Heinolan kalastusalue Kalastustiedustelu 05 Marko Puranen ja Tomi Ranta Hämeen kalatalouskeskuksen raportti nro 6/06
Sisällys. Johdanto... 4. Tiedustelu... 4.. Otanta ja postitus... 4.. Aineiston käsittely... 4. Tulokset ja tulosten tarkastelu järvittäin... 5.. Ala-Rieveli... 5... Ala-Rievelillä kalastaneiden ikärakenne ja kalastusluvat... 5... Ala-Rievelin kalasaalis... 6... Ala-Rievelin pyyntiponnistus... 7..4. Kalastuksenvalvonta Ala-Rievelillä... 7..5. Kalakantojen muutokset Ala-Rievelillä... 8..6. Ravustus Ala-Rievellillä... 8..7. Kalastusta haittaavat tekijät Ala-Rievelillä... 8.. Imjärvi... 0... Imjärvellä kalastaneiden ikärakenne ja kalastusluvat... 0... Imjärven kalasaalis... 0... Imjärven pyyntiponnistus.....4. Kalastuksenvalvonta Imjärvellä.....5. Kalakantojen muutokset Imjärvellä.....6. Ravustus Imjärvellä.....7. Kalastusta haittaavat tekijät Imjärvellä..... Keskinen... 4... Keskisellä kalastaneiden ikärakenne ja kalastusluvat... 4... Keskisen kalasaalis... 4... Keskisen pyyntiponnistus... 5..4. Kalastuksenvalvonta Keskisellä... 6..5. Kalakantojen muutokset Keskisellä... 6..6. Ravustus Keskisellä... 6..7. Kalastusta haittaavat tekijät Keskisellä... 7.4. Ristijärvi... 8.4.. Ristijärvellä kalastaneiden ikärakenne ja kalastusluvat... 8.4.. Ristijärven kalasaalis... 8.4.. Pyyntiponnistus Ristijärvellä... 9.4.4. Kalastuksenvalvonta Ristijärvellä... 0
.4.5. Kalakantojen muutokset Ristijärvellä... 0.4.6. Ravustus Ristijärvellä... 0.4.7. Kalastusta haittaavat tekijät Ristijärvellä....5. Ylimmäinen....5.. Ylimmäisellä kalastaneiden ikärakenne ja kalastusluvat....5.. Ylimmäisen kalasaalis....5.. Pyyntiponnistus Ylimmäisellä... 4.5.4. Kalastuksenvalvonta Ylimmäisellä... 4.5.5. Kalakantojen muutokset Ylimmäisellä... 4.5.6. Ravustus Ylimmäisellä... 5.5.7. Kalastusta haittaavat tekijät Ylimmäisellä... 5.6. Paistjärven osakaskunnan järvet... 6.6.. Paistjärven osakaskunnan luvilla kalastaneiden ikärakenne ja kalastusluvat... 6.6.. Paistjärven osakaskunnan pyydyslupia lunastaneiden kalasaalis... 6.6.. Paistjärven osakaskunnan pyydyslupia lunastaneiden pyyntiponnistus....6.4. Ravustus Paistjärven osakaskunnan järvillä....7. Taipaleen osakaskunnan järvet....7.. Taipaleen osakaskunnan järvien pyydyslupia lunastaneiden ikärakenne ja kalastusluvat....7.. Taipaleen osakaskunnan pyydyslupia lunastaneiden kalasaalis....7.. Taipaleen osakaskunnan pyydyslupia lunastaneiden pyyntiponnistus... 4.7.4. Ravustus Taipaleen osakaskunnan järvillä... 5 4. Päätelmät... 5 5. Lähteet... 5
4. Johdanto Tiedustelun tavoitteena oli selvittää alueen tärkeimpien järvien kalastuksen ja saaliiden määrää sekä verrata tuloksia edelliseen, vuoden 0 tiedusteluun (Ranta 0). Kalastustiedustelu on kirjattu Heinolan kalastusalueen käyttö- ja hoitosuunnitelman toimenpidesuositukseksi (Ranta 04). Ruotsalainen ja Konnivesi eivät olleet mukana tiedustelussa, koska niiden kalastusta seurataan eri hankkeissa. Tiedustelun tuloksia on tarkoitus hyödyntää sekä kalastusalue- että osakaskuntatasolla kalavesien hoitoon liittyvässä päätöksenteossa ja erityisesti tulevia käyttö- ja hoitosuunnitelmia laadittaessa. Lisäksi tulosten perusteella voidaan tarkastella istutusten kannattavuutta tulevaisuudessa, minkä tukena toimivat myös alueella tehtävät siian ja kuhan kasvuselvitykset. Hankkeeseen on saatu Pohjois-Savon ELY-keskukselta avustusta kalatalouden edistämismäärärahoista.. Tiedustelu.. Otanta ja postitus Tiedustelu lähetettiin vesialueiden omistajien (osakaskunnat) pyydyslupia ostaneille, joista tiedustelun otos muodostuu. Osoitetiedot saatiin luvanmyyntitiedoista. Kysely lähetettiin kaikille lupia lunastaneille, joiden yhteystiedot saatiin selville. Tiedustelu postitettiin helmikuun 06 aikana kaikkiaan 95 kalastajalle. Koko tiedustelun vastausprosentti oli 74 %, mikä on erittäin korkea. Vuoden 0 tiedustelun vastausprosentti oli 57 %. Järvi- ja osakaskuntakohtaiset vastausprosentit on esitetty omissa kappaleissaan. Kyselylomakkeet muokattiin järvikohtaisesti... Aineiston käsittely Vastausten tulokset yleistettiin koskemaan koko järveä koskevaksi. Tulokset korjattiin ensin lupia ostaneiden ja kyselyyn vastanneiden määrien suhteen ja toiseksi osakaskuntiin kuuluvien ja niiden ulkopuolisten vesialueiden pinta-alojen mukaan (Taulukko ). Tiedusteluun tulleiden vastausten perusteella laskettujen tulosten yleistäminen koskemaan kaikkia luvan ostaneita voi yliarvioida kalastusta, koska todennäköisesti tiedusteluun vastaavat yleisemmin ne, jotka kalastavat aktiivisesti. Osakaskuntien ulkopuolisten vesialueiden kalastuspaineeksi hehtaaria kohti arvioitiin 50 % osakaskuntiin kuuluvien alueiden kalastuspaineesta (Keskinen ja Ylimmäinen sekä Paistjärven ja Taipaleen osakaskuntien erikseen käsitellyt järvet), koska alueilla, joilla ei järjestettyä luvanmyyntiä ole, kalastus on oletettavasti huomattavasti pienempää. Ala-Rievelin kohdalla ulkopuolisten alueiden kalastuspaine oletettiin yhtä suureksi kuin osakaskuntien vesialueilla, kuten tehtiin myös vuoden 0 tiedustelussa. Imjärven vastausten katsottiin koskevan koko järveä ja Ristijärvi kuuluu kokonaan Lusin osakaskunnalle, joten niille pintaalakorjausta ei tehty. Edellisen, vuoden 0 tiedustelun tuloksia korjattiin Keskisen, Ylimmäisen ja Paistjärven ja Taipaleen osakaskuntien erikseen käsiteltyjen järvien osalta vastaamaan tämän tiedustelun tuloksia, jotta saaliita ja pyyntiponnistuksia pystyttiin vertaamaan. Korjaus tehtiin järvien osakaskuntiin kuuluvien ja kuulumattomien alueiden pinta-alojen perusteella, koska tätä korjausta ei vuoden 0 tiedustelussa ollut tehty. Tiedustelun tuloksista puuttuu pelkästään yleiskalastusoikeuksilla kalastaneiden kalastus (onkiminen ja pilkkiminen) sekä läänikohtaisella vieheluvalla tai ikään perustuvalla oikeudella tapahtuva kalastus.
% 5 Taulukko. Heinolan kalastusalueen vuoden 05 tiedustelun järvien pyyntiponnistuksen ja kalasaaliin korjauskertoimet. * järven osakaskuntiin kuulumattomien vesialueiden pyyntiponnistukseksi hehtaaria kohti on arvioitu 50 % osakaskuntaan kuuluvien vesialueiden ponnistuksesta. Henkilöt kpl Pinta-alat ha Järvi Lupia ostanut Vastannut Kerroin Koko järvi Osakaskunnat Kerroin Ala-Rieveli 49, 97,7 48,7 Imjärvi 6 4,44 59, - Keskinen 45,96 7,7 84,4* Ristijärvi 9,58 7, 7, Ylimmäinen 46 4,9 570,6 4,5,8* Korpijärvi 84 5,4 6,5 4,* Kuijärvi 84 5,4 9,4 0,6* Saarijärvi 84 5,4 6, 4,* Salajärvi 75,5 404,4 9,4,0* Särkijärvi 75,5 9,4 0,6*. Tulokset ja tulosten tarkastelu järvittäin.. Ala-Rieveli Kyselylomake postitettiin yhteensä 6 kalastajalle. Vastausprosentti oli 80 %.... Ala-Rievelillä kalastaneiden ikärakenne ja kalastusluvat Osakaskuntien pyydyslupia lunastaneiden keski-ikä Ala-Rievelillä vuonna 05 oli 64 v. Kalastajista 8 % oli yli 60-vuotiaita (Kuva ). Lupia lunastaneista 6 % oli kalastanut verkoilla, 4 % katiskalla ja 4 % oli myös onkinut tai pilkkinyt. Noin kolmannes vastaajista oli harrastanut viehekalastusta joko läänikohtaisella viehekalastusluvalla tai ikään perustuvalla oikeudella (alle 8- tai yli 64-vuotta). Ravustusta oli harrastanut 8 % vastanneista. 60 50 40 0 0 0 0 <40 40-49 50-59 60-69 70-79 80-89 Ikä Kuva. Ala-Rievelin pyydyslupia vuonna 05 lunastaneiden ikäjakauma.
