SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA 2001 Julkaistu Helsingissä 11 päivänä joulukuuta 2001 N:o 1166 1173 SISÄLLYS N:o Sivu 1166 Valtioneuvoston asetus moottoriajoneuvoverosta annetun asetuksen 16 :n muuttamisesta.. 3309 1167 Valtioneuvoston asetus valmisteverotusasetuksen 6 ja 7 :n muuttamisesta... 3311 1168 Valtioneuvoston asetus sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista annetun asetuksen muuttamisesta... 3312 1169 Valtioneuvoston asetus Raha-automaattiyhdistyksestä... 3316 1170 Valtioneuvoston asetus eräistä raha-automaattiavustuksiin sovellettavista määräajoista... 3320 1171 Valtioneuvoston päätös... 3322 1172 Oikeusministeriön asetus käräjäoikeuksien kanslioiden ja istuntopaikkojen sijainnista annetun oikeusministeriön päätöksen 1 :n muuttamisesta... 3323 1173 Valtiovarainministeriön asetus eräiden vähäisten saatavien perimättä jättämisestä annetun valtiovarainministeriön päätöksen 2 :n muuttamisesta... 3324 N:o 1166 Valtioneuvoston asetus moottoriajoneuvoverosta annetun asetuksen 16 :n muuttamisesta Annettu Helsingissä 5 päivänä joulukuuta 2001 Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti, joka on tehty valtiovarainministeriön esittelystä muutetaan moottoriajoneuvoverosta 29 päivänä joulukuuta 1995 annetun asetuksen (1758/1995) 16 :n 1, 2 ja 4 momentti seuraavasti: 16 Jollei 17 :stä muuta johdu, ulkomaalla rekisteröidystä Suomeen tilapäistä käyttöä varten tuodusta moottoriajoneuvosta, jossa käytetään polttoaineena muuta ainetta kuin moottoribensiiniä, sekä kuorma-auton perävaunusta peritään moottoriajoneuvoverona kiinteää veroa jokaiselta kalenterivuorokaudelta, jona ajoneuvoa on Suomessa käytetty, seuraavasti: kiinteä vero e/vrk pakettiauto 13,00 linja-auto 15,00 kuorma-auto 25,00 kuorma-auton perävaunu 15,00 Lisäksi peritään kulutusveroa Suomessa ajetun matkan perusteella. Kulutusveroa suoritetaan tulo- ja lähtöpäivät mukaan luettuina jokaiselta kalenterivuorokaudelta seuraavasti: kulutusvero vähintään snt/km e/vrk pakettiauto 10 33,00 linja-auto 15 60,00 kuorma-auto 60 235,00 kuorma-auton perävaunu 20 85,00 Tulliviranomainen maksuunpanee ja kantaa veron etukäteen moottoriajoneuvoveroa maahan tuotaessa. Jos maasta vietäessä ajoneuvolla todetaan ajetun Suomessa pidemmän tai lyhyemmän matkan tahi käytetyn pidemmän tai lyhyemmän ajan kuin mitä veroa perittäessä on edellytetty, verotusta oikaistaan. Jos oikaisu toimitetaan sen vuoksi, että ajoneuvolla on täällä ajettu pidempi matka tai käytetty pidemmän ajan kuin mitä 160 2001 410301
3310 N:o 1166 veroa perittäessä on edellytetty, voidaan lisää perittävää veron määrää korottaa enintään 50 eurolla. Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2002. Helsingissä 5 päivänä joulukuuta 2001 Ministeri Suvi-Anne Siimes Neuvotteleva virkamies Merja Sandell
3311 N:o 1167 Valtioneuvoston asetus valmisteverotusasetuksen 6 ja 7 :n muuttamisesta Annettu Helsingissä 5 päivänä joulukuuta 2001 Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti, joka on tehty valtiovarainministeriön esittelystä muutetaan 31 päivänä joulukuuta 1994 annetun valmisteverotusasetuksen (1546/1994) 6 ja 7, sellaisena kuin niistä on 7 osaksi asetuksessa 902/1995, seuraavasti: 6 Valmisteverotuslain 39 :n 1 momentissa tarkoitettu palautettavalle valmisteverolle maksettava korko lasketaan 9 prosentin vuotuisen koron mukaan. Korkoa ei makseta 17 euroa pienemmälle määrälle. Valmisteverotuslain 39 :n 2 momentissa tarkoitettu takaisin perittävälle, hakemuksesta liikaa palautetulle valmisteverolle perittävä korko lasketaan 9 prosentin vuotuisen koron mukaan. Korkoa ei peritä 17 euroa pienemmästä määrästä. 