushalkeilua tien reunaalueella. Poikkihalkeaman leveys oli 1 3 mm ja pituushalkeamien leveys vaihteli välillä 3 5 mm. Tieosalla 3, missä verkkojen väli kasvaa, pituushalkeamien määrä oli 11 m/23 m ja normaaliverkotetulla osalla määrä oli 79 m/34 m. Talven 1998-99 jälkeen vaurioiden määrä etenkin tien reuna-alueella oli lisääntynyt selvästi. Tieosalla 1, missä verkkojen väli kasvaa, poikkihalkeamia oli tullut kaksi lisää, paaluille Pl. 773 ja Pl. 7837. Tien reunaalueelle oli tullut pituushalkeamia, joiden leveys vaihteli välillä 1 1 mm ja määrä oli 99 m/22 m. Tieosalle 3 oli tullut yksi poikkihalkeama paalulle Pl. 13839 ja runsaasti pituushalkeamia, joiden leveys vaihteli välillä 1 2 mm. Pituushalkeamien määrä oli osuudella, missä verkkojen väli kasvaa 297,5 m/23 m ja normaaliverkotetulla osuudella 411 m/34 m. Talven 1999-2 jälkeen vaurioiden määrä oli edelleen lisääntynyt etenkin tieosalla 3. Tieosalla 1 pituushalkeamien leveys vaihteli välillä 1 1 mm ja määrä oli 13 m/22 m. Tieosalla 1 havaittiin ensimmäinen pituushalkeama, joka sijaitsi keskilinjan lähistöllä plv. 7826 7828,5 m oikealle keski-

Pt 18629 Temmeksen koerakennuskohde 39 linjasta. Tieosalla 3 pituushalkeamien määrä oli 336,5 m/23 m (verkkojen väli kasvaa) ja 429 m/34 m (normaaliverkotettu osuus). Tieosalla 3 pituushalkeamien leveydet vaihtelivat välillä 1 3 mm. Talven 2-21 jälkeen vaurioiden määrä oli edelleen lisääntynyt. Tieosalla 1 pituushalkeamien leveys vaihteli välillä 1 1 mm ja määrä oli 121 m/22 m. Tieosalla 3 pituushalkeamien määrä oli 357,5 m/23 m (verkkojen väli kasvaa) ja 443 m/34 m (normaaliverkotettu osuus). Tieosalla 3 pituushalkeamien leveydet vaihtelivat välillä 1 5 mm. Koerakennuskohteessa kokeiltiin teräsverkkojen asentamista siten, että verkkojen väliä kasvatettiin tien pituussuunnassa,2 metristä aina 2,35 metriin asti. Molemmilla tieosilla routanousuerot tien keskilinjan ja reunojen välillä olivat pääosin pieniä. Keskimääräiset routanousuerot olivat vaihdelleet eri talvina välillä 2 mm. Keväällä 21 maksimi routanousuerot olivat Plv. 762-784 vain 2 mm ja Plv. 1367-1424 5 mm. Kuvissa 37 42 on esitetty päällysteen reunan vaurioita eri routanousutasoilla ja eri teräsverkkoväleillä. Kuvista 37 42 voidaan havaita pituushalkeamien määrän ja vaurioiden vakavuuden lisääntyvän routanousutason ja verkkovälin kasvaessa. Vaurioiden määrä lisääntyi vastaavasti reunalta ajoradalle päin, kun routanousutaso ja verkkoväli kasvoi. Kuva 37. Tien oikean reunan päällystevaurioita routanousun ollessa 9 12 mm ja teräsverkkojen välin ollessa,8 m.

4 Pt 18629 Temmeksen koerakennuskohde Kuva 38. Tien oikean reunan päällystevaurioita routanousun ollessa 8 11 mm ja teräsverkkojen välin ollessa 1,8 m. Kuva 39. Tien oikean reunan päällystevaurioita routanousun ollessa 7 8 mm ja teräsverkkojen välin ollessa 2,2 m.

Pt 18629 Temmeksen koerakennuskohde 41 Kuva 4. Tien oikean reunan päällystevaurioita routanousun ollessa 12 14 mm ja teräsverkkojen välin ollessa 2,2 m. Kuva 41. Tien oikean reunan päällystevaurioita routanousun ollessa 6 8 mm ja teräsverkkojen välin ollessa 2,35 m.

42 Pt 18629 Temmeksen koerakennuskohde Kuva 42. Tien oikean reunan päällystevaurioita routanousun ollessa 1 14 mm ja teräsverkkojen välin ollessa 2,35 m.

