S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A SAARIJÄRVEN KAUPUNKI Haapalamminkankaan tuulivoimayleiskaavan maisemaselvitys FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 23.9.2015, Päivitetty 09/2016
Haapalamminkankaan tuulivoimayleiskaavan maisemaselvitys 1 (27) Riikka Ger 23.9.2015, Päivitetty 09/2016 FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Osmontie 34, PL 950, 00601 Helsinki Puh. 010 4090, fax 010 409 5001, www.fcg.fi Y-tunnus 2474031-0 Kotipaikka Helsinki
Haapalamminkankaan tuulivoimayleiskaavan maisemaselvitys 2 (27) Riikka Ger 23.9.2015, Päivitetty 09/2016 Sisällysluettelo 1 Yleistä... 3 1.1 Käytetyt menetelmät... 3 1.2 Sijainti... 3 2 Maisema... 4 2.1 Maiseman yleispiirteet... 4 2.2 Arvot... 4 3 Kaava-alueen lähimaisema... 7 3.1 Maisemarakenne... 7 3.2 Maisemakuva... 8 4 Tuulivoimapuisto maisemassa... 8 5 Tuulivoimapuiston vaikutukset maiseman ja kulttuuriympäristön arvoalueisiin... 9 6 Havainnekuvat... 11 Liitteet Liite 1: Maisema ja kulttuuriperintö -kartta Valokuvat: Riikka Ger, valokuvasovitteiden osalta Hans Vadbäck Kartta-aineistot: Maanmittauslaitos 2014, Museovirasto 2014, OIVA/SYKE 2014, FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy 2014 FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Osmontie 34, PL 950, 00601 Helsinki Puh. 010 4090, fax 010 409 5001, www.fcg.fi Y-tunnus 2474031-0 Kotipaikka Helsinki
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Haapalamminkankaan tuulivoimayleiskaavan maisemaselvitys 3 (27) Saarijärven Haapalamminkankaan tuulivoimayleiskaavan maisemaselvitys 1 Yleistä Saarijärven Haapalamminkankaan tuulivoimayleiskaavan maisemaselvitys on laadittu Saarijärven kaupungin toimeksiannosta FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy:ssä. Tilaajan yhteyshenkilöinä ovat toimineet kaavoitusarkkitehti Ulla-Maija Humppi ja kaavasuunnittelija Mirja Tarvainen. FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy:ssä maisemaselvityksestä on vastannut maisema-arkkitehti MARK Riikka Ger. Näkymäanalyysin ja havainnekuvat on laatinut ins. AMK Hans Vadbäck. Liitekartan on laatinut maisemainsinööri Jan Tvrdy. Maisemaselvitys on laadittu Haapalamminkankaan tuulivoimapuiston kaavoitusta varten. Selvitystä ei voi sellaisenaan hyödyntää ympäröivien alueiden kaavoituksessa. Se ei ole kaikilta osin riittävän tarkka. 1.1 Käytetyt menetelmät Maisemaselvitys perustuu kartta- ja valokuvatarkasteluihin. Alueelle on tehty maastokäynti 12.-13.6.2014. Muista lähteistä mainittakoon Museoviraston internet-sivuilta Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt RKY 2009; Museoviraston ja Ympäristöministeriön julkaisu: Rakennettu kulttuuriympäristö (1993); Ympäristöministeriön julkaisut: Maisemanhoito Maisema-aluetyörymän mietintö I (1993) ja Arvokkaat maisema-alueet Maisema-aluetyörymän mietintö II (1993); Weckman, E. 2006. Tuulivoimalat ja maisema. Suomen ympäristö 5/2006. Ympäristöministeriö; Aineistoja KeskiSuomen valtakunnallisesti arvokkaiden maisema-alueiden päivitysinventointiluonnoksesta. Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus; KeskiSuomen maakunnallisesti arvokkaiden maisema-alueiden ja perinnemaisemien päivitysja täydennysinventointi 2004-2005. Keski-Suomen liitto. Muinaismuistokohteet on saatu Museoviraston muinaisjäännösrekisteristä. KeskiSuomen liiton maakuntakaavaa ja Ympäristöhallinnon Oivatietokantaa on myös hyödynnetty. Maisemakuvallinen tarkastelu on ulotettu viiden kilometrin säteelle hankealueesta, sillä 0-5 kilometrin etäisyysvyöhyke on tavallisesti alue, jossa maisemakuvalliset haittavaikutukset ovat tuntuvimmat. On kuitenkin muistettava, että puustosta, rakennuksista ja rakenteista syntyvän katvevaikutuksen johdosta voimalat eivät suinkaan näy kyseisellä vyöhykkeellä kaikkialle ja näkyessäänkin ne näkyvät usein vain osittain. Hankealuetta ympäröivät arvokohteet on esitelty 12 kilometrin etäisyydelle saakka. Viimeistään noin kymmenen kilometrin etäisyydellä tuulivoimala sulautuu ympäristöönsä. 10-12 kilometrin etäisyydellä ja sitä kauempaa tuulivoimalat näyttävät pieniltä horisontissa ja voimalan hahmottaminen on vaikeaa maiseman muista elementeistä johtuen. 1.2 Sijainti Suunnitteilla oleva tuulivoimapuistoalue sijaitsee Keski-Suomessa Saarijärven kaupungissa. Suunnittelualue sijoittuu Valtatien 13 (Kokkola-Nuijamaa) pohjoispuolelle noin kahdeksan kilometrin etäisyydelle Saarijärven keskustasta. Suunnittelualueen länsipuolelta kulkee Jyväskylä-Haapajärvi rata, joka on tällä hetkellä kokonaan tavaraliikenteen käytössä. Suunnittelualueen likimääräinen sijainti. Alla näkymä Lintuniemestä kohti suunnittelualuetta
Haapalamminkankaan tuulivoimayleiskaavan maisemaselvitys 4 (27) 2 Maisema 2.1 Maiseman yleispiirteet Maisemamaakunnallisessa aluejaossa valtaosa Saarijärveä ja sen myötä suunnittelualue kuuluvat Itäiseen Järvi-Suomeen ja tarkemmin määriteltynä Keski-Suomen järviseutuun. Keski-Suomen järviseutu on laajojen järvialtaiden ja polveilevien vesireittien sekä kumpuilevien moreenimaiden luoteesta kaakkoon suuntautunutta sokkeloa. Seudun suurimpia karuja ja kirkasvetisiä järviä ovat Keitele, Konnevesi, Kivijärvi, Kolima ja Nilakka. Etelässä maisemiin tuo vaihtelua lähes pohjois-etelä suuntainen Sisä-Suomen reunamuodostuma ja siihen liittyvät luoteesta kaakkoon suuntautuvat harjujaksot. Myös kallioperän murtumat ja järvien muotokieli noudattavat samaa luode-kaakko rytmiä. Jyväskylän-Laukaan tuntumassa on viljelyyn hyvin soveltuvia savikkoalueita kallioiden ja harjustojen lomassa. Konneveden selkävesien etelä- ja itäpuolella maasto on jyrkkäpiirteisimmillään. Metsällä on suuri merkitys kaikkialla. Viljelmät sijaitsevat usein rantojen tuntumassa. Asutus on perinteisesti sijoittunut joko laaksoihin vesistöjen lähettyville tai mäkien harjanteille. (Ympäristöministeriö 1993a) kulttuuriympäristö. Asutus on perinteisesti sijoittunut vesistön varsille viljelyyn kelpaavien savikoiden äärelle. Huomattavimmat asutustihentymät ovat Koskenkylässä, Lehtolassa, Muittarissa ja Mahlussa. Kolkanniemessä sijaitseva Saarijärven vanhan pappilan miljöö on valtakunnallisesti merkittävä rakennettu ympäristö (RKY 2009) ja merkittävä osa alueen kulttuurihistoriaa. Uudempi asutus noudattaa perinteistä sijaintia rantojen läheisyydessä pienillä kummuilla, metsän ja pellon rajassa. Saarijärven reitin ympäristö on suosittua kesämökkialuetta. Maatalous on pienimuotoista, mutta elinvoimaista, pääasiassa keskittynyt viljelyyn ja maidontuotantoon. Metsätalous on tärkeä taloudellinen tuki viljelijöille. Maanviljelystä ollaan pikku hiljaa luopumassa etenkin pienillä tiloilla. Moni alueen asukkaista käykin töissä Saarijärven kirkonkylällä. Maisemakuva on koko alueella tasapainoinen ja edustaa tyypillisimmillään alueen monipuolista kulttuuri- ja luonnonmaisemaa. Maakunnallisesti arvokkaat maisema-alueet Hankealueelle ei sijoitu maakunnallisesti arvokkaita maisema-alueita. 