7 Milloin verotuspäätöksen mukaan kannettava valmistevero on pienempi kuin 3 euroa, veronoikaisussa ja jälkiverotuksessa kuitenkin pienempi kuin 10 euroa, se jätetään kantamatta. Säännöstä ei kuitenkaan sovelleta kannettaessa valmisteveroa verotettavista lahjalähetyksistä ja valmisteverotuslain 16 :n 10 ja 11 kohdassa sekä 18, 19 ja 21 :ssä tarkoitettujen verottomien tuomisten ylittävistä määristä eikä kannettaessa valmisteveroa tullihuutokaupassa kertyvistä varoista. Milloin tuotteesta tullihuutokaupassa kertyvistä varoista valtiolle suorittamatta jäävä valmisteveron määrä on pienempi kuin 33 euroa, se voidaan jättää kantamatta. Vajaus peritään kuitenkin aina, milloin tuote on ollut Suomessa myynnissä, käytössä tai muutoin välittömän tullivalvonnan ulkopuolella. Milloin palautettava valmistevero on pienempi kuin 2 euroa, se jätetään suorittamatta. Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2002. Helsingissä 5 päivänä joulukuuta 2001 Ministeri Suvi-Anne Siimes Neuvotteleva virkamies Merja Sandell
3312 N:o 1168 Valtioneuvoston asetus sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista annetun asetuksen muuttamisesta Annettu Helsingissä 5 päivänä joulukuuta 2001 Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti, joka on tehty sosiaali- ja terveysministeriön esittelystä muutetaan sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista 9 päivänä lokakuuta 1992 annetun asetuksen (912/1992) 3 :n 2, 3 ja 5 momentti, 7, 8 :n 1 momentti, 8 a, 9 :n 1 ja 2 momentti, 11 :n 1 momentti, 12 :n 1 momentti, 13 :n 1 momentti, 14 :n 1 momentti, 15 :n 1 momentti, 20 :n 2 momentti, 23, 25 :n 1 momentti, 26, 26 a :n 3 momentti ja 33, sellaisina kuin niistä ovat 3 :n 5 momentti, 8 :n 1 momentti, 8 a, 9 :n 1 momentti, 12 :n 1 momentti, 13 :n 1 momentti, 14 :n 1 momentti, 23 ja 26 a :n 3 momentti asetuksessa 1309/1999, 7 asetuksissa 1648/1992 ja 1386/1993 sekä mainitussa asetuksessa 1309/1999, 9 :n 2 momentti asetuksessa 506/2001, 11 :n 1 momentti mainitussa asetuksessa 1386/1993, 15 :n 1 momentti ja 33 asetuksessa 1089/1996, seuraavasti: 3 Kotona annettava palvelu Kuukausimaksu saa olla enintään jäljempänä tarkoitetun maksuprosentin osoittama määrä tulorajan ylittävistä kuukausituloista. Maksuprosentit ja tulorajat ovat seuraavat: Henkilö- Tuloraja Maksumäärä Euroa/kuukausi prosentti 1 445 35 2 3 820 1 285 22 18 4 1 590 15 5 6 1 925 2 210 13 11 Kun henkilömäärä on suurempi kuin kuusi, tulorajaa korotetaan 270 eurolla ja maksuprosenttia alennetaan 1 prosenttiyksiköllä kustakin seuraavasta henkilöstä. Tilapäisestä kotipalvelusta voidaan periä kunnan päättämä kohtuullinen maksu. Tilapäisestä kotisairaanhoidosta voidaan periä enintään 11 euroa lääkärin tai hammaslääkärin suorittamasta kotikäynnistä ja enintään 7 euroa muun henkilön suorittamasta kotikäynnistä. Tilapäisestä kotisairaanhoidosta ei saa kuitenkaan periä erikseen maksua sellaiselta henkilöltä, joka saa 1 momentissa tarkoitettua jatkuvaa kotisairaanhoitoa. 7 Terveyskeskuksen avohoidon maksut Terveyskeskuksen avosairaanhoidon lääkäripalveluista voidaan periä terveyskeskuksen ylläpitäjän päätöksen mukaan maksu, joka voi olla: 1) enintään 22 euron vuosimaksu, joka on voimassa kalenterivuoden siinä terveyskeskuksessa, johon maksu on suoritettu; jos palvelun käyttäjä ei suorita vuosimaksua, peritään häneltä 11 euron käyntimaksu käyntikertojen lukumäärästä riippumatta; tai 2) enintään 11 euron käyntimaksu; maksun saa kuitenkin periä ainoastaan kolmelta ensimmäiseltä käynniltä samassa terveyskeskuksessa kalenterivuoden aikana. Terveyskeskuksen päivystyksessä voidaan periä arkisin 20.00 8.00 välisenä aikana sekä lauantaisin, sunnuntaisin ja pyhäpäivinä 18 vuotta täyttäneiltä henkilöiltä 1 momentissa säädetyn maksun sijasta enintään 15 eu-
