Tieteellisen artikkelin julkaisuprosessi 1. Käsikirjoituksen (manuscript) tuottaminen Alkuvaiheessa usein yleismuotoinen (so. ei tietyn sarjan formaatissa) muut kirjoittajat kollega(t) pääkirjoittaja 1
2. Julkaisufoorumin (tieteellisen sarjan) valinta valitaan tieteellinen sarja, johon käsikirjoitusta tarjotaan julkaistavaksi käsikirjoitus muokataan sarjan vaatimusten mukaiseksi (jaottelu, kuvat, viitteet); vaatimukset löytyvät lehdestä tai WWW-sivuilta esim 2 sarjan valinta: aihepiiri ei aina selviä sarjan nimestä esim. American Naturalist: Naturalist on luonnontieteilijä havaintojen tekijä Amer. Nat. on kuitenkin nykyään teoreettisen ekologian/biologian johtavia sarjoja siis: on hyvä tuntea sarjan perinne ja tyyli 2
sarjan näkyvyys: kansainvälinen vs. kotimainen sarja kansainvälinen sarja = kansainväliunen toimituskunta ja arvioijat, so. tutkijoita eri maiden yliopistoista ja tutkimuslaitoksista; à kotimaassa ilmestyvä sarja voi olla kansainvälinen 3
sarjan tieteellistä vaikuttavuutta mitataan Impact Factor -luvulla (IF, perustuu sarjassa julkaistujen artikkelien saamien viittausten määrään per julkaistu artikkeli aikaikkunassa) 2015: Nature 31.14 Ecology 5.18 Ornis Fennica 0.87 eri tieteenalojen impact factorit eivät ole vertailukelpoisia! IF:t saa ISI Web of Knowledge tietokannasta (WOS) biologian alan IF:t yleensä 0.5 5 käytetään erilaisissa arvioinneissa (apurahat, virat ym.) (vrt. bibliometria) 4
3. Käsikirjoituksen lähettäminen useimmiten www-järjestelmän kautta; mukaan saatekirje; corresponding author hoitaa kirjeenvaihdon, mainitaan myös painetussa julkaisussa (email) ennen ja joskus vieläkin kirjeessä päätoimittajalle toimitussihteeriltä tai automaattiselta järjestelmältä kuittaus vastaanotetusta käsikirjoituksesta (+ käsikirjoituksen saama tunnuskoodi) artikkeliin ei viitata tässä vaiheessa hätäilijät kuitenkin ilmaisulla "submitted" l. lähetetty (sarja voidaan mainita, mutta voi tulla hylätyksi tässä sarjassa tai kokonaan) 5
4. Editorien työskentely päätoimittaja tutkii artikkelin sopivuutta (voidaan hylätä jo tässä vaiheessa, Nature: 75% hylätään tässä vaiheessa) lähettää artikkelin aihe- tai apulaistoimittajalle (associate editor, subject matter editor) aihetoimittaja lähettää artikkelin kahdelle tai kolmelle arvioijalle (referee) è peer review (vertaisarvio, arvioijina muut saman alan tutkijat) arvioijien löytäminen usein työlästä (ei palkkiota, kuten ei myöskään toimittajille): monissa sarjoissa tekijöiltä pyydetään ehdotuksia arvioijiksi arvioijille aikaa 2-6 viikkoa, lausunnot yl. nimettöminä 6
7
8
toimittaja tekee yhteenvedon arvioijien lausunnoista ja toimittaa ne kirjoittajille korjauksia varten, jos arvioijat suosittelevat käsikirjoituksen hyväksymistä (yleensä artikkeli ei kelpaa sellaisenaan!) jos arvioijat eivät suosittele hyväksymistä, käsikirjoitus palautetaan kirjoittajille (hylkäys-% riippuu sarjasta) ennen myös minor review, mutta nykyään usein reject but resubmit : nollaa kalenterin ja helpottaa hylkäystä myöhemmin korjausten (voi olla useampia kierroksia) jälkeen toimittaja ilmoittaa että käsikirjoitus on hyväksytty painettavaksi tai lopullisesti hylätty artikkeliin viitataan tässä vaiheessa ilmaisulla "accepted" l. hyväksytty painettavaksi + sarjan nimi 9
