SYSMÄN JÄTEVEDENPUHDISTAMON PURKUVESISTÖN (Majutvesi) TARKKAILU 2015

VUOSIYHTEENVETO 16.3.2016 SYSMÄN JÄTEVEDENPUHDISTAMON PURKUVESISTÖN (Majutvesi) TARKKAILU 2015 1 YLEISTÄ Sysmän kunnan viemäröinnin toiminta-alueen puhdistetut jätevedet johdetaan avo-ojaa pitkin Majutveden pohjoisosan Kirkkolahteen. Majutvettä on hapetettu Mixox-750 laitteella vuodesta 1987 lähtien. Hapetin on sijoitettu Tuulisaaren syvänteeseen, jonne asti puhdistamolta johdetut jätevedet valuvat pohjanmyötäisesti. Kesästä 2001 lähtien on lisäksi Talasnimen syvänteessä ollut Mixox-500 hapetuslaite. Tarkkailu perustuu Ramboll Finland Oy:n 10.2.2009 päivitettyyn tarkkailuohjelmaan. Näytteitä otettiin neljältä havaintopaikalta (kartta liitteenä 1): Kirkkolahti 046 6821460-3429520 Majutvesi 044 6821050-3430380 Majutvesi 009 6820860-3430100 Majutvesi 010 6820140-3430240 Kirkkolahdella näytteet otettiin yhdestä metristä, 009:llä lisäksi 2-3 m:stä, 010:lla ja 044 lisäksi 5-6 m:stä ja 10 m:stä. Näytteistä määritettiin happipitoisuus, hapen kyllästysprosentti, sähkönjohtavuus, ph, väri, COD Mn, kokonaistyppi, nitraattityppi, ammoniumtyppi, kokonaisfosfori, fosfaattifosfori, rauta sekä 1 metristä kolimuotoiset bakteerit, kesällä lisäksi klorofylli a 0-2 m näytteestä. Vesinäytteet analysoitiin KCL Kymen Laboratorio Oy:ssä. Kasviplanktonmääritykset teki Tmi Zwerver. Tarkkailun toteuttaminen siirtyi vuoden 2010 alussa Kymijoen vesi ja ympäristö ry:lle. Vuonna 2015 näytteet haettiin 12.3., 24.6., 4.8. ja 20.10. samanaikaisesti jätevedenpuhdistamon näytteiden kanssa. Jätevedenpuhdistamon velvoitetarkkailun lisäksi Kirkkolahdelta otettiin ruoppauksen jälkeinen näyte 21.1.2015. Kirkkolahden ruoppaus toteutettiin lokamarraskuussa 2014. Jätevedenpuhdistamon alapuolinen kosteikko ruopattiin 19. 20.11.2014. Ruoppausten aikaisesta tarkkailusta on julkaistu erillinen raportti (Mänttäri 2014). Tapiontie 2 C 45160 Kouvola Puh. (05) 544 5920 y-tunnus 0206716-1

2 SÄÄ Tammi-maaliskuussa oli lauhaa (Kuva 1). Lunta oli vähän ja jäät olivat ohuita. Jäät lähtivät maan eteläosan järvistä huhtikuun alkupuolella eli selvästi keskimääräistä aikaisemmin (Suomen ympäristökeskus 2015). Huhtikuussa satoi erittäin runsaasti, kaksinkertaisesti keskimääräiseen verrattuna. Kesä-heinäkuussa oli viileää ja järvivedet pysyivät viileinä. Elokuussa oli lämmintä ja sateetonta, pintavesien lämpötilat nousivat koko kesän korkeimpiin lukemiin. Syyskuu oli tavanomaista lämpimämpi ja vähäsateinen. Lokakuussa satoi alle neljäsosa keskimääräisestä. Marras-joulukuussa oli keskimääräistä lämpimämpää. Etelä-Suomen järvet alkoivat jäätyä joulukuun lopun pakkasilla. Vuoden sademäärä, 580 mm, oli pitkän ajan keskiarvoa (Lahti 1981-2010 636 mm) hieman pienempi. Kuva 1. Kuukauden keskilämpötila (ºC) ja kuukauden sadesumma (mm) Lahdessa vuonna 2015 ja ajanjaksolla 1981-2010 (Ilmatieteen laitos). Tammi-maaliskuussa oli lauhaa. Huhtikuussa satoi erittäin runsaasti. Elo-lokakuussa satoi vähän. Marras-joulukuussa oli keskimääräistä lämpimämpää. 3 SYSMÄN JÄTEVEDENPUHDISTAMON TOIMINTA Vuosien 2006-15 aikana puhdistamolla käsitelty keskimääräinen vesimäärä on ollut 729 m 3 /vrk (Åkerberg 2016). Vuorokausivirtaama oli vuonna 2015 hieman keskimääräistä pienempi, 687 m 3 /vrk. Puhdistamolla ei ollut ohituksia vuonna 2015. Hämeen ympäristökeskuksen 10.12.2008 antaman päätöksen nro YSO/173/2008 mukaan saa vesistöön johdetun jäteveden BOD 7ATU -arvo olla enintään 15 mg/l ja fosforipitoisuus enintään 0,8 mg/l. Vastaavien puhdistustehojen tulee olla vähintään 90 %. Tavoitteena tulee olla, että vesistöön johdettavan jäteveden fosforipitoisuus on alle 0,6 mg/l. Kaikki edellä mainitut lasketaan puolivuosikeskiarvoina mahdolliset ohijuoksutukset mukaan lukien. Lisäksi jäteveden on täytettävä asetuksen 888/2006 vaatimukset: COD Cr -arvo saa olla korkeintaan 125 mg/l tai poistotehon tulee olla vähintään 75 %. Kiintoainepitoisuus saa olla enintään 35 mg/l tai poistotehon tulee olla vähintään 90 %. Arvot lasketaan näytekohtaisina. Vuoden aikana saa olla yksi näyte, joka ei täytä raja-arvoja. Kymijoen vesi ja ympäristö ry 2

Lupaehdot täyttyivät molemmilla jaksoilla. Kiintoaine- ja COD-tulokset täyttivät yksittäisille näytteille asetetut rajat. Puhdistetun jäteveden vesistöön aiheuttama kuormitus oli vuonna 2015 keskimääräistä tasoa (Taulukko 1, Kuva 2). Taulukko 1. Puhdistetun jäteveden vesistöön aiheuttama kuormitus (kg/vrk) 2006-15. 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 ka BOD 7ATU 4,5 5,2 4,5 4,1 4,0 5,4 8,5 6,9 4,6 5,0 5,3 COD Cr 29 31 31 26 30 44 42 41 38 36 35 fosfori 0,32 0,27 0,38 0,34 0,34 0,34 0,33 0,36 0,21 0,28 0,32 typpi 20 20 24 23 27 31 28 39 25 25 26 kiintoaine 7,9 8,8 7,3 7,4 5,3 4,3 8,4 7,9 4,4 6,8 6,9 Kuva 2. Vesistökuormitus (kg/vrk) 2006-2015. Fosforikuormitus 2-akselilla. 4 TULOKSET 4.1 FYSIKAALIS-KEMIALLINEN VEDENLAATU Kirkkolahden (046) vedenlaatu oli huonompaa kuin muilla näytepisteillä. Kirkkolahden happikyllästys vaihteli eri näytteenottokerroilla yhden metrin syvyydessä välillä 33-104 %. Kolimuotoisia bakteereja oli enemmän kuin muilla näytepisteillä, 81-650 pmy/100 ml. E. coleja oli vähän, enimmillään maaliskuussa 15 pmy /100 ml. Kesäkuussa typpipitoisuus oli Kymijoen vesi ja ympäristö ry 3