6... Ala-Rievelin kalasaalis Ala-Rievelin pyydyslupia lunastaneiden kokonaissaalis vuonna 05 oli 695 kg (Taulukko ). Hieman yli kolmasosa siitä oli haukea. Seuraavaksi merkittävimmät lajit olivat muikku, ahven ja siika. Pyyntimenetelmistä eniten saalista saatiin muikkuverkoilla ja katiskalla. Aktiivivälinein tapahtuneen kalastuksen osuus oli hyvin pieni, mutta tämän tiedustelun ulkopuolelle jää kaikki pyydysmerkkejä ostamattomien harrastama kalastus, joka perustuu yleisoikeuksiin, ikäperusteiseen oikeuteen tai läänikohtaiseen lupaan. Vuoden 0 tiedusteluun (879 kg) verrattuna pyydyslupia ostaneiden kokonaissaalis on laskenut. Muikkuja haukisaalis oli huomattavasti alhaisempi (Kuva ), mutta samaan aikaan siikasaalis oli noussut. Madesaalista ei edellisessä tiedustelussa eritelty, joten vuoden 0 kohdalta se puuttuu. Taulukko. Ala-Rievelin pyydyslupia lunastaneiden saalis pyydyksittäin, verkkokalastuksen yhteissaalis, kokonaissaalis kaikilla pyyntitavoilla sekä pyyntiponnistukset vuonna 05. Saalis kg %-osuus VERKKO- KALASTUS Verkkovrk Hauki Muikku Siika Kuha taimen Jlohi Lahna Särki Ahven Made Muu Yht. kaikista Kesä Muikkuverkot 5075 0 475 8 0 0 0 8 4 0 607 7-5 mm 45 9 0 5 0 5 4 8 75 4 0 484 7 6-54 mm 44 95 0 4 49 6 5 9 0 9 4 8 670 0 55 49 58 0 78 4 4 7 0 5 56 95 Talvi 7-5 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 6-54 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 55 558 66 0 6 0 0 4 0 58 0 76 0 yht 5594 99 475 60 4 40 6 8 55 75 556 9 448 64 %-osuus 5 7 7 7 5 00 MUUT Pyyntivrk/ Kalastuspäivät Hauki Muikku Siika Kuha taimen Jlohi Lahna Särki Ahven Made Muu Yht. Katiska 48 68 0 0 0 0 0 55 98 5 0 0 8 0 Rysä 97 0 0 0 0 0 0 0 0 0 8 0 8 0,4 Onki/Pilkki 080 0 0 0 0 0 0 00 6 0 470 7 Vapakalastus 45 7 0 0 0 0 0 0 5 0 0 8 4 Uistelu 065 64 0 6 7 0 0 0 0 6 0 0 6 5 Yht. 759 0 6 49 0 0 67 498 96 70 0 55 6 %-osuus 0 0 0 0 0 7 7 00 Verkot+ muut yht. 688 475 67 7 40 6 85 554 75 58 695 00 %-osuus 4 8 7 6 6 00
Saalis (kg) 7 000 500 000 500 0 05 000 500 0 Hauki Muikku siika kuha taimen Jlohi Lahna Särki Ahven Made Muu Kuva. Alarievelin pyydyslupia lunastaneiden kalastuksen saalis lajeittain vuosina 0 ja 05.... Ala-Rievelin pyyntiponnistus Ala-Rievelillä kiellettiin vuonna 0 solmuväliltään 6-54 mm verkot. Tämä näkyy kalastuspaineen siirtymisenä harvempiin verkkoihin vuoden 0 tiedustelun jälkeen (Taulukko ). Katiskakalastus näyttää romahtaneen Ala-Rievelillä. Ongintaa ja pilkintää harrastettiin vuonna 05 vuotta 0 enemmän. Syöttikoukkukalastusta ei vuoden 05 tiedusteluun vastanneista ollut harrastanut yksikään. Taulukko. Ala-Rievelin pyydyslupia lunastaneiden pyyntiponnistus vuosina 0 ja 05. Seisovien pyydysten yksiköt ovat pyyntivuorokausia, muilla pyydyksillä kalastuspäiviä. Pyyntiponnistus Pyydys 0 05 Muikkuverkko 5770 5075 7-54 mm 808 788 55 mm 80 78 Katiska 455 48 Rysä 45 97 Onki/Pilkki 490 080 Heittokalastus 00 45 Uistelu 7 065 Syöttikoukku 8 0..4. Kalastuksenvalvonta Ala-Rievelillä Kalastuksenvalvonnan määrää selvitettiin kysymällä kalastajien havaintoja valvonnasta. Vastanneista 67 % ei ole ollut missään tekemisissä kalastuksenvalvonnan kanssa ja vain oli nähnyt kalastuksenvalvojan järvellä. Valvonnasta oli kuullut vastaajista % ja 6 %:n pyydykset oli tarkastettu valvojien toimesta. Kalastuslupia ei ollut kysytty keltään vastanneista ja vain yksi on toiminut itse kalastuksenvalvojana. Valvonnan määrä lienee pysynyt suurin piirtein samalla tasolla, kuin vuoden 0 tiedustelun aikajaksolla. Vuoden 0 tiedustelussa kuitenkin 9 %:lta vastanneista oli kysytty lupaa.
8..5. Kalakantojen muutokset Ala-Rievelillä Vastaajien mielestä Ala-Rievelillä erityisesti järvilohen, taimenen ja muikun kannat ovat heikentyneet (Kuva ). Taimenen ja varsinkin järvilohen kohdalla yleisin vastaus oli kuitenkin en osaa sanoa ja vain harvat pystyivät arvioimaan kantojen muutosta. Noin puolet vastanneista arvioi kuhakannan runsastuneen. Järvilohi 5 4 Taimen Särki 8 0 4 4 6 5 Ei osaa sanoa Vähentynyt merkittävästi Siika Muikku 7 6 5 0 5 4 Vähentynyt Ei muutosta Runsastunut Kuha 7 0 9 Runsastunut merkittävästi Hauki 4 4 4 0 % 0 % 40 % 60 % 80 % 00 % Kuva. Kalastajien havaitsemat muutokset kalakannoissa Ala-Rievelillä viimeisen 5 vuoden aikana. Kuvaajan luvut ovat vastausten määrät kussakin vastausvaihtoehdossa...6. Ravustus Ala-Rievellillä Vastanneista vain 8 % oli ravustanut Ala-Rievelillä vuonna 05. Rapusaalis oli yhteensä 74 rapua, joista 98 % oli täplärapuja. Pyyntiponnistus oli 968 mertavuorokautta ja yksikkösaalis,4 rapua/merta/vrk. Vuonna 0 ravustuksen pyyntiponnistus oli 6 mertavuorokautta ja saalis 0 rapua, jolloin yksikkösaalis oli vain 0,4 rapua/merta/vrk. Erityisesti yksikkösaalis ja sen myötä myös ravustuksen kokonaissaalis näyttävät kasvaneen huomattavasti. Vastaajista 44 % arvioi täplärapukannan runsastuneen ja 5 %:n mielestä täplärapujen keskikoko on kasvanut. Vain yksi vastaajista oli havainnut ravuilla ruttotäpliä...7. Kalastusta haittaavat tekijät Ala-Rievelillä Vastaajien mielestä kalastusta Ala-Rievelillä haittaavat eniten pyydysten huono merkitseminen ja pyydysten limoittuminen (Kuva 4). Noin kolmannes ilmoitti vähempiarvoisten kalojen runsauden ja noin neljännes seisovien pyydysten haittaavan kalastustaan. Muut tekijät haittasivat vain hyvin pientä osaa vastaajista.
9 Ammattikalastus Rajoitukset ja kiellot Leväkukinnat Ilkivalta Lupien saatavuus Lupien hinta Vähempiarvoiset kalat Pyydysten limoittuminen Ranta-asutus Muu virkistyskäyttö Pyydysten merkitseminen Vetouistelijat Seisovat pyydykset Ei haittaa Haittaa vähän Haittaa paljon 0 % 0 % 0 % 0 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 00 % Kuva 4. Kalastusta haittaavat tekijät Ala-Rievelillä.
% 0.. Imjärvi Kysely postitettiin 57 lupia ostaneelle. Vastausprosentti oli 75 %.... Imjärvellä kalastaneiden ikärakenne ja kalastusluvat Pyydyslupia lunastaneiden keski-ikä Imjärvellä vuonna 05 oli 65 v. Vastanneista 75 % oli yli 60-vuotiaita ja vain % alle 40-vuotiaita (Kuva 5). Vastanneista 4 % myös pilkkivät tai onkivat Imjärvellä ja hieman alle kolmasosa oli harrastanut viehekalastusta joko läänikohtaisella viehekalastusluvalla tai ikään perustuvalla kalastusoikeudella. Verkoilla kalasti 7 % ja katiskalla 44 % vastanneista. Vain 5 % oli ravustanut. 45 40 5 0 5 0 5 0 5 0 <40 40-49 50-59 60-69 70-79 80-89 Ikä Kuva 5. Imjärven pyydyslupia vuonna 05 lunastaneiden ikäjakauma.... Imjärven kalasaalis Imjärven vuoden 05 pyydyslupia lunastaneiden kalastuksen kokonaissaalis oli 48 kg (Taulukko 4). Saaliista valtaosa oli ahventa (44 %) ja haukea (6 %). Vuonna 0 kokonaissaalis oli n. 500 kg, joten kokonaissaalis näyttää romahtaneen vuosien 0-05 aikana. Tämä näkyy myös lajikohtaisissa saaliissa (Kuva 6). Vuoden 05 saaliiseen voi vaikuttaa osaltaan poikkeuksellisen kylmä kesä. Madesaalista ei edellisessä tiedustelussa eritelty, joten vuoden 0 kohdalta se puuttuu. Valtaosa (lähes 60 %) kaikesta saaliista saatiin 6-54 mm verkoilla ja katiskoilla. Tilanne on sama kuin vuonna 0, jolloin 60 % saaliista saatiin katiskoilla ja 4-50 mm verkoilla. Talviaikaista verkkokalastusta ei tiedustelun perusteella harjoitettu.
