Mitä WWF toivoo viestintäalalta?



Samankaltaiset tiedostot
Antti Lappo / WWF Finland. Green Office A WWF Initiative to Reduce Ecological Footprint

Green Office A WWF Initiative to Reduce Ecological Footprint

Michel Gunther / WWF-Canon. Green Office. Ekotehokkaat toimistot menestyvät säästämällä

PAPERI KESTÄVÄ VAIHTOEHTO. Valitse vastuullisesti. Valitse UPM:n paperi.

Helka Julkunen Green Office -päällikkö

Ympäristöjalanjäljet - miten niitä lasketaan ja mihin niitä käytetään? Hiilijalanjälki

Global Warming Images / WWF-Canon. Green Office -ympäristöjärjestelmä Helka Julkunen Green Office -päällikkö

Ratkaisun Paikka WWF:n yritysyhteistyön tuloksia

Opas vastuullisen paperin hankintaan

Vastuullisuus vetoaako?

Global Warming Images / WWF. Green Office -ympäristöjärjestelmä Helka Julkunen Green Office -päällikkö

Metsien hiilivarastot ovat arvokkaita monimuotoisuudelle

Bioenergia, Energia ja ilmastostrategia

Elintarvikeketjun ympäristövastuun raportin julkaisutilaisuus

Liikennepolttoaineet nyt ja tulevaisuudessa

Green Office -vuosiraportointikooste kevät 2014

Moduuli 4 Johdanto vihreään talouteen Liiketoimintaprosessien ekologisuuden parantamisen mahdollisuudet

Viestinnän arjessa vastuullisesti

EU vaatii kansalaisiltaan nykyisen elämänmuodon täydellistä viherpesua.

Green Office. Ekotehokkaat toimistot menestyvät säästämällä. Sanna Oja Green Office -tarkastaja. Antti Lappo / WWF-Finland

SUOMEN ULKOASIAINHALLINTO. Ympäristöasiat

Mitä tulevaisuuden ympäristökasvatus. tarvitsee? Hämeenlinna Essi Aarnio-Linnanvuori, WWF. Kuva: Aiki-Pekka Sinikoski / WWF

LUONTOA VOI SUOJELLA SYÖMÄLLÄ

ILMASTO ELÄÄ METSÄSTÄ

Elinympäristöjen tilan edistäminen ELITE Uuden ajan kynnyksellä? Luonnonsuojelujohtaja Ilkka Heikkinen LYMO/LUMO ELITE seminaari 24.3.

Mahdollisuutemme ja keinomme maatalouden kasvihuonekaasupäästöjen. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto Maitovalmennus

Maija-Stina Tamminen / WWF. WWF:n opetusmateriaali yläkouluille ja lukioille

Turvepeltojen ympäristöhaasteet

Luonnonvarat ja pitkä tähtäin Hallintotuomioistuinpäivä Eeva Hellström

ENERGIA- JA ILMASTOSTRATEGIA. YmV Otto Bruun, suojeluasiantuntija

Suomen metsäluonnon monimuotoisuuden turvaaminen

Mitä on kestävä kehitys? Johanna Karimäki

PERUNA 1. TUOTANTO- JA RAVINTOKASVI a) Peruna tuotantokasvina b) Peruna meillä ja maailmalla c) Peruna ravintokasvina 2. PERUNAN TUOTANTOSUUNNAT 3.

8637_OJALA I EHDOTUSVAIHEEN KEKO- TARKASTELU TULOKSET

Green Office ympäristöjärjestelmä

Luonnonsuojelu on ilmastonsuojelua

Ympäristömegatrendit osaksi yritysten arvoketjua

Global Warming Images / WWF. Green Office -ympäristöjärjestelmä Helka Julkunen Green Office -päällikkö

Kulutuksesta kestävään ja vastuulliseen kuluttamiseen

Tiedosta toimintaan. WWF:n Itämeri-viestintä. Anne Brax WWF Suomi

Opiskelijan palveluksessa

ENVIMAT - Suomen kansantaloudenmateriaalivirtojen ympäristövaikutusten arviointi

Global Warming Images / WWF. Green Office -ympäristöjärjestelmä

Lisää kasvua ja monimuotoisuus

Energiatehokkuuden kansalliset tavoitteet ja toteutus

Ympäristömerkinnät Hansaprintin painotuotteissa

KESTÄVÄ KULUTUS - mitä, miksi, miten?