5. Artikkelin painaminen toimittaja è kirjapainon press editor kustantaja (lehti) vaatii copyrightin siirron kirjoittajilta itselleen monissa lehdissä usein sivumaksu, esim. American Journal of Physiology 70 $/sivu ladonta è oikovedos toimituksen kautta kirjoittajille, nykyään sähköisesti oikovedoksen tarkistus ja palautus (aikaa 48 h!) artikkeliin viitataan tässä vaiheessa ilmaisulla "in press, painossa ei in print = painettu 10
Oikoluvun merkitys vähentynyt sähköisen tiedonsiirron myötä, varsinaisia oikolukumerkkejä ei tarvitse käyttää! 11
oikovedoksen mukana lähetetään mahdollinen eripainostilaus (esim 50 eripainosta ilmaiseksi), tai maksetaan oikeus jaella julkaisua pdf-muodossa WAIT è artikkeli ilmestyy koko prosessiin voi kulua useampi vuosi! 6. Artikkelin leviäminen Artikkelitietokannat (Scopus, Web of Science PubMED) tilaajat (henk. koht., kirjastot, www, Research Gate) eripainokset, offprints t. reprints (ennen tärkeitä) huom: pdf-tiedoston lähettäminen omasta artikkelista 12
Eripainos: Erillisenä painettu artikkeli tutkijalle jakelua varten. Pyydettiin ennen erityisellä "Reprint request"-kortilla. Nykyään sähköpostilla tai Research Gaten kautta pdf-tiedosto ko. artikkelista. 13
Dr. Watson Role of melatonin in seasonal reproduction J Pineal Res 23: 12-15 (2009) Esa Hohtola 14
Tyytyväinen tutkija myhäilee saatuaan runsaasti eripanospyyntöjä artikkelistaan (80-90-luku) 15
Open access -lehdet julkaisu www:ssä (joskus myös lisäksi paperilla): normaali referee käytäntö + julkaisumaksu è aina kaikkien vapaasti luettavissa esim. PLoS Biology (Public Library of Science) mahdollista myös "tavallisissa" sarjoissa lisämaksusta (esim. PNAS, Journal of Experimental Biology) à Yksittäinen artikkeli voi olla open access miksi tutkijat maksavat? koska eivät muuta voi artikkelin helppo saatavuus lisää sitaatioita ja samalla tutkijan meriittejä 16
7. Yleisimmät virheet, jotka viivyttävät käsittelyä artikkeli ei sovi sarjan profiiliin käsikirjoitus ei noudata lehden ohjeita saatekirje puutteellinen joskus käsikirjoituksia häviää, yhteys editoriin, jos kuittausta tai referee-lausuntoja ei kuulu 17
Kuka sarjoja julkaisee? Kaupalliset (tiedelehti)kustantamot (osalla muutakin kustannustoimintaa): Springer Verlag, Wiley, Elsevier etc., nykyään tutkijoita paljon, uusia sarjoja syntyy koko ajan; myös kaupallista intressiä; hinnat usein korkeita Voimakkaasti keskittynyt ja monopolisoitunut ala Tieteelliset seurat ja järjestöt: American Physiological Society, British Ecological Society, Suomen Lintutieteellinen yhdistys (lehti saattaa kuulua jäsenmaksuun) eivät pyri liikevoittoon varsinainen painatus kaupallisissa kirjapainoissa 18
Esimerkkejä: Ekologia (yleinen): Ecology, Oecologia, Oikos, American Naturalist, Ecology Letters Eläinekologia: Journal of Animal Ecology Kasviekologia: Journal of Ecology, Journal of Vegetation Science Kasvifysiologia: Plant Physiology, Planta Eläinfysiologia: Journal of Comparative Physiology, Journal of Experimental Biology Genetiikka: Hereditas, Genetics, Evolution Ekofysiologia: Functional Ecology Käyttäytymistieteet: Behaviour Missä sarjoissa Oulun biologit julkaisevat? 19
Artikkelityypit (biologia) - kertaus 1. Alkuperäinen tieteellinen artikkeli (Original publication) perustuu yleensä empiiriseen tutkimukseen 2. Katsaus (Review) yleensä pyydetty, voidaan myös tarjota nykyään yhä enemmän minireview tyyppiä 3. Metatutkimus (Metastudy) numeerinen aineisto saadaan aiemmista tutkimuksista, käsitellään yhdistettynä uudelleen hypoteesin testaamiseksi 4. Tiedonanto (Short note) pienimuotoinen empiirinen tutkimus mielenkiintoinen havainto 5. Kirje (Letter to editor) kommentti lehdessä julkaistuun artikkeliin 6. Editoriaali (Editorial) johdantokirjoitus teemanumeroon 20
