Akkujen aktiivinen balansointi

Samankaltaiset tiedostot
Akkujen aktiivinen balansointi

Akkujen aktiivinen balansointi

A13-03 Kaksisuuntainen akkujen tasauskortti. Projektisuunnitelma. Automaatio- ja systeemitekniikan projektityöt AS-0.

A13-03 Kaksisuuntainen akkujen tasauskortti. Väliaikaraportti. Automaatio- ja systeemitekniikan projektityöt AS Syksy 2013

A13-03 Kaksisuuntainen akkujen tasauskortti. Loppuraportti. Automaatio- ja systeemitekniikan projektityöt AS Syksy 2013

S Portaalinosturi AS Projektisuunnitelma Oleg Kovalev

Mikrokontrollerikitit - väliraportti

S11-09 Control System for an. Autonomous Household Robot Platform

A14-11 Potilaan mittaustiedon siirtäminen matkapuhelimeen

ZigBee-ohjaus kuorma-autolle

Electric power steering

LED- päivyrinäyttö. 1: Anssi Kalliomäki, Marko Virtanen, Tomas Truedsson, Petri Syvälähde

S14 09 Sisäpeltorobotti AS Automaatio ja systeemitekniikan projektityöt. Antti Kulpakko, Mikko Ikonen

Sähköautoprojekti Pienoissähköauto Elektroniikan kokoonpano Moottoriohjain.

Akkujen aktiivinen balansointi

S13-02 Linear motor controller for CAN-bus

Electric power steering

Projektisuunnitelma. Radio-ohjattavan pienoismallin mekatroniikan ja ohjelmiston kehitys

AS Automaatio- ja systeemitekniikan projektityöt

A11-02 Infrapunasuodinautomatiikka kameralle

AS Automaatio- ja systeemitekniikan projektityöt

Power Steering for ATV

Pakkausteknologia. Pakkausteknologia

Mikro-ohjain µc harjoitukset - yleisohje

Harjoitustyö - Mikroprosessorit Liikennevalot

9.6 Kannettava testilaite

Liite 1: KualiKSB skenaariot ja PoC tulokset. 1. Palvelun kehittäjän näkökulma. KualiKSB. Sivu 1. Tilanne Vaatimus Ongelma jos vaatimus ei toteudu

CCS COMBO 2 ADAPTER. Omistajan käsikirja

LUMA SUOMI -kehittämisohjelma LUMA FINLAND -utvecklingsprogram LUMA FINLAND development programme Ohjelmointia Arduinolla

Simulaattoriavusteinen ohjelmistotestaus työkoneympäristössä. Simo Tauriainen

1 YLEISTÄ. Taitaja2002, Imatra Teollisuuselektroniikkatyö Protorakentelu 1.1 PROJEKTIN TARKOITUS

Elektroniikkalajin semifinaalitehtävien kuvaukset

Taitaja semifinaali 2010, Iisalmi Jääkaapin ovihälytin

S11-04 Kompaktikamerat stereokamerajärjestelmässä. Väliraportti

OPERAATIOVAHVISTIMET 2. Operaatiovahvistimen ominaisuuksia

-Motorracing Electronics WB-NÄYTTÖ KÄYTTÖOHJE. WB-näyttö Käyttöohje v1.0 12/2011 1/7

TIETOISKU SUUNNITTELUHARJOITUKSEN DOKUMENTAATIOSTA

SMG-4450 Aurinkosähkö

Elektroniikan perusteet, Radioamatööritutkintokoulutus

Multivibraattorit. Bistabiili multivibraattori:

1 Muutokset piirilevylle

AS Automaatio- ja systeemitekniikan projektityöt

Tehokas ledivalaisin 30 valkoisella ledillä. Käyttöjännite 12 20V. Nimellisvirta on noin 0.10A A Suunnittelija Mikko Esala.