poikkeuksellisen alhainen, 380 µg/l, jopa hieman pienempi kuin muualla Majutvedellä. Lokakuussa ammoniumtyppeä oli melko runsaasti, 560 µg/l. Klorofyllipitoisuus oli keskimääräistä suurempi, ylirehevien vesien tasoa. Fosforipitoisuuksien mukaan vesi oli rehevää - erittäin rehevää. Näkösyvyyttä oli kesä-lokakuussa 0,7-1,1 m. Jätevesien vaikutus on havaittavissa. Majutveden Talasniemen syvänteen (044) happitilanne oli vuoden näytteenottokerroista huonoimmillaan maaliskuussa, jolloin alusveden happikyllästys oli 57 %. Maaliskuussa pintaveden tuloksissa näkyi jäänsulamisvesien vaikutus; sähkönjohtavuus, kemiallinen hapenkulutus ja fosforipitoisuus olivat aiempaa pienempiä. Kesäkuussa 5 metrissä oli typpeä vain 290 µg/l. Kolimuotoisia bakteereja oli eniten elokuussa, 65 pmy/100 ml. Maaliskuussa väli- ja alusvedessä näkyi jätevesivaikutusta: väriarvo, rauta-, fosfori-, kokonaistyppi- ja ammoniumtyppipitoisuus, kemiallinen hapenkulutus sekä sähkönjohtavuus olivat koholla. Kesän fosfori- ja klorofyllipitoisuuksien mukaan vesi oli rehevää. Näkösyvyys oli pienin loppukesästä, 1,7 m, suurin maaliskuussa, 3,0 m. Maaliskuun näytteenottokertaa lukuun ottamatta vedenlaatu ei juuri poikennut kahden muun Majutveden näytepisteen vedenlaadusta, eikä jätevesivaikutusta ollut havaittavissa. Majutveden Ohrasaaren kaakkoiskulman näytepisteellä (009) on matalaa, joten alusveden happitilanne pysyy yleensä hyvänä, vuoden 2015 näytteenottokerroilla happikyllästys oli 89-98 %. Maaliskuussa vedessä oli aiempaa vähemmän fosforia, vain 6-7 µg/l ja elokuussa aiempaa enemmän, 28-29 µg/l. Kesän fosfori- ja klorofyllipitoisuuksien mukaan vesi oli lievästi rehevää - rehevää. Elokuussa veden ph oli aiempaa korkeampi, 7,7. Näkösyvyys oli pienin loppukesällä, 1,7 m. Jätevesivaikutusta ei tällä näytepisteellä ollut havaittavissa. Majutveden Tuulensaaren syvänteen näytepisteen (010) alusveden happikyllästys oli 61-88 %. Maaliskuussa pintaveden tuloksissa näkyi jäänsulamisvesien vaikutus; sähkönjohtavuus, väriarvo, kemiallinen hapenkulutus ja fosforipitoisuus olivat aiempaa pienempiä. Maaliskuussa ammoniumtyppeä oli pinta- ja välivedessä aiempaa enemmän. Kesän fosfori- ja klorofyllipitoisuuksien perusteella vesi oli lievästi rehevää - rehevää. Näkösyvyys oli elokuussa pienimmillään, 1,7 m. Maaliskuussa väli- ja alusvedessä oli lievää jätevesivaikutusta. 4.2 KASVIPLANKTON Näytepisteeltä 044 otettiin elokuussa myös kasviplanktonnäyte, josta määritettiin lajisto ja biomassa (kasviplanktonraportti viitteineen liitteessä 4). Näytteen biomassa oli hiukan yli 2 mg/l, joka Elorannan (1991) mukaan sijoittaa järven luokkaan lievästi rehevä eli mesotrofinen. Taksoneita oli runsaasti, 102 kpl. Tämä on myös tyypillistä mesotrofiselle järvelle. Haitallisten sinilevien määrä kokonaisbiomassasta oli vain 8 %. Haitallisten sinilevien osalta Majutvesi sijoittuu pintavesien ekologisen luokituksen mukaan luokkaan hyvä (Aroviita Kymijoen vesi ja ympäristö ry 4

ym. 2012). Näytteessä tavattiin limalevä Gonyostomum semeniä, joskin melko vähäisissä määrin (26 solua/ml, 11 % biomassasta). Eri leväryhmät olivat Majutvedessä jakautuneet tasaisesti. Eniten näytteessä oli kultaleviä (26 %), Synura-lajeja sekä montaa erilaista Dinobryon-lajia. Toiseksi suurin leväryhmä oli piilevät (16 %), lähes yhtä paljon oli panssarisiimaleviä (14 %). Sinileviä oli vain 9 % kaiken kaikkiaan, näistä lähes kaikki (8 %) on luokiteltu haitallisiksi. Suurin osa oli molekulaarista typpeä hyväksi käyttämään pystyviä, rihmamaisia Anabaena-lajeja. Verrattuna edellisen kerran tuloksiin vuodelta 2012 huomataan, että limalevä Gonyostomum semenin määrä on hiukan suurempi kuin tuolloin. Leväryhmissä on tapahtunut muutoksia niin, että piilevien, sinilevien, nielu- ja silmälevien määrä on vähentynyt. Kultalevien määrä on noussut. Kultalevät ovat tyypillisiä niukkaravinteisille vesille. Osa niistä pystyy hankkimaan ravintoa miksotrofian kautta, joten ne eivät ole suoraan riippuvaisia typen ja fosforin määristä vedessä. Molekulaarista typpeä hyväksikäyttävien sinilevien määrä on vähentynyt noin 10 %:lla vuodesta 2012. Tämä voi viitata siihen, että kasvua rajoittava tekijä on suuremmassa määrin fosfori kuin vuonna 2012. Piilevät ovat tyypillisiä kaikenlaisille vesille, mutta tarvitsevat kuoreensa runsaasti piitä. Happamissa vesissä niitä ei juuri esiinny. Silmälevien määrä oli pudonnut huomattavasti, vaikka tässä tulee ottaa huomioon, että niiden määrä oli hyvin vähäinen jo vuonna 2012, vain 4 %. Silmälevät ovat tyypillisiä vesissä, joissa on paljon orgaanista ainesta, joten niiden väheneminen saattaa viitata orgaanisen aineen vähenemiseen. Kaiken kaikkiaan Majutvesi tuntuu hiukan kohonneesta biomassasta huolimatta kasviplanktonin kuvastamana olevan piirun verran paremmassa tilassa kuin vuonna 2012. Kohonnut biomassa johtuu suureksi osaksi limalevän määrän kasvusta. Gonyostomum semenin tarkoista ympäristövaatimuksista tai lajin vaikutuksista vesiekosysteemiin ei olla vielä täysin selvillä (Eloranta & Räike 1995, Eloranta & Järvinen 1991). On kuitenkin huomattu, että laji suosii tummavetisiä, etenkin runsasfosforisia (N/P suhde on 20-50) ja reippaasti liuennutta orgaanista hiiltä (DOC) sisältäviä humuspitoisia, usein varsin matalia järviä (Hehman ym 2001, Figueroa & Rengefors 2006, Pęczuła 2007, Willén 2007, Rakko ym. 2009). Gonyostomum-soluissa on erittäin runsaasti klorofylliä (Eloranta & Räike 1995), joten chl-a:n määrä saattaa olla yllättävän suuri levien kokonaisbiomassaan verrattuna, varsinkin, jos limalevää on hiukan enemmän kuin tässä Majutveden näytteessä. Gonyostomum-limalevä saattaa lisääntyä Majutvedessä vielä huomattavasti, ja yllättävän nopeasti (Pęczuła 2007). Tätä lajia on siis hyvä tarkkailla, sillä sen massaesiintyminen aiheuttaa usein uimareille ihon kutinaa. Myrkyllinen se ei kuitenkaan ole. Kymijoen vesi ja ympäristö ry 5

5 TULOKSET 2006-2015 Kirkkolahden tulokset erottuvat selvästi muista Majutveden tuloksista (kuvaajat liite 3). Ajoittain Kirkkolahden ravinnepitoisuudet ovat olleet talvella erittäin korkeita, esimerkiksi ammoniumtyppipitoisuus oli maaliskuussa 2009 3 500 µg/l. Vuosina 2013-15 pitoisuus oli melko korkea lokakuussa. Muun Majutveden ammoniumtyppipitoisuudet ovat olleet vuodesta 2009 alkaen aiempaa alhaisempia, tosin maaliskuussa 2015 ne olivat koholla. Kirkkolahtea lukuun ottamatta Majutveden vedenlaatu on ollut hyvin samankaltaista eri ajankohtina ja eri näytepisteillä. Maaliskuun 2015 pintavesituloksissa näkyy jäänsulamisvesien vaikutus. Kymmenen viime vuoden aikana tuloksissa ei näy mitään selvää kehityssuuntaa. KYMIJOEN VESI JA YMPÄRISTÖ RY Anne Åkerberg Tutkija, FM LIITTEET 1 Näytepaikkakartta 2 Tulokset 2015 3 Tuloksia kuvaajina vuosilta 2006-15 4 Kasviplanktonraportti TIEDOKSI Sysmän kunta, tekninen palvelukeskus, matti.kurvinen@sysma.fi Hämeen ELY-keskus, kirjaamo.hame@ely-keskus.fi Sysmän kunta, ympäristötoimi, ymparisto@sysma.fi Sysmän kunta, kirjaamo@sysma.fi VIITTEET Mänttäri, V. 2014. Sysmän Kirkkolahden kunnostushanke: Ruoppausten aikainen tarkkailu syksyllä 2014.- Kymijoen vesi ja ympäristö ry. Suomen ympäristökeskus 2015. Vesitilannekatsaukset. Ympäristöhallinnon www-sivut, www.ymparisto.fi > Ympäristön tila > Pintavedet > Ajankohtainen vesi- ja lumitilanne > Kuukausittaiset vesitilannekatsaukset Åkerberg, A. 2016. Sysmän jätevedenpuhdistamon puolivuosiyhteenveto heinä-joulukuu ja vuosiyhteenveto 2015.- Kymijoen vesi ja ympäristö ry. Kymijoen vesi ja ympäristö ry 6