N:o 1168 3313 roa käynniltä. Päivystyskäynnistä perittyä maksua ei oteta huomioon laskettaessa 1 momentin 2 kohdassa tarkoitettuja käyntejä. Edellä 1 ja 2 momentissa tarkoitettuja maksuja ei saa periä alle 18-vuotiaalta. Terveyskeskuksessa annetusta yksilökohtaisesta fysioterapiasta voidaan periä enintään 6 euroa hoitokerralta. 8 Sairaalan poliklinikkamaksu Erikoissairaanhoitolaissa (1062/1989) tarkoitetun sairaalan tai muun toimintayksikön ja terveyskeskuksen erikoislääkärijohtoisen sairaalan poliklinikalla tutkittavalta tai hoidettavalta voidaan periä enintään 22 euroa käynniltä. Sama maksu voidaan periä kaikilta 18 vuotta täyttäneiltä henkilöiltä terveyskeskuksen ja sairaalan yhteisesti sairaalassa järjestämän päivystyksen yhteydessä arkisin 20.00 8.00 välisenä aikana sekä lauantaisin, sunnuntaisin ja pyhäpäivinä. 8 a Päiväkirurgia Päiväkirurgisesta toimenpiteestä, joka tehdään leikkaussalissa ja joka edellyttää yleisanestesiaa, laajaa puudutusta tai suonensisäisesti annettavaa lääkitystä, voidaan periä 8 :ssä säädetyn maksun sijasta enintään 72 euroa. Maksua ei saa periä erikoismaksuluokassa hoidettavalta henkilöltä. Jos päiväkirurgisessa toimenpiteessä ollut henkilö komplikaation tai muun vastaavan syyn takia jää hoitopaikkaan toimenpidettä seuraavaan vuorokauteen, voidaan häneltä periä 1 momentissa säädetyn maksun lisäksi 12 :ssä säädetty hoitopäivämaksu. 9 Suun ja hampaiden tutkimus ja hoito Terveyskeskuksessa annetusta suun ja hampaiden tutkimuksesta ja hoidosta voidaan periä perusmaksuna enintään 7 euroa käynniltä. Erikoishammaslääkärin antamasta hoidosta voidaan kuitenkin periä perusmaksuna enintään 11 euroa käynniltä. Edellä 1 momentissa säädetyn perusmaksun lisäksi voidaan tutkimuksesta ja hoidosta periä kulloinkin voimassa olevan terveydenhuollon toimenpideluokituksen suun terveydenhuollon toimenpiteistä enintään seuraavat maksut: 1) Tutkimukset a) Toimenpideluokituksen SA-ryhmän tutkimuksista käyntikerralta... 5 b) Lisäksi tehdyistä kuvantamistutkimuksista hammaskuvalta... 5 leukojen ja koko hampaiston panoraamaröntgenkuvauksesta... 11 2) Ehkäisevä hoito Toimenpideluokituksen SC-ryhmän ehkäisevän hoidon ja terveyskasvatuksen toimenpiteistä 3) käyntikerralta... Sairauksien hoito 5 Toimenpideluokituksen vaativuusluokan mukaan, lukuun ottamatta kohdassa 4 lueteltuja proteettisia toimenpiteitä, kultakin toimenpiteeltä: vaativuusluokka maksu 0 2 5 3 4 11 5 7 8 10 22 32 11 45 4) Proteettiset toimenpiteet maksu a) proteesin huolto: pohjauksella... korjaus... 32 22 b) akryyliosa- ja kokoproteesi.. 107 c) d) kruunut ja sillat hampaalta... 107 rankaproteesi... 130 11 Sarjassa annettava hoito Sarjassa annettavasta hoidosta kuten jatku-
3314 N:o 1168 vasta dialyysihoidosta, lääkinnällisestä kuntoutuksesta, hyposensibilisaatio-, puhe- ja äänihäiriö-, säde- ja sytostaattihoidosta tai muusta vastaavasta hoidosta voidaan periä enintään 6 euroa hoitokerralta. Maksu saadaan kuitenkin periä enintään 45 hoitokerralta kalenterivuodessa. 12 Lyhytaikainen laitoshoito Lyhytaikaisessa laitoshoidossa olevalta voidaan periä hoidosta ja ylläpidosta psykiatrian toimintayksikössä enintään 12 euroa hoitopäivältä ja muussa lyhytaikaisessa laitoshoidossa enintään 26 euroa hoitopäivältä. Maksuja ei saa kuitenkaan periä terveyskeskuksessa taikka sairaalassa tai sen toimintayksikössä alle 18-vuotiaalta siltä osin kuin hoitopäiviä on kalenterivuodessa kertynyt yli seitsemän. Maksuja ei saa myöskään periä mielenterveyslain (1116/1990) 9 :n perusteella järjestetyn tarkkailun ajalta, jos tarkkailtavaksi otettua ei tarkkailun perusteella määrätä mielenterveyslain 8 :ssä tarkoitettuun tahdosta riippumattomaan hoitoon. 13 Päivä- ja yöhoidon maksu Jos hoidollisista syistä on tarkoituksenmukaista, että henkilö on terveyskeskuksessa, sairaalassa tai sen toimintayksikössä taikka sosiaalihuollon laitoksessa tai muussa toimintayksikössä hoidettavana vain joko päivällä (päivähoito) tai yöllä (yöhoito) voidaan häneltä periä 12 :ssä säädetyn maksun sijasta enintään 12 euroa vuorokaudessa. 