How is cycling in Finnish Municipalities?

How is cycling in Finnish Municipalities? Sykkelbynettverket Studietur Helsinki 27.1.2017 Network of Finnish Cycling Municipalities Matti Hirvonen Executive Director matti.hirvonen@poljin.fi www.poljin.fi tel. +358 40 419 4555 Photo: Martti Tulenheimo

Network of Finnish Cycling Municipalities Founded 1997 Registered association since 2005 Over 100 membership organizations 73 municipalities About 3,7 million inhabitants We want Double cycling in Finland High quality and safe cycling infrastructure for all Strengthen the community of cyclists and cycling advocacy

More than 100 membership organiszations! 73 MUNICIPALITIES Akaa Espoo Mynämäki Forssa Nivala Haapajärvi Nokia Hanko Nurmijärvi Heinola Orivesi Helsinki Oulu Hyvinkää Padasjoki Hämeenlinna Parainen Iisalmi Perho Imatra Pietarsaari Janakkala Pirkkala Joensuu Pori Jyväskylä Porvoo Järvenpää Puumala Kaarina Pälkäne Kajaani Raasepori Kangasala Raisio Karvia Rauma Kauniainen Riihimäki Kaustinen Salo Kemiönsaari Seinäjoki Kokkola Sipoo Kouvola Siuntio Kruunupyy Tampere Lahti Turku Lappeenranta Tuusula Lempäälä Utajärvi Lieksa Uusikaupunki Lieto Vaasa Lohja Valkeakoski Loppi Vantaa Loviisa Vöyri Masku Ylöjärvi Mänttä-Vilppula Ähtäri Mäntyharju Äänekoski 9 ELY-CENTERS Lappi Pohjois-Pohjanmaa Etelä-Pohjanmaa Keski-Suomi Pirkanmaa Pohjois-Savo Kaakkois-Suomi Varsinais-Suomi Uusimaa 13 COMPANIES InlineMarket Lehtovuori Linea Konsultit MDI Navico Ovella Systems Ramboll Finland SITO Strafica Sweco Ympäristö Trafix Valpastin WSP Finland 7 NGO s Helsingin Polkupyöräilijät Jyväskylän Pyöräilyseura JYPS Pyöräliitto Suomen luonnonsuojeluliitto Suomen Pyöräilyunioni Tampereen Polkupyöräilijät Turun Polkupyöräilijät 2 CITY REGIONS Helsinki Region Transport Tampere City Region 1 RESEARCH CENTER TTY / Liikenteen tutkimuskeskus Verne

Background about cycling in Finland National modal share of cycling is 8,3 % Top cities 19-21 % Best cycling cities are best winter cycling cities as well (like Oulu and Joensuu) A Finn bikes average 274 km/year and 0,75 km/day Average cycling trip in Finland is 3,7 km In a average day 10 % of Finns cycle at least one journey Cycling takes place almost equally in different type of areas 1/3 inner urban areas, 1/3 outer urban areas, 1/3 rural areas close to urban areas, local centers in rural areas and rural areas Health benefits for society is 1, 072 billion / year According the HEAT-for Cycling tool (WHO) Sources: http://www2.liikennevirasto.fi/julkaisut/pdf8/lts_2015-32_pyorailyanalyysi_henkiloliikennetutkimuksen_web.pdf http://www.kkiohjelma.fi/filebank/1771-heat_kayttajan_opas_2014_paivitys.pdf

Background about cycling in Finland National goal is to increase cycling Many municipalities are more ambitious than state Cycling is increasing in every city, which is developing cycling many-sided Helsinki, Vantaa, Espoo, Joensuu, Lappeenranta, Kokkola, Jyväskylä, Lahti jne. Cycling promotion is profitable investment In City of Helsinki 1 for high quality cycle paths returns 8 benefits Political will is rising, still not enough Quality of the cycling infrastructure is low Successful cycling promotion in Finland is not possible without focusing strongly on cycling in winter Winter drop off is dramatic, but also paradoxical Sources: http://www2.liikennevirasto.fi/julkaisut/pdf8/lts_2015-32_pyorailyanalyysi_henkiloliikennetutkimuksen_web.pdf http://www.kkiohjelma.fi/filebank/1771-heat_kayttajan_opas_2014_paivitys.pdf

Cost-benefit -ratio of cycling investments Sourse: Bikenomics-report, Navico Oy 2015 http://www.motiva.fi/files/11027/bikenomics_loppuraportti.pdf

National targets as a background for cycling promotion in municipalities National strategy of Cycling and Walking 2020 National Action Plan of Walking and Cycling 2020 -> going to be updated in 2017? Energy and Climate Strategy of Government: 30 % more walkin and cycling trips to 2030 -> published 12/2016, strongest and most relevant political strategy at the moment - > result of active lobbying of cycling organizations - > measures to be define, great chance for cycling advocacy right now!