2.2 Arvot Valtakunnallisesti arvokkaat maisema-alueet Hankealueella ei sijaitse valtakunnallisesti arvokkaita maisema-alueita. Lähin valtakunnallisesti arvokas maisema-alue Saarijärven reitin kulttuurimaisemat sijoittuu hankealueen länsi- ja lounaispuolelle noin yhdeksän kilometrin päähän lähimmistä voimaloista. Saarijärven reitin kulttuurimaisemat Keski-Suomen valtakunnallisesti arvokkaiden maisema-alueiden päivitysinventoinnissa 2014 aluetta esitetään laajennettavaksi pohjoisen ja idän suuntaan. Kolkanlahden RKY 1993-alue sekä Länsi-Kalmarin maakunnallisesti arvokas maisema-alue on tarkoitus ottaa mukaan rajaukseen. Mikäli uusi rajaus hyväksytään, pienenee etäisyys hankealueeseen nähden huomattavasti. Etäisyyttä lähimpään voimalaan olisi vajaat neljä kilometriä. Seuraava teksti on lainaus edellä mainitusta päivitysinventoinnista. Saarijärven reitin maisema-alue edustaa vaihtelevaa metsäisten mäkimaiden, reittivesien ja rantaviljelysten luonnehtimaa kulttuurimaisemaa. Rakennuskanta on suurelta osin vanhaa, perinteistä ja suhteellisen hyväkuntoista. Maisemakuva on vaihtelevaa ja pienipiirteistä. Saarijärven reitin vesistö Tuhmalammilta Mahlunjärvelle kuuluu Naturaan (rantojensuojeluohjelma). 5-12 kilometrin etäisyydelle lähimmistä tuulivoimaloista sijoittuu neljä kohdetta: Seuraavat tekstit on lainattu Keski-Suomen maakuntakaavan alueluettelosta. Rahkola, etäisyys lähimmästä voimalasta noin seitsemän kilometriä. Rahkolankylän maisema on rehevää maatalousmaisemaa. Maisemaa rikastavat useat järvet ja niitä toisistaan erottavat kannakset. Vesistöjen runsaus sekä vesistöjen ja metsän vuorottelevuus luovat vivahteikkuutta. Vanhoja pihapiirejä hoidettuine rakennuksineen on etenkin alueen itäosassa. Läheisyys Saarijärven keskustaan tekee alueesta vetovoimaisen; maisema-arvojen säilyminen edellyttää huolellista suunnittelua. (Keski-Suomen maakuntakaavan alueluettelo) Länsi-Kalmarin alue sijoittuu lähimmillään noin 10,3 kilometrin päähän lähimmästä voimalasta. Länsi-Kalmari on Saarijärven reitin maisemaa tyypillisimmillään. Maisemassa vuorottelevat vesistöt, kumpuilevat ranta-alueille keskittyneet viljelykset ja tilojen pihapiirit. Pienasutus on sijoittunut maantien varteen. Maatilat sijaitsevat syrjempänä lähellä rantoja, niemissä peltojen ympäröiminä. Rakennuskanta on eri aikakausilta mutta muodostaa tasapainoisen kokonaisuuden. (Keski-Suomen maakuntakaavan alueluettelo) Luonnonmaiseman keskeinen elementti on vaihteleva reittivesistö. Metsät ovat pääosin mäntyvaltaisia, rinteitä peittävät tummat kuusikot. Rannoilla on myös lehti - ja sekametsiä. Korkeat mäet nousevat reittiveden molemmin puolin. Saarijärven reitin vesistö Tuhmalammilta Mahlunjärvelle kuuluu Naturaan (rantojensuojeluohjelma). Sijaintinsa sekä hyvien vesi- ja tieyhteyksien johdosta alueelta on ollut hyvät yhteydet länteen ja itään, jonka ansiosta on muovautunut monivaikutteinen Pajupuro, etäisyys lähimmästä voimalasta noin 10,8 kilometriä. Pajupuron kylä sijoittuu eteläpohjoinen-suuntaiseen Murronjokilaaksoon. Maiseman peruselementtejä ovat jokilaakso, sen rinteiden avarat pellot ja nauhamaisesti tietä seuraava asutus. Paikoin rakennukset sijaitsevat tiiviisti tien molemmin puolin. Rakennuskannassa on toisaalta vanhoja maatiloja ja pienasumuksia, toisaalta uudempia omakotitaloja. (Keski-Suomen maakuntakaavan alueluettelo)
Haapalamminkankaan tuulivoimayleiskaavan maisemaselvitys 5 (27) Aho-Vastinki, etäisyys lähimmästä voimalasta noin 11,5 kilometriä. Seuraava teksti on lainaus Keski-Suomen maakunnallisesti arvokkaiden maisema-alueiden ja perinnemaisemien päivitys- ja täydennysinventoinnista 2004 2005. Maisemakuvaa hallitsee loivasti kumpuileva viljelymaisema ja tasapainoinen rakennuskanta. Teiden varsilla ja peltosaarekkeilla kasvaa monilajista rehevää puustoa (pihlaja, leppä, koivu, havupuut), joka elävöittää maisemaa. Aho- Vastingin kyläympäristö on elävää ja kauniisti hoidettua maaseutumaisemaa. Maatalouden jatkuminen on pitänyt vanhan kulttuurimaiseman tuntua hienosti yllä. Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt (RKY 2009) Hankealueelle ei sijoitu valtakunnallisesti merkittäviä rakennettuja kulttuuriympäristöjä. 5-12 kilometrin etäisyydelle lähimmistä tuulivoimaloista sijoittuu kaksi kohdetta: Kohteiden tekstiotteet on lainattu Museoviraston internetsivustolta. Kolkanniemen pappila, etäisyys lähimmästä voimalasta noin 5,3 kilometriä. Kolkanniemen pappila on Virtain ja Punkalaitumen pappiloiden ohella luonteenomainen esimerkki 1800-luvun lopun rakennustaiteellisista tavoitteista ja sillä on tärkeä merkitys hahmoteltaessa pappilarakentamisen historian kokonaiskuvaa. Kolkanniemi sijaitsee Saarijärven Pappilanlahteen työntyvän niemen kärjessä pappilan maatilaan kuuluneiden peltojen ympäröimänä ja sillä on maisemallinen näköyhteys järven takana sijaitsevaan kirkkoon. Rakennus on ajalleen tyypillinen huvilamainen talo, jolle on leimallista epäsymmetrisyys ja suuret suippokaariset ikkunat. Pappilaan liittyy myös laaja puisto ja puutarha. Saarijärven vanha osa, etäisyys lähimmästä voimalasta noin 7,7 kilometriä. Saarijärven vanhan keskuksen kirkollinen, hallinnollinen ja kaupallinen rakennuskanta muodostaa edustavan perinteisen kirkonkylämiljöön. Voimakkaasti kasvaneen ja uusiutuneen keskustataajaman tuntumassa sijaitseva kirkko ja tapuli sekä laaja kirkkotarha ja siihen liittyvä hautausmaa Saarijärven Paavo -patsaineen ovat paikkakunnan identiteetin kantavat tekijät. Kirkon edustalla on avara ja puistomainen urheilupuisto. Kappale Saarijärven kirkonkylän historiaa on säilynyt kirkon ohitse kulkevan maantien varrella. Tarvaalan kappalaisen pappilaan päättyvän tieosuuden varrella on rakennuksia, jotka antavat käsityksen kirkonkylän vanhasta rakenteesta, kunnallishallinnon ja kaupan rakentamistavasta. Merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt (RKY 1993)/ Maakunnallisesti arvokkaat rakennetut kulttuuriympäristöt Entisiä valtakunnallisesti merkittäviä rakennettuja kulttuuriympäristöjä (RKY1993), jotka voidaan nykyään pääsääntöisesti rinnastaa maakunnallisesti merkittäviin rakennettuihin kulttuuriympäristöihin, ei sijoitu hankealueelle. Seuraavat tekstit on lainattu joko museoviraston internetsivustolta http://www.nba.fi/rky1993/ tai Keski-Suomen maakuntakaavan alueluettelon liitteestä: Maakunnallisesti arvokkaat rakennetut kulttuuriympäristöt maakuntakaavassa. 