LIITE 2 KYMIJOEN VESI JA YMPÄRISTÖ RY T u t k i m u s t u l o k s i a Sysmän jvp:n purkuvesistö, Majutvesi (MAJUTV) Pvm. Hav.paikka lt Happi Happi-% Sameus Kiint GF/C Sähk ph Väri COD Mn kok.n NO3-N N(NH4) Kok.P PO4-P Fe spek E.coli koli36 Klorof. Näytepaikka oc mg/l % FTU mg/l ms/m mgpt/l mgo2/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l pmy/100ml pmy/100ml µg/l 21.1.2015 MAJUTV / 046 Majutvesi Kirkkolahti 046 Kok.syv. 1,6 m; Näk.syv. 1,5 m; Klo 11:30; Näytt.ottaja jmä al; levä 0 /3; Ilm.lt. -18 C-ast; 1 0,4 13,4 92 1,4 1,0 7,9 6,7 30 30 600 16 12.3.2015 MAJUTV / 046 Majutvesi Kirkkolahti 046 Kok.syv. 1,4 m; Näk.syv. >1,4 m; Lumi 0 cm; Jää 23 cm; Klo 11:30; Näytt.ottaja JMä, AL; levä 0 /3; Ilm.lt. 1 C-ast; haju H; 1 2,1 4,6 33 14,3 6,3 80 9,2 2000 1300 210 79 46 920 15 650 12.3.2015 MAJUTV / 044 Majutvesi 044 Kok.syv. 11,9 m; Näk.syv. 3,0 m; Lumi 0 cm; Jää 29 cm; Klo 12:30; Näytt.ottaja JMä, AL; levä 0 /3; Ilm.lt. 3 C-ast; haju H; 1 1,7 12,2 87 5,0 6,7 15 4,0 460 180 29 5 2 88 0 2 5 1,5 8,6 61 11,2 6,6 60 11 1400 570 380 26 12 620 10 1,5 8,0 57 11,0 6,7 65 9,1 1600 31 640 12.3.2015 MAJUTV / 009 Majutvesi 009 Kok.syv. 3,0 m; Näk.syv. >3,0 m; Lumi 0 cm; Jää 32 cm; Klo 13:00; Näytt.ottaja JMä; levä 0 /3; Ilm.lt. 3 C-ast; haju H; 1 1,6 12,7 91 6,0 6,7 25 6,3 550 170 19 6 <2 130 1 6 2,5 1,7 12,8 92 6,2 6,7 30 6,8 560 7 130 12.3.2015 MAJUTV / 010 Majutvesi 010 Kok.syv. 12 m; Näk.syv. 4,1 m; Lumi 0 cm; Jää 34 cm; Klo 12:15; Näytt.ottaja JMä, AL; levä 0 /3; Ilm.lt. 3 C-ast; haju H; 1 0,9 12,1 85 2,9 6,5 7,5 2,5 500 210 75 3 <2 51 0 1 6 1,4 8,9 63 9,0 6,6 40 7,7 1000 350 270 20 8 410 10 1,5 8,6 61 9,7 6,6 45 8,3 990 22 550 24.6.2015 MAJUTV / 046 Majutvesi Kirkkolahti 046 Kok.syv. 2,2 m; Näk.syv. 1,1 m; Klo 12:00; Näytt.ottaja ms al; levä 1 /3; Ilm.lt. 16 C-ast; haju H; 1 17,3 7,8 81 7,0 6,8 45 9,4 380 7 13 35 4 370 2 150 24.6.2015 MAJUTV / 044 Majutvesi 044 Kok.syv. 12,3 m; Näk.syv. 2,0 m; Klo 13:10; Näytt.ottaja ms al; levä 1 /3; Ilm.lt. 16 C-ast; haju H; 1 17,8 9,2 97 6,0 7,1 35 8,1 450 <5 <5 20 <2 140 0 15 5 16,1 7,5 76 6,1 6,8 40 8,0 290 6 5 24 2 280 10 15,6 7,6 76 6,1 6,8 40 7,8 330 20 240 Tapiontie 2 C, 45160 KOUVOLA Puhelin (05) 5445 920

KYMIJOEN VESI JA YMPÄRISTÖ RY T u t k i m u s t u l o k s i a Sysmän jvp:n purkuvesistö, Majutvesi (MAJUTV) Pvm. Hav.paikka lt Happi Happi-% Sameus Kiint GF/C Sähk ph Väri COD Mn kok.n NO3-N N(NH4) Kok.P PO4-P Fe spek E.coli koli36 Klorof. Näytepaikka oc mg/l % FTU mg/l ms/m mgpt/l mgo2/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l pmy/100ml pmy/100ml µg/l 24.6.2015 MAJUTV / 009 Majutvesi 009 Kok.syv. 3,6 m; Näk.syv. 2,0 m; Klo 12:45; Näytt.ottaja ms al; levä 1 /3; Ilm.lt. 16 C-ast; haju H; 1 17,4 9,8 102 6,0 7,2 35 7,6 370 5 <5 13 <2 120 0 11 2,5 17,4 9,4 98 5,8 7,1 35 9,1 370 13 120 24.6.2015 MAJUTV / 010 Majutvesi 010 Kok.syv. 11,9 m; Näk.syv. 2,1 m; Klo 12:20; Näytt.ottaja ms al; levä 1 /3; Ilm.lt. 16 C-ast; haju H; 1 16,8 9,1 94 5,8 7,1 35 8,0 400 <5 <5 16 <2 110 0 5 6 15,6 7,8 78 5,9 6,7 40 7,8 350 <5 6 23 3 240 10 15,4 7,0 70 6,0 6,7 40 7,8 450 30 280 4.8.2015 MAJUTV / 046 Majutvesi Kirkkolahti 046 Kok.syv. 1,9 m; Näk.syv. 0,7 m; Klo 12:15; Näytt.ottaja MK,AE; levä 1 /3; Ilm.lt. 20 C-ast; haju H; 1 18,4 9,8 104 7,5 7,0 50 8,9 890 34 71 59 6 390 1 550 0-1 62 4.8.2015 MAJUTV / 044 Majutvesi 044 Kok.syv. 12,3 m; Näk.syv. 1,7 m; Klo 13:40; Näytt.ottaja MK,AE; levä 1 /3; Ilm.lt. 20 C-ast; haju H; 1 19,1 9,6 103 5,8 7,3 40 6,8 460 <5 <5 21 <2 170 1 65 5 18,6 8,4 90 5,9 7,1 40 7,1 450 <5 7 25 2 260 10 18,5 8,5 90 5,9 7,1 40 7,0 480 26 250 0-2 12 4.8.2015 MAJUTV / 009 Majutvesi 009 Kok.syv. 3,4 m; Näk.syv. 1,7 m; Klo 13:05; Näytt.ottaja MK,AE; levä 1 /3; Ilm.lt. 20 C-ast; haju H; 1 19,1 9,6 103 6,0 7,7 35 7,2 440 <5 <5 29 <2 200 0 45 3 18,7 8,8 94 5,9 7,5 40 7,0 420 28 210 0-2 13 4.8.2015 MAJUTV / 010 Majutvesi 010 Kok.syv. 11,9 m; Näk.syv. 1,7 m; Klo 12:40; Näytt.ottaja MK,AE; levä 1 /3; Ilm.lt. 20 C-ast; haju H; 1 19,1 10,8 116 5,8 7,4 35 7,0 450 <5 <5 27 <2 150 0 15 6 18,5 10,9 116 5,8 7,2 50 7,0 460 <5 <5 25 <2 230 11 18,3 8,2 87 5,8 7,1 40 6,7 470 27 260 0-2 14 Tapiontie 2 C, 45160 KOUVOLA Puhelin (05) 5445 920

LIITE 2 KYMIJOEN VESI JA YMPÄRISTÖ RY T u t k i m u s t u l o k s i a Sysmän jvp:n purkuvesistö, Majutvesi (MAJUTV) Pvm. Hav.paikka lt Happi Happi-% Sameus Kiint GF/C Sähk ph Väri COD Mn kok.n NO3-N N(NH4) Kok.P PO4-P Fe spek E.coli koli36 Klorof. Näytepaikka oc mg/l % FTU mg/l ms/m mgpt/l mgo2/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l pmy/100ml pmy/100ml µg/l 20.10.2015 MAJUTV / 046 Majutvesi Kirkkolahti 046 Kok.syv. 1,5 m; Näk.syv. 1,0 m; Lumi 0 cm; Jää 0 cm; Klo 12:50; Näytt.ottaja JMä, JK; levä 1 /3; Ilm.lt. 3 C-ast; haju H; 1 6,1 9,5 76 8,6 6,9 35 7,9 1300 170 560 40 4 350 0 81 20.10.2015 MAJUTV / 044 Majutvesi 044 Kok.syv. 11,6 m; Näk.syv. 2,2 m; Lumi 0 cm; Jää 0 cm; Klo 14:00; Näytt.ottaja JMä, JK; levä 1 /3; Ilm.lt. 3 C-ast; haju H; 1 6,8 10,9 89 5,7 7,0 25 6,6 430 <5 <5 24 <2 170 1 11 5 6,8 10,8 88 5,7 7,2 25 6,8 430 <5 6 19 <2 170 10 6,8 11,0 90 5,7 7,2 25 6,9 420 21 210 20.10.2015 MAJUTV / 009 Majutvesi 009 Kok.syv. 3,1 m; Näk.syv. 2,3 m; Lumi 0 cm; Jää 0 cm; Klo 13:35; Näytt.ottaja JMä, JK; levä 1 /3; Ilm.lt. 3 C-ast; haju H; 1 6,8 11,0 90 5,7 7,1 25 6,6 410 <5 <5 17 <2 150 0 5 2,5 6,8 10,9 89 5,7 7,0 25 6,6 440 19 140 20.10.2015 MAJUTV / 010 Majutvesi 010 Kok.syv. 11,3 m; Näk.syv. 2,5 m; Lumi 0 cm; Jää 0 cm; Klo 13:15; Näytt.ottaja JMä, JK; levä 1 /3; Ilm.lt. 3 C-ast; haju H; 1 6,8 10,9 89 5,7 7,0 25 6,6 400 <5 6 18 <2 160 0 7 6 6,8 10,7 88 5,7 7,0 25 6,5 410 <5 7 18 <2 160 10 6,8 10,8 88 5,7 7,2 25 6,5 400 28 230 Tapiontie 2 C, 45160 KOUVOLA Puhelin (05) 5445 920