14 Kuntoutushoidon maksut Lääkinnällisestä kuntoutuksesta annetun asetuksen (1015/1991) 3 :n 2 momentin 6 kohdassa tarkoitetusta vammaiselle henkilölle laitoshoitona annetusta kuntoutushoidosta tai kehitysvammaisten erityishuoltona annetusta kuntoutushoidosta voidaan periä enintään 9 euroa hoitopäivältä. 15 Pitkäaikainen laitoshoito Pitkäaikaisessa laitoshoidossa olevalta peritään maksukyvyn mukaan määräytyvä maksu. Maksu voi olla enintään 80 prosenttia hoidossa olevan kuukausituloista. Maksu voidaan kuitenkin määrätä enintään sen suuruiseksi, että hoitoa saavan henkilön henkilökohtaiseen käyttöön jää kuukausittain vähintään 80 euroa. Perittävä maksu ei saa ylittää palvelun tuottamisesta aiheutuvia kustannuksia. 20 Lastensuojelun maksut Asiakasmaksulain 7 :n 2 ja 3 momentin perusteella lastensuojelulain mukaisena avohuollon tukitoimena, sijaishuoltona tai jälkihuoltona järjestetystä perhehoidosta, laitoshuollosta tai asumispalveluista lapsen tai nuoren tuloista perittävä maksu voi olla enintään 1070 euroa kuukaudessa. Perittävä maksu ei saa kuitenkaan ylittää palvelun tuottamisesta aiheutuvia kustannuksia. 23 Maksu lääkärintodistuksesta Lääkärin ja hammaslääkärin todistuksesta ja lausunnosta voidaan periä todistuksen ja lausunnon laadusta riippuen enintään 27 euroa. Maksua ei saa periä kansanterveystyössä hoitoon liittyvästä todistuksesta tai lausunnosta eikä koulu- tai opiskelijaterveydenhuollon yhteydessä kerättyihin tietoihin perustuvasta terveystodistuksesta (nuorison terveystodistus).
N:o 1168 3315 25 Käyttämättä ja peruuttamatta jätetystä palvelusta perittävä maksu Käyttämättä ja peruuttamatta jätetystä, asiakkaan varaamasta terveyskeskuksen lääkärin ja suun ja hampaiden tutkimuksen ja hoidon sekä erikoissairaanhoidon avohoidon tai kalliin kuvantamistutkimuksen vastaanottoajasta voidaan periä 15 vuotta täyttäneeltä enintään 27 euroa. Maksua ei saa kuitenkaan periä silloin, kun varatun ajan peruuttamatta jäämiseen on hyväksyttävä syy. 26 Erikoismaksuluokan maksut Asiakasmaksulain 9 :ssä tarkoitetussa erikoismaksuluokassa hoidettavalta voidaan 12 :ssä säädetty hoitopäivämaksu periä yhden tai kahden hengen huoneessa enintään nelinkertaisesti korotettuna. Lisäksi palvelun käyttäjältä voidaan periä enintään seuraavat lisämaksut: 1) tutkimus- ja hoitotoimenpiteet maksu a) sädehoito hoitokerralta... 68 b) muu tutkimus- ja hoitotoimenpiteeltä... 673 c) konservatiivisen hoidon hoitopäivät sekä tutkimus- ja hoitotoimenpiteisiin liittyvät hoitopäivät... 51 2) 3) konsultaatiot... anestesiologiset toimenpiteet 68 236 26 a Maksukatto Maksukaton ylittymisen jälkeen lyhytaikaisesta laitoshoidossa saa periä enintään 12 euroa hoitopäivältä. 33 Henkilökohtaiseen käyttöön jätettävä käyttövara Milloin kunta perii asiakasmaksulain 14 :n perusteella henkilölle tulevat tulot, korvaukset tai saamiset, on hänelle jätettävä käyttövaroiksi vähintään 20 prosenttia nettotuloista, kuitenkin vähintään 80 euroa. Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2002. Tämän asetuksen voimaantullessa kotona annettavia palveluja saavien ja pitkäaikaisessa laitoshoidossa olevien maksut tulee tarkistaa tämän asetuksen mukaisiksi 31 päivään maaliskuuta 2002 mennessä. Vuonna 2001 maksettu 7 :n 1 momentin mukainen terveyskeskuksen vuosimaksu on voimassa tämän asetuksen voimaan tullessa voimassa olleiden säännösten mukaisesti 12 kuukautta maksupäivästä lukien. Ennen tämän asetuksen voimaantuloa voidaan ryhtyä sen täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin. Helsingissä 5 päivänä joulukuuta 2001 Peruspalveluministeri Osmo Soininvaara Hallitusneuvos Pekka Järvinen