AS Automaatio- ja systeemitekniikan projektityöt. Projektisuunnitelma. Peltorobotin akselimoduulin ohjain

Projektisuunnitelma: Vesipistekohtainen veden kulutuksen seuranta, syksy Mikko Kyllönen Matti Marttinen Vili Tuomisaari

EVTEK/ Antti Piironen & Pekka Valtonen 1/6 TM01S/ Elektroniikan komponentit ja järjestelmät Laboraatiot, Syksy 2003

EXI-24, EXI-24/600 JA EXI-24/1200

Hinnasto. Invertterit, laturit, erotinreleet

Väliraportti: Vesipistekohtainen veden kulutuksen seuranta, syksy Mikko Kyllönen Matti Marttinen Vili Tuomisaari

Hinnasto Invertterit, laturit, erotinreleet

GSM PUHEVIESTI & SMS HÄLYTYKSENSIIRTOLAITE

JOHDATUS ELEKTRONIIKKAAN. Oppitunti 2 Elektroniikan järjestelmät

DEE Aurinkosähkön perusteet

KÄYTTÖOHJE CELOTRON GSM LÄMPÖPUMPPUOHJAIN

Jännitelähteet ja regulaattorit

Projekti A: iskunvaimennindynamometri

Projektisuunnitelma. (välipalautukseen muokattu versio) Vesiprosessin sekvenssiohjelmointi ja simulointiavusteinen testaus

@Tampereen Testauspäivät ( )

A11-02 Infrapunasuodinautomatiikka kameralle

KOHINASALPAKORTTI BX58 JA RX58

Käyttöohje DENVER PBA-12000BLACK

Semifinaalin aikataulu ja paikka. Semifinaalikoordinaattori. Kilpailijamäärä. Elektroniikkalajin semifinaalitehtävien kuvaukset

AS Automaatio ja systeemitekniikan projektityöt Projektisuunnitelma Syksy 2009 A09 05 OSGi IRC Bot For Coffee Maker

Toinen harjoitustyö. ASCII-grafiikkaa

Koodi. ELEKTRONIIKAN JA ICT:N PERUSTEHTÄVÄT (45 osp) AMMATTIELEKTRONIIKKA (30 osp) TIETO- JA TIETOLIIKENNETEKNIIKAN PERUSTUTKINTO 2018

Mikä on EN81-28? Jumittunut hissiin?

Harjoitustehtäviä kokeeseen: Sähköoppi ja magnetismi

Peltorobotin akselimoduulin kontrolleri

Liikennevalot. Arduino toimii laitteen aivoina. Arduinokortti on kuin pieni tietokone, johon voit ohjelmoida toimintoja.

S09 04 Kohteiden tunnistaminen 3D datasta

Telecrane F24 Käyttö-ohje

VOIMALASÄÄTIMET Sivu 1/ FinnPropOy Puhelin: Y-tunnus:

Ohjelmiston testaus ja laatu. Ohjelmistotekniikka elinkaarimallit

2 Jannitelähde 24 V 28 V 7,5 A

SEPA päiväkirja. BetaTeam. Juho Mäkinen, 57796V, Jari Leppä, 42710V, Versio Pvm Tekijä Kuvaus

SATE1050 PIIRIANALYYSI II / MAARIT VESAPUISTO: APLAC, MATLAB JA SIMULINK -HARJOITUSTYÖ / SYKSY 2015

Taitaja2010, Iisalmi Suunnittelutehtävä, teoria osa

DEE Sähkötekniikan perusteet

Veneen sähköt ja akusto. Akkujen valinta Lataus ja -laitteet Kaapelointi ja kytkentä Yleisimmät viat sähköjärjestelmissä

Uuden kulunvalvonnan tuotteet

Siimasta toteutettu keinolihas

Projektisuunnitelma Vesiprosessin sekvenssiohjelmointi ja simulointiavusteinen testaus

Omnia AMMATTIOPISTO Pynnönen

Etälukija PR Käyttäjäopas. Global Safety & Security Solutions Oy info@globalsafety.fi. PR1000v.2

Mökkivarausjärjestelm

Gumenius Sebastian, Miettinen Mika Moottoripyörän käynnistysalusta

SÄHKÖAUTOT-NYT! TUOTEKEHITYS

A. SMD-kytkennän kokoaminen ja mittaaminen

Lausunto opinnäytetyöstä (AMK-tutkinto) Tekijä/tekijät: Työn nimi: Paikka ja aika:

SÄHKÖENERGIATEKNIIIKKA. Harjoitus - luento 6. Tehtävä 1.