Majutveden pintavesituloksia vuosilta 2006-15 LIITE 3 NH4-N µg/l 1200 2900 3500 1000 800 600 400 46 44 9 10 200 0 m 06 t 06 e 06 l 06 m 07 k 07 e 07 l 07 m 08 t 08 e 08 l 08 m 09 s 09 l 09 m 10 k 10 e 10 l 10 m 11 k 11 e 11 l 11 m 12 k 12 e 12 l 12 m 13 k 13 e 13 l 13 m 14 k 14 e 14 l 14 m 15 k 15 e 15 l 15 N µg/l 2000 4100 3900 1500 1000 46 44 9 10 500 0 m 06 t 06 e 06 l 06 m 07 k 07 e 07 l 07 m 08 t 08 e 08 l 08 m 09 s 09 l 09 m 10 k 10 e 10 l 10 m 11 k 11 e 11 l 11 m 12 k 12 e 12 l 12 m 13 k 13 e 13 l 13 m 14 k 14 e 14 l 14 m 15 k 15 e 15 l 15 100 P µg/l 240 80 60 40 46 44 9 10 20 0 m 06 t 06 e 06 l 06 m 07 k 07 e 07 l 07 m 08 t 08 e 08 l 08 m 09 s 09 l 09 m 10 k 10 e 10 l 10 m 11 k 11 e 11 l 11 m 12 k 12 e 12 l 12 m 13 k 13 e 13 l 13 m 14 k 14 e 14 l 14 m 15 k 15 e 15 l 15 Sähkönjohtavuus ms/m 30 25 20 15 10 46 44 9 10 5 0 m 06 t 06 e 06 l 06 m 07 k 07 e 07 l 07 m 08 t 08 e 08 l 08 m 09 s 09 l 09 m 10 k 10 e 10 l 10 m 11 k 11 e 11 l 11 m 12 k 12 e 12 l 12 m 13 k 13 e 13 l 13 m 14 k 14 e 14 l 14 m 15 k 15 e 15 l 15 Väri mgpt/l 120 100 80 60 40 46 44 9 10 20 0 m 06 t 06 e 06 l 06 m 07 k 07 e 07 l 07 m 08 t 08 e 08 l 08 m 09 s 09 l 09 m 10 k 10 e 10 l 10 m 11 k 11 e 11 l 11 m 12 k 12 e 12 l 12 m 13 k 13 e 13 l 13 m 14 k 14 e 14 l 14 m 15 k 15 e 15 l 15

Object 1 LIITE 4 Majutvesi Kymijoen v&y ry kasviplankton 2015 Zwerver rap 201604.odt Majutvesi 044 2015 Kasviplankton - lajisto ja biomassa Suppea määritys Menetelmäkuvaus ja tulostaulukot ja lausunto Raportti vuoden 2015 näytteen määrityksestä Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n toimeksiannosta ajankohta: helmikuu 2016 raportti nro: 2016 04 1 Zwerver planktonmääritykset Arkadiantie 2, 25700 Kemiö 040-707 9385 info@zwerver.fi www.zwerver.fi

Sisällysluettelo 1. JOHDANTO...3 2. AINEISTO JA MENETELMÄT...3 2.1 NÄYTTEET...3 2.2 MIKROSKOOPPI...3 2.3 MENETELMÄ...3 2.3.1 Näytteen esikäsittely...3 2.3.2 Runsauden arviointi ja lajien määritys...3 2.3.2.1 Runsauden arviointi, suppea menetelmä...3 2.3.2.2 Laskennan tarkkuus...4 2.3.2.3 Biomassa...4 2.3.2.4 Lajinmääritys...4 2.4 TIETOJEN KÄSITTELY... 4 3. TULOKSET...5 3.1 YHTEENVETO TULOKSISTA...5 3.2 TULOKSET VUODEN 2015 NÄYTTEIDEN MÄÄRITYKSISTÄ...6 3.3. EKOLOGIEN LUOKITUS...9 3.4. SANALLINEN KUVAUS MAJUTVEDEN TULOKSISTA...9 4. LAUSUNTO MAJUTVESI...10 5. KIRJALLISUUS...11

1. Johdanto Tässä raportissa esitetään Majutveden näytepisteen 044 vuoden 2015 kasviplanktonlaskennan aineisto, menetelmät ja tulokset sekä annetaan lausunto Majutveden tilasta kasviplanktonin perusteella. 2. Aineisto ja menetelmät 2.1 Näytteet Näytteitä toimitettiin määritettäväksi 1 kpl. Näyte oli kestävöity happamella lugolin liuoksella. Näytettä säilytettiin jääkaapissa n. 6 C:n lämpötilassa määrityksen alkuun asti. Taulukko 1: Tutkittu näyte. Näytepaikka, näytteenottopäivämäärä ja määritykseen käytetty näytemäärä näytepaikka pvm ml Majutvesi 044 04.08.2015 0,85 2.2 Mikroskooppi Määrityksissä käytettiin käänteismikroskooppia (Leitz Diavert). Määritykset tehtiin kirkaskentässä. Mikroskooppi täyttää kirkkaasti eurooppalaisen standardin (SFS-EN 15204) asettamat vaatimukset, joka ilmenee seuraavasta taulukosta: Taulukko 2: Mikroskoopin ominaisuudet. EN 15204 Zwerver valaistus 50-100 W 50 W kondensorin NA objektiivit Eurooppalainen suositus > 0,5 0,6 10x (faasi) tai 20x (faasi) 20x, NA>0,5 60x plan apo, öljy tai 100x plan apo, öljy, NA > 0,9 10 x NA 0,22 Plan, Zeiss 25x NA 0,8 Neofluor, öljy, Zeiss 63x NA 1,4 plan apo, öljy, Zeiss 2.3 Menetelmä Määritys- ja laskentamenetelmä perustui Suomen ympäristökeskuksen (Järvinen, toim., 2011), Utermöhlin (1958) ja eurooppalaisen standardin (SFS-EN 15204, 2006) kuvaamille menetelmille. Näyte laskettiin SYKEn suppeaa menetelmää ympäristökeskuksen (Järvinen, toim., 2011) käyttäen. Tarkempi kuvaus menetelmästä löytyy kohdassa 2.3.2. Runsauden arviointi ja lajien määritys. 2.3.1 Näytteen esikäsittely Näyte otettiin vähintään 12 tuntia ennen esikäsittelyn alkamista pois jääkaapista, jotta pullon lämpötila nousisi huoneenlämpötilaa vastaavaksi. Näyte sekoitettiin näytepulloa kääntelemällä muutaman minuutin ajan rauhallisesti, jonka jälkeen näyte laskeutettiin kyvetissä. Näytemäärä laskeutettiin Koeman en Bijkerk -yrityksen 1 ml:n kyvetissä. Näytteen annettiin laskeutua ohjeistuksen (Järvinen ja muut 2011) mukaisen ajan. 2.3.2 Runsauden arviointi ja lajien määritys 2.3.2.1 Runsauden arviointi, suppea menetelmä Näyte tutkittiin kolmea suurennusta käyttäen. Ensiksi tarkastettiin näytteen tasainen jakautuminen kyvetin pohjalle pienellä (100x) suurennuksella. Itse määritys aloitettiin suurimmalla suurennuksella (630x), pienimmistä levistä. Kaikkein pienikokoisimmat (< 2 µm) taksonit, picoplankton, laskettiin erikseen 7:sta näkökentästä. Tämä askel on ylimääräinen SYKEn ohjeistukseen verrattuna. Se antaa kuvan aivan pienimpien planktoneliöiden (lähinnä sinileviä ja bakteereita) määrästä. Seuraavaksi laskettiin ja määritettiin hieman suuremmat taksonit (2-20 µm) samalla (630x) suurennuksella vähintään 20 näkökentästä. okulaarit 10x tai 12,5 x 10x 3 +

Tämän jälkeen laskettiin ja määritettiin suurikokoiset (>20 µm) sekä aikaisemmin havaitsemattomat taksonit 250x-suurennuksella, niin ikään vähintään 20 näkökentästä. Havaintoja kerättiin vähintään 200 koko laskennan osalta. Eniten esiintyvästä taksonista pyrittiin keräämään vähintään 20 havaintoa, vähintään 10:stä näkökentästä. Lopuksi laskettiin koko kyvetin alalta suurimmat ja harvalukuisimmat taksonit 100x suurennuksella, käyttäen tarvittaessa suurempaa suurennusta määritykseen. Mainitut suurusluokat ovat vain suuntaa antavia. Levät määritettiin sillä suurennuksella, jossa tuntomerkit olivat luotettavasti havaittavissa. Laskennan ulkopuolella havaitut taksonit on mainittu tuloslistoissa. Nämä ovat taksoneita, joita esiintyy vain harvakseltaan, mutta jotka voivat välittää tärkeää tietoa järven ekologisesta tilasta. Seuraavaan taulukkoon on koottu yhteenvetona yllä selvitetyn laskentamenetelmän keskeiset numerot. Taulukko 3: Suppea laskentamenetelmä. Suppea laskentayksiköiden Vähintään suurennus koko näkökenttiä yksiköitä 630x 0-2 µm 7 630x 2-20 20 250x > 20 µm 20 200 100x/250x/630x > 20 µm 1/2 kyvettiä Runsaimmin esiintyvää taksonia väh.20 kpl, väh. 10 näkökentältä. 2.3.2.2 Laskennan tarkkuus Laskennan tarkkuus vaihtelee laskentayksiköiden määrän mukaan seuraavasti: Taulukko 4: Laskennan tarkkuus. Toteutunut laskentayksikköjen määrä: yhteensä 463. 2.3.2.3 Biomassa Levien biomassa saadaan kertomalla laskentayksiköiden lukumäärä niiden tilavuudella (Lepistö, L. toim., 2006). Laskennassa on käytetty Suomen ympäristökeskuksen kasviplanktonrekisterin sisävesien lajikohtaisia tilavuusarvoja. 2.3.2.4 Lajinmääritys Lajit pyrittiin määrittämään lajitasolle. Luettelo tärkeimmästä käytetystä määrityskirjallisuudesta löytyy kirjallisuusluettelosta. Lajilistana käytettiin SYKEn ylläpitämää sisävesi-lajilistaa, johon lisättiin ja ajantasaistettiin muutama laji. 2.4 Tietojen käsittely Näytteen laskentaan käytettiin planktonlaskentaohjelmaa Count 6.2, jossa on käytössä SYKEn sisävesi-lajilista. Laskentaohjelman tuloksista tehtiin exceltaulukot toimeksiantajalle. 4 +