Pt 18629 Temmeksen koerakennuskohde 43 YHTEENVETO 6 YHTEENVETO Teräsverkkokoerakenne tehtiin paaluvälillä plv. 762-784 siten, että 5 teräsverkkoa asennettiin siten, että niiden väli oli,2 m, edelleen 5 verkkoa,4 m välein jatkaen siten, että viimeiset viisi verkkoa asennettiin 2,35 m välein. Lisäksi vanhan tierakenteen tasausviivaa korotettiin 4 mm:n murskekerroksella, jonka päälle tehtiin 4 mm:n päällystekerros öljysorasta. Teräsverkko sijaitsi 2 mm:n syvyydellä murskekerroksessa. Paaluvälillä plv. 1367-139 teräsverkkorakenne toteutettiin vastaavasti välejä kasvattamalla. Vanhan tierakenteen päällysrakennepaksuus oli kahdesta koekuopasta määritettynä,4 -,86 m. Koeosuuden vertailurakenteena toimi normaaliverkotettu rakenne tieosuudella plv. 139-1424. Pakkasmäärä Seurantamittausten aikaisten talvien pakkasmäärät olivat seuraavat: F 95-96 = 3538 h C, F 96-97 = 2452 h C, F 97-98 = 2767 h C, F 98-99 = 27266 h C, F 99- = 2978 h C ja F -1 = 2196 h C. Talvi 1995-96 vastasi pakkasmäärältään hieman keskimääräistä kylmempää talvea, talvi 1996-97 hieman keskimääräistä leudompaa talvea, talvet 1997-98 ja 1998-99 noin keskimääräistä talvea ja talvet 1999-2 ja 2-21 keskimäärin noin kerran 5 vuodessa toistuvaa leutoa talvea. Roudan syvyys Paalulla pl. 78 suurin roudansyvyys vaihteli seurantatalvien aikana välillä 1,53...1,82 m (tien keskilinja) ja 1,23...1,39 (tien reuna). Suurimmat arvot olivat talvelta 1995-96 ja pienimmät arvot talvelta 1999-2. Roudan maksimisyvyydessä oli,4 -,43 m eroa tien keskilinjan ja reunan välillä. Routa tunkeutui routivaan pohjamaahan keskilinjalla,41 -,68 m ja tien reunalla,9 -,25 m riippuen talvesta. Paalulla pl. 138 suurin roudansyvyys vaihteli seurantatalvien aikana välillä 1,45...1,76 m (tien keskilinja) ja 1,24...1,51 (tien reuna). Suurimmat arvot olivat talvelta 1995-96. Talvelta 1999-2 ei saatu havaintoja. Roudan maksimisyvyydessä oli,21 -,25 m eroa tien keskilinjan ja reunan välillä. Routa tunkeutui routivaan pohjamaahan keskilinjalla,32 -,63 m ja tien reunalla,11 -,38 m riippuen talvesta. Routanousu Seurantatalvien aikana maksimi routanousut vaihtelivat koeosuudella 1 (plv 762-784) välillä 2...12 mm ja koeosuudella 2 (plv 1367-139) välillä 5...24 mm. Vertailurakenteena toimivalla normaaliverkotetulla osuudella plv 139-1424 routanousut vaihtelivat seurannan aikana välillä...24 mm. Pienimmät routanousut mitattiin vertailuosuudella rummun ja sen siirtymäkiilan ympäristössä. Talvina 1999-2 ja 2-21 plv. 762-784 suurin routanousuero tien keskilinjan ja reunan välillä oli vain 2 mm. Vastaavasti plv. 1367-1424 suurin routanousuero tien keskilinjan ja reunan välillä oli talvella 1999-2 7 mm Pl 1417 siten, että vasen reuna oli ylempänä kuin keskilinja ja tal-

44 Pt 18629 Temmeksen koerakennuskohde YHTEENVETO vella 2-21 5 mm Pl. 1377 siten, että vasen reuna oli alempana kuin keskilinja Molemmissa koekohteissa keskimääräiset routanousuerot tien keskilinjan ja reunojen välillä olivat seurannan aikana hyvin pienet. Talvella 1999-2 plv. 762 784 routanousuerot tien keskilinjan ja reunojen välillä olivat keskimäärin 4 8 mm (oikea ja vasen reuna (molemmat keskimäärin alempana kuin keskilinja)) sekä plv. 1367 1424 välillä 5 15 mm (vasen ja oikea reuna) siten, että vasen reuna oli keskimäärin ylempänä ja oikea reuna keskimäärin alempana kuin tien keskilinja. Vastaavasti talvella 2-21 routanousuerot olivat plv. 762 784 keskimäärin välillä 1 11 mm (oikea ja vasen reuna (oikea ylempänä ja vasen alempana kuin keskilinja)) sekä plv. 1367 1424 keskimäärin välillä 1 12 mm (vasen ja oikea reuna (vasen reuna oli keskimäärin ylempänä ja oikea reuna keskimäärin alempana kuin tien keskilinja)). Kantavuus Rakentamisen jälkeen päällysteen pinnalta pudotuspainolaitteella suoritettujen mittausten perusteella paaluvälillä 765...82 kantavuusarvot vaihtelivat välillä 168...258 MPa, keskiarvon ollessa 214 MPa. Paaluvälillä 1367...139 kantavuusarvot vaihtelivat välillä 114...174 MPa, keskiarvon ollessa 143 MPa. Syksyllä 1999 suoritettiin kantavuusmittaukset 8.1.1999. Tieosalla 1, plv. 765 82, kantavuudet E2 vaihtelivat välillä 18 333 MPa, keskiarvon ollessa 232 MPa. Tieosalla 3, plv. 1369 1424, kantavuudet E2 vaihtelivat välillä 12 262 MPa, keskiarvon ollessa 173 MPa. Kantavuusarvot olivat selvästi alhaisempia tieosalla 3. Verrattaessa tieosien 1 ja 3 kantavuusarvoja keskenään on huomioitava tieosalle 1 rakenteeseen jätetty maabetonikerros. Tasaisuus Kuvissa 43-45 on esitetty seurantamittausten aikaiset 5 m IRI-arvot koeosuuksilla 1 ja 2 sekä vertailuosuudella.