Saalis (kg) Taulukko 4. Imjärven pyydyslupia lunastaneiden saalis pyydyksittäin, verkkokalastuksen yhteissaalis, kokonaissaalis kaikilla pyyntitavoilla sekä pyyntiponnistukset vuonna 05. Saalis kg VERKKOKALASTUS Verkkovrk Hauki Muikku Siika Lahna Särki Ahven Made Muu Yht. %-osuus kaikista Kesä Muikkuverkot 9 6 9 0 0 0 5 6 0 9 7 7-5 mm 40 0 4 7 9 46 0 8 6 6-54 mm 7 85 0 40 6 0 7 0 7 55 mm 74 69 0 9 7 0 0 0 07 9 Yht. 65 7 8 6 0 9 6 0 55 44 %-osuus 5 5 4 0 00 MUUT Pyyntivrk/ Kalastuspäivät Hauki Muikku Siika Lahna Särki Ahven Made Muu Yht. Katiska 4 60 0 0 6 58 0 6 0 459 7 Onki/Pilkki 97 0 9 8 0 0 0 8 Vapakalastus 97 4 0 0 0 0 9 0 0 5 4 Uistelu 50 76 0 0 0 0 7 0 0 8 7 Syöttikoukku 6 7 0 0 0 0 0 0 0 Yht. 8 0 7 76 6 6 0 697 56 %-osuus 40 0 0 45 0 00 Verkot+muut yht. 45 8 64 48 85 549 0 48 00 %-osuus 6 5 4 7 44 0 00 600 400 00 000 800 600 0 05 400 00 0 Hauki Muikku siika kuha taimen Jlohi Lahna Särki Ahven Made Muu Kuva 6. Imjärven pyydyslupia lunastaneiden kalastuksen saalis lajeittain vuosina 0 ja 05.... Imjärven pyyntiponnistus Katiska ja 7-54 mm verkot olivat käytetyimmät pyydykset Imjärvellä sekä 0 että 05 (taulukko 5). Verkkokalastuksen pyyntiponnistus on kuitenkin romahtanut, mikä näkyi myös vuoden 05 kokonaissaaliissa. Vapakalastuksen eri muodoissaan näyttää lisääntyneen, vaikkakin omaan lupakäytäntöön perustuvan viehekalastuksen ja yleiskalastusoikeudella tapahtuvan onkimisen ja pilkkimisen pyyntiponnistuksen tarkastelu osakaskuntien pyydyslupia ostaneiden perusteella on hyvin epävarmaa.
Taulukko 5. Imjärven pyydyslupia lunastaneiden pyyntiponnistus vuosina 0 ja 05. Seisovien pyydysten yksiköt ovat pyyntivuorokausia, muilla pyydyksillä kalastuspäiviä ( vapaa kohti eli päivä vavalla = päivää). Pyyntiponnistus Pyydys 0 05 Muikkuverkko 697 9 7-54 mm 896 85 55 mm 7 74 Katiska 90 4 Onki/Pilkki 4 97 Heittokalastus 8 97 Uistelu 60 50 Syöttikoukku 0 6..4. Kalastuksenvalvonta Imjärvellä Kalastuksenvalvonnan määrää Imjärvellä selvitettiin kysymällä kalastajien havaintoja valvonnasta. Vastanneista 5 % ei ole ollut missään tekemisissä kalastuksenvalvonnan kanssa. Valvojan oli kuitenkin nähnyt % vastanneista. Valvonnasta oli kuullut 5 % ja %:n pyydykset oli tarkastettu valvojien toimesta. Kalastuslupia oli kysytty 0 %:lta ja kolme on toiminut itse kalastuksenvalvojana. Valvonta on ollut näkyvämpää kuin vuoden 0 tiedustelun aikajaksolla, jolloin vain %:lta oli tarkastettu pyydykset ja n. 5 % oli nähnyt valvojan tai kuullut valvonnasta. Lupaa ei ollut kysytty yhdeltäkään vastanneista edellisen tiedustelun aikajaksolla...5. Kalakantojen muutokset Imjärvellä Vastaajien arvion mukaan vain särkikanta on vahvistunut (Kuva 7). Siika- ja muikkukanta puolestaan ovat vastaajien havaintojen perusteella pienentyneet. Taimenkannan tilaan ei tullut havaintoja, mikä selittyy sillä, että taimenia ei tiedusteluun vastanneiden saaliissa ole ollut 0 tai 05. Taimen 5 Särki 6 5 6 4 Ei osaa sanoa Vähentynyt merkittävästi Siika 4 Vähentynyt Ei muutosta Muikku 5 0 Runsastunut Runsastunut merkittävästi Hauki 4 4 7 0 % 0 % 40 % 60 % 80 % 00 % Kuva 7. Kalastajien havaitsemat muutokset kalakannoissa Imjärvellä viimeisen 5 vuoden aikana. Kuvaajan luvut ovat vastausten määrät kussakin vastausvaihtoehdossa.
..6. Ravustus Imjärvellä Ravustus on ollut imjärvellä hyvin vähäistä. Rapusaalis vuonna 05 oli vain 0 rapua, joista oli jokirapu. Mertavuorokausia kertyi 5 ja yksikkösaalis oli n. 0,07 rapua/merta/vrk. Vuoden 0 pyyntiponnistus oli samalla tasolla, mutta saalis oli huomattavasti korkeampi (58 rapua). Arvioita rapukantojen ja rapujen keskikoon muutoksista tai ruttotäplien esiintymisestä ei juuri saatu...7. Kalastusta haittaavat tekijät Imjärvellä Kalastusta haittaa Imjärvellä erityisesti vähempiarvoisten kalojen runsaus, pyydysten limoittuminen ja pyydysten huono merkitseminen (Kuva 8). Muut tekijät ovat haitanneet kalastusta vain harvoilla. Haitaksi mainittiin valmiiden vaihtoehtojen lisäksi mm. vaparajoitus, turha veneily ja siika- ja kuhakantojen heikkous. Ammattikalastus 0 Rajoitukset ja kiellot 8 Leväkukinnat 9 Ilkivalta 8 Lupien saatavuus 0 Lupien hinta Vähempiarvoiset kalat Pyydysten limoittuminen Ranta-asutus 0 9 0 Ei haittaa Haittaa vähän Haittaa paljon Muu virkistyskäyttö 9 Pyydysten merkitseminen 8 Vetouistelijat Seisovat pyydykset 5 4 0 % 0 % 0 % 0 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 00 % Kuva 8. Kalastusta haittaavat tekijät Imjärvellä.
% 4.. Keskinen Tiedustelu postitettiin yhteensä pyydyslupia lunastaneelle. Vastanneiden osuus oli 7 %. Keskisen vuoden 0 tuloksille tehtiin pinta-alakorjaus (kts. aineiston käsittely), minkä vuoksi kalasaaliin ja pyyntiponnistuksen arvot ovat korkeampia kuin vuoden 0 raportissa.... Keskisellä kalastaneiden ikärakenne ja kalastusluvat Pyydyslupia lunastaneiden keski-ikä Keskisellä vuonna 05 oli 65 v (Kuva 9). Kalastajista 68 % oli yli 60- vuotiaita ja alle 40-vuotaita ei ollut lainkaan. 5 % oli myös onkinut tai pilkkinyt ja viehekalastusta ikäperusteisella oikeudella tai läänikohtaisella vieheluvalla oli harrastanut 6 % vastanneista. Verkoilla kalasti 0 % ja katiskalla 5 % vastanneista. Vastaajista % oli ravustanut. 40 5 0 5 0 5 0 5 0 <40 40-49 50-59 60-69 70-79 80-89 Ikä Kuva 9. Keskisen pyydyslupia vuonna 05 lunastaneiden ikäjakauma.... Keskisen kalasaalis Keskisellä vuonna 05 pyydyslupia lunastaneiden kokonaissaalis oli 68 kg (Taulukko 6). Lähes puolet kokonaissaaliista oli haukea. Katiskalla ja 6-54 mm verkoilla saatu saalis käsitti 46 % Keskisen kokonaissaaliista. Vuoden 0 tuloksiin verrattuna Keskisen kalasaalis on laskenut melkein 60 %. Erityisesti hauki- ja ahvensaaliit ovat romahtaneet (Kuva 0). Talviaikaista verkkokalastusta ei tiedustelun perusteella harjoitettu.