Green Office -ympäristöraportti 2011

Maija-Stina Tamminen / WWF ENERGIA HALTUUN! WWF:n opetusmateriaali yläkouluille ja lukioille

WASA OTTAA VASTUUTA PLANEETASTA

Kiinteistön käyttäjien rooli energiansäästössä. Susan Tönnes, HSY Seututieto

KESTÄVIÄ PUUTUOTTEITA UPM TIMBER

Johtamisen haasteet ympäristöpolitiikan toteuttamisessa

Matkalle PUHTAAMPAAN. maailmaan UPM BIOPOLTTOAINEET

NATUREPL.COM / EDWIN GIESBERS / WWF. Mitä metsä kestää? Annukka Valkeapää Metsäasiantuntija WWF Suomi

Käytännön näkökulmia Zonationin hyödyntämiseen

Metsäluonnon suojelu. Metsäakatemia Paloma Hannonen

Selvitys biohiilen elinkaaresta

Metsäluonnon monimuotoisuuden suojelun tasot Päättäjien 34. Metsäakatemia Maastojakso Etelä-Karjala

Metsäsertifiointi puupohjaisten tuotteiden vastuullisuuden osoittamisessa

Saara Hänninen: Hiilijalanjälki SUSTIS-hankkeen osana. Saija Vatanen: Hiilikädenjälki

Luontoarvot ja luonnonsuojelu Jyväskylässä. Katriina Peltonen Metsäohjelman yhteistyöryhmä

Fazer-konserni sitoutuu vastuullisen palmuöljyn käyttöön

Staffan Widstrand / WWF. WWF:n opetusmateriaali yläkouluille ja lukioille

Metsä Board Euroopan johtava ensikuitukartonkiyhtiö Mikko Helander Toimitusjohtaja

Luonnon monimuotoisuuden kannalta haitalliset tuet. Outi Honkatukia

KEKO KAUPUNKIEN JA KUNTIEN ALUETASOINEN EKOLASKURI

Jyväskylän seudun rakennemalli 20X0 Ekotehokkuuden arviointi

Kestävyys tuotteiden suunnittelun ja teknologian haasteena. Antero Honkasalo Ympäristöministeriö

Puutarhakalusteita tropiikista?

Energia tulevaisuudessa Epävarmuutta ja mahdollisuuksia. Jyrki Luukkanen Tutkimusprofessori

Ympäristömerkinnät Hansaprintin painotuotteissa

Tulostaminen ja ympäristövaikutukset

Ympäristöystävälliset ICT-valinnat säästävät myös rahaa Max Mickelsson

Globaali kiertotalous ja kestävä kehitys

KAUPUNGIT RESURSSIVIISAIKSI. Jukka Noponen, Sitra LAHDEN TIEDEPÄIVÄ LAHTI SCIENCE DAY

Huomioita Vaasan metsäsuunnitelmasta

What gets measured gets done

Muuttuva ilmasto vaikutukset metsiin ja metsäalan elinkeinoihin. Seppo Kellomäki Joensuun yliopisto

Uudet metsänhoidon suositukset

Metsät ja ilmastodiplomatia. Aleksi Lehtonen, johtava tutkija, Luonnonvarakeskus

Skanskan väripaletti TM. Ympäristötehokkaasti!

MITÄ YHTEISTÄ ON PIKKULEIJONALLA JA ITÄMEREN KUUTILLA?