3316 N:o 1169 Valtioneuvoston asetus Raha-automaattiyhdistyksestä Annettu Helsingissä 5 päivänä joulukuuta 2001 Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti, joka on tehty sosiaali- ja terveysministeriön esittelystä, säädetään 23 päivänä marraskuuta 2001 annetun arpajaislain (1047/2001) 12 :n 2 momentin ja 19 :n nojalla: 1 Soveltamisala Tässä asetuksessa säädetään Raha-automaattiyhdistyksen järjestysmuodosta ja hallinnosta sekä tuottojen tilittämisestä. Raha-automaattiyhdistys on arpajaislain (1047/2001) 12 :ssä tarkoitettu rahapeliyhteisö. 2 Nimi, asema ja kotipaikka Raha-automaattiyhdistys, ruotsinkielinen nimi Penningautomatföreningen, on oikeuskelpoinen julkisoikeudellinen yhdistys, jonka toiminta-alueena on koko maa. Raha-automaattiyhdistyksen kotipaikka on Espoo. 3 Toiminnan tarkoitus Raha-automaattiyhdistyksen, jäljempänä yhdistys, toiminnan tarkoituksena on hankkia varoja terveyden ja sosiaalisen hyvinvoinnin edistämiseen pitämällä yleisön käytettävänä raha-automaatteja, toimeenpanemalla kasinopelejä ja harjoittamalla pelikasinotoimintaa. 4 Jäsenet Yhdistyksen jäseninä voivat olla keskeisessä asemassa olevat terveyttä ja sosiaalista hyvinvointia edistävät yleishyödylliset oikeuskelpoiset yhteisöt ja säätiöt. Jäsenten hyväksymisestä ja erottamisesta päättää yhdistyksen kokous. Saapuneet jäsenhakemukset on käsiteltävä viimeistään seuraavan kalenterivuoden aikana kokoontuvassa kokouksessa. 5 Yhdistyksestä erottaminen ja eroaminen Jäsen voidaan erottaa yhdistyksestä, jos jäsen: 1) on menettelyllään yhdistyksessä tai sen ulkopuolella huomattavasti vahingoittanut yhdistystä; tai 2) ei enää täytä tässä asetuksessa jäsenyydelle asetettuja ehtoja. Jäsenellä on oikeus milloin tahansa erota yhdistyksestä ilmoittamalla siitä kirjallisesti sen hallitukselle tai sen puheenjohtajalle.
N:o 1169 3317 Jäsen voi myös erota ilmoittamalla siitä yhdistyksen kokouksessa pöytäkirjaan merkittäväksi. 6 Toimielimet Yhdistyksen toimielimiä ovat yhdistyksen kokous, hallitus ja johtokunta. 7 Yhdistyksen kokous Yhdistyksen kokous pidetään kerran vuodessa hallituksen määräämänä aikana. Ylimääräinen kokous pidetään, kun kokous niin päättää tai milloin yhdistyksen hallitus katsoo sen tarpeelliseksi taikka vähintään yksi kymmenesosa yhdistyksen jäsenistä sitä kirjallisesti ilmoittamansa asian käsittelyä varten yhdistyksen hallitukselta vaatii. 8 Kokouskutsu Kutsu yhdistyksen kokoukseen toimitetaan jäsenille viimeistään kaksi viikkoa ennen kokousta lähetetyssä kirjatussa kirjeessä. Kutsussa on mainittava kokouksessa käsiteltävät asiat. 9 Äänioikeus ja puhevallan käyttäminen yhdistyksen kokouksessa Yhdistyksen kokouksessa on jäsenellä yksi ääni. Sama henkilö saa edustaa vain yhtä jäsentä. Yhdistyksen hallituksen jäsenillä ja toimitusjohtajalla on yhdistyksen kokouksessa puhevalta, mutta ei äänioikeutta, eivätkä he saa edustaa yhdistyksen jäseniä. 10 Kokousmenettely Yhdistyksen kokouksen avaa hallituksen puheenjohtaja. Hänen tehtävänään on todeta 2 410301/160 kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus sekä toimituttaa kokouksen puheenjohtajan vaali. Kokouksen pöytäkirjan tarkastajiksi valitaan kaksi jäsenten edustajaa. 11 Kokouksessa päätettävät asiat Yhdistyksen kokouksessa: 1) esitetään tilinpäätös ja tilintarkastuskertomus sekä päätetään tilinpäätöksen vahvistamisesta sekä vastuuvapauden myöntämisestä hallitukselle ja toimitusjohtajalle; 2) hyväksytään toiminnan ja talouden yleiset periaatteet seuraavaksi tilikaudeksi; 3) valitaan 12 :n mukaisesti hallituksen jäsenet; 4) valitaan 19 :ssä mainitun tilintarkastajan lisäksi yksi tilintarkastaja, jonka tulee olla keskuskauppakamarin hyväksymä tilintarkastaja tai tilintarkastusyhteisö; 5) määrätään hallituksen jäsenten ja tilintarkastajien palkkiot seuraavaksi tilikaudeksi; sekä 6) käsitellään muut kokouskutsussa mainitut asiat. 