National Strategy of Cycling and Walking 2020

National Action Plan of Walking and Cycling 2020

Potential of change car to cycling

Cycling Master plans in municipalities Jyväskylä Cycling Master plan 2025 Helsinki Cycling Master plan 2020 Tampere City Region Master plan of Walking and Cycling 2030 Kangasala Right to Walk and Cycle program 2020 Utajärvi to Quality Municipality of Cycling 2015 2020 Kokkola Cycling City program 2020 Now Target Kokkola 15 % (2013) 20 % (2020) Lahti 13 % (2010) 26 % (2017) Vantaa 8 % (2011) 15 % (2020) Helsinki 6 % (2011) 15 % (2020) Espoo 7 % (2011) 15 % (2024) Cycling modal share target in different cities

JYVÄSKYLÄ MASTER PLAN OF CYCLING Seminar 11.05.2015

Dia source: Master Plan of Cycling, City of Jyväskylä, Keski-Suomen ELY-keskus, Timo Perälä / Navico Oy 2015. CYCLING ZONES

Dia source: Master Plan of Cycling, City of Jyväskylä, Keski-Suomen ELY-keskus, Timo Perälä / Navico Oy 2015. JYVÄSKYLÄ BAANA-NETWORK 1 KANKAAN BAANA, 7,7 km ALTOGTHER 54,3 KM 15 % kevyen liikenteen väyläpituudesta 2 Jyväskylän ensimmäinen baana kokoaa yhteen Laukaan suunnan työ- ja opiskelumatkapyöräilijät. VAAJAKOSKEN BAANA, 7,2 km 5 8 9 4 6 7 3 1 2 3 4 5 6 Suuren käyttäjäpotentiaalin omaava käytävä liittää Vaajakosken taajaman Jyväskylän keskustaan. Väylä rakennetaan samaan käytävään rautatien kanssa. Haasteena sujuvan valtatien ja rautatien ylityksen rakentaminen keskustan päässä. POIKITTAISBAANA, 4,2 km Merkittävä yhteys Kuokkalasta keskustan läpi Nisulaan. Hannikaisenkadulle sujuva ylitys Kilpisenkadulle vaatisi sillan. ETELÄBAANA, 7,9 km Uusien toimintojen rakentumisen myötä Keljon baanan merkitys kasvaa. Uutta väylää rakennetaan Keljonkadun varteen samaan liikennekäytävään rautatien kanssa. MÄKIBAANA, 4,6 km Tärkeä yhteys Keltinmäen suunnasta Yliopistoalueelle ja keskustaan. Haasteena Köyhälampi keskusta välisen osuuden järjestelyt. POHJOISBAANA, 6,6 km Merkittävä yhteys kaupungin pohjoisosista keskustaan päin. 7 TIETOBAANA, 7,9 km = Merkittävimmät uudet asuinalueet 2014-2024 (KymppiR 2014) = Merkittävimmät uudet teollisuus ja toimitila-alueet 2014-2024 (TYKKI-katsaus 2013) 8 9 Yhdistää merkittävimmät opiskelija-asuinalueet (Kortepohja, Kuokkala) ja opiskelualueet (Ylistönrinne, Mattilanniemi, Seminaarinmäki, Nisula, Taulumäki) VUORIBAANA, 3,7 km Laajavuoren suunnalta nopea yhteys Kortepohjan läpi Voionmaankatua pitkin Vaasankadulle. Haasteena Vaasankadun ja Voionmaan katutilan ahtaus. Jatkomahdollisuus Haukkalan suuntaan maankäytön kehittymisen myötä. KESKIBAANA, 4,5 km Palokan liikealueelta Saarijärventietä pitkin Taulumäkeen saakka. Reitin merkitys kasvaa Mannilan maankäytön kehittymisen myötä.