IIZE3010 Elektroniikan perusteet Harjoitustyö. Pasi Vähämartti, C1303, IST4SE

Jyrki Kullaa ohjaava opettaja. Mika Miettinen puheenjohtaja

Savunpoistojärjestelmän kaapeloinnin ja automatiikan suunnittelu

S11-04 Kompaktikamerat stereokamerajärjestelmässä. Projektisuunnitelma

Tehtävä 1. a) sähkövirta = varausta per sekunti, I = dq dt = 1, A = 1, C s protonin varaus on 1, C

kipinäpurkauksena, josta salama on esimerkki.

Arduino ohjelmistokehitys

Osallisuuden ja kokemuksen prosessointia tehtävän avulla

CRT NÄYTÖN VAAKAPOIKKEUTUS- ASTEEN PERIAATE

Dynaaminen allokaatio ja riskibudjetointi sijoitusstrategioissa

Transkriptio:

Projektisuunnitelma 1(6) Akkujen aktiivinen balansointi Valvoja: Jorma Selkäinaho Työryhmä: Kalle Fagerman Johan Holmberg Otso Jousimaa Aleksi Jalonen

Projektisuunnitelma 2(6) Johdanto Projektimme jatkaa syksyllä aloitettua aktiivista akkujen balansointiprojektia. Projektin tavoitteena on tehostaa akkujen latausta ja käyttöä. Akkukennot kytketään sarjaan resistiivisten häviöiden minimoimiseksi. Kun akkuja ladataan ja puretaan, saman suuruinen virta kulkee jokaisen yksittäisen kennon lävitse. Tällöin akkujen varianssi johtaa koko kennoston heikkenemiseen ketju on yhtä vahva kuin sen heikoin lenkki. Balansointi purkaa ladatessa heikompia kennoja, jotta ne eivät ylikuormitu. Kun kennoston heikoin kenno on tyhjentynyt akustoa ei voi enää käyttää ennen latausta jottei heikko kenno vioitu. Perinteisesti balansointi on toteutettu purkamalla ylimääräinen teho lämmöksi vastuksiin. Sähköautoissa perinteinen balansointi on merkittävä hyötysuhdetta alentava tekijä. Aktiivinen balansointi ottaa tämän tehon hyötykäyttöön. Aktiivisessa balansoinnissa jokaiselle kennolle rakennetaan DC DC muuntaja, joka palauttaa tehon takaisin kennostolle. Suurissa kennostoissa ei ole käytännöllistä palauttaa tehoa koko kennostolle, joten kennosto jaetaan pakkoihin. Nämä DC DC pakat lomitetaan siten että tehoa voidaan siirtää pakkojen välillä. Rakenne Aiheeseen tutustuminen Tarkoitus on tutustua aiheeseen, sekä työssä käytettäviin komponentteihin (LTC3300 x ja LTC6803 x). Lisäksi päätetään muut käytettävät komponentit, kuten mikrokontrolleri ohjausta varten. Tutustumiseen kuuluu myös tapaaminen ohjaajan kanssa. Lisäksi tutustutaan edellissyksynä toteutetun kortin toimintaan (jos mahdollista, kortit saattavat olla rikki) ja siitä tehtyyn loppudokumenttiin. Komponenttivalinnat Sekä LTC3300 ja LTC6803 ovat osa tuoteperhettä, joilla on erilaisia ominaisuuksia. LTC3300 1 ja LTC6803 1 ja LTC6803 3 ovat suunniteltu toimimaan osana laajempaa kokonaisuutta ilman tasonsiirtimiä tai erottimia. LTC6803 3:ssa on mahdollisuus ottaa käyttösähköt akun ulkopuolelta. Näin mittaustarkkuus paranee eikä akun varaus kulu mittausten tekemiseen. Lisäksi se antaa mahdollisuuden käyttää ulkoista laboratoriovirtalähdettä testausvaiheessa.