Diego M Garoes / WWF-Canon. Maailmaa voi muuttaa syömällä Eväitä vastuullinen ruoka teeman käsittelyyn

EKOLASKUREIDEN KEHITTÄMINEN: LUONNONVARAT, MONIMUOTOISUUS, ILMASTOVAIKUTUKSET

Puurakentamisen positiiviset ympäristövaikutukset ja niiden arviointi. Terve kunta rakentuu puulle kiertue Maaliskuu 2017

Yksi meri- monta käyttäjää- Monta ongelmaa

Turun ruokapalvelut Hiilijalanjälki. Teemu Helonheimo Suomen ympäristökeskus SYKE

EKOLOGISUUS. Ovatko lukiolaiset ekologisia?

Ympäristöohjelma kaudelle:

Voiko teknologia hillitä ilmastonmuutosta? Climbus-päättöseminaari Jorma Eloranta Toimitusjohtaja, Metso-konserni

YMPÄRISTÖSSÄ ON TYÖTÄ

Counting backwards. vähähiilisen asumisen skenaariot. Aleksi Neuvonen varapuheenjohtaja Dodo ry.

Metsien suojelun nykytila ja haasteet Suomessa

Ympäristöjohtaminen pähkinänkuoressa Miten saadaan vihreä tuuli puhaltamaan yrityksessä? Ympäristöystävällinen IT

Rakentamisen ja rakennusmateriaalien ympäristövaikutukset

TUOMAS Tu m u Va n h a n e n

Ilmasto yrityksen strategiassa. Kati Berninger, Ph.D. Tutkimusjohtaja Tyrsky-Konsultointi Oy

WWF Ilmastolaskurin mukaan syntyvät päästöt yhdensuuntaisesta lentomatkasta Helsingistä New Yorkiin ovat 2,15 tco2. 2

Yritysvastuu sosiaalialalla AN 1

Transkriptio:

Mitä WWF toivoo viestintäalalta? Ympäristöjärjestön odotukset viestintäalan toimijoille Anne Brax, viestintäjohtaja, WWF Suomi 24.8.2010 Petri Mulari APU WWF WWF lyhyesti +100 67 000 WWF toimii yli sadassa maassa, 5 maanosassa WWF Suomella on noin 67 000 tukijaa 1961 +5M WWF perustettiin vuonna 1961 WWF:llä on yli 5 miljoonaa tukijaa maailmassa WWF Suomi Anne Brax 24.8.2010

WWF:n tavoitteet Pysäyttää luonnon monimuotoisuuden väheneminen ja rakentaa tulevaisuus, jossa ihmiskunta elää sopusoinnussa luonnon kanssa. Lajien ja luontotyyppien suojelu Ihmikunnan ekologisen jalanjäljen pienentäminen Katso www.wwf.org ja www.wwf.fi Chris Martin Bahr WWF-Canon Meillä on vain yksi maapallo Topic can go here Maailman luonnonvarat eivät uusiudu niin nopeasti kuin niitä kulutamme. Jo nyt olemme käyttäneet luonnonvarat, joiden pitäisi riittää koko vuodelle. Presentation title can go here Secondary information XX-XX Month, Year Additional information can run Underneath if neccessary Juan Carlos DEL OLMO WWF-Spain

WWF:n toimintatavat Käytännönläheiset kenttähankkeet Poliittiseen ja muuhun päätöksentekoon vaikuttaminen Yleinen ympäristövalistus ja -kasvatus Yhteistyö yritysten kanssa niiden toiminnan kehittämiseksi ympäristömyötäisempään suuntaan Tutkimusten ja selvitysten tekeminen Jutta Kuure WWF WWF ja viestintäala Painotalojen ja kustantamojen merkitys on suuri ekologisen jalanjäljen ja monimuotoisuuden kannalta Paperinkäyttö ja energiankulutus! Tärkeää,miten viestivät omasta toiminnastaan: laaja vaikuttavuus Hyvä yleinen taso on yhteinen etu Ympäristövastuu on toimialan yhteinen asia Työkaluja vastuulliseen toimintaan on olemassa! Katrin Havia WWF

Paperinvalmistuksen ja -käytön vaikutuksia Metsien tilan heikkeneminen ja luonnon monimuotoisuuden väheneminen Vaikutukset ilmastonmuutokseen, hiilijalanjälki Vesijalanjälki Metsien käyttö ja monimuotoisuus Sellu- ja paperiteollisuuden laajeneminen uhkaa koko maailman arvokkaimpia luontoalueita.. Topic can go here Presentation title can go here Secondary information XX-XX Month, Year Additional information can run Underneath if neccessary Michel Roggo WWF-Canon