12 Hallitus Yhdistyksen hallitukseen kuuluu puheenjohtaja, kaksi varapuheenjohtajaa ja yksitoista muuta jäsentä, jotka valitaan kolmeksi kalenterivuodeksi. Valtioneuvosto määrää hallitukseen puheenjohtajan, ensimmäisen varapuheenjohtajan ja viisi muuta jäsentä. Hallituksessa tulee olla yksi jäsen sosiaali- ja terveysministeriöstä, yksi sisäasiainministeriöstä ja yksi valtiovarainministeriöstä. Hallituksen toisen varapuheenjohtajan ja kuusi muuta jäsentä valitsee yhdistyksen kokous. Muista jäsenistä vain kolme voi olla sellaisia, jotka ovat olleet hallituksen jäseniä edellisen toimikauden aikana tai edustavat sellaista yhteisöä tai säätiötä, joka mainittuna aikana on ollut hallituksessa edustettuna. Sama henkilö tai samaa yhteisöä tai säätiötä edustava henkilö voi olla yhdistyksen kokouksen valitsema varapuheenjohtaja tai muu jäsen yhtäjaksoisesti enintään kaksi toimikautta.
3318 N:o 1169 13 Hallituksen päätösvaltaisuus Hallitus on päätösvaltainen, kun kokouksen puheenjohtaja ja vähintään kuusi muuta jäsentä on läsnä. Kun hallituksessa käsitellään yhdistyksen tuotosta myönnettäviä avustuksia koskevia asioita, tulee läsnä olla ainakin yhtä monta valtioneuvoston määräämää jäsentä kuin yhdistyksen kokouksen valitsemaa jäsentä. Varapuheenjohtaja hoitaa puheenjohtajalle kuuluvat tehtävät tämän ollessa estynyt. Käsiteltäessä yhdistyksen tuotosta myönnettäviä avustuksia koskevia asioita voi toinen varapuheenjohtaja toimia kokouksen puheenjohtajana vain silloin kun valtioneuvoston määräämiä jäseniä on läsnä enemmän kuin yhdistyksen kokouksen valitsemia jäseniä. 14 Hallituksen tehtävät Hallituksen tehtävänä on erityisesti: 1) edustaa yhdistystä sekä ohjata ja valvoa sen toimintaa; 2) valmistella yhdistyksen kokouksessa käsiteltävät asiat ja panna täytäntöön kokouksen päätökset; 3) hyväksyä toimintasuunnitelma ja talousarvio seuraavaksi tilikaudeksi; 4) nimittää ja erottaa toimitusjohtaja ja johtokunnan jäseninä toimivat johtajat sekä vahvistaa heidän palkkauksensa; 5) tehdä valtioneuvostolle ehdotus yhdistyksen tuotoista jaettavien avustusten jaosta sekä liittää ehdotukseen avustussuunnitelma seuraavalle kolmelle vuodelle; 6) tiedottaa avustusten hakuajoista ja hakumenettelystä; ja 7) huolehtia avustusten käytön valvonnan järjestämisestä. 15 Johtokunta Yhdistyksen johtokunnan muodostavat toimitusjohtaja ja hallituksen nimittämät johtajat. 16 Päätöksentekojärjestys Yhdistyksen toimielimissä tulee päätökseksi se mielipide, jota on kannattanut yli puolet annetuista äänistä, jollei erikseen muuta säädetä. Äänten mennessä tasan ratkaisee puheenjohtajan ääni. Vaaleissa tulevat valituiksi enimmät äänet saaneet. Jos valittavana on kuitenkin yksi henkilö, valituksi tulemiseen vaaditaan yli puolet annetuista äänistä. Äänten mennessä tasan ratkaisee vaaleissa arpa. 17 Hallintomenettelylain noudattaminen Yhdistyksessä on noudatettava hallintomenettelylakia (598/1982) käsiteltäessä yhdistyksen tuotosta myönnettäviä avustuksia koskevia asioita. Hallintomenettelylain 10 :n 1 momentin 5 kohdan osalta noudatetaan lakia kuitenkin siten, että yhdistyksen hallituksen jäsen on käsiteltäessä sen tuotosta myönnettäviä avustuksia koskevia asioita esteellinen vain silloin, kun hallituksessa käsitellään sanotussa lainkohdassa tarkoitetun yhteisön tai säätiön hakemusta tai muuta sitä välittömästi koskevaa asiaa. 18 Nimenkirjoittajat Yhdistyksen nimen kirjoittavat hallituksen puheenjohtaja, toimitusjohtaja ja muut johtokunnan jäsenet kaksi yhdessä tai johtokunnan määräämien yhdistyksen toimihenkilöiden kanssa. Johtokunta pitää luetteloa henkilöistä, joilla on nimenkirjoitusoikeus. Luettelo julkaistaan vuosittain virallisessa lehdessä ja siitä annetaan tietoja ja otteita niitä haluaville. Haasteen ja muun tiedoksiannon on katsottava tulleen yhdistyksen tietoon, kun se on toimitettu johtokunnan jäsenelle tai hänen määräämälleen. 19 Tilintarkastus Yhdistyksen kokouksen valitseman tilin-