Projektisuunnitelma 3(6) Mikrokontrollerina aiomme käyttää Atmelin piiriä, koska nämä ovat Arduinojen kautta tuttuja. LTC3300 tarjoaa 4.8 V käyttöjännitettä, joten valitsemme sirun joka toimii tuolla jännitteellä. Esimerkiksi ATMEGA328 voisi soveltua projektiin. ATMEGA328 PU on DIP koteloitu, eli sen voi laittaa istukkaan ja vaihtaa virheen sattuessa. Alustavasti aiomme siis käyttää mikropiireinä LTC3300 1:tä, LTC6803 3:ta ja ATMEGA328 PU:ta. Näin kehitystyö helpottuu ja virheistä voi ehkä vielä kierähtää jaloilleen. KICAD-ohjelmaan tutustuminen ja kortin suunnittelu Piirin suunnittelu toteutetaan avoimen lähdekoodin KICAD suunnitteluohjelmistolla, johon tutustutaan etukäteen. Kortti suunnitellaan sitä mukaa, kun ohjelmaa opitaan käyttämään. Ohjelmaan tutustumiseen varataan puoli päivää. Scheman laatimiseen varataan kaksi työpäivää, piirilevyn laatimiseen varataan kaksi työpäivää. Tähän vaiheeseen arvioidaan kuluvan 30+ tuntia. Kortit pyritään suunnittelemaan ketjutettaviksi, modulaarisiksi, testattaviksi ja valmistettaviksi. Ketjutuksella tarkoitetaan sitä, että samaa korttia voidaan käyttää kokonaisuuden ylimpänä, alimpana ja keskimmäisenä osana. Modulaarisuudella tarkoitetaan että kortti on valmistettavissa funktionaalisissa paloissa, jotka voidaan testata erikseen. Testattavuudella tarkoitetaan, että korttien kriittisiin signaaleihin varataan testipiste, johon on mahdollista kytkeä testauslaitteistoa. Valmistettavuudella tarkoitetaan mm sitä, että komponentit sijoitellaan siten, että ne eivät tule toistensa tielle kootessa ja juotostäplissä on thermal relief kytkentä tasoihin. Koneellisesti valmistetussa levyssä ei tarvitse kiinnittää erityistä huomiota itse piirilevyn valmistuksen kannalta olennaisiin asioihin, sillä tehdas tarkistaa nämä asiat. Kortin tilaaminen LTC3300 1 Valmistaja Linear Technology myy evaluointilautaa, jossa on käyttämillämme komponenteilla toteutettu balanseri. tämä kortti on toteutettu 4 kerroslevynä, jollaista ei ole mahdollista tehdä Aallon tiloissa. Demokortissa on erilliset kerrokset signaaleille, maatasolle ja suurille virroille. Erityisesti maan pysyminen maana on kriittistä, sillä LTC3300 1:n toiminta perustuu maavirtojen aistimiseen. Mikäli maataso ei ole riittävän laadukas, säädön laatu saattaa kärsiä. LTC3300 1:n datasheet ei kerro toleransseja epäideaalisuuksille, vaan esimerkiksi toteaa että Piiri tulee kytkeä pohjastaan usealla läpiviennillä kiinteään maatasoon, joka on ensimmäinen kerros piirin alla. On siis mahdollista ja jopa todennäköistä että nämä ovat kovia vaatimuksia joista ei sovi lipsua.