0-5 kilometrin etäisyydelle lähimmistä tuulivoimaloista sijoittuu yksi RKY 1993- kohde sekä yksi muu kohde. Kolkanlahden kulttuurimaisema (RKY 1993) sijoittuu lähimmillään noin 3,7 kilometrin päähän tuulivoimaloista. Kolkanlahden kylä sijaitsee Saarijärven pohjoisrannalla samannimisen lahden rannoilla. Saarijärven kirkkoherran virkatalo sijoitettiin Kolkanniemeen 1639. -Kolkanniemen pappilan puinen päärakennus rakennettiin 1898-1904 (K.V. Reinius). Arkkitehti Bertel Jung teki jo rakenteilla olevaan pappilaan 1901 muutospiirustukset, joiden mukaan työ saatettiin loppuun. Rakennus korjattiin 1953 lastenkotia varten, joka toimi siinä 1954-84. - Kolkanlahden vanhainkoti on sijoitettu entisen Kolkanlahden säätyläistilan maille. Tilan vanha, 1780-luvulla rakennettu ja 1800-luvulla lisätty päärakennus on museona. Sen yläkerrassa on täällä 1820-luvulla kotiopettajana toimineen J.L.Runebergin huone. Vanhoista talousrakennuksista ovat säilyneet kivinavetta, jääkellari ja kaksi aittarakennusta. Vanhainkodin entinen päärakennus on rakennettu vuosisadan vaihteessa ja korotettu 1934. Kohdenro 391 Saarijärven metsäoppilaitos sijoittuu lähimmillään noin 4,2 kilometrin päähän tuulivoimaloista. Saarijärven metsäoppilaitos on perustettu Kolkanlahteen vuonna 1949 entisen Saarijärven reservikomppanian tiloihin. Saarijärven tarkka-ampujapataljoonan kasarmirakennukset rakennettiin Yleisten rakennusten ylihallituksen suunnittelemana vuosina 1882 1883. Alueelle valmistui mm. miehistörakennus, upseeri- ja aliupseerirakennukset, ulkohuonerakennus, varastoja, saunarakennus ja sairastupa. Komppania toimi Kolkanlahdessa vuosina 1883 1899. 1940- ja 1950-luvulla vanhat rakennukset korjattiin ja uusia koulurakennuksia rakennettiin metsäoppilaitoksen käyttöön arkkitehti Saionmaan suunnitelmien mukaisesti. 1980-luvulla alueelle rakennettiin jälleen uusia koulu-, asuin- ja varastorakennuksia. Alue on rakennuskannaltaan kerroksellinen, sota- ja sivistyshistoriallinen miljöö, jolla on myös maisemallista ja rakennushistoriallista arvoa. (Keski-Suomen maakuntakaava, alueluettelon liite) 5-12 kilometrin etäisyydelle lähimmistä tuulivoimaloista sijoittuu yksi RKY 1993- kohde sekä 11 muuta kohdetta: Saarijärven kirkko ympäristöineen (RKY 1993) sijoittuu lähimmillään noin 7,7 kilometrin päähän tuulivoimaloista.
Haapalamminkankaan tuulivoimayleiskaavan maisemaselvitys 6 (27) Saarijärven kirkko ja tapuli ovat säilyttäneet hallitsevan asemansa ympäristönsä uudistumisesta huolimatta. Kirkon eteläpuolella sijaitseva urheilukeskus on pitänyt kirkkonäkymän avoimena. Kirkon itäpuolella on säilynyt joukko vanhan kirkonkylän rakennuskantaa. -Saarijärven puukirkko on rakennettu Jaakko Kuorikosken johdolla 1846-49 (IK). Muodoltaan se on tasavartinen, sisäviisteinen ristikirkko, jonka kahdeksankulmaista keskiötä kattaa lanterniiniin päättyvä suuri kupoli. Kirkkoa on korjattu mm. 1930 (K.S. Kallio) ja 1961 (V. Leistén). Erillinen, puinen kellotapuli on vuodelta 1865 (H. Kuorikoski). Kirkkoa ja tapulia ympäröivä vanha hautausmaa on ollut käytössä 1600-luvulta. -Ilolantien vanhasta liikeraitista on säilynyt kirkon tuntumassa mm. entinen Saarijärven Säästöpankin liiketalo Säästölä vuodelta 1909 (Y. Blomsetdt). -Kirkon itäpuolella on Paavon museon ja Kunnantuvan muodostama kokonaisuus. Paavon museon päärakennus on 1870-luvulta -Tarvaalan pappila on rakennettu 1800-luvun lopussa (K.V. Reinius) Kohdenro 374 Iso-Ahola sijoittuu lähimmillään noin 7,4 kilometrin päähän tuulivoimaloista. Iso-Ahola on entinen virkatalo, jonka kruununvouti Daniel Danielson osti 1830- luvulla. Tuolloin pihapiiriin rakennettiin asuinrakennus, pitkä aittarakennus ja kansliarakennus. Harmaakivinen navetta on vuodelta 1915 ja riihi 1860 1870- luvulta. Päärakennus on tyyliltään klassinen hirsirakennus, jossa on pilasterit ja kuusiruutuiset ikkunat. Sen rakensivat pohjalaiset kirvesmiehet. Rakennusta on muutettu 1960-luvun peruskorjauksessa, jolloin siihen tehtiin pieni saunasiipi sivukamarituvan ja keittiön tilalle ja samalla lisättiin uusi umpikuisti. Myös kansliarakennus on pohjalaisten kirvesmiesten rakentama. Siinä on kuusiruutuiset ikkunat, kissanpenkit ja päädyissä lunetti-ikkunat. (Keski- Suomen maakuntakaava, alueluettelon liite) Kohdenro 387 Päiväkummun päiväkoti ja kansalaisopisto sijoittuu lähimmillään noin 7,4 kilometrin päähän tuulivoimaloista. Saarijärven kirkonkylän kansakoulu perustettiin vuonna 1868 ja oma koulurakennus saatiin 1870 1880 -luvulla. Koulun suunnittelijana toimi Maanviljelyskoulun johtaja O.W. Wadenstjerna. Rakennus on kookas, aumakattoinen ja kertaustyylinen hirsirakennus, joka on vuorattu vyöhykkeittäin. Vastapäätä rakennusta sijaitsee nykyisin päiväkotina toimiva entinen opettajien asuinrakennus ja alakoulu vuodelta 1929. Tyyliltään klassisen rakennuksen on suunnitellut rakennusmestari Jalmari Kuronen. Aitta purettiin 1989 ja siirrettiin Sampolan pihaan Lannevedelle. (Keski-Suomen maakuntakaava, alueluettelon liite) Kohdenro 393 Sivula sijoittuu lähimmillään noin 7,8 kilometrin päähän tuulivoimaloista. Sivulan tila sijaitsee Heräjäjärven rannassa omana kokonaisuutenaan. Yhtenäiseen pihapiiriin kuuluu monipuolisesti erilaisia rakennuksia pääasiassa 1910- ja 1920-luvulta. Kaksi mansardikattoista poikkipäätyä käsittävä kookas päärakennus on saanut nykyasunsa 1910 1920 -luvulla. Toinen, myös