3. Tulokset Listat lajeista ja leväryhmistä sekä niiden biomassoista löytyvät myös erikseen liitteestä Majutvesi kasviplankton 2015.xlsx. 3.1 Yhteenveto tuloksista Tähän otetaan vertailun vuoksi mukaan kolmen vuoden takaiset tulokset. biomassa haitalliset sinilevät haitalliset sinilevät taksonit taksoneita limalevä limalevä laskentayksiköiden keskikoko mg/l mg/l %bm kpl 50%:ssa %bm kpl/ml µm3 Majutvesi 01-08-2012 1,911 0,33 18% 83 9 5% 5 69 Majutvesi 044 04-08-2015 2,195 0,17 8% 102 10 11% 26 60 Kaavio 1: Leväryhmien jakautuminen vuosina 2012 ja 2015. 2,500 2,000 1,500 1,000 0,500 0,000 01-08-2012 04-08-2015 OTHER PHYTOPLANKTON - Muu kasviplankton 91 PICOPLANKTON 9 FLAGELLATES / ALGAE NON DET 75 ZYGNEMATOPHYCEAE - Koristelevat 74 CHLOROPHYCEAE - Viherlevät 71 EUGLENOPHYCEAE - Silmälevät 66 TRIBOPHYCEAE 65 DIATOMOPHYCEAE - Piilevät 63 CHRYSOPHYCEAE - Kultalevät 62 PRYMNESIOPHYCEAE - Tarttumalevät 5 DINOPHYTA - Panssarisiimalevät 4 CRYPTOPHYTA - Nielulevät 2 CYANOPHYTA - Sinilevät 5 +

3.2 Tulokset vuoden 2015 näytteiden määrityksistä Määritystulostaulukosta ilmenevät seuraavat asiat: Sample date = näytteenottopäivämäärä Name = määritetyn taksonin (levälajin) nimi Count = yksilömäärä (solu/kolonia) Obs = laskentayksikkö (solu/kolonia) n/ml = laskennallinen tiheys millilitraa kohden kerroin = kerroin, jolla alkuperäinen laskentayksiköiden määrä on kerrottu mg/l = laskennallinen biomassa litraa kohden %bm = taksonin prosentuaalinen osuus koko biomassasta + = harvalukuiset taksonit laskennan ulkopuolella Kokonaismäärät: O taksonien määrä (Name-sarakkeessa) o yksilömäärä o laskentayksikkö o solutiheys/ml o biomassa 102 889 463 36882 2,195 Sample date Name Count Obs n/ml kerroin mg/l %bm 04-08-2015 Gonyostomum semen s2 50x27µm 22 22 26 1176 0,247 11% 04-08-2015 Aulacoseira ambigua 6 9-11x19-21µm 52 2 122 2353 0,192 9% 04-08-2015 Synura spp. s1 12x9µm 6 6 289 48168 0,147 7% 04-08-2015 Dinophyceae s9 32x30x28µm 1 1 7 7002 0,099 4% 04-08-2015 Uroglena spp. s1 8x5µm 18 18 868 48168 0,091 4% 04-08-2015 Pediastrum spp. s2 4.5x100µm 1 1 2 2353 0,083 4% 04-08-2015 Cosmarium spp. s4 30x45x23µm 1 1 2 2353 0,076 3% 04-08-2015 Anabaena spp. straight s8 12*8µm 10 5 24 2353 0,076 3% 04-08-2015 Dinophyceae s10 42x42x34µm 1 1 2 2353 0,074 3% 04-08-2015 Chrysosphaerella longispina s2 20*14x10µm 4 4 5 1176 0,069 3% 04-08-2015 Ceratium hirundinella s1 84x48x16x32µm 2 2 2 1176 0,067 3% 04-08-2015 Anabaena spp. straight s6 17*6µm 12 5 28 2353 0,054 2% 04-08-2015 Dinobryon divergens s1 10x5.4µm 148 6 348 2353 0,053 2% 04-08-2015 Rhodomonas lacustris v. nannoplanctica s1 8x5µm 14 14 675 48168 0,047 2% 04-08-2015 Dinophyceae s4 15x12x10µm 1 1 48 48168 0,045 2% 04-08-2015 Dinobryon sertularia s1 16x6µm 61 5 144 2353 0,043 2% 04-08-2015 Unicell spp. s1 1.5µm 64 64 20915 330294 0,042 2% 04-08-2015 Ulotrichales s2 25x4µm 55 2 129 2353 0,041 2% 04-08-2015 Cyclotella stelligera s1 7x12µm 1 1 48 48168 0,038 2% 04-08-2015 Mallomonas spp. 2 8-12x13-17µm 1 1 48 48168 0,038 2% 04-08-2015 Chrysophyceae s2 7µm 4 4 193 48168 0,035 2% 04-08-2015 Aulacoseira ambigua 4 5-7x21-25µm 6 1 42 7002 0,027 1% 6 +

Sample date Name Count Obs n/ml kerroin mg/l %bm 04-08-2015 Anabaena spp. twisted s7 17*6µm 5 2 12 2353 0,023 1% 04-08-2015 Pseudopedinella tricostata 2 5µm 7 7 338 48168 0,022 1% 04-08-2015 Stichogloea doederleinii s1 8x6µm 3 3 145 48168 0,022 1% 04-08-2015 Chlorococcales 1 2-4µm 31 22 1495 48168 0,021 1% 04-08-2015 Rhizosolenia longiseta s1 3x140x4µm 2 2 14 7002 0,018 1% 04-08-2015 Katablepharis ovalis 1 5-6x7-9µm 3 3 145 48168 0,018 1% 04-08-2015 Asterionella formosa 2 3-4x60-80µm 9 3 21 2353 0,018 1% 04-08-2015 Cryptomonadales s7 20x10x6µm 4 4 28 7002 0,018 1% 04-08-2015 Dinobryon sociale s1 12x5µm 46 3 108 2353 0,017 1% 04-08-2015 Aulacoseira alpigena s2 13x8µm 22 2 26 1176 0,017 1% 04-08-2015 Pseudopedinella spp. 2 6µm 3 3 145 48168 0,016 1% 04-08-2015 Anabaena crassa s1 9*11x11µm 1 1 2 2353 0,015 1% 04-08-2015 Dinophyceae s5 20x16x12µm 1 1 7 7002 0,014 1% 04-08-2015 Gyromitus cordiformis s1 20x16µm 2 2 14 7002 0,014 1% 04-08-2015 Tetrachlorella alternans s1 4*12x6µm 2 1 14 7002 0,013 1% 04-08-2015 Cryptomonas spp. s3 26x13x10µm 1 1 7 7002 0,012 1% 04-08-2015 Crucigenia tetrapedia 1 4x5x5µm 1 1 48 48168 0,012 1% 04-08-2015 Aulacoseira ambigua 3 3-7x10-14µm 6 2 42 7002 0,010 0% 04-08-2015 Cyclotella spp. s6 8x15µm 1 1 7 7002 0,010 0% 04-08-2015 Chrysochromulina parva s1 3x3x2.5µm 17 17 820 48168 0,010 0% 04-08-2015 Monad A s6 7µm 1 1 48 48168 0,009 0% 04-08-2015 Flagellates (sphere) A s2 2.5µm 22 22 1061 48168 0,008 0% 04-08-2015 Pediastrum tetras 1 4-6x15-20µm 1 1 7 7002 0,008 0% 04-08-2015 Aulacoseira granulata v. granulata s2 30x5.4µm 5 1 12 2353 0,008 0% 04-08-2015 Cryptomonadales s4 12x6x4µm 1 1 48 48168 0,007 0% 04-08-2015 Peridinium spp. s4 33x27x13µm 1 1 1 1176 0,007 0% 04-08-2015 Chrysidiastrum catenatum s2 12x9µm 2 2 14 7002 0,007 0% 04-08-2015 Bacillariales s1 9x2x4µm 2 2 96 48168 0,007 0% 04-08-2015 Euglena spp. 3 15x40-60µm 1 1 2 2353 0,007 0% 04-08-2015 Monad A s2 3µm 10 10 482 48168 0,007 0% 04-08-2015 Monad A s4 5µm 2 2 96 48168 0,006 0% 04-08-2015 Chroococcales s8 10*1.8x1µm 14 14 675 48168 0,006 0% 04-08-2015 Dinobryon acuminatum 1 12-16x4-5µm 1 1 48 48168 0,006 0% 04-08-2015 Anabaena mendotae s1 12*8x4µm 1 1 7 7002 0,006 0% 04-08-2015 Dinobryon suecicum s1 12x3µm 2 2 96 48168 0,005 0% 04-08-2015 Chroococcales s6 10*1µm 20 20 964 48168 0,005 0% 04-08-2015 Flagellates (sphere) A s3 4µm 3 3 145 48168 0,005 0% 04-08-2015 Chlorococcales s4 12x7µm 2 2 14 7002 0,004 0% 04-08-2015 Ankyra lanceolata s1 40x3µm 6 6 42 7002 0,004 0% 04-08-2015 Pedinomonas spp. s1 3x2.5x1.2µm 16 16 771 48168 0,004 0% 04-08-2015 Mallomonas akrokomos s4 25x5µm 3 3 21 7002 0,004 0% 04-08-2015 Fragilaria spp. s2 35x3x5µm 1 1 7 7002 0,004 0% 04-08-2015 Centritractus belonophorus s2 30x8µm 1 1 2 2353 0,004 0% 04-08-2015 Chroococcales s3 2.2x1.2µm 36 21 1736 48168 0,003 0% 04-08-2015 Chrysophyceae s1 4µm 2 2 96 48168 0,003 0% 04-08-2015 Pediastrum privum s1 4x12µm 1 1 7 7002 0,003 0% 7 +