Saalis (kg) 5 Taulukko 6. Keskisen pyydyslupia lunastaneiden saalis pyydyksittäin, verkkokalastuksen yhteissaalis, kokonaissaalis kaikilla pyyntitavoilla sekä pyyntiponnistukset vuonna 05. Saalis kg %- osuus VERKKOKALASTUS verkkovrk Hauki Muikku Siika Lahna Särki Ahven Made Muu Yht. kaikista Kesä Muikkuverkot 66 0 0 0 9 0 0 0 5 8 7-5 mm 0 0 0 0 5 5 0 0 6-54 mm 58 78 0 49 0 0 9 4 0 80 6 55 mm 4 44 0 0 0 0 0 49 7 Yht. 467 4 5 4 44 4 0 9 4 %-osuus 4 4 8 5 8 0 00 MUUT Pyyntiponnistus pyyntivrk/kalastuspäivät Hauki Muikku Siika Lahna Särki Ahven Made Muu Yht. Katiska 80 68 0 0 0 56 0 0 6 0 Onki/Pilkki 0 0 0 0 60 6 0 0 85 Vapakalastus 65 9 0 0 0 0 7 0 0 9 9 Uistelu 56 9 0 0 0 0 0 0 0 9 6 Syöttikoukku 65 46 0 0 0 0 0 0 0 46 7 Yht. 00 0 0 60 8 0 0 89 57 %-osuus 5 0 0 5 0 0 0 00 Verkot+muut yht. 4 5 5 94 6 4 0 68 00 %-osuus 48 8 4 4 4 0 00 900 800 700 600 500 400 0 05 00 00 00 0 Hauki Muikku siika kuha taimen Jlohi Lahna Särki Ahven Made Muu Kuva 0. Keskisen pyydyslupia lunastaneiden lajikohtainen saalis 0 ja 05.... Keskisen pyyntiponnistus Keskisen suosituin sekä pyydys 0 että 05 on ollut katiska (Taulukko 7), vaikkakin katiskakalastuksen määrä näyttää romahtaneen. Myös muikkuverkkojen määrä on selvästi vähentynyt, samoin kuin kalastus yleensä. Vain 55 mm tai harvempien verkkojen määrä näyttää lisääntyneen. Syöttikoukku oli vuoden 05 tiedustelussa uusi kalastusmuoto, jota ei vuonna 0 kukaan vastaajista ollut käyttänyt.
6 Taulukko 7. Keskisen pyydyslupia lunastaneiden pyyntiponnistus vuosina 0 ja 05. Seisovien pyydysten yksiköt ovat pyyntivuorokausia, muilla pyydyksillä kalastuspäiviä (vapakalastuksessa vapaa kohti eli päivä vavalla = päivää). Pyyntiponnistus Pyydys 0 05 Muikkuverkko 6 66 7-54 mm 440 68 55 mm 04 4 Katiska 495 80 Onki/Pilkki 99 Heittokalastus 94 65 Uistelu 44 56 Syöttikoukku 0 65..4. Kalastuksenvalvonta Keskisellä Kalastuksenvalvonnan määrää selvitettiin tiedustelemalla kalastajien havaintoja valvonnasta. Keskisellä kukaan vastanneista ei ole ollut tekemisissä kalastuksenvalvonnan kanssa. Vastaajista yksi ilmoitti nähneensä valvojan järvellä ja kuulleensa valvonnasta. Myöskään vuoden 0 tiedustelussa kalastuksenvalvojia lukuun ottamatta kukaan ei ollut ollut tekemisissä valvonnan kanssa...5. Kalakantojen muutokset Keskisellä Keskisellä oikeastaan vain siikakannan suhteen vastaukset olivat selvästi sen suuntaisia, että kanta olisi heikentynyt (Kuva ). Haukikannan on havaittu pysyneen ennallaan ja loppujen kohdalla yli puolet vastauksista oli en osaa sanoa. Taimen 9 Särki 8 4 Ei osaa sanoa Siika 6 Vähentynyt merkittävästi Vähentynyt Muikku 8 4 Ei muutosta Runsastunut Kuha 6 Runsastunut merkittävästi Hauki 7 0 % 0 % 40 % 60 % 80 % 00 % Kuva. Kalastajien havaitsemat muutokset kalakannoissa Keskisellä viimeisen 5 vuoden aikana. Kuvaajan luvut ovat vastausten määrät kussakin vastausvaihtoehdossa...6. Ravustus Keskisellä Ravustus Keskisellä on vähentynyt entisestään. Rapusaalis vuonna 05 oli 56 täplärapua, kun vuonna 0 se oli 8 rapua. Mertavuorokausia kertyi 6 ja vuonna 0 niitä oli 080. Yksikkösaalis oli samalla tasolla (0,5 rapua/merta/vrk molempina vuosina).
7 Vastaajista yhden havaintojen mukaan täplärapukanta on heikentynyt ja yhden mukaan ruttotäpliä ei esiinny Keskisellä. Yksi vastaajista arvioi rapukantojen pysyneen ennallaan...7. Kalastusta haittaavat tekijät Keskisellä Pyydysten limoittuminen haittaa kalastusta selvästi eniten Keskisellä (Kuva ). Muut tekijät ovat haitanneet vain harvoja. Valmiiden vaihtoehtojen lisäksi haitaksi mainittiin myös liian tiheiden verkkojen käyttäminen. Ammattikalastus Rajoitukset ja kiellot Leväkukinnat 9 Ilkivalta 0 Lupien saatavuus Lupien hinta Vähempiarvoiset kalat Pyydysten limoittuminen Ranta-asutus 5 9 5 Ei haittaa Haittaa vähän Haittaa paljon Muu virkistyskäyttö Pyydysten merkitseminen 0 Vetouistelijat Seisovat pyydykset 0 % 0 % 0 % 0 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 00 % Kuva. Kalastusta haittaavat tekijät Keskisellä. Kuvaajan luvut ovat vastausmäärät kussakin vastausvaihtoehdossa.
% 8.4. Ristijärvi Tiedustelu lähetettiin yhteensä 4 pyydyslupia lunastaneelle. Vastausprosentti oli 86 %..4.. Ristijärvellä kalastaneiden ikärakenne ja kalastusluvat Pyydyslupia lunastaneiden keski-ikä Ristijärvellä vuonna 05 oli 64 vuotta. Yli 60-vuotiaita oli vastanneista 75 % ja alle 50-vuotiaita ei yhtään (Kuva ). Pyydyslupia ostaneista 58 % myös onkivat tai pilkkivät Ristijärvellä. Heittokalastusta läänikohtaisella vieheluvalla tai ikään perustuvalla oikeudella ilmoitti harrastaneensa 50 %. Vetouistelua ei ollut harrastanut kukaan. Vastanneista 8 % oli kalastanut verkoilla ja 4 % katiskalla. Vain 8 % oli ravustanut. 70 60 50 40 0 0 0 0 <40 40-49 50-59 60-69 70-79 80-89 Ikä Kuva. Ristijärven pyydyslupia vuonna 05 lunastaneiden ikäjakauma..4.. Ristijärven kalasaalis Ristijärven pyydyslupia lunastaneiden kokonaissaalis vuonna 05 oli 7 kg (Taulukko 8). Valtaosa saaliista oli haukea, muikkua ja siikaa. Selvästi suurin osuus saaliista saatiin solmuväliltään 55 mm tai harvemmilla verkoilla. Muiden kuin verkkojen osuus kalastuksesta oli hyvin vähäinen. Talviaikaista verkkokalastusta ei tiedustelun perusteella harjoitettu. Vuoden 0 tiedusteluun verrattuna kokonaissaalis oli 05 n. 8 % korkeampi. Haukisaalis laski huomattavasti ja lahnasaalis pysyi kutakuinkin samana, mutta muiden lajien saalis oli selvästi suurempi (Kuva 4). Madesaalista ei edellisessä tiedustelussa eritelty, joten vuoden 0 kohdalta se puuttuu.
Saalis (kg) 9 Taulukko 8. Ristijärven pyydyslupia lunastaneiden saalis pyydyksittäin, verkkokalastuksen yhteissaalis, kokonaissaalis kaikilla pyyntitavoilla sekä pyyntiponnistukset vuonna 05. Saalis kg %-osuus VERKKOKALASTUS Verkkovrk Hauki Muikku Siika Lahna Särki Ahven Made Muu Yht. kaikista Kesä Muikkuverkot 94 0 70 0 0 0 5 0 0 75 4 50 7-5 mm 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 6-54 mm 0 0 9 8 0 4 0 0 0 4 55 mm 559 86 0 0 44 0 4 4 0 4 Yht- 60 7 70 49 6 0 5 587 8 %-osuus 0 9 5 0 9 6 0 00 MUUT Pyyntiponnistus Pyyntivrk/Kalastuspäivät Hauki Muikku Siika Lahna Särki Ahven Made Muu Yht. Katiska 95 0 0 4 4 6 0 0 4 5 Onki/Pilkki 5 0 0 0 47 0 64 9 Vapakalastus 59 0 0 0 0 0 7 0 0 7 5 Syöttikoukku 9 0 0 0 0 0 0 0 0 Yht. 5 0 0 7 7 59 0 5 9 %-osuus 8 0 0 5 44 0 00 Verkot+muut yht. 68 70 49 69 7 7 00 %-osuus 4 0 6 5 0 00 00 50 00 50 0 05 00 50 0 Hauki Muikku siika kuha taimen Jlohi Lahna Särki Ahven Made Muu Kuva 4. Ristijärven pyydyslupia lunastaneiden lajikohtainen saalis 0 ja 05..4.. Pyyntiponnistus Ristijärvellä Verkkokalastuksen kokonaiskalastuspaineessa on noussut hieman verrattuna vuoden 0 tiedusteluun verrattuna ja kalastus on painottunut selvästi enemmän muikkuverkkoihin, mikä näkyi myös selvästi suurempana muikkusaaliina (Taulukko 9). Tiheämpien kuin 55 mm verkkojen käyttö on Ristijärvellä kielletty lukuun ottamatta muikkuverkkoja. Aktiivivälineillä tapahtuva kalastus on edelleen vähäistä pyydyslupia lunastaneiden keskuudessa. Heitto- ja vetouistelu näyttää vähentyneen.