mansardikattoinen, 1970-luvulla voimakkaasti peruskorjattu asuinrakennus on vuodelta 1916. Muita pihapiirin rakennuksia ovat hirsinen navetta vuodelta 1916, näyttävä kaksikerroksinen aitta ja sauna 1920-luvulta, liiteri ja kolmas asuinrakennus. (Keski-Suomen maakuntakaava, alueluettelon liite) Kohdenro 384 Pajuniemi sijoittuu lähimmillään noin 9,4 kilometrin päähän tuulivoimaloista. Pajuniemen rakennus sijaitsee samannimisessä niemessä uudemman rakennuskannan ympäröimänä. Pajuniemi valmistui alkujaan Kymi-yhtiön uittopäällikkö Liliukselle 1880 1890 -luvulla. Rakennus on aumakattoinen ja kertaustyylinen asuinrakennus, jossa on karoliininen pohjakaava. Hirsitalossa on veistettyjen pylväiden kannattelema kuisti ja T-malliset ikkunat. Rakennus on säilynyt hyvin alkuperäisasussaan, myös sisätiloiltaan. Pihapiirissä on lisäksi katoksellinen saunarakennus. (Keski-Suomen maakuntakaava, alueluettelon liite) Kohdenro 185 Kallioniemi sijoittuu lähimmillään noin 9,5 kilometrin päähän tuulivoimaloista. Kallioniemi on ollut Niemelän talon torppa, joka itsenäistyi 1920-luvulla. Entisen torpan pihapiirissä on keittiöstä ja kahdesta kamarista muodostuva asuinrakennus vuodelta 1948, harmaapintainen aitta-talli -rakennus 1800-luvun lopusta, hirsinen ja harmaantunut navetta 1900-luvun alusta, aitasta tehty sauna ja hieman sivummalla riihi 1900-luvun alusta. Pihapiiri edustaa torpasta pientilaksi muuttuneen tilan ajallisesti kerroksellista pihakokonaisuutta. Tilan rakennukset ovat säilyneet hyvin. (Keski-Suomen maakuntakaava, alueluettelon liite) Kohdenro 389 Riekonkoski Taipaleenlahti sijoittuu lähimmillään runsaan 10 kilometrin päähän tuulivoimaloista. Riekonkoski ja Taipaleenlahti ovat Mahlujärven ja Saarijärven välistä vesistöosuutta, jossa Mahlunjärvi supistuu kahdeksi peräkkäiseksi koskeksi, Riekonkoskeksi ja Taipaleenkoskeksi. Mahlunniemestä Riekonlahteen ulottuu lähes yhtenäinen rantapeltokaistale, jossa maatilarakentaminen asettuu tasapainoisesti maisemaan. Riekon talon pihapiirissä on kaksikerroksinen ja aumakattoinen mahdollisesti pohjalaisten kirvesmiesten rakentama asuinrakennus 1840-luvulta, riviaitta 1800-luvun lopulta (sivulla luhtiaitta) ja hirsinen navetta 1800-luvulta. Taipaleen tilan pihapiirissä on komea pohjalaistyylinen päärakennus vuodelta 1842, navetta 1920-luvulta ja kookas riihi. Taipaleen lähellä sijaitsee Siltalan eli Uus-Taipaleen pientila, jonka pihapiirissä on 1890-luvulla valmistunut jugendtyylinen päärakennus, samanikäinen navetta-, talli ja liiterirakennus ja pikkuaitta. (Keski-Suomen maakuntakaava, alueluettelon liite) Kohdenro 388 Rahkolan kylän raitti sijoittuu lähimmillään runsaan 10 kilometrin päähän tuulivoimaloista. Rahkola on maakunnallisesti arvokas maisema-alue. Maisema on rehevää vesistöjen rikastamaa maaseutumaisemaa. Viljellyt rannat ja jokivarret antavat alueelle vehmaan leiman. Kylätien varteen asettuu tiiviimpi asutusrypäs, jossa sijaitsevat mm. Kivenpellon, Konttikallion ja Likopellon tilat. Kivenpellon
Haapalamminkankaan tuulivoimayleiskaavan maisemaselvitys 7 (27) 23.9.2015, Korjaus tehty 26.11.2015 pihapiirissä ovat jugendtyylinen päärakennus, kaksikerroksinen aittarakennus 1800-luvulta, pikkuaitta 1800-luvulta, navetta 1950-luvulta ja varastorakennus. Likopellon pihaan kuuluvat asuinrakennus 1800-luvulta, kaksikerroksinen aittarakennus vuodelta 1933, vanha vilja-aitta, kivinavetta ja talousrakennus. Vuonna 1936 valmistuneen Konttikallion talon on suunnitellut rakennusmestari Jalmari Kurosen. Rakennus edustaa klassismia. Pihassa sijaitsee lisäksi 1930- luvun kaksikerroksinen piharakennus. Vastapäätä Konttikalliota on maatila, jonka rakennuskantaan kuuluu muun muassa 1800- ja 1900-luvun vaihteen päärakennus, lohkokivinavetta, pariaitta ja 1940-luvun aittarakennus. (Keski- Suomen maakuntakaava, alueluettelon liite) Kohdenro 184 Jokela sijoittuu lähimmillään noin 10,1 kilometrin päähän tuulivoimaloista. Jokela sijaitsee heinittyneiden peltojen ympäröimänä. Sen pihapiirissä on pienen tuvan käsittävä asuinrakennus, pieni hirsinen navetta, savusauna, puuliiteri ja hirsinen venekoppeli. Rakennukset ovat perinteisiä, vuoraamattomia ja kooltaan hyvin pieniä. Pihapiiri on säilyttänyt alkuperäisen asunsa ja se edustaa harvinaistunutta mäkitupalaisasutusta 1930-luvulta. (Keski-Suomen maakuntakaava, alueluettelon liite) Kohdenro 375 Juhola sijoittuu lähimmillään noin 11,4 kilometrin päähän tuulivoimaloista. Tappereiden taiteilijakoti Juhola sijaitsee Tarvaalassa. Marko, Harri, Kain ja Yrjö Tapper ovat viettäneet siellä lapsuuttaan. Juho Mikonpoika Tappereiden veljesten isoisoisä perusti tilan 1800-luvun lopulla. Pihapiirissä sijaitsevat vanhan päärakennuksen tilalle vuonna 1947 valmistunut asuinrakennus, sementtitiilinen ja pärekattoinen navetta (1938), vanha aitta (muutettu saunaksi 1930-luvulla) ja piharakennus. Sivummalla on vanha lato, rantasauna ja ns. Hiiskula, joka oli Kain Tapperin kesäpaikka. Navetta toimii kesägalleria Jarskana. Nykyisin kaupungin omistama Juholan tila on kulttuuri- ja taidehistoriallisesti arvokas asuinmiljöö. Se kuvastaa Tapperin taiteilijaveljesten kotipaikkaa ja pieneläjän asuinympäristöä. (Keski-Suomen maakuntakaava, alueluettelon liite) 3 Kaava-alueen lähimaisema 3.1 Maisemarakenne vuonna 1923. Rakennus on jugendtyylinen ja vuorattu hirsirakennus ja sen katon lappeet on aumattu. Rakennusta koristavat pieniruutuiset ikkunat. Lehtolan seurantalo on tyypillinen 1900-luvun alun seurantalo. Sisätilat on uudistettu ja tilat ovat edelleen nuorisoseuran ja kansalaisopiston käytössä. Rakennus sijaitsee paikallisesti merkittävällä paikalla kylätien varressa. (Keski-Suomen maakuntakaava, alueluettelon liite) Hankealue sijoittuu metsäiselle selännealueelle. Kaavaillut voimalapaikat sijoittuvat selänteen laelle. Selänteen väliin jäävissä painanteissa on kosteikkoja. Hankealueen pohjoisosassa on myös pitkänomainen lampi. Maasto on melko vaihtelevaa. Hankealueen korkein kohta sijaitsee hankealueen keskiosassa. Se yltää noin 220 metriin (mpy). Alavimmillaan suunnittelualue on noin 190-195 metriä meren pinnan yläpuolella. Suhteelliset korkeuserot viiden kilometrin säteellä hankealueesta ovat suuret, sillä Saarijärven pinnasta