Paperintuotannon ekologinen jalanjälki Maailman paperinkulutuksen arvioidaan kasvavan nykyisestä 400 miljoonasta tonnista 450-500 miljoonaan tonniin vuoteen 2020 mennessä. Puuntuotantoa korostava metsätalous tärkein syy Suomen metsäluonnon köyhtymiseen (noin 700 uhanalaista metsälajia) Suuri puuntarve: vain noin 1 % Etelä-Suomen metsistä on suojeltu ja kaikista luonnontilaisista metsistä on jäljellä 5 %. Luonnontilaisia metsiä tuhotaan puuviljelmien tieltä tropiikissa. Huonosti suunnitellut tai hoidetut puuviljelmät vähentävät luonnon monimuotoisuutta. Paperintuotannon hiilijalanjälki Paperiteollisuus on Suomen suurin sähkön käyttäjä Metsien nuorentuminen on vähentänyt metsien hiilivarastoja Paperi on lyhytikäinen tuote ja huono hiilen varasto Kjell-Arne Larsson WWF

Paperintuotannon vesijalanjälki Paperiteollisuus on Suomen suurin veden teollinen käyttäjä Valkaisu, rehevöittävät päästöt Metsäojituksen vesistövaikutukset latvavesistöissä Tuuli Äikäs WWF WWF:n ratkaisut Paperiopas: huomio paperiostoissa muuhunkin kuin hintaan Paperimittari, jonka avulla voi arvioida paperituotteiden ympäristöystävällisyyttä Paperiyhtiöiden ympäristöindeksi (The Paper Company Environmental Index) Green Office -ympäristöpalvelu Climate savers -yhteistyö WWF:n sisällöllinen yhteistyö painotalojen ja kustantamojen kanssa 3

Paperiopas Neuvoo (1): Vähennä tuhlaavaa paperinkulutusta Käytä paperia, joka on valmistettu kierrätyskuiduista Käytä FSC-sertifioitua paperia Vältä laitonta tai muusta epäilyttävästä lähteestä peräisin olevaa puuta (esim. APP raivaa sademetsiä Indonesiassa hienopaperituotannossaan) Valitse paperia, jonka valmistaja kertoo avoimesti ympäristötoimistaan ja jolla on ympäristönhallintajärjestelmä. Käytämme paperia tuhlaten... ja enemmän kuin on reilua! 10% maailman väestöstä (Eurooppa ja Pohjois-Amerikka) käyttää yli 50% Paperista. Mattimeikäläinen Suomessa kuluttaa noin 5-6 kertaa enemmän kuin kiinalainen ja 50 kertaa enemmän kuin intialainen. Jos Kiina ja Intia lisäävät paperinkulutustaan edes puoleen Suomen tasosta, maailman paperinkulutus kaksinkertaistuisi.

FSC-sertifiointi Merkin avulla voit viestiä asiakkaillesi oman organisaatiosi panostuksesta ympäristöasioihin ja innostaa muita paperin käyttäjiä toimimaan samoin Paperiopas neuvoo (2): Käytä valkaisematonta tai klooritonta paperia Osta paperisi tehtailta, joiden COD-päästöt (Chemical OxygenDemand) ovat alhaiset Vältä kaatopaikkojen kuormitusta Varmista, ettei paperivalintasi kiihdytä Ilmastonmuutosta Kouluttakaa asiakkaitanne, he eivät aina osaa pyytää ympäristöystävällistä palvelua ja tuotetta! WWF:n paperimittari ohjaa oikeisiin valintoihin