Sample date Name Count Obs n/ml kerroin mg/l %bm 04-08-2015 Monomastix spp. s1 6x4x2.5µm 2 2 96 48168 0,003 0% 04-08-2015 Cyanodictyon planctonicum 4 100x0.8-1x1-2µm 6 6 42 7002 0,003 0% 04-08-2015 Snowella atomus 3 20x0.6-1.4µm 5 5 241 48168 0,003 0% 04-08-2015 Aphanocapsa spp. s4 100*1.5µm 2 2 14 7002 0,002 0% 04-08-2015 Chroococcales s9 20*1µm 5 5 241 48168 0,002 0% 04-08-2015 Scenedesmus spp. s1 2*6x2µm 2 2 96 48168 0,002 0% 04-08-2015 Chlorococcales s2 5x3µm 2 2 96 48168 0,002 0% 04-08-2015 Rhizosolenia spp. s1 2x15x2µm 1 1 48 48168 0,002 0% 04-08-2015 Dinobryon bavaricum s1 12x6µm 4 1 9 2353 0,002 0% 04-08-2015 Monad A s1 3x2µm 7 7 338 48168 0,002 0% 04-08-2015 Flagellates (sphere) H s1 1.5µm 3 3 980 330294 0,002 0% 04-08-2015 Flagellates (sphere) H s2 2.5µm 5 5 241 48168 0,002 0% 04-08-2015 Radiocystis geminata s1 150*2.5x2µm 1 1 2 2353 0,002 0% 04-08-2015 Chroococcales s11 20*1.8x1µm 2 2 96 48168 0,002 0% 04-08-2015 Elakatothrix genevensis 1 3-4x15-20µm 4 4 28 7002 0,002 0% 04-08-2015 Tetrastrum komarekii s1 4*4x4µm 2 2 14 7002 0,001 0% 04-08-2015 Cyanodictyon reticulatum s3 50*1.5µm 2 2 14 7002 0,001 0% 04-08-2015 Chroococcales s12 40*1µm 1 1 48 48168 0,001 0% 04-08-2015 Monoraphidium dybowskii s1 7.5x2µm 1 1 48 48168 0,001 0% 04-08-2015 Woronichinia spp. 4 50x2-5µm 1 1 2 2353 0,001 0% 04-08-2015 Aphanothece spp. 4 100x1-2µm 1 1 7 7002 0,001 0% 04-08-2015 Flagellates (oval) A s2 2.5x1.87µm 3 3 145 48168 0,001 0% 04-08-2015 Cosmarium spp. s1 8x6x4µm 1 1 7 7002 0,001 0% 04-08-2015 Ankyra lanceolata s4 20x2.5µm 3 3 21 7002 0,001 0% 04-08-2015 Desmodesmus spp. s1 4x2-3x5-6µm 1 1 7 7002 0,001 0% 04-08-2015 Monoraphidium contortum 1 1.2-1.5x15-20µm 9 9 63 7002 0,000 0% 04-08-2015 Aphanothece spp. s2 50*1.5x1µm 1 1 7 7002 0,000 0% 04-08-2015 Chroococcales s13 50*1µm 1 1 7 7002 0,000 0% 04-08-2015 Koliella longiseta f. tenuis s1 70-80x1.0-1.2 µm 1 1 7 7002 0,000 0% 04-08-2015 Spermatozopsis exsultans s1 8x3x1.5µm 1 1 7 7002 0,000 0% 04-08-2015 Chrysococcus cordiformis s1 8x7µm 0 0 + 0,000 0 04-08-2015 Cyanodictyon spp. s10 100*1.2x0.8µm 0 0 + 0,000 0 04-08-2015 Flagellates (oval) H s4 6x4.5µm 0 0 + 0,000 0 04-08-2015 Merismopedia spp. s2 4*2x1.6µm 0 0 + 0,000 0 8 +

Leväluokat Count Obs n/ml mg/l %bm 04-08-2015 63 CHRYSOPHYCEAE - Kultalevät 315 71 2915 0,581 26% 04-08-2015 65 DIATOMOPHYCEAE - Piilevät 108 19 486 0,352 16% 04-08-2015 5 DINOPHYTA - Panssarisiimalevät 7 7 68 0,306 14% 04-08-2015 OTHER PHYTOPLANKTON - Muu kasviplankton 45 45 929 0,255 12% 04-08-2015 2 CYANOPHYTA - Sinilevät 127 97 4171 0,205 9% 04-08-2015 74 CHLOROPHYCEAE - Viherlevät 121 58 2112 0,198 9% 04-08-2015 4 CRYPTOPHYTA - Nielulevät 20 20 758 0,084 4% 04-08-2015 75 ZYGNEMATOPHYCEAE - Koristelevät 2 2 9 0,077 4% 04-08-2015 9 FLAGELLATES / ALGAE NON DET 61 61 3694 0,074 3% 04-08-2015 91 PICOPLANKTON 64 64 20915 0,042 2% 04-08-2015 62 PRYMNESIOPHYCEAE - Tarttumalevät 17 17 820 0,010 0% 04-08-2015 71 EUGLENOPHYCEAE - Silmälevät 1 1 2 0,007 0% 04-08-2015 66 TRIBOPHYCEAE 1 1 2 0,004 0% 3.3. Ekologien luokitus Ohjeistuksen (Aroviita ja muut 2012) mukainen ekologisen tilan luokittelu tehdään käyttämällä muuttujia biomassa, haitalliset sinilevät, TPI ja klorofylli. Biomassa ja TPI on laskettava laajalla menetelmällä lasketuista kesä-elokuun näytteiden keskiarvoista, sinileville riittää heinä-elokuun keskiarvo, klorofyllille arvot taas otetaan kesä-syyskuulta. Näytteissä oli vain elokuun näyte. Lisäksi näytteet oli laskettu suppean menetelmän mukaisesti. Ekologista luokitusta ei näin ollen voinut käyttää. Ekologinen luokitus on hyvä tapa seurata veden tilaa. Kasviplankton-lajistosta löytyy lisätietoja, joilla ekologisen luokituksen tuloksia voi tarkemmin selittää. 3.4. Sanallinen kuvaus Majutveden tuloksista Majutveden biomassa oli hiukan yli 2 mg/l, joka Elorannan (1991) mukaan sijoittaan järven luokkaan lievästi rehevä eli mesotrofinen. Taksoneita oli runsaasti, 102 kpl. Tämä on myös tyypillistä myös mesotrofiselle järvelle. Haitallisten sinilevien määrä kokonaisbiomassasta oli vain 8% biomassasta. Haitallisten sinilevien osalta Majutvesi sijoittuu pintavesien ekologisen luokituksen mukaan luokkaan hyvä (Aroviita ym 2012). Näytteessä tavattiin limalevä Gonyostomum semeniä, joskin melko vähäisessä määrin: (26 solua/ml, 11% biomassasta). Levien solukoon keskiarvo oli 60 µm 3, joka on hiukan korkea, mutta vielä melko normaali. Eri leväryhmät olivat Majutveden jakautuneet tasaisesti. Eniten näytteessä oli kultaleviä (26%), Synura-lajeja sekä montaa erilaista Dinobryonlajia. Toiseksi suurin leväryhmä oli piilevät (16%), lähes yhtä paljon oli panssarisiimaleviä (14%). Sinileviä oli vain 9% kaiken kaikkiaan, näistä lähes kaikki (8%) on luokiteltu haitallisiksi. Suurin osa oli molekukaarista typpeä hyväksi käyttämään pystyviä, rihmamaisia Anabaenalajeja. 9 +