hankealueen korkeimmalle kohdalle on korkeuseroa reilut 100 metriä. Hankealuetta ympäröi lähes joka suunnassa vähintään kilometrin levyinen metsävyöhyke. Hankealueen ympärillä on paljon pienehköjä järviä. Lähin niistä on hankealueen pohjoispuolelle sijoittuva pitkänomainen Suolikko, josta on lähimmillään etäisyyttä noin 1,4 kilometriä voimaloille. Viljelyalueita on melko vähän. Isoimmat pellot löytyvät Kolkanlahden rannalta. Asutusta löytyy rannoilta, teiden varsilta ja viljelyalueiden yhteydestä. Topografiassa ja maisemakuvassa ylipäätänsä on jossain määrin havaittavissa jääkauden synnyttämä luode-kaakko suuntautuneisuus. Kohdenro 380 Leuhun ala-aste sijoittuu lähimmillään noin 11,5 kilometrin päähän tuulivoimaloista. Leuhun koulu sijaitsee Pajupuron maantien varressa. Koulu aloitti toimintansa vuonna 1923 mutta oma koulurakennus saatiin vasta vuonna 1942. Koulun piirustukset on laatinut rakennusmestari Jalmari Kuronen jo vuonna 1931. Rakennus on puolitoistakerroksinen, satulakattoinen ja vaakavuorattu hirsirakennus. Siinä on kaksi avokuistia ja kuusi- sekä kahdeksanruutuiset ikkunat. Koulu edustaa ajalleen tyypillistä pelkistettyä klassismia, jossa näkyy 1940-luvun vaikutus. Pihapiirissä on lisäksi tyyliltään klassinen talousrakennus ja pieni saunarakennus. (Keski-Suomen maakuntakaava, alueluettelon liite) Kohdenro 379 Lehtolan seurantalo sijoittuu lähimmillään runsaan 12 kilometrin päähän tuulivoimaloista. Lehtolan nuorisoseura perustettiin vuonna 1900. Seurantalo valmistui Keski- Suomen maanviljelysseuran rakennusmestari K. A. Korjan piirustusten mukaan
Haapalamminkankaan tuulivoimayleiskaavan maisemaselvitys 8 (27) 3.2 Maisemakuva Hankealue sijoittuu talousmetsävyöhykkeelle, jota on osittain hakattu. Hankealueelle sijoittuu kaksi lampea sekä joitakin soita ja soistumia. Alueella on myös jonkin verran metsäautotiestöä. Itse hankealue on maisemakuvaltaan varsin tavanomainen. Näkymä Suolikkojärven rannalta kohti suunniteltua tuulivoimapuistoa Kun alueen maisemakuvaa tarkastelee hieman laajemmin, noin viiden kilometrin säteellä kaavaillusta tuulivoimapuistosta, on maisemakuvalle tunnusomaista mäkisyys ja sen myötä suuret korkeusvaihtelut sekä lukuisat vesistöt. Enintään viiden kilometrin säteelle sijoittuvat järvet ovat pääsääntöisesti kooltaan melko pieniä lukuun ottamatta (isoa) Saarijärveä, joka sijoittuu vain Kolkanlahden osalta vyöhykkeeseen. Peltoja on melko vähän. Suurimmat niistä löytyvät Saarijärven Kolkanlahden ympäriltä. Peltojen ja järvien yli avautuvat hienot näkymät ovat tarkastelualueen vahvuuksia. Kolkanlahden ympäristössä maiseman pienipiirteisyys tekee siitä muutosten sietokyvyltä heikohkon. Muulta osin viiden kilometrin säteellä hankealueesta on varsin peitteistä ja maisemakuva on monin paikoin sulkeutunut. Alueelta löytyy joitakin viehättäviä tieosuuksia, jolta avautuu hienoja ja vaikuttavia näkymiä ympäristöön. Tällaisia tieosuuksia löytyy lähinnä Kolkanlahdesta. Maisemakuvallisesti edustavimmat alueet sijoittuvat kaavaillun tuulivoimapuiston eteläpuolelle Kolkalahden ympäristöön sekä pohjoispuolelle Suolikkojärven rannalle. Osa tarkastelualueen hienoista näkymistä avautuu tuulivoimapuistoalueesta poispäin. Muutamia tärkeitä näkymiä avautuu kuitenkin myös hankealueen suuntaan. Niistä mainittakoon näkymät Kolkanniemestä ja paikoin Kolkanlahden rannalta sekä Suolikko-järven pohjoisrannalta, jonne sijoittuu loma-asutusta. 4 Tuulivoimapuisto maisemassa Näkymä Iso-Löytänän lounaispuolelta kohti suunniteltua tuulivoimapuistoa Tuulivoimaloiden rakentamisen vaikutukset liittyvät olennaisesti niiden aiheuttamiin näkyviin muutoksiin maisemassa. Tuulivoimalat voivat saada aikaan esteettisen haitan rikkomalla eheitä tai yhtenäisiä kulttuurihistoriallisia miljöitä tai aiheuttamalla häiriön maisemaan, yksittäisen kohteen läheisyyteen. Tuulivoimaloiden vaikutukset ulottuvat laajalle alueelle niiden korkeudesta johtuen. Tuulivoimalan suuri koko voi aiheuttaa kilpailutilanteen voimalan ja olemassa olevien maisemaelementtien kesken. Lisäksi hämärän ja pimeän aikaan voimaloiden näkyvyyttä korostavat lentoestevalot. Tuulivoimapuistohankkeissa suoria maisemavaikutuksia aiheutuu tuulivoimaloiden lisäksi voimajohdoista ja niihin liittyvistä rakenteista, sähköasemista sekä uusista ja parannettavista alueelle johtavista tieyhteyksistä. Tuulivoimaloiden koosta johtuen niiden laaja-alaisimmat ympäristövaikutukset ovat visuaalisia. Melun, varjostuksen, uusien tieyhteyksien ja voimajohtojen aiheuttamat vaikutukset ovat luonteeltaan paikallisia. Myös rakentamisen aikaiset vaikutukset luetaan paikallisiin vaikutuksiin. Maisemavaikutusten merkittävyys riippuu muun muassa siitä, miten laajasti tuulivoimalat hallitsevat maisemakuvaa tai miten merkittäviä yksittäiset elementit ovat. Vaikutuksen merkittävyys korostuu, jos maisema on arvokas tai herkkä ja muutosten sietokyky heikko. Vaikutuksen laajuuteen vaikuttavat osaltaan muun muassa voimaloiden lukumäärä sekä maisematilan ominaisuudet, kuten maaston, kasvillisuuden ja rakennusten aiheuttama katvevaikutus. Tuulivoimalat voivat aiheuttaa myös estevaikutuksia. Tietystä suunnasta katsottuna ne voivat peittää esimerkiksi tärkeäksi koetun maamerkin. Tuulivoimaloiden
Haapalamminkankaan tuulivoimayleiskaavan maisemaselvitys 9 (27) näkyvyyteen vaikuttavat muun muassa niiden korkeus, väritys ja rakenteiden koko. Havainnoinnin ajankohdalla, esimerkiksi vuodenajalla on myös merkitystä. Hetkelliseen näkyvyyteen vaikuttavat ilman selkeys ja valo-olosuhteet (Weckman 2006). Lisäksi on syytä muistaa, että maiseman muutoksen kokeminen on aina subjektiivista. Siihen vaikuttaa muun muassa havainnoijan suhtautuminen ympäristöön ja tuulivoimaloihin. Tuulivoimapuiston toteuttamisen myötä hankealue muuttuu energiantuotantoalueeksi. Perustusten rakentamisesta aiheutuu paikallisia maisemavaikutuksia, samoin maakaapeleiden asentamisesta. Sähkö siirretään maakaapeleita pitkin tuulipuiston omalle sähköasemalle, josta liityntä kantaverkkoon tehdään ilmajohtona. Tuulivoimaloille joudutaan myös rakentamaan uusia tieyhteyksiä. Tuulivoimaloiden osien kuljettaminen paikalle vaatii noin 4,5 metrin levyisen avoimen kulkuaukon. Kaarteissa tilaa vaaditaan vielä enemmän. Kunkin tuulivoimalan keskipisteen ympäristöstä puusto raivataan kokonaan ja pinta tasoitetaan noin 0,25 hehtaarin alueelta. Kullekin voimalaitokselle rakennetaan betoniperustus. Mikäli roottorin kokoonpanotekniikka sitä edellyttää, on puusto raivattava lähes koko roottoripinta-alan alueelta. Nosturipuomin kokoamista varten on puustoa raivattava lisäksi noin 170 x 5 metrin suuruiselta alueelta. 