N:o 1169 3319 tarkastajan lisäksi on yhdistyksellä yksi valtiovarainministeriön määräämä tilintarkastaja, jonka tulee olla julkishallinnon ja -talouden tilintarkastajista annetussa laissa (467/1999) tarkoitettu JHTT-tilintarkastaja. Tilintarkastuksessa noudatetaan tilintarkastuslain (936/1994) säännöksiä. 20 Tilikausi Yhdistyksen tilikausi on kalenterivuosi. 21 Tuoton tilittäminen Yhdistyksen on ennakkotuottona tilitettävä sosiaali- ja terveysministeriölle arvioitu vuosineljänneksen voitto kuukauden kuluessa kunkin vuosineljänneksen päättymisestä. Yhdistyksen on tilikauden tuottona tilitettävä sosiaali- ja terveysministeriölle tilikauden voitto vähennettynä 1 momentissa tarkoitetuilla ennakkotuotoilla kuukauden kuluessa tilinpäätöksen vahvistamisesta. 22 Toiminnan lopettaminen Yhdistyksen esityksen yhdistyksen toiminnan lopettamisesta on perustuttava kahden perättäisen, vähintään kuukauden väliajoin pidettyjen yhdistyksen kokousten tekemiin päätöksiin, jotka on tehty kolmen neljäsosan enemmistöllä annetuista äänistä. Yhdistyksen lakatessa valtioneuvosto jakaa sen varat sellaisiin tarkoituksiin, joihin arpajaislain mukaan voidaan tuottoa käyttää. 23 Asetuksen muuttaminen Yhdistykselle tulee varata tilaisuus antaa lausunto ennen tämän asetuksen muuttamista. 24 Voimaantulo ja siirtymäsäännökset Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2002. Tällä asetuksella kumotaan 29 päivänä joulukuuta 1967 annettu raha-automaattiasetus (676/1967) siihen myöhemmin tehtyine muutoksineen. Raha-automaattiasetuksen kumoamisesta huolimatta sen nojalla valitut tai määrätyt yhdistyksen hallituksen jäsenet ja tilintarkastajat jatkavat tehtävissään, kunnes tämän asetuksen mukaisesti valitaan uusi hallitus ja uudet tilintarkastajat. Yhdistyksen nykyiset jäsenyhteisöt tai -säätiöt jatkavat sen jäseninä 1 päivästä tammikuuta 2002 alkaen. Helsingissä 5 päivänä joulukuuta 2001 Peruspalveluministeri Osmo Soininvaara Neuvotteleva virkamies Matti Pulkkinen
3320 N:o 1170 Valtioneuvoston asetus eräistä raha-automaattiavustuksiin sovellettavista määräajoista Annettu Helsingissä 5 päivänä joulukuuta 2001 Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti, joka on tehty sosiaali- ja terveysministeriön esittelystä, säädetään raha-automaattiavustuksista 23 päivänä marraskuuta 2001 annetun lain (1056/2001) 5 :n 4 momentin, 6 :n 4 momentin ja 21 :n 4 momentin nojalla: 1 Soveltamisala Tässä asetuksessa säädetään eräistä rahaautomaattiavustuksiin sovellettavista määräajoista. 2 Avustusten hakuaika Avustuksia haetaan vuosittain avustusten jakamisvuotta edeltävän vuoden syyskuun loppuun mennessä. Tämän jälkeen saapunut hakemus voidaan ottaa käsiteltäväksi vain erityisen painavasta syystä. Uuteen kokeilu-, käynnistämis-, tutkimustai kehittämishankkeeseen haetaan avustusta avustusten jakamisvuotta edeltävän vuoden toukokuun loppuun mennessä. Uuteen rakennushankkeeseen tai suurehkoon peruskorjaukseen haetaan avustusta avustusten jakamisvuotta edeltävän vuoden maaliskuun loppuun mennessä. 3 Avustuksen hakijan oikeuskelpoisuuden määräaika Avustusta voidaan myöntää hakijalle, joka on oikeuskelpoinen avustuksen jakamisvuotta edeltävän lokakuun loppuun mennessä. 4 Jakoehdotuksen antamisen määräaika Rahapeliyhteisön tulee antaa avustusten jakoehdotus sosiaali- ja terveysministeriölle vuosittain avustusten jakamisvuoden tammikuun 15 päivään mennessä. 5 Valvontakertomuksen ja valvontasuunnitelman antamisen määräajat Rahapeliyhteisön tulee toimittaa sosiaali- ja terveysministeriölle kertomus avustusten käytön valvonnasta vuosittain valvontavuoden jälkeisen vuoden huhtikuun loppuun mennessä ja avustusten käytön valvontaa koskeva suunnitelma vuosittain valvontavuotta edeltävän vuoden loppuun mennessä. 6 Voimaantulo ja siirtymäsäännökset Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2002.