PYÖRÄBAANOJEN LAATUKRITEERIT Dia source: Master Plan of Cycling, City of Jyväskylä, Keski-Suomen ELY-keskus, Timo Perälä / Navico Oy 2015. Pyöräbaanat KRITEERI Erottelu pp/jk Erottelu pp/auto ARVO Aina, vähintään maalauksella Aina, välikaista 1,0 m Reunakivet Ei sallita Tasainen asfalttipäällyste, kiviaineksen maksimiraekoko 12mm Väylän merkintä Baana -merkit/väripäällyste Valaistus Aina Päätöksentekonäkemä 75m Minimikaarresäde 100m Pituuskaltevuus max 5 % Talvikunnossapitoluokka IS Suoruusindeksi 1,2 Kääntymisiä liittymissä < 0,1 kpl/ 1 km Mitoitusnopeus 30 km/h Viitoitus ja opasteet Ennakko-opasteet, ajoratamaalaukset Väistämisvelvollisuuksia < 0,2 kpl/ 1 km Alikulun korkeus 3,2m Alikulun vapaan aukon leveys 6m Liityntäpysäkeillä runkolukittava katoksellinen pyöräpysäköinti Aina

Dia source: Master Plan of Cycling, City of Jyväskylä, Keski-Suomen ELY-keskus, Timo Perälä / Navico Oy 2015. KELJONKANGAS-Vt.9 ALIKULKU Ei juurikaan esiteitä laadukkaan pyöräbaanan rakentamiselle Toteutetaan kaksisuuntaisena pyörätienä (Poikkilaikkaus 6) länsipuolelle, jossa on Kaijanlammintiellä jo kevyen liikenteen väylä olemassa (levennetään). R L B4 2 400m 6 6 L L 670m 6 1,0 M 0:15 3 6 0 LIITE 2 B5 Turhaa mutkittelua liikenneympyrässä 1 500m L 6 B4 6 Muutoskohta kaksisuuntaisesta yksisuuntaiseksi pyörätieksi Uusi väylä radan ja Keljonkadun väliin Ruusupuistoon asti Puolen vaihto PYÖRÄBAANA SÄHKÖPYÖRÄBAANA = ebaana 2 2,0 M 1:10 Vt.9 ALIKULKU - RANTAPUISTO Päädyttiin kaksisuuntaisen pyörätien rakentamiseen Länsi-Päijänteentien itäpuolelle. Yksisuuntaiset molemmin puolin vaatisi mm. siltainvestoinnit ja uuden väylän rakentamista. Itäpuolella vaaditaan nykyisen väylän leventämistä ja liikennemuotojen erottelua. Tilaa on pääasiassa hyvin pientareen puolella. Paikoin nykyinen väylä on jo riittävän leveä. Baanalle tulee yksi tien ylityskohta, joka ehdotetaan toteutettavan korotettuna risteykseinä sekä pyöräilijöille etuoikeutettuna Uutta yhteyttä rakennetaan radan viereen radan ylityksen jälkeen aina Ruusupuistoon saakka, jossa väylätyyppi muuttuu yksisuuntaiseksi. Muutoskohdan suunnitteluun kiinnitetään erityistä huomiota. 0,6 M 0:10 HANKEKORI Keljonkangas Vt.9 alikulku 1. Kevyt baanaratkaisu (maalaus, opastus+viitoitus), 3.0 km 2. Baanaksi muuttaminen, 3+2m, 3,0 km Vt.9 alikulku Keljonkatu 1. Kevyt baanaratkaisu, 1,75 km 2. Baanaksi muuttaminen 3+2 m, 1,75 km Keljonkatu Rantapuisto 1. Uuden baanan rakentaminen, 3+2m, 1,8 km 8 8 0,1 M 7 6,5 0 KUSTANNUKSET 20 000 1 000 000 15 000 550 000 2 000 000 19

LEVEL OF INVESTMENTS Dia source: Master Plan of Cycling, City of Jyväskylä, Keski-Suomen ELY-keskus, Timo Perälä / Navico Oy 2015. 1. Cycling needs earmarked yearly funding Helsinki investointibudjetti on 9,5 M vuonna 2015, vuosina 2015-2019 yhteensä n. 50 M Jyväskylässä vastaava tarkoittaisi n.2,0 M /v Yleensä 20 /h/v pidetään jo hyvänä investoinnin tasona - > 2,6 M /v Jyväskylässä Suuret investoinnit erikseen Uusinvestoinnit erikseen 2. Next years target 1,0 M 3. Target level 3,0 M

TO THE GOAL 1.COURAGE 25 % 2.RESOURCES 13 % 3.COMMUNICATION Dia source: Master Plan of Cycling, City of Jyvä Keski-Suomen ELY-keskus, Timo Perälä / Navic

New Design Manuals

New signposting for cycling traffic Tampere City Region and Helsinki

New legislation gives new opportunities for infrastructure Cycling Street (for example)

Monitoring and measuring

11 % of the citizens cycles year around Source: Helsinki Bicycle Account 2015, City of Helsinki

Sykkelkompass Vet hvordan din kommune pedal! Cycling promotion tool and audition procedure for municipalities

Indicators Cycling policy Monitoring Numbers of cycling traffic Competitiveness of cycling traffic Quality of cycling network Bicycle parking Safety (experienced and accidents) Satisfaction for cycling conditions Communication, marketing, campaigns, tourism

Sykkelkompass shows how are the cycling conditions in the city, what are the strengths and were to improve.