5 Tuulivoimapuiston vaikutukset maiseman ja kulttuuriympäristön arvoalueisiin Eniten maisemakuvaan kohdistuvia vaikutuksia aiheutuu 0-5 kilometrin säteellä kaavailluista tuulivoimaloista. Ne kohdistuvat lähinnä riittävän laajoihin avotiloihin, kuten esimerkiksi vesistöihin ja peltoihin sekä niiden kautta kulkeviin teihin tai tuulivoimapuiston suuntaisiin avonaisiin akseleihin. On kuitenkin muistettava, että puustosta, rakennuksista ja rakenteista syntyvän katvevaikutuksen johdosta voimalat eivät suinkaan näy kyseisellä etäisyysvyöhykkeellä kaikkialle ja näkyessäänkin ne näkyvät usein vain osittain. Toisaalta pakoin ne näkyvät todella suurina ja massiivisina vieden huomion kaikelta muulta. Hankealueen lähiympäristössä Haapalamminkankaan tuulivoimapuiston tuulivoimalat voidaan parhaiten erottaa ympäröiviltä vesistöalueilta, kuten Suolikko järveltä, (pieneltä) Saarijärveltä ja (isolta) Saarijärveltä sekä näiden sopivasti suuntautuneilta rannoilta. Voimaloita näkyy myös Kolkanlahtea ympäröiviltä pelloilta sekä pienemmiltä lähiympäristön järviltä tai lammilta, kuten Peukalolammelta, Pirttijärveltä, Saariselta ja Mätäsjärveltä. Kyseisillä alueilla tuulivoimalat tai osa niistä näkyy puuston muodostaman silhuetin takaa esteettä. Suurikokoinen metsän latvuston yläpuolella kohoava tuulivoimala kiinnittää tuolla etäisyydellä väistämättä huomiota. Alueiden luonne muuttuu nykyistä huomattavasti teknologisempaan suuntaan. Hankealueen lähiympäristössä (<5 km) sijaitsee melko runsaasti loma-asutusta, yksi varsinainen asutuskeskittymä sekä muulta osin harvakseltaan asutusta. Asutusta on keskittynyt Kolkanlahden ympäristöön hankealueen eteläpuolelle. Loma-asutusta on eniten järvien rannoilla. Noin 1,4 kilometrin etäisyydelle lähimmistä voimaloista sijoittuvan Suolikon pohjoisrannalta sekä pienen Saarijärven itärannalta käsin (etäisyyttä alle neljä kilometriä) voimalat tai osa niistä näkyy hyvin. Näkymäanalyysin mukaan näkymäalueella sijaitsee asuinkiinteistöjä lähinnä Kolkanlahdessa ja lomakiinteistöjä lähinnä Suolikon ja pienen Saarijärven itärannalla sekä Saarisen länsirannalla pari lomarakennusta ja Mätäsjärven pohjoisrannalla yksi lähialue -vyöhykkeellä. Yleisesti ottaen tie- ja piha-alueilla sekä peltoalueiden reunoilla puusto katkaisee monin paikoin näkymiä kohti voimaloita. Alueilla on siitä huolimatta jonkin verran kiinteistöjä, joihin tuulivoimaloita näkyy, tavallisesti muutama kerrallaan yhteen katselupisteeseen. Suolikon pohjoisrannalla useiden lomakiinteistöjen ranta- tai piha-alueelle näkyvät kaikki voimalat. Lähin varsinainen tiheämpi asutuskeskittymä on Saarijärven keskustaajama, joka sijoittuu lähimmillään (Koiralammen ja Mustikkakorven osalta) vajaan kuuden kilometrin päähän lähimmästä tuulivoimalasta. Saarijärven keskustan ytimeen on sen sijaan matkaa noin kahdeksan kilometriä. Näkymäanalyysin mukaan ainakaan keskustaajaman pohjoispuoliskolta eikä Koiralammen tai Mustikkakorven alueilta ole näköyhteyttä voimaloille. Paikallisesti tarkasteltuna tuulivoimapuistoalueella ja lähiympäristössä tapahtuu muutoksia tuulipuiston toteuttamisen myötä, sillä maastoa joudutaan muokkaamaan tuulivoimaloiden ja uusien tie- ja voimajohtoyhteyksien rakentamiseksi. Seuraavassa on käsitelty tuulipuiston vaikutuksia arvokkaisiin alueisiin ja kohteisiin etäisyysvyöhykkeittäin: Hankealueelle ei sijoitu maisemallisesti tai kulttuurihistoriallisesti arvokkaita alueita tai kohteita. Lähialueella (<5 km) riittävän suurissa tai tuulivoimapuistoa kohti suuntautuneissa avotiloissa tuulivoimalat muodostuvat usein hallitseviksi elementeiksi, muuttavat maiseman hierarkiaa ja voivat vaikuttaa maisemaarvoihin tai kulttuuriympäristöön. Lähialue vyöhykkeelle sijoittuu Kolkanlahden kulttuurimaisema, joka on maakunnallisella tasolla merkittävä rakennettu kulttuuriympäristö (RKY1993) ja ehdolla myös osaksi uutta valtakunnallisesti arvokasta maisema-aluerajausta. Vyöhykkeelle sijoittuu myös maakunnallisesti merkittävä rakennettu kulttuuriympäristö: Saarijärven metsäoppilaitos. Kolkanlahden kulttuurimaisema-alueelta on monin paikoin näköyhteys voimaloille. Voimaloita näkyy erityisesti arvoalueen vesiosuudelle mutta myös alueen luoteisja lounaisosiin. Lähimmillään etäisyyttä näkymäalueelta voimaloille on noin 4,2 kilometriä. Lieventävänä seikkana voidaan todeta, että maa-alueella pääkatselusuunta on tavallisesti järvelle voimaloista poispäin. Toki esimerkiksi Lehtolantiellä lännestä itään liikuttaessa, voimaloita ei voi välttyä näkemästä. Kokonaisuudessaan arvoalueeseen kohdistuva vaikutus on korkeintaan kohtalainen. Paikallisesti vaikutus voi olla tätä voimakkaampi. Metsäoppilaitokselta ei ole näköyhteyttä voimaloille. Lähin muinaisjäännös sijoittuu noin 3,3 kilometrin päähän lähimmästä voimalasta eikä sille aiheudu häiriötä. Välialueella (5-12 km) riittävän suurissa tai tuulivoimapuistoa kohti suuntautuneissa avotiloissa tuulivoimalat erottuvat selvästi, mutta niiden kokoa tai etäisyyttä voi olla vaikea hahmottaa. Välialue vyöhykkeellä sijaitsee yksi valtakunnallisesti ja neljä maakunnallisesti arvokasta maisema-aluetta. Saarijärven reitin kulttuurimaisemat on valtakunnallisesti arvokas laaja maisemaalue, jota on ehdotettu laajennettavaksi tuulivoimapuiston suuntaan. Maakunnallisia kohteita on seuraavasti: Rahkola, Länsi-Kalmarin alue, Pajupuro ja Aho-Vastinki. Valtakunnallisesti merkittäviä rakennettuja kulttuuriympäristöjä löytyy kaksi: Kolkanniemen pappila ja Saarijärven vanha osa. Maakunnallisesti arvokkaita rakennettuja kulttuuriympäristöjä sijoittuu vyöhykkeelle suuri määrä: Saarijärven kirkko ympäristöineen (RKY1993), Iso-Ahola, Päiväkummun päiväkoti