Pt 18629 Temmeksen koerakennuskohde 45 YHTEENVETO 5 m IRI, mm/m 6 5 4 3 2 Pt 18629 Temmes (tieosa 1); teräsverkko (verkkojen väli kasvaa), 5 m IRI-arvot keväällä ja kesällä Kuntoluokitus 8 km/h: Huono Tyydyttävä Hyvä IRI-kevät IRI-kesä 1 1 2 3 4 5 6 Ikä, vuosia Kuva 43. Seurantamittausten aikaiset 5 m IRI-arvot koeosuudella 1 (tieosa 1, teräsverkkojen väli kasvaa). 5 m IRI, mm/m 6 5 4 3 2 Pt 18629 Temmes (tieosa 3); teräsverkko (verkkojen väli kasvaa), 5 m IRI-arvot keväällä ja kesällä Kuntoluokitus 8 km/h: Huono Tyydyttävä Hyvä IRI-kevät IRI-kesä 1 1 2 3 4 5 6 Ikä, vuosia Kuva 44. Seurantamittausten aikaiset 5 m IRI-arvot koeosuudella 2 (tieosa 3, teräsverkkojen väli kasvaa).

46 Pt 18629 Temmeksen koerakennuskohde YHTEENVETO 5 m IRI, mm/m 6 5 4 3 2 Pt 18629 Temmes (tieosa 3); teräsverkko (normaaliverkotus), 5 m IRI-arvot keväällä ja kesällä Kuntoluokitus 8 km/h: Huono Tyydyttävä Hyvä IRI-kevät IRI-kesä 1 1 2 3 4 5 6 Ikä, vuosia Kuva 45. Seurantamittausten aikaiset 5 m IRI-arvot vertailurakenteella (tieosa 3, normaaliverkotettu rakenne). 5 m IRI-arvojen perusteella tien tasaisuus oli vuonna 21 koeosuudella 1 luokiteltavissa sekä keväällä että kesällä keskimäärin hyväksi, koeosuudella 2 sekä keväällä että kesällä keskimäärin tyydyttäväksi ja normaaliverkotetulla vertailuosuudella keväällä maksimiroudan aikaan keskimäärin tyydyttäväksi ja kesällä hyväksi. Vauriot Talvien 1995-96 ja 1996-97 jälkeen ei koeosuuksilla havaittu päällystevaurioita. Talven 1997-98 jälkeen koeosuuksilla havaittiin tieosalla 1 yksi poikkihalkeama paalulla Pl. 7753 ja tieosalla 3 pituushalkeilua tien reunaalueella. Poikkihalkeaman leveys oli 1 3 mm ja pituushalkeamien leveys vaihteli välillä 3 5 mm. Tieosalla 3, missä verkkojen väli kasvaa, pituushalkeamien määrä oli 11 m/23 m ja normaaliverkotetulla osalla määrä oli 79 m/34 m. Talven 1998-99 jälkeen vaurioiden määrä etenkin tien reuna-alueella oli lisääntynyt selvästi. Tieosalla 1, missä verkkojen väli kasvaa, poikkihalkeamia oli tullut kaksi lisää, paaluille Pl. 773 ja Pl. 7837. Tien reunaalueelle oli tullut pituushalkeamia, joiden leveys vaihteli välillä 1 1 mm ja määrä oli 99 m/22 m. Tieosalle 3 oli tullut yksi poikkihalkeama paalulle Pl. 13839 ja runsaasti pituushalkeamia, joiden leveys vaihteli välillä 1 2 mm. Pituushalkeamien määrä oli osuudella, missä verkkojen väli kasvaa 297,5 m/23 m ja normaaliverkotetulla osuudella 411 m/34 m. Talven 1999-2 jälkeen vaurioiden määrä oli edelleen lisääntynyt etenkin tieosalla 3. Tieosalla 1 pituushalkeamien leveys vaihteli välillä 1 1 mm ja määrä oli 13 m/22 m. Tieosalla 1 havaittiin ensimmäinen pituushalkeama, joka sijaitsi keskilinjan lähistöllä plv. 7826 7828,5 m oikealle keskilinjasta. Tieosalla 3 pituushalkeamien määrä oli 336,5 m/23 m (verkkojen