Kongresseihin liittyvä julkaisutoiminta: Abstrakti: tehdään kaikista esityksistä (posterit, suulliset esitykset, kutsutut luennot l. plenaarit), jaetaan yleensä vain kokouksen osanottajille, joskus myös julkaistaan tiet. sarjassa tai sen lisänumerossa, ns. Supplement(um); ei yleensä läpikäy refereearviota (Full length) paper: useimmiten vain esitelmistä, julkaistaan Proceedings-kirjassa (joka voi ollatieteellisen sarjan erikoisnumero tai erillisteos): normaali referee-käytäntö, editoriksi valitaan usein kongressin järjestäjän edustaja; ei kuitenkaan yhtä arvostettu kuin varsinainen alkuperäisjulkaisu Kongressiposteri l. tieteellinen juliste 21
22
4. LUENTO: TIETEELLISEN ARTIKKELIN JULKAISUPROSESSI + BIBLIOMETRIA Posteriesitykset 23
4. LUENTO: TIETEELLISEN ARTIKKELIN JULKAISUPROSESSI + BIBLIOMETRIA 24
Esimerkki abstraktikirjasta 25
Esimerkki Proceedingsjulkaisusta 26
Kirjat: aloite kustantajalta tai halukkaalta toimittajilta toimittaja(t) koordinoi(vat) è kirjoittajat ja arvioijat è kustantaja è formaatti è tekninen toteutus 27
BIBLIOMETRIA julkaisujen ja viittausten määrään liittyviä tunnuslukuja, yleensä osana viitetietokantoja KÄYTTÖ Tutkijat: muiden saman alan tutkimusryhmien tunnistaminen: è Kuka viittaa omiin julkaisuihin? Kuka viittaa johonkin avainjulkaisuun? Apurahojen ja virkojen myöntäjät: tutkimuksen laadun ja määrän arviointi 28
Tärkein (lähes monopoli) bibliometristen indeksien tuottaja Institute of Scientific Information (ISI) ISI Web of Knowledge Omistaja Thomson- Reuters Haastaja: Scopus (omistaja Elsevier) 29
Sitaatiotiedot (mittaavat tutkijan työn vaikuttavuutta): tutkimusten mukaan luonnontieteissä artikkeli saa keskimäärin 1.5 sitaatiota!! Huom: artikkelilla voi olla vaikutusta, vaikka sitä ei siteerata, mutta tätä vaikutusta ei voida mitata! ISI:n tietokannassa mukana vain ehdot täyttäviä sarjoja > 8000 kpl sitaatioluvuista ei ilmene sitaation luonne (+/-), mutta vaikuttavuuden mittaukseen se ei vaikuta eivät ole vertailukelpoisia eri alojen tutkijoiden välillä (esim. matemaatikko vs. biokemisti) 30
ISI Cited ref search: 31
32
33
34
35
H-indeksi mittaa tutkijan tuotannon yleistä vaikutusta fyysikko Hirsch esitti 1994 H kasvaa jos tutkijan useita julkaisuja siteerataan, voi olla pieni vaikka siteerauksia on paljon, jos ne keskittyvät pariin julkaisuun Varttuneella tutkijalla biologiassa yleensä H > 20 36
Tieteellisten sarjojen bibliometriset indeksit: Impact Factor: sitaatioiden määrä suhteutettuna sarjassa ilmestyvien artikkelien määrään. Julkaistaan vuosittain. Esim vuoden 2015 IF sarjalle X X:ssä 250 artikkelia v. 2013-2014 Näitä siteerattu 750 kertaa vuonna 2015 à IF =750/250 = 3.0 Ei ole vertailukelpoinen tieteenalojen välillä 37
Citation half-life: missä ajassa (keskimäärin!) sarjassa ilmestynyt artikkeli saa 50% siihen kohdistuvista siteerauksista Immediacy index, miten nopeasti sitaatioita alkaa ilmestyä artikkelin ilmestymisen jälkeen. Lasketaan vuosittain: kuinka suurta osaa tietyn vuoden artikkeleista siteerataan jo samana vuonna Esim. 0.25 à 25 % artikkeleista saa vähintään yhden viittauksen samana vuonna Total citations, sitaatioiden kokonaismäärä 38
ISI Journal citation reports. 129 Ekologian alan lehteä, alla 20 parasta IF:n mukaan. 39