Projektisuunnitelma 4(6) Kortti siis täytyy tilata tehtaalta jolla on edellytykset työhön. Tyypillisesti kortin toimitusaika on noin kuukausi tilauksesta. Tästä myös muodostuu suurin riski työlle: kortti on saatava tilaukseen mahdollisimman nopeasti, mutta toisaalta kiirehtiminen lisää epäonnistumisen riskiä. Väliraportti Tässä vaiheessa tarkastellaan tehtyä työtä projektisuunnitelmaan verraten, ja päätetään mahdollisista muutoksista. Mikrokontrollerin ohjelmointi Mikrokontrollerin ohjelmointi toteutetaan C kielellä. Kehitysympäristö valitaan käytettävän mikrokontrollerin mukaan. On selvitettävä myös, millä komennoilla ohjainkorttia voi ohjata ja miten liikennöinti sen kanssa ohjelmoidaan. Testaus Ensin testataan toimivatko edellisen ryhmän tekemät kortit. Jos ne eivät toimi, tulee tehdä uudet. Mikäli mahdollista, yritetään vanhoilla korteilla kuitenkin testata tietoliikennettä mikrokontrollerin ja sen välillä. Lopuksi testataan itse lopullisen ohjauksen toimivuutta akkujen lataamisessa. Lataustestaukseen aiomme käyttää pienempiä testiakkuja. Loppuraportti ja viimeistely Loppuraportissa käsitellään toteutunut projekti, ja verrataan sitä projektisuunnitelmaan. Lisäksi arvioidaan toteutettu projekti lopputulosten pohjalta. Pohditaan, mikä työssä oli hyvää, mistä jäi kehittämisvaraa ja mikä epäonnistui tai jäi toteuttamatta. Lisäksi pidetään presentaatio, ja saadun palautteen perusteella viimeistellään raportti palautusta varten. Aikataulu ja työnjako Projektityö jaettiin alustavasti elektroniikka ja ohjelmointiosiin. Elektroniikkaryhmään kuuluvat Otso Jousimaa ja Aleksi Jalonen. Ohjelmointiryhmään kuuluvat Kalle Fagerman ja Johan Holmberg. Taulukosta 1 näkyy suunniteltu projektiaikataulu. Aikataulussa on huomioitu myös se skenaario, että edellisenä ryhmän tekemä kortti ei toimi.

Projektisuunnitelma 5(6) Taulukko 1. Aikataulu. Aloitusluento Aiheeseen perehtyminen x x x Suunnitelma ja esitys (29.1) x x KiCad perehtyminen x x Vanhaan projektiin/tasauskorttiin perehtyminen x x x Monitorikortin suunnittelu x x x x 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 21 x Mikrokontrollerin ja tasauskortin yhteyden testaus x x (x) (x) Mikrokontrollerin käytön suunnittelu x x x (x) (x) (x) Monitorikortin valmistus ja kokoonpano x x x Väliraportti ja esitys (5.3.) x x Integraatio x x x x (x) (x) (x) (x) Testaus x x x x x (x) (x) (x) (x) (x) Loppuraportti ja esitys (7.5) x x x Vaihtoehto B Vanha kortti ei toimi Uuden tasauskortin suunnittelu (x) (x) (x) (x) Tasauskortin valmistus ja kokoonpano (x) (x) (x) Riskien Hallinta Kokemus tällaisen piirin toteutuksesta on puutteellinen, mikä vaikeuttaa aikataulun suunnittelua ja ajankäytön hallintaa. Virheellinen kortin suunnittelu ja/tai kasaaminen voi pahimmillaan pilata koko työn. Lisäksi kun kortti tilataan ulkomailta, toimitus saattaa viivästyä, mikä sitten hidastaa mikrokontrollerin ohjelmointia, sillä sitä ei voi tehdä ennen kuin kortti on saapunut. Tähän täytyy varautua tilaamalla kortti mahdollisimman aikaisin mahdollisten ongelmien ja vikojen takia.

Projektisuunnitelma 6(6) Viime syksynä toteutetusta kortista ei ole saatavilla kaaviokuvia, mikä tarkoittaa sitä, että toiminnallisuus on selvitettävä erikseen. Tähän tulee varata aikaa. Vältämme tietojen menetyksen laiterikkojen ja inhimillisen erehdyksen johdossa säilytämme projektin tiedostoja githubissa. Git säilyttää tiedostoja versiohistorian kera jokaisen omalla koneella ja lisäksi pilvessä. Mahdolliset äkilliset elämäntilanteen muutokset voivat tuoda esteitä yksittäiselle ryhmän jäsenelle. Koska ryhmässämme on neljä jäsentä ja osa alueissa kaksi jäsentä, yhden jäsenen estyminen ei kaada projektia. Aikataulussamme on myös pelivaraa vapun jälkeen jolla voimme selvitä viiveistä. Viitteet LTC3300 1 LTC6803 1 DC2064A datasheet: www.linear.com/docs/42846 datasheet: www.linear.com/docs/30264 datasheet: www.linear.com/docs/43363