Pt 18629 Temmeksen koerakennuskohde 47 YHTEENVETO väli kasvaa) ja 429 m/34 m (normaaliverkotettu osuus). Tieosalla 3 pituushalkeamien leveydet vaihtelivat välillä 1 3 mm. Talven 2-21 jälkeen koeosuuksilla oli havaittavissa tien reunaosilla paikoin runsasta pituushalkeilua. Pituushalkeamien määrä koeosuudella 1 oli 121 m/22 m, koeosuudella 2 357,5 m/23 m ja vertailuosuudella 443 m/34 m. Koeosuudella 1 oli 3 poikkihalkemaa ja koeosuudella 2 yksi poikkihalkeama. Lisäksi koeosuudella 2 oli osuuden alussa 7 m verkkohalkeamaa tien oikeassa reunassa. Vaikka koeosuuksien ja vertailuosuuden maksimi routanousut olivat vaihdelleet seurantatalvien 1996-21 aikana välillä 7 24 mm, ei osuuksilla esiintynyt tien keskilinjan pituushalkeilua. Teräsverkon vaikutuksesta tien routanousuerot keskilinjan ja reunojen välillä olivat keskimäärin hyvin pienet. Tien reuna-alueella sijaitsevien pituushalkeamien leveydet olivat riippumattomia teräsverkkojen asennustavasta (verkkojen välin kasvattaminen,2 metristä 2,35 metriin tai normaaliverkotettu rakenne), kun routanousujen taso oli keskimäärin alle 1 mm. Verkkojen välin kasvattaminen noin 2 metriin tosin lisäsi pituushalkeamien määrää ja vaurioita esiintyi myös kauempana reunasta. Sen sijaan routanousujen ollessa yli 1 mm, reunalla sijaitsevien pituushalkeamien määrä ja vaurioiden vakavuus lisääntyivät routanousutason ja verkkovälin kasvaessa. Vaurioiden määrä lisääntyi vastaavasti reunalta ajoradalle päin, kun routanousutaso ja verkkoväli kasvoivat. Keväällä 21 koeosuuden 1 vauriosumma oli 1,4 m 2 /1 m, koeosuuden 2 67,8 m 2 /1 m ja vertailuosuuden 36, m 2 /1 m. Kuvassa 46 on esitetty teräsverkkorakenteiden vauriosumman kehitys ajan suhteen. Pt 18629 Temmes: Koeosuuksien vauriosummat ajan suhteen 1 9 8 Tieosa 1/verkkojen välikasvaa Tieosa 3/verkkojen väli kasvaa Tieosa 3/normaaliverkotettu rakenne Vauriosumma, m 2 /1 m 7 6 5 4 3 2 1 1 2 3 4 5 6 7 Ikä, vuosia Kuva 46. Teräsverkkorakenteiden vauriosumman kehitys ajan suhteen.

48 Pt 18629 Temmeksen koerakennuskohde YHTEENVETO 7 KIRJALLISUUS /1 /RT 81-159, Routasuojausrakenteet. 1995. /2/ Koerakennekohteiden materiaalien routakestävyys. Pohjoiset kohteet. Tielaitoksen selvityksiä 37/1996 /3/ Friberg, P., Slunga, E. Maalajien routivuuskriteerien kehittäminen. TKK, Rakennetekniikan laitos, pohjarakennus ja maamekaniikka. Otaniemi 1989. 13 s. /4/ Talonrakennuksen routasuojausohje. VTT geotekniikan laboratorio. Rakentajain kustannus Oy. Helsinki 1994. 94 s. /5/ Levy, M. 1991. GEL1D, Modelisation mono-dimensionelle de la congelation des structures de chaussees multi-couches. Laboratoire Central des Ponts et Chaussees Service de Mathematiques, Paris. 41 s. /6/ Berggren, W. P. 1943. Prediction of Temperature Distribution in Fro-zen Soils. Transactions American Geophysical Union. Part III., p. 71 77. /7/ Gymon L., Berg R., Hromagada T. V. 1993. Mathematical Model of Fros Heave and Thaw Settlement in Pavements. U. S. Department of Transportation and Office of The Cheif of Engineers. 126 s.