4. Lausunto Majutvesi Majutvesi on runsaslajinen, mesotrofinen järvi. Verrattuna edellisen kerran tuloksiin vuodelta 2012 huomataan, että limalevä Gonyostomum semenin määrä on hiukan suurempi kuin tuolloin (kts. yhteenvetotaulukko). Leväryhmissä on tapahtunut muutoksia niin, että piilevien, sinilevien, nielu- ja silmälevien määrä on vähentynyt. Kultalevien määrä on noussut. Kultalevät ovat tyypillisiä niukkaravinteisille vesille. Osa niistä pystyy hankkimaan ravintoa miksotrofian kautta, joten ne eivät ole suoraan riippuvaisia veden typen ja fosforin määristä vedessä. Molekulaarista typpeä hyväksikäyttävien sinilevien määrä on vähentynyt noin 10 %:lla vuodesta 2012. Tämä voi viitata siihen, että kasvua rajoittava tekijä on suuremmassa määrin fosfori kuin vuonna 2012. Piilevät ovat tyypillisiä kaikenlaisille vesille, mutta tarvitsevat kuoreensa runsaasti piitä. Happamissa vesissä niitä ei juuri esiinny. Silmälevien määrä oli pudonnut huomattavasti, vaikka tässä tulee ottaa huomioon, että niiden määrä oli hyvin vähäinen jo vuonna 2012, vain 4%. Silmälevät ovat tyypillisiä vesissä, joissa on paljon orgaanista ainesta, joten niiden väheneminen saattaa viitata orgaanisen aineen vähenemiseen. Kaiken kaikkiaan Majutvesi tuntuu - hiukan kohonneesta biomassasta huolimatta kasviplanktonin kuvastamana olevan piirun verran paremmassa tilassa kuin vuonna 2012. Kohonnut biomassa johtuu suureksi osaksi limalevän määrän kasvusta. Tässä kappale vuoden 2012 raportista koskien limalevää: Gonyostomum semenin tarkoista ympäristövaatimuksista tai lajin vaikutuksista vesiekosysteemiin ei olla vielä täysin selvillä (Eloranta & Räike 1995, Eloranta & Järvinen 1991). On kuitenkin huomattu, että laji suosii tummavetisiä, etenkin runsasfosforisia (N/P suhde on 20-50) ja reippaasti liuennutta orgaanista hiiltä (DOC) sisältäviä humuspitoisia, usein varsin matalia järviä (Hehman ym 2001, Figueroa & Rengefors 2006, Pęczuła 2007, Willén 2007, Rakko ym 2009). Gonyostomum-soluissa on erittäin runsaasti klorofylliä (Eloranta & Räike 1995), joten chl-a:n määrä saattaa olla yllättävän suuri levien kokonaisbiomassaan verrattuna, varsinkin, jos limalevää on hiukan enemmän kuin tässä Majutveden näytteessä. Gonyostomum-limalevä saattaa lisääntyä Majutvedessä vielä huomattavasti, ja yllättävän nopeasti (Pęczuła 2007). Tätä lajia on siis hyvä tarkkailla, sillä sen massaesiintyminen aiheuttaa usein uimareille ihon kutinaa. Myrkyllinen se ei kuitenkaan ole. Limalevän määrää on helppo amatöörilevätunnistajankin seurata, sillä laji on helppo tunnistaa mikroskoopilla. 10 +

5. Kirjallisuus Menetelmät: Aroviita, Jukka,Seppo Hellsten, Jussi Jyväsjärvi, Lasse Järvenpää, Marko Järvinen, Satu Maaria Karjalainen, Pirkko Kauppila, Antton Keto, Minna Kuoppala, Kati Manni, Jaakko Mannio, Sari Mitikka, Mikko Olin, Jens Perus, Ansa Pilke, Martti Rask, Juha Riihimäki, Ari Ruuskanen, Katri Siimes, Tapio Sutela, Teppo Vehanen ja Kari-Matti Vuori 2012. Ohje pintavesien ekologisen ja kemiallisen tilan luokitteluun vuosille 2012 2013 päivitetyt arviointiperusteet ja niiden soveltaminen. Ympäristöhallinnon ohjeita 7/2012.Suomen ympäristökeskus (SYKE). s. 144. Järvinen, Marko ym. (toim) 2011. Kasviplanktonin tutkimusmenetelmät. Suomen ympäristökeskus. http://www.ymparisto.fi/download.asp? contentid=25750&lan=fi Lepistö, Liisa. (toim) 2006. Kasviplanktonin tutkimusmenetelmät. Suomen ympäristökeskus. SFS-EN 15204 (2006). Water quality Guidance standard on the enumeration of phytoplankton using inverted microscopy (Utermöhl technique). European standard. CEN, Brussels. 42s. Utermöhl, Hans 1958. Zur Vervollkommnung der quantitativen Phytoplankton-Methodik. Mitteilungen InternationaleVereinigung für Theoretische und Angewandte Limnologie 9: 1-39. Ekologia: Eloranta, Pertti 1991. Limnologian perusteet. Luentorunko. Helsingin yliopisto. Limnologian laitos. 184 s. Eloranta P, Räike A (1988) Light as a factor affecting the vertical distribution of Gonyostomum semen (Ehr.) Diesing (Raphidophyceae) in lakes. Aqua Fenn 25:15 22. Eloranta P, Järvinen M (1991) Growth of Gonyostomum semen (Ehr.) Diesing (Raphidophyceae): results from capture experiments. Verh Int Ver Theor Angew Limnol 24:2657 2659. Figueroa R, Rengefors K (2006). Life cycle and sexuality of the freshwater raphidophyte Gonyostomum semen (Raphidophyceae). J Phycol 42:859 871. Hehmann A., Krienitz L., Koschel R., 2001. Long-term phytoplankton changes in an artificially divided, top-down manipulated humic lake, Hydrobiologia, 448: 83-96. Pęczuła W., 2007. Mass development of the algal species Gonyostomum semen (Raphidophyceae) in the mesohumic Lake Płotycze (centraleastern Poland). Oceanological and Hydrobiological Studies, Vol. XXXVI, Supplement 1: 163-172. Rakko Aimar, Reet Laugaste and Ingmar Ott 2008. Algal blooms in Estonia small lakes. In:V. Evangelista et al. (eds.), Algal Toxins: Nature, Occurrence, Effect and Detection. Willén, Eva, 2007. Växtplankton i sjöar Bedömningsgrunder. Rapport 2007:6. Institutionen för miljöanalys. Sveriges Landbruksuniversitet. Perusmäärityskirjallisuus: Bijkerk, Ronald, Ton Joosten, Reinoud Koeman 1996 Documentatie van centrale diatomeën uit Nederlandse eutrofe wateren. Koeman en Bijkerk bv, Haren. 23 s. Ciugulea, Ionel & Triemer, Richard, E., 2010. A color atlas of photosynthetic Euglenoids. Michican State university Press. 204 p. 11 + Cleve-Euler, Astrid, 1951, Die diatomeen von Schweden und Finnland. Part I: Kungliga Svenska vetenskapsakademiens handlingar, ser. 4, no. 1: Stockholm, Almqvist and Wiksell, 163 p. Cleve-Euler, Astrid, 1953, Die diatomeen von Schweden und Finnland. Part II, Arraphideae, Brachyraphideae: Kungliga Svenska vetenskaps-akademiens handlingar, ser. 4, v. 4, no. 1: Stockholm, Almqvist and Wiksell, 158 p. Cleve-Euler, Astrid, 1953, Die diatomeen von Schweden und Finnland. Part III, Monoraphideae, Biraphideae 1: Kungliga Svenska vetenskaps-akademiens handlingar, ser. 4, v. 4, no. 1: Stockholm, Almqvist and Wiksell, 255 p. Cleve-Euler, Astrid, 1955, Die diatomeen von Schweden und Finnland. Part IV, Biraphideae 2: Kungliga Svenska vetenskaps-akademiens handlingar, ser. 4, v. 5, no. 4: Stockholm, Almqvist and Wiksell, 232 p. Cleve-Euler, Astrid, 1952, Die diatomeen von Schweden und Finnland. Part V,: Kungliga Svenska vetenskapsakademiens handlingar, ser. 4, v. 3, no. 3: Stockholm, Almqvist and Wiksell, 153 p. Coesel, Peter F.M. & Meesters, Koos (J.) 2007. Desmids of the Lowlands. Mesotaeniaceae and Desmidiaceae of the European Lowlands. KNNV, Zeist. 351 s. Cronberg, Gertrud, Heléne Annadotter 2006. Manual on aquatic cyanobacteria. A photo guide and synopsis of their toxicology. ISSHA, Copenhagen. 106 s. Ettl, Hanuš 1978. Xanthophyceae 1. Teil. Julk.: Ettl H., Gerloff J., Heynigh H. (toim.). Süsswasserflora von Mitteleuropa Band 3. Gustav Fischer Verlag, Stuttgart, New York. 530 s. Ettl, Hanuš 1983. Chlorophyta 1. Teil: Phytomonadina. Julk.: Ettl H., Gärtner G., Heynigh H., Mollenhauer D. (toim.). Süsswasserflora von Mitteleuropa Band 9. Gustav Fischer Verlag, Stuttgart, New York. 807 s. Ettl, Hanuš, Georg Gärtner 1988. Chlorophyta 2. Teil: Tetrasporales, Chlorococcales, Gloeodendrales. Julk.: Ettl H., Gärtner G., Heynigh H., Mollenhauer D. (toim.). Süsswasserflora von Mitteleuropa Band 10. Gustav Fischer Verlag, Jena. 436 s. Hegewlad, E, Hindák, F 1990. Studies on the genus Scenedesmus MEYEN (Chlorophyceae, Chlorococcales) from South India, with special reference to the cell wall structure. Beiheft zur Nova Hedwigia, Heft 99. Hindák, František 1977. Studies on the chlorococcal algae (Chlorophyceae). I. Biol. Práce., XXIII/4, p. 190. Hindák, František 1980. Studies on the chlorococcal algae (Chlorophyceae). II. Biol. Práce., XXVI/6, p. 196. Hindák, František.1984. Studies on the chlorococcal algae (Chlorophyceae). III. Biol. Práce., XXX/1, p. 310. Hindák, František 1988. Studies on the chlorococcal algae (Chlorophyceae). IV. Biol. Práce., XXXIV/1-2, p. 264. Hindák, František 1990. Studies on the chlorococcal algae (Chlorophyceae). V. Biol. Práce., XXXVI/4, p. 192. Hindák, František 2008. Colour Atlas of Cyanophytes. Veda. Bratislava. 253 s. Hoppenrath, Mona; Elbrächter, Malte; Drebes, Gerhard, 2009: Marine Phytoplankton. Selected microphytoplankton species from the North Sea around Helgoland and Sylt. E. Schweizerbart'sche Verlagsbuchhandlung,264 pages, 87 figures. Houk, Vaclav 2003. Atlas of freshwater centric diatoms with a brief key and descriptions. Part 1. Melosiraceae,