N:o 1170 3321 Avustushakemuksiin, jotka on raha-automaattiasetuksen (676/1967) 31 :n nojalla tullut toimittaa Raha-automaattiyhdistykselle vuoden 2001 maaliskuun tai syyskuun loppuun mennessä, sovelletaan raha-automaattiasetusta. Helsingissä 5 päivänä joulukuuta 2001 Peruspalveluministeri Osmo Soininvaara Neuvotteleva virkamies Matti Pulkkinen
3322 N:o 1171 Valtioneuvoston päätös Annettu Helsingissä 5 päivänä joulukuuta 2001 Oikeusministeriön esittelystä valtioneuvosto on tänään päättänyt yhdistää Kemin ja Tornion käräjäoikeudet niiden tuomiopiireihin kuuluvine kuntineen Kemi-Tornion käräjäoikeudeksi 1 päivästä kesäkuuta 2002 lukien. Toimenpiteisiin päätöksen täytäntöön panemiseksi saadaan ryhtyä jo ennen sen voimaantuloa. Helsingissä 5 päivänä joulukuuta 2001 Oikeusministeri Johannes Koskinen Hallitusneuvos Heikki Liljeroos Valitusosoitus Tähän päätökseen saa hakea muutosta valittamalla korkeimmalle hallinto-oikeudelle osoitettavalla ja toimitettavalla valituskirjelmällä. Valituskirjelmän on oltava korkeimman hallinto-oikeuden kirjaamossa, Unioninkatu 16, 00130 Helsinki, 30 päivän kuluessa siitä, kun päätös on julkaistu säädöskokoelmassa. Valituskirjelmässä on ilmoitettava valittajan nimi, kotikunta ja yhteystiedot sekä valituksen kohteena oleva päätös, päätökseen haettava muutos ja haettavan muutoksen perusteet.
3323 N:o 1172 Oikeusministeriön asetus käräjäoikeuksien kanslioiden ja istuntopaikkojen sijainnista annetun oikeusministeriön päätöksen 1 :n muuttamisesta Annettu Helsingissä 5 päivänä joulukuuta 2001 Oikeusministeriön päätöksen mukaisesti kumotaan käräjäoikeuksien kanslioiden ja istuntopaikkojen sijainnista 16 päivänä syyskuuta 1993 annetun oikeusministeriön päätöksen (821/1993) 1 :n Tornion käräjäoikeutta koskeva kohta sekä muutetaan Kemin käräjäoikeutta koskeva kohta seuraavasti: 1 Käräjäoikeuksien kansliat ja istuntopaikat sijaitsevat seuraavasti: Käräjäoikeus Kanslia Istunnot (s=sivukanslia) Kemi-Tornio Kemi Tornio Tornio (s) Kemi Ylitornio Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä kesäkuuta 2002. Toimenpiteisiin asetuksen täytäntöönpanemiseksi saadaan ryhtyä jo ennen sen voimaantuloa. Helsingissä 5 päivänä joulukuuta 2001 Oikeusministeri Johannes Koskinen Hallitusneuvos Heikki Liljeroos
3324 SDK/SÄHKÖINEN PAINOS N:o 1173 Valtiovarainministeriön asetus eräiden vähäisten saatavien perimättä jättämisestä annetun valtiovarainministeriön päätöksen 2 :n muuttamisesta Annettu Helsingissä 5 päivänä joulukuuta 2001 Valtiovarainministeriön päätöksen mukaisesti muutetaan eräiden vähäisten saatavien perimättä jättämisestä 26 päivänä elokuuta 1950 annetun valtiovarainministeriön päätöksen (426/1950) 2, sellaisena kuin se on valtiovarainministeriön päätöksessä 455/1981, seuraavasti: 2 Edellä 1 :ssä mainitussa laissa tarkoitettua veroa, maksua tai muuta valtion saatavaa pidetään vähäisenä, jos se on 3 euroa pienempi. Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2002. Helsingissä 5 päivänä joulukuuta 2001 Valtiovarainministeri Sauli Niinistö Hallitusneuvos Raija Isotalo N:o 1166 1173, 2 arkkia EDITA OYJ, HELSINKI 2001 PÄÄTOIMITTAJA JARI LINHALA ISSN 1455-8904