0 Taulukko 9. Ristijärven pyydyslupia lunastaneiden pyyntiponnistus vuosina 0 ja 05. Seisovien pyydysten yksiköt ovat pyyntivuorokausia, muilla pyydyksillä kalastuspäiviä ( vapaa kohti eli päivä vavalla = päivää). Pyyntiponnistus Pyydys 0 05 Muikkuverkko 70 94 7-54 mm 0 0 55 mm 770 559 Katiska 45 95 Onki/Pilkki 5 Heittokalastus 04 59 Uistelu 0 Syöttikoukku 0 9.4.4. Kalastuksenvalvonta Ristijärvellä Kalastuksenvalvonnan määrää selvitettiin tiedustelemalla kalastajien havaintoja valvonnasta. Ristijärvellä 67 % vastanneista ei ollut missään tekemissä valvonnan kanssa. Pyydykset oli tarkistettu 6 %:lta ja % oli kuullut valvonnasta. Valvojan oli nähnyt järvellä vain. Samoin vastanneista oli itse valvoja. Lupaa ei ollut kysytty keltään vastanneista. Vuoden 0 tiedustelussa lupa oli kysytty 9 %:lta ja pyydykset tarkastettu 6 %:lta..4.5. Kalakantojen muutokset Ristijärvellä Kysymykseen vastanneiden arvioiden mukaan siika- ja muikkukanta ovat vähentyneet (Kuva 5). Särki- ja haukikanta ovat havaintojen mukaan pysyneet ennallaan tai runsastuneet. Myös taimenkannan harvenemisesta tuli havaintoja, mutta suurin osa vastanneista ei osannut sanoa mielipidettään. Taimen 5 Särki 4 Ei osaa sanoa Siika Vähentynyt merkittävästi Vähentynyt Muikku 5 Ei muutosta Runsastunut Kuha Runsastunut merkittävästi Hauki 7 0 % 0 % 40 % 60 % 80 % 00 % Kuva 5. Kalastajien havaitsemat muutokset kalakannoissa Ristijärvellä viimeisen 5 vuoden aikana. Kuvaajan luvut ovat vastausten määrät kussakin vastausvaihtoehdossa..4.6. Ravustus Ristijärvellä Tiedustelun perusteella Ristijärveltä ei saatu vuonna 05 saaliiksi yhtään rapua. Vastanneista oli ravustanut kauden aikana. Myöskään vuoden 0 tiedustelussa ei rapuja ollut ilmoitettu. Tuolloin kuitenkin 7 % vastanneista ilmoitti olevansa kiinnostuneita ravustuksesta, mikäli järvessä olisi rapuja. Vastanneista 8 % oli sitä mieltä, että jokirapukanta on heikentynyt merkittävästi. Myös jokirapujen keskikoon on havaittu pienentyneen merkittävästi.
.4.7. Kalastusta haittaavat tekijät Ristijärvellä Selvästi eniten kalastusta haittaa Ristijärvellä pyydysten limoittuminen. Myös vähempiarvoisten kalojen runsaus oli haitaksi melkein puolelle vastaajista (Kuva 6). Ammattikalastus 8 Rajoitukset ja kiellot 6 Leväkukinnat 9 Ilkivalta 9 Lupien saatavuus 9 Lupien hinta Vähempiarvoiset kalat Pyydysten limoittuminen Ranta-asutus 6 8 9 5 Ei haittaa Haittaa vähän Haittaa paljon Muu virkistyskäyttö 9 Pyydysten merkitseminen 6 Vetouistelijat 6 Seisovat pyydykset 8 0 % 0 % 0 % 0 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 00 % Kuva 6.Kalastusta haittaavat tekijät Ristijärvellä. Kuvaajan luvut ovat vastausmäärät kussakin vastausvaihtoehdossa.
%.5. Ylimmäinen Tiedustelu postitettiin yhteensä 0 pyydyslupia lunastaneelle. Vastausprosentti oli 80 %. Ylimmäisen vuoden 0 tuloksille tehtiin pinta-alakorjaus (kts. aineiston käsittely), minkä vuoksi kalasaaliin ja pyyntiponnistuksen arvot ovat korkeampia kuin vuoden 0 raportissa..5.. Ylimmäisellä kalastaneiden ikärakenne ja kalastusluvat Pyydyslupia vuonna 05 lunastaneiden keski-ikä Ylimmäisellä oli 66 v. Yli 60-vuotiaiden osuus oli 75 % (Kuva 7). Alle 40-vuotiaita oli 5 % vastanneista. Pyydyslupia lunastaneista 7 % oli onkinut tai pilkkinyt. Viehekalastusta ikään perustuvalla oikeudella tai läänikohtaisella vieheluvalla oli harrastanut myös 7 %. Verkoilla oli kalastanut % ja katiskalla 5 % vastanneista. Vain oli ravustanut. 60 50 40 0 0 0 0 <40 40-49 50-59 60-69 70-79 80-89 Ikä Kuva 7. Ylimmäisen pyydyslupia vuonna 05 lunastaneiden ikäjakauma..5.. Ylimmäisen kalasaalis Ylimmäisen pyydyslupia ostaneiden kokonaissaalis vuonna 05 oli 70 kg (Taulukko 0). Saaliista 7 % oli haukea ja 0 % ahventa. Hauen merkitys korostui verkkokalastuksessa ja ahvenen katiskoilla ja ongella tai pilkillä kalastaneilla. Verkoilla saatiin yli puolet vuoden saaliista. Katiskan osuus oli 7 %. Aktiivivälineiden osuus oli hyvin pieni, mutta tiedustelu käsittää kalastajista vain osakaskuntien pyydysmerkkejä ostaneet, jolloin todennäköisesti valtaosa yleisoikeudella, läänikohtaisella luvalla tai ikään perustuvalla oikeudella kalastaneista jää tarkastelun ulkopuolelle. Vuoden 0 tiedusteluun (70 kg) verrattuna kokonaissaalis kutakuinkin yhtä suuri (Kuva 8). Lajien suhteet ja lajikohtaiset saaliit ovat pysyneet hyvin samanlaisina (Kuva 8). Vain särki- ja taimensaalis ovat suhteessa saaliin kokoon pudonneet merkittävästi. Taimensaalis on kuitenkin ollut molempina vuosina hyvin vähäinen, mikä korostaa sattuman mahdollisuutta. Madesaalista ei edellisessä tiedustelussa eritelty, joten vuoden 0 kohdalta se puuttuu. Vuonna 05 madetta ei saatu.
Saalis (kg) Taulukko 0. Ylimmäisen pyydyslupia lunastaneiden saalis pyydyksittäin, verkkokalastuksen yhteissaalis, kokonaissaalis kaikilla pyyntitavoilla sekä pyyntiponnistukset vuonna 05. Saalis kg %-osuus VERKKOKALASTUS Verkkovrk Hauki Muikku Siika Taimen Jlohi Lahna Särki Ahven Muu Yht. kaikista Kesä Muikkuverkot 45 0 88 0 0 0 0 0 7 7-5 mm 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0,0 0 6-54 mm 67 4 5 9 0 0 0 0 5 0 7 0 55 4 0 6 0 0 7 0 0 86,8 Talvi 7-5 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0,0 0 6-54 08 95 0 7 8 0 0 0 0 6 55 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0,0 0 Yht. 64 7 9 5 8 0 7 0 0 94 56 %-osuus 4 0 4 6 8 0 00 MUUT Pyyntivrk/ kalastuspäivät Hauki Muikku Siika Taimen Jlohi Lahna Särki Ahven Muu Yht. Katiska 0 5 0 0 0 0 0 5 97 9 8 6 Onki/Pilkki 88 0 0 0 0 0 8 0 86 Vapakalastus 8 0 0 0 0 0 0 0 0 Uistelu 76 7 0 0 0 0 0 0 0 0 7 Syöttikoukku 54 4 0 0 0 0 0 0 0 0 4 Tuulastus 5 0 0 0 0 0 0 0 8 Yht. 87 0 0 0 8 80 9 09 44 %-osuus 8 0 0 0 9 58 00 Verkot+muut yht. 58 9 54 8 0 0 5 0 9 70 00 %-osuus 7 8 0 7 0 00 00 50 00 50 0 05 00 50 0 Hauki Muikku siika kuha taimen Jlohi Lahna Särki Ahven Made Muu Kuva 8. Ylimmäisen pyydyslupia lunastaneiden lajikohtainen saalis 0 ja 05.