Paperimittari Check Your Paper Korvaa aiemman mittarin (Paper Score Card) WWF julkistaa kansainvälisesti syksyllä Mittaa sellun ja kaikkien paperilaatujen ekologisen jalanjäljen niiden tuotannon aiheuttamien vaikutusten näkökulmasta: kuidun alkuperä, päästöt veteen ja ilmaan, ympäristöasioiden hallinta. Nettilomake, jonka tuottajat voivat täyttää ohjeita seuraten http://www.checkyourpaper.com Paperiyhtiöiden ympäristöindeksi Vapaaehtoinen arviointityökalu, jonka avulla paperiyhtiöt voivat raportoida maailmanlaajuisesta ympäristöjalanjäljestään Arviointiperusteita: kierrätetyn ja kestävästi hoidetuista metsistä peräisin olevan kuidun käyttö, energiankulutus, kasvihuonekaasupäästöt, vesistöpäästöt ja toiminnan läpinäkyvyys Domtar (USA), M-Real, Stora-Enso ja UPM (Suomi) sekä Mondi Group (Etelä-Afrikka/Iso-Britannia) julkistivat ensimmäisinä ympäristöprofiilinsa indeksin avulla. www.panda.org/papercompanyindex

Paperiyhtiöiden ympäristöindeksi WWF Suomi Anne Brax 24.8.2010 Ilmastonmuutos Ilmastonmuutoksen torjunta edellyttää siirtymistä vähähiiliseen talouteen. Yritykset ovat tässä kehityksessä avainasemassa. Topic can go here Presentation title can go here Secondary information XX-XX Month, Year Additional information can run Underneath if neccessary National Geographic Stock Sarah Leen WWF

Green Office Toimistoille tarkoitettu ympäristöpalvelu Kasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen Ekologisen jalanjäljen pienentäminen Paperin-, sähkön- ja lämmönkulutus, autojen polttoaineen kulutus, lentomatkat ja sekajätteen määrä. Mukana yli 180 organisaatiota, joista 130:lle myönnetty Green Office-merkin käyttöoikeus Katrin Havia WWF Green Office vaikuttaa Vuonna 2009 GO-toimistoilla yhteensä 2230 tonnin kasvihuonekaasupäästöjen vähennys (vrt v. 2008) Yhteensä GO-toimistot säästivät yli 4 GWh (4 005 600 kwh) sähköä edelliseen vuoteen verrattuna. Paperinkulutus laski 16 % edellisestä vuodesta. Mukana mm. A-lehdet, Bonnier Publications, Gummerus Kustannus Oy, Painonet Oy, Sanoma-konsernin emoyhtiö jne. Katrin Havia WWF

Climate Savers -ohjelma WWF tarjoaa asiantuntemuksensa yritysten avuksi niiden hiilijalanjäljen pienentämiseksi. Yhteistyön tavoitteena on saada aikaan todellisia, mitattavia päästövähennyksiä. Päästövähennyksen on aina oltava suurempi kuin yritys on aiemmin suunnitellut tai julkistanut tavoitteekseen. Vuoteen 2010 mennessä Climate Savers -yritykset ovat vähentäneet yhteenlaskettuja päästöjään vähintään 14 miljoonalla tonnilla vuosittain. Mukana mm. HP, Coca Cola, Nokia, Sony, Tetra Pak. Ohjelman lanseeraus Suomessa alkamassa! Näin WWF Suomi toimii: Painetun materiaalin vähentäminen Julkaisun elinkaari Paperin valinta Paperitaloudellisuus Painosmäärän tarkka arviointi Tuotteen jakelun huomioiminen Painotuote ohjaa verkkoon

Tulevaisuuden kysymyksiä Painetun viestintätuotteen ja sähköisen viestintätuotteen ekologisuuden vertailu (ei pelkkä hiilijalanjälki) Vesijalanjäljen mittaaminen Sellu- ja paperituotannon ja kaupan kansainvälistyminen (vrt APP-esimerkki) 3 Tulevaisuuden kysymyksiä Painetun viestintätuotteen ja sähköisen viestintätuotteen ekologisuuden vertailu (ei pelkkä hiilijalanjälki) Vesijalanjäljen mittaaminen Sellu- ja paperituotannon ja kaupan kansainvälistyminen (vrt APP-esimerkki) 3

Kiitos! WWF Suomi Anne Brax 24.8.2010