Orthoseiraceae, Paraliaceae and Aulacoseiraceae. Czech Phycology Supplement 1, 112 pp. Hustedt, Friedrich 1985 (1959). The Pennate Diatoms. Koeltz Scientific Books. 918 s. Håkansson, Hannelore 2002. A compilation and evaluation of species in the general Stephanodiscus, Cyclostephanos and Cyclotella with a new genus in the family Stephanodiscaseaé. Diatom Research 17. 1-139. John, D.M., Whitton B.A. and Brook A.J., 2008. The Freshwater Algal Flora of the British Isles. An Identification Guide to Freshwater and Terrestial Algae. Cambridge University Press. 702 s. John, D.M. & Williamson D.B. 2009. A practical guide to the Desmids of the West of Ireland. MRI. 196 p. Joosten, A.M.T 2006. Flora of the blue-green algae of the Netherlands I The non filamentous species of inland waters. KNNV Publishing, Utrecht. 239 s. Järnefelt, H., Naulapää, A. & Tikkanen, T. 1963. Planktonopas, Kalavesitutkimus II, Suomen Kalastusyhdistys N:o 34. 133 s. Kadlubowska, Joanna 1984. Teil: Chlorophyta VIII Zygnemales. Julk.:.: Ettl, H., Gerloff, J., Heynig, H. & Mollenhauer D. (toim.). Süsswasserflora von Mitteleuropa, Band 16. Stuttgart, Gustav Fischer Verlag, Stuttgart, New York. 532 s. Komárek, Jirí. 2013. Cyanoprokaryota, Teil 3: Heterocytous Generea. Süßwasserflora von Mitteleuropa, Band. 19. Springer Spectrum, 1130 s. Komárek, Jirí, Anagnostidis, Konstantinos 1999. Cyanoprokaryota, 1.Teil: Chroococcales. Süsswasserflora von Mitteleuropa Band 19.Gustav Fischer Verlag, Jena.548 s. Komárek, Jirí, Anagnostidis, Konstantinos 2007. Cyanoprokaryota, 2. Teil: Oscillatoriales. Süßwasserflora von Mitteleuropa, Band. 19. Elsevier, München. 759 s. Komárek J., Fott B.1983 Chlorophyceae (Grünalgen), Ordnung Chlorococcales.. In: Huber-Pestalozzi G. (Ed.): Das Phytoplankton des Süsswassers, Die Binnengewässer 16, 7/1: 1-1044, Schweizerbart Verlag, Stuttgart 1983 Komárek, J. & Jankovská, V. 2001. Review of the Green Algal Genus Pediastrum; Implication for Pollenanalytical Research. Bibliotheca Phycologica, Band 108. 127 s. Komárek, J. & Zapomelová, E. 2008 Planktic morphospecies of the cyanobacterial genus Anabaena = subg. Dolichospermum 1. part: coiled types. - Fottea 7(1): 1 31. Komárek, J. & Zapomelová, E. 2008 : Planktic morphospecies of the cyanobacterial genus Anabaena = subg. Dolichospermum 2. part: straight types. - Fottea 8(1): 1 14. Krammer, K. & H. Lange-Bertalot, 1997. Bacillariophyceae. 1.Teil: Naviculaceae. Julk.: Ettl, H., Gerloff, J., Heynig, H. & Mollenhauer D. (toim.). Süsswasserflora von Mitteleuropa, Band 2. Stuttgart, Gustav Fischer Verlag, Jena. 876 s. Krammer, K. & Lange-Bertalot, H. 1988. Bacillariophyceae. 2.Teil: Bacillariaceae, Epithemiaceae, Surirellaceae. Julk.: Ettl, H., Gerloff J., Heynig, H. & Mollenhauer, D. (toim.). Süsswasserflora von Mitteleuropa, Band 2. Stuttgart, Gustav Fischer Verlag, Jena. 596 s. Krammer, K. & Lange-Bertalot, H. 1991. Bacillariophyceae. 3.Teil: Centrales, Fragilariaceae, Eunotiaceae. Julk.: Ettl, H., Gerloff, J., Heynig, H. & Mollenhauer, D. (toim.), Süsswasserflora von Mitteleuropa, Band 2. Stuttgart, Gustav Fischer Verlag, Jena. 576 s. Krammer, K. & Lange-Bertalot, H. 1991. Bacillariophyceae. 4.Teil: Achnanthaceae. Kritische Ergänzungen zu Navicula (Lineolatae) und Gomphonema. Julk.: Ettl, H., Gärtner, G., Gerloff, J., Heynig, H. & Mollenhauer, D. (toim.), Süsswasserflora von Mitteleuropa, Band 2. Stuttgart, Gustav Fischer Verlag, Jena. 437 s. Krammer, K. & Lange-Bertalot, H. 1991. Bacillariophyceae. 5.Teil. Julk.: Ettl, H., Gärtner, G., Krieniz, K., Lokhorst G.M. (toim.), Süsswasserflora von Mitteleuropa, Band 2. Spektrum Akademischer Verlag, Heidelberg, Berlin. 311 s. Kraberg, Alexandra, Marcus Baumann & Claus-Dieter Dürselen 2010. Coastal Phytoplankton.Photo Guide for Northern European Seas. 204 p. Lange- Bertalot H., Metzeltin D. 1996. Indicators of Oligotrophy. 800 taxa representative of three ecologically distinct lake types. Carbonate buffered - Oligodystrophic - Weakly buffered soft water Iconographia Diatomologica: Annotated Diatom Micrographs.Volume 02: Ecology- Diversity-Taxonomy.1996. 2428 figures on 125 plates. 390 p. Lange-Bertalot, H. 2001. Diatoms of Europe, Volume 2: Navicula Sensu Stricto, 10 Genera Separated from Navicula Sensu Lato,Frustulia. A.R.G Gantner Verlag K.G.,Ruggel. 526s. Lenzenweger, Rupert 1996. Desmidiaceenflora von Österreich. Teil 1. Bibliotheca Phycologica, Band 101. J. Cramer. Lepistö, Liisa, Gertrud Cronberg, Toini Tikkanen 1996. Records of some algal species. Nordic Phytoplankton Workshop 7.-10.6. 1994. Finnish Environment Institute 20. 34 s. Middelhoek, A. 1962. Flagellaten. Overzicht van een 50- tal soorten van Trachelomonas en Strombomonas in Nederland. KNNV no. 45. 59 s. Mrozinska, Teresa 1985. Chlorophyta, 4.Teil: Oedogoniophyceae: Oedogoniales. Julk.: Ettl H., Gärtner G., Heynigh H., Mollenhauer D. (toim.). Süsswasserflora von Mitteleuropa Band 14. Gustav Fischer Verlag, Stuttgart, New York. 624 s. Popovsky Jiří, Lois Ann Pfiester 1990. Dinophyceae (Dinoflagellida). Julk.: Ettl H., Gerloff J., Heynigh H., Mollenhauser D. (toim.). Süsswasserflora von Mitteleuropa Band 6. Gustav Fischer Verlag, Jena, Stuttgart. 272s. Rieth, Alfred 1980. Xanthophyceae, 2.Teil. Julk.: Ettl H., Gärtner G., Heynigh H. (toim.). Süsswasserflora von Mitteleuropa Band 4. Gustav Fischer Verlag, Stuttgart, New York. 147 s. Ravanko, Orvokki 1974. Kurssimoniste piileväkurssia varten Turun Yliopiston Kasvitieteen laitoksella. Ruzicka, J., 1977. Die Desmidiaceen Mitteleuropas. Band 1, Lief. 1. - E.Schweizerbart, Stuttgart Ruzicka, J., 1981. Die Desmidiaceen Mitteleuropas. Band 1, Lief. 2. - E.Schweizerbart, Stuttgart Schmidt, Antal & Fehér Gizella 1999. A zöldalgák Chloroccales rendjének kishatározója 2. 2. (átdolgozott) kiadás. Vízi természet és környezetvédelem 10. Budapest. Skuja, H. (1948). Taxonomie des Phytoplanktons einiger Seen in Uppland, Schweden. Symbolae Botanicae Upsalienses 9(3): 1-399. 12 +