4.5.. Pyyntiponnistus Ylimmäisellä Vuonna 05 Ylimmäisellä pyydyslupia ostaneiden kalastajien eniten käyttämät pyydykset olivat silmäkooltaan 7-54 mm verkot ja katiska. Verkkokalastus on vähentynyt verrattuna vuoteen 0 ja samalla silmäkoon 55 mm ja sitä harvempien verkkojen käyttö on yleistynyt. Katiskakalastus on vähentynyt. Aktiivivälinein tapahtuva kalastus vaikuttaa myös vähentyneen. Tiedustelu käsittää kalastajista vain osakaskuntien pyydysmerkkejä ostaneet, jolloin todennäköisesti valtaosa yleisoikeudella, läänikohtaisella luvalla tai ikään perustuvalla oikeudella kalastaneista jää tarkastelun ulkopuolelle (Taulukko ). Taulukko.Ylimmäisellä pyydyslupia lunastaneiden pyyntiponnistus vuosina 0 ja 05. Seisovien pyydysten yksiköt ovat pyyntivuorokausia, muilla pyydyksillä kalastuspäiviä ( vapaa kohti eli päivä vavalla = päivää). Pyyntiponnistus Pyydys 0 05 Muikkuverkko 565 45 7-54 mm 659 75 55 mm Katiska 94 0 Onki/Pilkki 88 Heittokalastus 5 8 Uistelu 5 76 Syöttikoukku 0 54 Tuulastus 0.5.4. Kalastuksenvalvonta Ylimmäisellä Vuonna 05 7 % vastanneista ei ollut missään tekemissä kalastuksenvalvonnan kanssa. Pyydykset oli tarkastettu 8 %:lta, valvonnasta oli kuullut 8 % ja luvat kysytty yhdeltä vastanneista. Edellisenä tiedusteluvuonna 0 lupaa ei ollut kysytty keltään eikä kenenkään pyydyksiä ollut tarkistettu..5.5. Kalakantojen muutokset Ylimmäisellä Vastanneista 5 % oli sitä mieltä, että haukikanta on vähentynyt Ylimmäisellä, mutta 75 %: mielestä kanta on pysynyt ennallaan (Kuva 9). Muidenkaan kalojen kohdalla ei ole useamman kalastajan toimesta havaittu selkeää muutosta suuntaan tai toiseen. Taimen Särki 5 Ei osaa sanoa Siika 6 Vähentynyt merkittävästi Vähentynyt Muikku Ei muutosta Runsastunut Kuha Runsastunut merkittävästi Hauki 9 0 % 0 % 40 % 60 % 80 % 00 % Kuva 9. Kalastajien havaitsemat muutokset kalakannoissa Ylimmäisellä viimeisen 5 vuoden aikana. Kuvaajan luvut ovat vastausten määrät kussakin vastausvaihtoehdossa.
5.5.6. Ravustus Ylimmäisellä Ylimmäisen rapusaalis vuonna 05 oli 9 täplärapua. Mertavuorokausia kertyi 7 yksikkösaaliin ollessa 0,7 rapua/merta/vuorokausi. Sekä pyyntiponnistus että erityisesti saalis on laskenut vuodesta 0. Yksikkösaalis vuonna 0 oli 0,54 rapua/merta/vrk. Vastaajista kahden mukaan täplärapukanta on vähentynyt viimeisten 5 vuoden aikana. Ruttotäpliä oli havainnut ravustaja..5.7. Kalastusta haittaavat tekijät Ylimmäisellä Vähempiarvoisten kalojen runsaus on haitannut Ylimmäisen pyydyslupia lunastaneita kalastajia eniten. Muut tekijät ovat olleet haitaksi vain harvoille (Kuva 0). Ammattikalastus Rajoitukset ja kiellot 0 Leväkukinnat Ilkivalta Lupien saatavuus Lupien hinta Vähempiarvoiset kalat Pyydysten limoittuminen Ranta-asutus 7 9 0 5 Ei haittaa Haittaa vähän Haittaa paljon Muu virkistyskäyttö Pyydysten merkitseminen 9 Vetouistelijat Seisovat pyydykset 0 % 0 % 0 % 0 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 00 % Kuva 0. Kalastusta haittaavat tekijät Ylimmäisellä. Kuvaajan luvut ovat vastausmäärät kussakin vastausvaihtoehdossa.
% 6.6. Paistjärven osakaskunnan järvet Paistjärven osakaskunnan luvanmyyntitiedoista ei voitu eritellä eri järvillä tapahtunutta kalastusta. Tulokset on esitetty pääasiassa koko osakaskunnan aluetta koskevana. Järvistä Korpi-, Kui- ja Saarijärveltä saatiin vastauksia tarpeeksi niiden saaliin järvikohtaiseen tarkasteluun. Koko osakaskunnan tarkastelussa otettiin huomioon vain osakaskunnan luvilla tapahtunut kalastus. Järvikohtaisessa huomioitiin myös osakaskunnan ulkopuoliset vesialueet. Tiedustelu postitettiin 47 pyydyslupia lunastaneelle. Vastausprosentti oli 94 %..6.. Paistjärven osakaskunnan luvilla kalastaneiden ikärakenne ja kalastusluvat Paistjärven osakaskunnan pyydyslupia lunastaneiden keski-ikä vuonna 05 oli 68 v ja 8 % oli yli 60 vuotiaita. Alle 40-vuotiaita kalastajia ei ollut yhtään (Kuva ). Lupia ostaneista 45 % oli myös onkinut tai pilkkinyt. Viehekalastusta ikään perustuvalla oikeudella tai läänikohtaisella vieheluvalla oli harrastanut 4 %. Verkoilla oli kalastanut 80 % ja katiskalla 5 % vastanneista. Ravustaneita ei ollut yhtään. 4 0 8 6 4 0 <40 40-49 50-59 60-69 70-79 80-89 Ikä Kuva. Paistjärven osakaskunnan pyydyslupia vuonna 05 lunastaneiden ikäjakauma..6.. Paistjärven osakaskunnan pyydyslupia lunastaneiden kalasaalis Paistjärven osakaskunnan pyydyslupia lunastaneiden kokonaissaalis vuonna 05 oli 00 kg (Taulukko ). Suurin osuus oli hauella (0 %) ja seuraavana ahvenella ( %) ja siialla (0 %). Saaliista lähes puolet saatiin silmäkooltaan 6-54 mm verkoilla. Aktiivivälinein tapahtuvalla kalastuksella oli hyvin pieni osuus kaikesta kalastuksesta pyydyslupia lunastaneiden joukossa. Vuonna 0 kokonaissaalis oli 5 kg, joten saalis on kasvanut. Tärkeimmät saalislajit olivat 0 samat (hauki, ahven, siika). Lajikohtaiset saaliit kaiken kaikkiaan ovat nousseet muiden kuin muikun ja lahnan kohdalla (Kuva ). Madesaalista ei edellisessä tiedustelussa eritelty, joten vuoden 0 kohdalta se puuttuu.
Saalis (kg) 7 Taulukko. Paistjärven osakaskunnan pyydyslupia lunastaneiden saalis pyydyksittäin, verkkokalastuksen yhteissaalis, kokonaissaalis kaikilla pyyntitavoilla sekä pyyntiponnistukset vuonna 05. Saalis kg %-osuus VERKKOKALASTUS Verkkovrk Hauki Muikku Siika Kuha Taimen Lahna Särki Ahven Made Muu Yht. kaikista Muikkuverkot 770 4 96 0 0 0 0 48 5 0 0 0 0 7-5 mm 49 4 0 0 0 0 6 55 0 0 87 6-54 mm 409 0 5 0 0 4 0 8 40 4 45 55 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 Yht. 00 47 96 54 0 0 4 66 00 8 40 7 58 %-osuus 5 0 0 4 4 00 MUUT Pyyntivrk/ kalastuspäivät Hauki Muikku Siika Kuha Taimen Lahna Särki Ahven Made Muu Yht. Katiska 09 0 0 6 0 0 7 95 8 6 770 6 Onki/Pilkki 506 7 0 0 0 0 9 76 0 0 4 7 Vapakalastus 9 97 0 0 0 0 0 0 7 0 0 04 Uistelu 5 58 0 0 0 0 0 0 0 0 0 7 6 Syöttikoukku 65 0 0 0 0 0 0 0 0 5 0 4 0 Yht. 47 0 48 0 0 00 49 8 6 70 4 %-osuus 7 0 4 0 0 6 9 00 Verkot+muut yht. 90 96 590 0 0 7 66 69 6 76 00 00 %-osuus 0 7 0 0 0 9 9 00 000 900 800 700 600 500 400 0 05 00 00 00 0 Hauki Muikku siika kuha taimen Lahna Särki Ahven Made Muu Kuva. Paistjärven osakaskunnan pyydyslupia lunastaneiden lajikohtainen saalis 0 ja 05..6... Korpijärven kalasaalis Korpijärven pyydyslupia lunastaneiden kokonaissaalis vuonna 05 oli 655 kg (Taulukko ). Hauen osuus oli 6 % ja muikun %. Muikku- ja 6-54 mm verkoilla oli saatu yhteensä 66 % kaikesta saaliista. Aktiivivälinekalastuksen osuus pyydyslupia lunastaneiden joukossa oli hyvin pieni. Korpijärveä ei käsitelty erikseen vuoden 0 tiedustelussa.