Haapalamminkankaan tuulivoimayleiskaavan maisemaselvitys 10 (27) ja kansalaisopisto, Sivula, Kallioniemi, Pajuniemi, Riekonkoski-Taipaleenlahti, Rahkolan kylän raitti, Juhola, Leuhun ala-aste, Lehtolan seurantalo ja Heinäjoen museosilta. Useista välialueelle sijoittuvista kohteista ei ole lainkaan tai kunnollista näköyhteyttä voimaloille. Joidenkin laajempien alueiden tiettyihin osiin näkyy jossain määrin voimaloita. Etäisyyttä on kuitenkin monesti sen verran paljon, etteivät voimalat enää erityisemmin häiritse maisemakuvassa. Kriittisimpiä kohteita tässä etäisyysvyöhykkeessä ovat Kolkanniemen pappila, Saarijärven reitin kulttuurimaisemat sekä Rahkola. Näkymäanalyysin mukaan koko Kolkanniemen arvoalueelle näkyisi voimaloita. Ilmakuvatarkastelu kuitenkin osoittaa, että pappilan välittömässä läheisyydessä on puustoa ynnä muuta kasvillisuutta, mikä suurella todennäköisyydellä estää näkymiä tuulivoimapuiston suuntaan itse rakennukselta ja välittömästä pihapiiristä. Sen sijaan piha-aluetta ympäröiviltä pelloilta ja osin pappilalle johtavalta kujanteelta voimaloita näkyy. Kujanteen varrella on myös paikoin kasvillisuutta estämässä näkymiä. Rannan puustovyöhyke voi myös jossain määrin estää näkymiä tuulivoimaloille. Pappilaalueeseen kohdistuva vaikutus on kohtalainen. Saarijärven reitin kulttuurimaisemissa voimaloita näkyy lähinnä itäisen haaran vesiosuudelle. Läntinen haara jää sen verran syvään painanteeseen, ettei voimaloita näy vesialueelle eikä rannoille. Myös itäisen haaran rannat ovat pääosin suuntautuneet siten, ettei näköyhteyttä juuri synny. Heinäniemi tekee poikkeuksen. Etäisyyttä itäisen haaran näkymävyöhykkeeltä voimaloille on lähimmillään lähes 10 kilometriä ja Heinäniemestä vielä huomattavasti enemmän. Vaikutus jää suhteellisen vähäiseksi. Mikäli maisema-alueen laajentamisehdotus hyväksytään, vaikutukset voimistuvat selvästi etäisyyden pienentyessä ja näkymäalueen laajentuessa koskemaan suurta osaa Saarijärven arvoalueeseen kuuluvasta vesialueesta ja ranta-alueita Lintuniemessä ja Kolkanlahden ympäristössä. Myös pohjoiselta laajentumisalueelta Kalmarinselän ympäristöstä näkyy voimaloita tietyiltä peltoalueen osilta. Pohjoisilta näkymäalueilta on etäisyyttä lähimmillään noin 8,5-9 kilometriä. Rahkolan maisema-alueella voimaloita näkyy lähinnä vesialueille mutta myös jossain määrin oikein suuntautuneille rannoille ja rantapelloille. Näkymäalueen pohjoisosista on matkaa voimaloille lähimmillään noin kahdeksan kilometriä. Etelämpää etäisyyttä kertyy pari kilometriä lisää. Etäisyydestä johtuen vaikutukset jäävät kokonaisuudessaan Rahkolan osalta melko vähäisiksi. Alueelle näkyy myös entuudestaan masto. Yhteenveto maisemavaikutusten merkittävyydestä kokonaisuudessaan Maiseman sulkeutuneisuudesta johtuen melko suurella osalla tuulivoimapuistoa ympäröivistä lähialueista vaikutuksia ei joko aiheudu lainkaan tai vain hyvin vähäisessä määrin. Avomaisemien tai järville, tuulivoimapuiston suuntaan, suuntautuvien maisemien kannalta vaikutukset ovat yleisesti ottaen korkeintaan kohtalaisia. Poikkeuksen tekee Suolikko, jonka pohjoisrannan loma-asutuksen maisemakuvalle koituu vähintään kohtalaista haittaa. Pohjoisin voimala on sen verran hallitseva, että vaikutus lähentelee paikoin merkittävää. Myös isolla Saarijärvellä ja Mätäsjärven pohjoisosissa vaikutukset ovat pakoin vähintään kohtalaisia. Arvoalueista eniten vaikutuksia aiheutuu Kolkanlahden kulttuurimaisema-alueelle, Kolkanniemen pappilalle sekä Saarijärven reitin kulttuurimaisemille, erityisesti siinä tapauksessa, mikäli laajennusehdotus hyväksytään. Nykyisellä aluerajauksella vaikutukset ovat suhteellisen vähäisiä. Edellä mainittujen arvoalueiden osalta vaikutukset ovat kokonaisuudessaan kohtalaista luokkaa. Voimaloita ei kuitenkaan näy kaikkialle alueilla, eivätkä ne ole näkyessään erityisen hallitsevia. Paikallisesti vaikutukset voivat olla voimakkaampia. Kaukoalueella (>12km) tuulivoimalat näkyvät laajoihin avotiloihin, mutta maiseman muut elementit vähentävät dominanssia etäisyyden kasvaessa. Kaukoalueelle sijoittuu useita arvokohteita, joista valtaosa on maakunnallisesti merkittäviä rakennettuja kulttuuriympäristöjä. Myös jokunen valtakunnallisesti merkittävä rakennettu kulttuuriympäristö ja muutamia maakunnallisesti arvokkaita maisema-alueita sijoittuu kaukoalueelle. Etäisyyttä on kuitenkin sen verran paljon, että vaikka osa voimaloista näkyisikin joihinkin kohteisiin, tuulivoimapuiston rakenteet ovat osa kaukomaisemaa ja niistä kohteille aiheutuvat haittavaikutukset ovat hyvin vähäisiä.
11 (27) 6 Havainnekuvat Maisemavaikutuksia on myös havainnollistettu eri suunnista laadittujen havainnekuvien avulla. Havainnekuvat ovat arvioita tulevasta tilanteesta. Havainnekuvat on pääsääntöisesti tehty merkittävimmistä näkymäsuunnista, joista tuulivoimalat todennäköisimmin havaitaan ja alueilta, joilla liikkuu ihmisiä. Näkymäsektoreita muodostuu järvien ja peltojen ohella muun muassa kulkuväyliltä ja vesistöjen ääreltä käsin. Kuvasovite 1. Valokuvasovite on Suolikon pohjoisrannalta kohti tuulivoimaloita. Lähimpään voimalaan on etäisyyttä noin kaksi kilometriä. Kaikki viisi voimalaa näkyvät puuston muodostaman silhuetin takaa. Kahdesta voimalasta näkyy yli puolet voimalatornin pituudesta, yhdestä vajaa puolet ja lopuista kahdesta lähinnä voimalatornien huiput ja roottorit. Rauhallisen järvimaiseman luonne muuttuu varsin paljon voimaloiden rakentamisen myötä. Melko luonnontilaista muistuttava eteläranta saa teknologisia piirteitä voimaloiden ilmestyessä taustalle. Voimalat istuvat suhteellisen hyvin maisemaan, vaikka yksi niistä (kuvassa eniten oikealla oleva) hallitseekin sitä melko voimakkaasti. Järven loma-asutuksen maisemakuvan kannalta muutos on lähinnä tuosta pohjoisimmasta voimalasta johtuen vähintään kohtalainen. Kuvasovite 2. Valokuvasovite on Lähteenmäentieltä. Etäisyyttä lähimpään voimalaan on noin 1,7 kilometriä. Kaikki voimalat jäävät katveeseen peltoa kehystävän reunapuuston taakse. Maisemaan ei kohdistu vaikutusta lainkaan. Kuvasovite 3 Valokuvasovite on Lähteenmäentieltä. Etäisyyttä lähimpään voimalaan on noin 1,7 kilometriä. Kaikki voimalat jäävät katveeseen peltoa kehystävän reunapuuston taakse. Maisemaan ei kohdistu vaikutusta lainkaan. Kuvasovite 4. Valokuvasovite on Iso-Löytänän Kaihlalahdelta. Lähimpään voimalaan on etäisyyttä noin 8,8 kilometriä. Voimalat jäävät