Paradox of Finland More snow, more cycling?

Cycling and winter drop off in 8 Finnish cities How often do you cycle in spring, summer and autumn (time period without snow)? Not at all Once a month Once a week Almost daily How often do you cycle in winter? Photo: Touho Häkkinen Not at all Once a month Once a week Almost daily Source: Conditions of cycling and walking in Finnish cities. Tampere University of Technology / Transport Research Centre Verne 2012, Sari Aavajoki. http://www.tut.fi/verne/wpcontent/uploads/verne_tutkimusraportti79.pdf

It is the system that counts People are not just cyclist or pedestrians, people choose to most convinient way to travel. The number of (year around) cycling depends on a couple of key-factors. 70% 60% 50% 40% 30% 20% 10% 0% Modal share in different cities (yeararound) Walking Cycling Car PT

Factor #1 Possibility to use public transport. Photo: City of Helsinki / Jussi Hellsten

Factor #2 Urban planning: compact city and short distances.

Smart land use planning Compact and dense city - The City of Vaasa Traffic system designed for land use - The City of Helsinki Picture: the cycling Master plan for the city of Vaasa, 2013 Picture: the cycling barometer of Helsinki 2016

Factor #3 The possibility for free parking and easy driving. Photo: City of Helsinki / Jussi Hellsten

Factor #4 Prioritized cycling routes and the ambition to develop year around cycling! Photo: Antero Aaltonen

Factor #5 The motivational work and sharing the joy of cycling in winter!

Altogether

National Cycling Week in May in Jyväskylä 72 different cycling events in 2016, this year 100 events

Kilometrikisa Cycling to work challenge Kilometrikisa is open challenge to everybody to participate as a team to collect and follow their cycling kilometers Aim is to offer employers a funny, free of charge and easy way to motivate workers to everyday cycling Main target group is employers and commuter cyclists Kilometrikisa has been organized 2009-2016 Duration five months (1.5. 22.9.) Chain Reaction is voluntary good will and fundraising campaign for teams of Kilometrikisa 40 000 85 000 every year, employer engages to pay 1 for every 25 km Organizer: Network of Finnish Cycling Municipalities in co-operation with Finnish Red Cross Winter version Talvikilometrikisa has been organized 2012-2017 Duration two months (15.1. 15.3.2015) Marketing mainly trough web and existing networks

Evolution of Kilometrikisa (Cycling to work Challenge) Year Participants Teams km/participant Change (%) Money for Chain Reaction 2009 2 116 260 939 - - 2010 8 664 650 972 309 % 2011 17 841 1 275 900 106 % 30 000 2012 20 624 1 542 1042 16 % 40 000 2013 26 734 1 994 1 041 30 % 70 000 2014 28 697 2 438 949 7 % 84 000 2015 26 436 2 263 985-8 % 70 000 2016 31 201 2 536 941 15 % 85 000

Who are they? Winner Team in yearly Cycling Challenge (Kilometrikisa), Panthers of Utajärvi 8 730 km/person (in 5 months) Photo: Timo Mämmi

What Finland and Norway can do together? Source: Draft of Winter Cycling Manual project descreption. Timo Perälä, Navico Oy / Winter Cycling Federation

Source: Draft of Winter Cycling Manual project descreption 16.12.2016. Timo Perälä, Navico Oy / Winter Cycling Federation

Some conclusions Snow is not a problem! National support helps, local Master Plans are crucial Strong relation to public transport Parking policy is effective tool stick and carrot Prioritized cycling network and winter maintenance Ambitious and on going promoting for year around cycling plays a big role Monitoring and measuring still lack of it but getting better Best cycling cities are year around cycling cities many factors influence, which can the city change or have an impact? What Finland and Norway can do together? Anything, let s start now!

Tusen takk! Photo: Sanna Ojajärvi Mer informasjon : matti.hirvonen@poljin.fi