8 Taulukko. Korpijärven pyydyslupia lunastaneiden saalis pyydyksittäin, verkkokalastuksen yhteissaalis, kokonaissaalis kaikilla pyyntitavoilla sekä pyyntiponnistukset vuonna 05. Saalis kg %-osuus VERKKOKALASTUS Verkkovrk Hauki Muikku Siika Lahna Särki Ahven Made Muu Yht. kaikista Muikkuverkot 9 9 45 0 0 7 0 0 04 7-5 mm 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 6-54 mm 7 08 0 79 6 0 9 9 0 5 55 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 Yht. 7 7 45 79 6 7 9 0 45 66 %-osuus 8 5 8 0 00 MUUT Pyyntivrk/ kalastuspäivät Hauki Muikku Siika Lahna Särki Ahven Made Muu Yht. Katiska 0 50 0 0 6 9 0 44 5 Onki/Pilkki 56 0 0 0 0 5 0 0 8 Vapakalastus 56 0 0 0 0 0 0 0 Uistelu 8 9 0 0 0 0 0 0 0 9 4 Yht. 0 0 0 6 47 0 44 9 4 %-osuus 46 0 0 7 5 0 0 00 Verkot+muut yht. 8 45 79 5 84 9 44 655 00 %-osuus 6 5 7 00.6... Kuijärven kalasaalis Kuijärven pyydylupia lunastaneiden kokonaissaalis vuonna 05 oli 895 kg (Taulukko 4). Suurin osuus oli ahvenella (5 %). Seuraavaksi tärkeimmät kalalajit olivat hauki (7 %) ja särki (9 %). Saaliista 40 % saatiin katiskoilla ja kaikilla verkoilla yhteensä 8 %. Vuoden 0 tiedustelussa tarkasteltiin Kuijärven kalasaalista verkkokalastuksen osalta. Vuosien 0 ja 05 välistä vertailua varten vuoden 0 saaliille tehtiin sama pinta-ala korjaus, kuin tämän tiedustelun aineistolle. Siksi seuraavat arvot eivät ole samoja kuin vuoden 0 tiedustelussa. Verkkokalastuksen kokonaissaalis oli vuonna 0 66 kg eli n. 48 % korkeampi kuin 05 (4 kg). Varsinkin muikku- ja siikasaaliit ovat pudonneet huomattavasti (Kuva ). Ahvensaalis puolestaan on noussut merkittävästi.
Saalis (kg) 9 Taulukko 4. Kuijärven pyydyslupia lunastaneiden saalis pyydyksittäin, verkkokalastuksen yhteissaalis, kokonaissaalis kaikilla pyyntitavoilla sekä pyyntiponnistukset vuonna 05. Saalis kg %-osuus VERKKOKALASTUS Verkkovrk Hauki Muikku Siika Lahna Särki Ahven Made Muu Yht. kaikista Muikkuverkot 50 0 85 0 0 6 0 0 4 6 7-5 mm 85 0 7 0 67 0 0 00 6-54 mm 47 57 0 0 6 0 6 0 0 00 55 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 Yht. 77 6 85 57 6 5 99 0 0 4 8 %-osuus 8 5 7 0 9 0 0 00 MUUT Pyyntivrk/ kalastuspäivät Hauki Muikku Siika Lahna Särki Ahven Made Muu Yht. Katiska 750 9 0 0 0 4 8 0 6 40 Onki/Pilkki 88 0 0 0 0 8 85 0 0 0 Vapakalastus 5 48 0 0 0 0 9 0 0 57 6 Uistelu 8 0 0 0 0 0 0 0 0 0 Syöttikoukku 5 0 0 0 0 0 0 6 0 6 Yht. 69 0 0 0 9 6 8 0 55 6 %-osuus 0 0 0 5 4 0 00 4 Verkot+muut yht. 0 85 57 6 74 5 8 0 895 00 %-osuus 6 9 6 9 7 0 00 50 00 50 00 50 0 05 00 50 0 Hauki Muikku Siika Kuha Taimen Lahna Särki Ahven Made Muu Kuva. Kuijärven pyydyslupia lunastaneiden lajikohtainen verkkosaalis 0 ja 05..6... Saarijärven kalasaalis Saarijärven pydyyslupia lunastaneiden kokonaissaalis vuonna 05 oli 90 kg (Taulukko 5). Hauen osuus oli 9 %. Muut osioon merkityt kalat oli ilmoitettu pasureiksi. Vastaajista oli saanut suuren pasurisaaliin, josta ainakin osa on voinut olla lahnoja, koska lajien erottaminen toisistaan on vaikeaa. Joka tapauksessa lahnaa ja pasuria saaliissa oli yhteensä 7 %. Saaliista 74 % saatiin 6-54 mm verkoilla.
Saalis (kg) 0 Vuosien 0 ja 05 välistä vertailua varten vuoden 0 saaliille tehtiin sama pinta-ala korjaus, kuin tämän tiedustelun aineistolle. Siksi seuraavat vuoden 0 arvot eivät ole samoja kuin vuoden 0 tiedustelussa. Verkkokalastuksen saalis vuonna 05 oli 668 kg. Vuonna 0 saalis oli vain 97 kg. Erityisesti hauen, ahvenen ja pasurin (ja/tai lahnan) saalis on noussut huomattavasti (Kuva 4). Vuonna 0 pyyntiponnistus oli 479 verkkovuorokautta (vrt. 48 vuonna 05), joten saaliin nousu ei selity pyynnin lisääntymisellä. Pyyntiponnistus oli vuonna 05 n. % alhaisempi, kun taas kokonaissaalis nousi n. 9 %. Käytetyimpiä olivat molempina vuosina silmäkooltaan 6-54 mm verkot. Taulukko 5. Saarijärven pyydyslupia lunastaneiden saalis pyydyksittäin, verkkokalastuksen yhteissaalis, kokonaissaalis kaikilla pyyntitavoilla sekä pyyntiponnistukset vuonna 05. Saalis kg %-osuus VERKKOKALASTUS Verkkovrk Hauki Muikku Siika Lahna Särki Ahven Made Muu Yht. kaikista Muikkuverkot 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 7-5 mm 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 6-54 mm 48 97 0 8 9 86 6 0 668 74 55 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 Yht. 48 97 0 8 9 86 6 0 668 74 %-osuus 5 0 9 48 00 MUUT Pyyntivrk/ kalastuspäivät Hauki Muikku Siika Lahna Särki Ahven Made Muu Yht. Katiska 4 4 0 0 0 8 0 0 45 5 Onki/Pilkki 9 0 0 0 0 9 0 0 4 Vapakalastus 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 Uistelu 86 4 0 0 0 0 8 0 0 58 8 Yht. 65 0 0 0 59 0 0 5 6 %-osuus 70 0 0 0 5 5 0 0 00 4 Verkot+muut yht. 6 0 8 9 45 6 0 90 00 %-osuus 9 0 4 6 5 00 50 00 50 00 50 0 05 00 50 0 Hauki Muikku Siika Kuha Taimen Lahna Särki Ahven Made Muu Kuva 4. Saarijärven pyydyslupia lunastaneiden lajikohtainen verkkosaalis 0 ja 05.
.6.. Paistjärven osakaskunnan pyydyslupia lunastaneiden pyyntiponnistus Käytetyimmät pyydykset Paistjärven osakaskunnan luvilla olivat 7-54 mm verkot ja katiska (Taulukko 6). Vuoteen 0 verrattuna verkkokalastuksen pyyntiponnistus pysyi hyvinkin samalla tasolla kaikilla muilla pyydyksillä paitsi silmäkooltaan 55 mm ja sitä harvemmilla verkoilla, joilla ei 05 ilmoittanut kalastaneensa yksikään vastanneista. Katiska- ja vapakalastus näyttää lisääntyneen. Taulukko 6. Paistjärven osakaskunnan pyydyslupia lunastaneiden pyyntiponnistus eri pyydyksillä 0 ja 05. Pyyntiponnistus Pyydys 0 05 Muikkuverkko 774 770 7-54 mm 77 60 55 mm 8 0 Katiska 065 09 Onki/Pilkki 05 506 Heittokalastus 6 9 Uistelu 75 5 Syöttikoukku 54 65.6.4. Ravustus Paistjärven osakaskunnan järvillä Paistjärven osakaskunnan pyydyslupia ostaneet eivät olleet ravustaneet vuonna 05 osakaskunnan alueella. Kukka- ja Linnajärvestä ei rapua yhden vastaajan mukaan löydy. Yksi vastaaja ilmoitti Kuijärvestä löytyvän täplärapuja.
%.7. Taipaleen osakaskunnan järvet Taipaleen osakaskunnan luvanmyyntitiedoista ei voitu eritellä eri järvillä tapahtunutta kalastusta. Tulokset on esitetty pääasiassa koko osakaskunnan aluetta koskevana. Järvistä Sala- ja Särkijärveltä saatiin vastauksia tarpeeksi niiden saaliin järvikohtaiseen tarkasteluun. Myös Konnivedeltä saatiin runsaasti vastauksia, mutta koska Taipaleen osakaskunnan vesialueet käsittävät vain hyvin pienen osan Konnivedestä, tuloksia ei ollut järkevää lähteä yleistämään koko järveä koskevaksi. Konnivesi on mukana koko osakaskuntaa koskevassa tarkastelussa. Tiedustelu postitettiin 54 pyydyslupia lunastaneelle. Vastausprosentti oli 6 %..7.. Taipaleen osakaskunnan järvien pyydyslupia lunastaneiden ikärakenne ja kalastusluvat Taipaleen osakaskunnan pyydyslupia lunastaneiden keski-ikä vuonna 05 oli 66 v. Yli 60-vuotiaiden osuus oli 7 % ja alle 40-vuotiaita ei ollut yhtään (Kuva 5). Lupia ostaneista % oli myös onkinut tai pilkkinyt osakaskunnan järvillä ja % oli harrastanut viehekalastusta joko ikään perustuvalla oikeudella tai läänikohtaisella vieheluvalla. Verkolla oli kalastanut 9 % ja katiskalla 5 % vastanneista. Vain 5 % oli ravustanut. 4 0 8 6 4 0 <40 40-49 50-59 60-69 70-79 80-89 Ikä Kuva 5. Taipaleen osakaskunnan pyydyslupia vuonna 05 lunastaneiden ikäjakauma..7.. Taipaleen osakaskunnan pyydyslupia lunastaneiden kalasaalis Taipaleen osakaskunnan pyydyslupia vuonna 05 ostaneiden kokonaissaalis oli 5 kg. Siitä % oli haukea (Taulukko 7). Saaliista yli puolet pyydettiin verkoilla. Aktiivivälinekalastuksen osuus lupia ostaneiden keskuudessa oli hyvin pieni. Ongella tai pilkillä tosin saatiin merkittävä määrä särkeä ja ahventa. Aiemmassa tiedustelussa tarkasteltiin Taipaleen osakaskunnan osalta vain Salajärveä, joten koko osakaskunnan saaliin ja kalastuksen osalta vertailua ei voitu tehdä.