suurimmaksi osaksi taustalla näkyvän metsän taakse piiloon. Yksi voimaloista jää lisäksi rantapuuston taakse katveeseen. Kolmesta voimalasta näkyy huippu ja yhdestä vähän roottorin siipeä tähän katselupisteeseen. Kuvassa näkyvän lomaasunnon edustalta voimalat oletettavasti näkyvät hieman paremmin, kun yksi niistä ei jää rantapuuston latvuksien taakse piiloon. Siitäkin huolimatta valtaosa voimaloiden pituudesta jää metsän taakse katveeseen. Voimalat eivät enää tältä etäisyydeltä hallitse maisemakuvassa. Vaikutus jää vähäiseksi. Kuvasovite 5 Avautuva näkymä on Ranta-Hänniläntieltä, siltaan liittyvältä maastopenkereeltä. Etäisyyttä lähimpään voimalaan on noin 7,6 kilometriä. Voimalatornien pituudesta valtaosa jää katveeseen maastonmuotojen ja puuston muodostaman silhuetin taakse. Neljästä voimalasta näkyvät roottorit lapoineen, yhdestä pelkästään lapa voimalatornin huipun jäädessä katveeseen. Voimalat eivät juuri häiritse maisemassa vaan sulautuvat varsin hyvin osaksi sitä. Maisemaan kohdistuva haittavaikutus jää vähäiseksi. Kuvasovite 6. Näkymä Merrunniemeltä (Elosaarentie 58), etäisyys lähimpään voimalaan noin 7,7 km. Voimalat jäävät kokonaisuudessaan Karhisaaren puuston taakse peittoon. Ei vaikutusta maisemaan. Kuvasovite 7 Näkymä Kansastenniemeltä lossilaiturilta, etäisyys lähimpään voimalaan noin 7,2 km. Hankealueen läheisyydessä etualalla sijaitseva 117 m korkea telemasto on esitetty vaaleansinisellä värillä yläpuolella olevassa kuvassa voimaloiden 1 ja 2 välissä. Voimaloiden tornien yläosat ja lavat näkyvät kokonaan puuston yläpuolella. Etäisyydestä johtuen vaikutus on vähäinen Kuvasovite 8 Näkymä on pienemmän Saarijärven itärannalta (Saarelantie ~200). Etäisyyttä lähimpään voimalaan on noin 3,7 kilometriä. Viidestä voimalasta näkyy neljä. Kaksi niistä vaikuttaa todella korkeilta johtuen muun muassa siitä, että voimalatornien pituudesta näkyy selvästi yli puolet. Vasemmanpuoleisin voimala on häiritsevin. Kuva on melko utuinen ja siitä syystä voimalat eivät näy kovin selvästi. Kuvan kaltaisella säällä vaikutukset jäävät suhteellisen vähäisiksi. Voimaloiden näkyessä paremmin vaikutukset ovat vasemmanpuoleisimmasta eli voimakkaimmin hallitsevasta voimalasta johtuen vähintään kohtalaiset. Kuvassa näkyy myös korkea masto, joka on jo oleva häiriötekijä maisemassa.
12 (27) Kuvasovite 9 Havainnekuva on Mätäsjärven pohjoisrannalta (Mätäsjärventie 427). Etäisyyttä lähimpään voimalaan on noin 1,8 kilometriä. Mainittakoon, että järven pohjoisrannalle sijoittuu kaksi loma-asuntoa ja toinen niistä aivan kuvauspaikan läheisyyteen. Viidestä voimalasta neljä näkyy. Melko luonnontilaisen oloisen järven luonne muuttuu tuulivoimaloiden tulon myötä. Kolmesta muusta näkyvästä voimalasta aiheutuva vaikutus on selvästi vähäisempi. Loma-asuntojen pihapiiriin sijoittuu puustoa, joka peittää osin näkymiä voimaloille. Kuvasovite 10 Näkymä Kolkanlahdelta (Lehtolantie ~70), etäisyys lähimpään voimalaan noin 4,9 km. Hankealueen läheisyydessä etualalla sijaitseva 117 m korkea telemasto on esitetty vaaleansinisellä värillä yläpuolella olevassa kuvassa voimaloiden 1 ja 2 välissä. Voimalatornien pituudesta valtaosa jää katveeseen maastonmuotojen ja puuston muodostaman silhuetin taakse. Kolmesta voimalasta näkyvät roottorit lapoineen, kahdesta pelkästään lapa voimalatornin huipun jäädessä katveeseen. Voimalat eivät juuri häiritse maisemassa vaan sulautuvat varsin hyvin osaksi sitä. Maisemaan kohdistuva haittavaikutus jää vähäiseksi. Kuvasovite 11 Näkymä Sahinniemi (Riekontie 69), etäisyys lähimpään voimalaan noin 9,5 km. Hankealueen läheisyydessä etualalla sijaitseva 117 m korkea telemasto on esitetty vaaleansinisellä värillä yläpuolella olevassa kuvassa voimaloiden 1 ja 2 välissä. Vaikutus maisemaan on vähäinen etäisyydestä johtuen. Kuvasovite 12 Havainnekuva on Kalmarin suunnalta Lännentieltä (~85). Etäisyyttä lähimpään voimalaan on noin 8,8 kilometriä. Voimalat jäävät katveeseen puuston ja maastonmuotojen taakse. Lehdettömään aikaan yhdestä voimalasta saattaa näkyä vähän lapaa latvusten lomasta, mikäli osaa oikein katsoa. Ei vaikutuksia.
13 (27)!. 12 ( Tuulivoimala!. Havainnekuvauspaikka (1-12) Näkymäalueanalyysi (kpl) 0 1!. 9!. 1 2 3 4 5 5 6 3!. 8 2 1!. 4!. 3!. 2!. 10!. 7!. 11!. 6!. 5 0 1 2 3 4 5 km Näkymäanalyysi ja havainnekuvien kuvauspisteet numeroituina
14 (27) 1. Havainnekuva 1. Näkymä Suolikon pohjoisrannalta (Suolikontie 229), etäisyys lähimpään voimalaan noin 2,0 km.
15 (27) 2. Havainnekuva 2. Näkymä Lähteenmäentieltä, etäisyys lähimpään voimalaan noin 2,0 km.
16 (27) 3. Havainnekuva 3. Näkymä Saarilammen rannalta (Poukkalantie 12), etäisyys lähimpään voimalaan 3,7 km. Hankealueen läheisyydessä sijaitseva 117 m korkea telemasto on esitetty vaaleansinisellä värillä.
17 (27) 4. Havainnekuva 4. Näkymä Iso-Löytänän Kaihlalahdelta (Kalmarin Kangastie ~590), etäisyys lähimpään voimalaan noin 8,8 km.
18 (27) 5. Havainnekuva 5. Näkymä Ranta-Hänniläntieltä (~100), etäisyys lähimpään voimalaan noin 7,6 km.
19 (27) 6. Havainnekuva 6. Näkymä Merrunniemeltä (Elosaarentie 58), etäisyys lähimpään voimalaan noin 7,7 km. Voimalat jäävät kokonaisuudessaan Karhisaaren puuston taakse peittoon.
20 (27) 7. Havainnekuva 7. Näkymä Kansastenniemeltä lossilaiturilta, etäisyys lähimpään voimalaan noin 7,2 km. Hankealueen läheisyydessä etualalla sijaitseva 117 m korkea telemasto on esitetty vaaleansinisellä värillä yläpuolella olevassa kuvassa voimaloiden 1 ja 2 välissä.
21 (27) Havainnekuva 8. Näkymä Saarijärven rannalta (Saarelantie ~200), etäisyys lähimpään voimalaan noin 3,7 km. 8.
22 (27) 9. Havainnekuva 9. Näkymä Mätäsjärven rannalta (Mätäsjärventie 427), etäisyys lähimpään voimalaan noin 1,8 km.
23 (27) Havainnekuva 10. Näkymä Kolkanlahdelta (Lehtolantie ~70), etäisyys lähimpään voimalaan noin 4,9 km. 10.
24 (27) 11. Havainnekuva 11. Näkymä Sahinniemi (Riekontie 69), etäisyys lähimpään voimalaan noin 9,5 km.
25 (27) 12. Havainnekuva 12. Näkymä Kalmarista (Lännentie ~85), etäisyys lähimpään voimalaan noin 8,8 km. Kalmarissa sijaitseva 71 m korkea masto esitetty vaaleansinisellä värillä yläpuolella olevassa kuvassa. Voimalat jäävät kokonaisuudessa lähialueen puuston taakse peittoon.
26 (27) Liitekartta
27 (27)