Taulukko 7. Taipaleen osakaskunnan pyydyslupia lunastaneiden saalis pyydyksittäin, verkkokalastuksen yhteissaalis, kokonaissaalis kaikilla pyyntitavoilla sekä pyyntiponnistukset vuonna 05. Saalis kg %-osuus VERKKOKALASTUS Verkkovrk Hauki Muikku Siika Kuha Taimen Lahna Särki Ahven Made Muu Yht. kaikista Muikkuverkot 456 6 476 0 5 0 0 0 0 49 6 7-5 mm 6 0 0 9 0 0 0 9 0 5 6-54 mm 88 95 0 68 8 0 47 5 8 9 4 9 0 55 680 5 0 6 74 67 0 9 60 0 569 8 Yht. 5740 45 476 94 07 6 55 48 90 4 045 65 %-osuus 4 0 0 8 7 4 0 00 MUUT Pyyntivrk/ kalastuspäivät Hauki Muikku Siika Kuha Taimen Lahna Särki Ahven Made Muu Yht. Katiska 797 74 0 0 0 0 9 89 90 0 0 56 8 Onki/Pilkki 54 0 0 0 0 4 57 0 406 Vapakalastus 7 4 0 0 0 0 0 0 6 0 6 6 Uistelu 94 69 0 0 0 0 0 5 0 0 85 Yht. 78 0 0 0 4 59 0 8 090 5 %-osuus 5 0 0 0 9 0 00 Verkot+muut yht. 79 476 94 8 9 578 507 90 5 00 %-osuus 5 9 7 0 7 8 6 0 00.7... Salajärven kalasaalis Taipaleen osakaskunnan pyydyslupia ostaneiden kokonaissaalis Salajärvellä vuonna 05 oli 65 kg (Taulukko 8). Tärkeimmät saalislajit olivat hauki, särki, ahven ja siika. Siian merkitys korostui verkkokalastuksessa. Kokonaissaaliista 69 % saatiin verkoilla ja 9 % katiskalla. Aktiivivälinein tapahtuvaa kalastusta ei pyydyslupia lunastaneiden joukossa juurikaan harrastettu. Vuoden 0 tiedustelussa Salajärvi käsiteltiin vain vastanneiden osalta. Vuoden 05 osalta tulokset on korjattu sekä vastanneiden ja kalastaneiden määrän että osakaskunnan ja sen ulkopuolisen vesialueen pintaalan suhteen. Siksi aineistot eivät ole vertailukelpoisia.
4 Taulukko 8. Taipaleen osakaskunnan pyydyslupia lunastaneiden saalis Salajärvellä pyydyksittäin, verkkokalastuksen yhteissaalis, kokonaissaalis kaikilla pyyntitavoilla sekä pyyntiponnistukset vuonna 05. Saalis kg %-osuus VERKKOKALASTUS Verkkovrk Hauki Muikku Siika Kuha Taimen Lahna Särki Ahven Made Muu Yht. kaikista Muikkuverkot 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 7-5 mm 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 6-54 mm 97 6 0 98 0 0 5 0 0 405 6 55 6 0 0 0 0 44 0 0 0 0 46 7 Yht. 07 8 0 98 0 0 57 5 0 0 45 69 %-osuus 0 0 0 7 8 0 0 00 MUUT Pyyntivrk/ kalastuspäivät Hauki Muikku Siika Kuha Taimen Lahna Särki Ahven Made Muu Yht. Katiska 06 44 0 0 0 0 4 44 98 0 0 90 9 Onki/Pilkki 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 Vapakalastus 9 7 0 0 0 0 0 0 0 Uistelu 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 Yht. 50 0 0 0 0 4 44 0 0 0 %-osuus 5 0 0 0 0 50 0 00 Verkot+muut yht. 88 0 98 0 0 6 66 6 0 65 00 %-osuus 9 0 5 0 0 9 6 0 0 00.7... Särkijärven kalasaalis Taipaleen osakaskunnan pyydyslupia ostaneiden kokonaissaalis Särkijärvellä vuonna 05 oli 95 kg (Taulukko 9). Saaliista lähes puolet oli haukea (46 %). Tiedusteluun vastanneet olivat kalastaneet vain verkoilla. Taulukko 9. Taipaleen osakaskunnan pyydyslupia lunastaneiden saalis Särkijärvellä pyydyksittäin, verkkokalastuksen yhteissaalis, kokonaissaalis kaikilla pyyntitavoilla sekä pyyntiponnistukset vuonna 05. Saalis kg %-osuus VERKKOKALASTUS Verkkovrk Hauki Muikku Siika Kuha Taimen Lahna Särki Ahven Made Muu Yht. kaikista Muikkuverkot 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 7-5 mm 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 6-54 mm 575 0 0 0 0 0 0 0 57 60 55 0 0 0 0 0 7 0 0 0 8 40 Yht. 586 4 0 0 0 0 7 0 0 95 00 %-osuus 46 0 0 0 9 0 0 00.7.. Taipaleen osakaskunnan pyydyslupia lunastaneiden pyyntiponnistus Käytetyimmät pyydykset Taipaleen osakaskunnan pyydyslupia vuonna 05 ostaneiden joukossa olivat 7-54 mm verkot ja katiska (Taulukko 0). Aktiivivälinein tapahtuvan kalastuksen osuus on pieni. Useilla järvillä pyydyslupia lunastaneet eivät kalasta vapavälinein juuri lainkaan. Järvillä kuitenkin todennäköisesti kävi muita kalastajia, jotka eivät olleet pyydyslupia ostaneet ja kalastivat yleisoikeudella, läänikohtaisella luvalla tai ikään perustuvalla oikeudella.
5 Taulukko 0. Taipaleen osakaskunnan pyydyslupia lunastaneiden pyyntiponnistus eri pyydyksillä 05. Pyyntiponnistus Pyydys 05 Muikkuverkko 456 7-54 mm 604 55 mm 680 Katiska 797 Onki/Pilkki 54 Heittokalastus 7 Uistelu 94.7.4. Ravustus Taipaleen osakaskunnan järvillä Tiedusteluun vastanneiden mukaan Iso-Rihulla, Kivijärvellä, Salajärvellä ja Särkijärvellä ei esiinny rapua. Osakaskunnan rapusaalis saatiin kokonaisuudessaan Konnivedeltä. Vuonna 05 rapusaalis oli 57 täplärapua. Mertavuorokausia kertyi 58 ja yksikkösaalis oli, rapua/merta/vuorokausi. Tulokset koskevat siis vain Konnivettä Taipaleen osakaskunnan vesialueen osalta, ei Taipaleen osakaskuntaa yleensä. 4. Päätelmät Kalastajien keski-ikä Heinolan kalastusalueella on huomattavan korkea: kaikkien tiedusteluun vastanneiden keski-ikä oli 66 v. Edes alle 50-vuotiaita kalastajia ei juurikaan ole. Todennäköisesti nuorempien kalastajien kalastus on painottunut vapakalastukseen, joka valtaosaltaan jää tiedustelun ulkopuolelle. Pyydyslupia ostaneiden korkeasta iästä johtuen on odotettavissa, että erityisesti passiivipyydyksillä tapahtuva kalastus tulee lähivuosina laskemaan. Tiedustelussa mukana olevilla järvillä kalastus on selvästi vähentynyt verrattuna vuoden 0 tiedusteluun. Erityisesti katiska- ja verkkokalastuksen määrä on osalla järvistä romahtanut. Tämä näkyy myös monien kalalajien laskeneina saaliina. Paikoitellen siikasaaliit ovat kuitenkin parantuneet huomattavastikin, mikä luultavasti selittyy alueella tehdyillä siikaistutuksilla. Runsaat siikasaalit osoittavat myös, että istutuksia kannattanee tehdä jatkossakin. Pilkinnän ja onginnan sekä heitto- ja vetouistelun osuus pyydyslupia lunastaneiden joukossa on kauttaaltaan vähäinen. Luultavasti suurin osa Heinolan kalastusalueen järvillä tapahtuvasta aktiivipyydyskalastuksesta jäi tiedustelun ulkopuolelle, koska se ei ole ollut osakaskuntien lupien varassa, vaan perustunut yleisoikeuteen, läänikohtaiseen viehelupaan ja ikäperusteiseen kalastusoikeuteen. Ravustus tiedustelun järvillä on hyvin vähäistä. Poikkeuksena oli Ala-Rieveli, missä rapusaalis (ja yksikkösaalis) on selvästi nousussa, ja Konnivesi, jota ei tässä tiedustelussa erikseen käsitelty. Näillä järvillä rapukanta on luultavasti edelleen runsastumassa. 5. Lähteet Ranta, T. 0. Heinolan kalastusalueen kalastustiedustelu 0. Hämeen kalatalouskeskus, 76 s. Ranta, T 04: Heinolan kalastusalueen käyttö- ja hoitosuunnitelma v. 04-08. Hämeen kalatalouskeskus