TUOMIOISTUINLAKIHANKKEEN EHDOTUKSET Liite 1 19.5.2015 LÄHTÖKOHDAT Hanke on jatkoa tuomioistuinlakityöryhmän työlle (mietintö annettu 22.4.2014) Osasta työryhmän ehdotuksista annettu osaesitys: lait voimaan 1.10.2015 1. Tuomareiden sidonnaisuus- ja sivutoimisääntelyn tarkistaminen 2. Hovioikeuksien ja vakuutusoikeuden osaston johtajien tehtävien määräaikaistaminen 3. Kielituomarin virkojen sijoittaminen kaksikielisiin hovi- ja hallinto-oikeuksiin, markkinaoikeuteen ja vakuutusoikeuteen Hankkeen toimeksiannossa valmistelun ulkopuolelle oli suljettu seuraavat kysymykset: 1. KKO ja KHO presidenttien nimittäminen määräajaksi 2. KKO ja KHO esittelijöiden tuomaria vastaavan virassapysymisoikeuden poistaminen 3. Hovioikeuksien käräjäoikeuksiin kohdistama valvonta 4. Tuomareiden kurinpitojärjestelmä KESKEISET EHDOTUKSET Lakitekniset ja rakenteelliset ehdotukset 1. Säädetään kaikille tuomioistuimille yhteinen tuomioistuinlaki, a. Laki sisältäisi tuomioistuimia, tuomareita ja muita tuomioistuimen jäseniä sekä muuta henkilöstöä koskevat säännökset b. Laki korvaisi pääosin nykyiset ns. organisaatiolait ja -asetukset (käräjäoikeuslaki, hovioikeuslaki jne.) c. Sisältäisi tuomareiden nimittämisestä annetun lain ja valtioneuvoston asetuksen säännökset d. Sisältäisi myös valtion virkamieslain 12 luvun tuomareita koskevat säännökset e. KKOL ja KHOL kuitenkin säilytettäisiin tuomioistuinlaissa ei säädettäisi niiden organisaatiosta, johtamisesta tai hallinnosta, mutta tuomioistuinlain tuomareita koskevat säännökset (virkamiesoik. asema, nimittäminen ym.) koskisivat myös ylimpien tuomioistuinten jäseniä ja asiantuntijajäseniä vrt. tuomioistuinlakityöryhmä, joka ehdotti myös näitä tuomioistuimia koskevan sääntelyn sisällyttämistä tuomioistuinlakiin 2. Asetustasosta luopuminen tuomioistuinten itsenäisyyden korostuminen a. Tarkemmat määräykset työjärjestyksissä (tulisi olla saatavilla esim. kotisivuilla) b. Poikkeuksena tuomiopiirit ja käräjäoikeuksien kanslioiden ja istuntopaikkojen sijainti, joita koskevat asetukset jätettäisiin voimaan 3. Erityistuomioistuimia koskevat lait a. Säilytetään siltä osin kuin niissä on oikeudenkäyntimenettelyä koskevia säännöksiä olisivat puhtaasti prosessilakeja b. Tuomioistuimen päätösvaltaista kokoonpanoa koskevat säännökset sijoitettaisiin pääsääntöisesti oikeudenkäyntimenettelyä koskeviin lakeihin c. Poikkeuksena KKO ja KHO, joiden osalta säännökset säilytettäisiin tältäkin osin niitä koskevissa laeissa d. HaOL jätetään voimaan kokoonpanosäännösten osalta vrt. tuomioistuinlakityöryhmä, joka ehdotti näidenkin säännösten sijoittamista OK:een/HLL:iin 4. Erillislait mm. lautamiehistä ja tuomioistuinharjoittelusta
Sisällölliset ehdotukset: 5. Tuomareiden koulutuksen kehittäminen (uusi ehdotus) a. Luodaan yhtenäinen koulutuskaari tuomioistuinharjoittelusta ja esittelijän tehtävistä uuden koulutusviran (asessori) kautta aina tuomarin täydennyskoulutukseen b. Säädetään tuomareille velvollisuus kehittää ammattitaitoaan ja oikeus osallistua koulutukseen c. Koulutusta tarjottaisiin koko lainkäyttöhenkilöstölle ja se voitaisiin räätälöidä henkilökohtaisen tarpeen mukaan 6. Tuomareiden koulutuslautakunnan perustaminen a. Perustetaan tuomarinkoulutuslautakunta, joka vastaisi tuomareiden ja muun lainkäyttöhenkilöstön koulutuksen suunnittelusta yhteistyössä OM:n kanssa sekä eräistä muista erityisesti tuomioistuinharjoitteluun ja koulutusvirkoihin liittyvistä tehtävistä 7. Tuomioistuinharjoittelu a. Luodaan käräjänotaareiden valtakunnallinen koulutusjärjestelmä ja systematisoidaan harjoittelun ohjausta b. Keskitetty haku- ja valintamenettely (kerran vuodessa), josta vastaisi perustettava tuomarinkoulutuslautakunta, joka myös nimittäisi käräjänotaarit vrt. tuomioistuinlakityöryhmä, joka ehdotti, että nimittämistoimivalta säilyisi tuomioistuimilla 8. Uudet koulutusvirat (asessorit) a. Hovi- ja hallinto-oikeuksiin sekä erityistuomioistuimiin perustettaisiin tuomarin koulutusvirkoja b. Koulutuslautakunta huolehtisi asessorin virkojen haettavaksi julistamisesta, hakumenettelyn järjestämisestä ja esivalinnasta ao. tuomioistuimet haastattelisivat ja nimittämisestä päättäisi KKO/KHO ao. tuomioistuimen esityksestä vrt. tuomioistuinlakityöryhmä, jonka ehdotuksiin ei kuulunut esivalinnan osoittamista lautakunnalle c. Virkaan edellytettäisiin tuomarin kelpoisuusvaatimuksia sekä vähintään 3 vuoden työkokemusta d. Alku- ja loppukoe sekä velvollisuus osallistua koulutusohjelmaan e. Nimike koulutuksen aikana asessori ja sen jälkeen tuomarikoulutettu vrt. tuomioistuinlakityöryhmä, joka ehdotti nimikkeeksi avustavaa tuomaria f. Mahdollisuus suorittaa tuomarikoulutuksen kolmas vuosi muissa tuomarin tehtävissä (esim. KO:ssa tai KKO:ssa/KHO:ssa esittelijänä), mihin tehtävään nimitettäisiin erikseen (ao. tuomioistuin) g. Nimitystä voitaisiin erityisestä syystä (tuomioistuimen resurssitarpeet) jatkaa kahdella vuodella h. Kyseessä ei olisi tuomaritutkinto eli ei olisi edellytyksenä tuomarin viran saamiselle tuomarin uralle jatkossakin avoin pääsy i. Korvaisi hovioikeuksien esittelijäkokoonpanon (HOL 9 ) ja vakuutusoikeuden esittelijän toimimisen kokoonpanon jäsenenä (VakOL 2 ja VNa vakuutusoikeudesta 5 ) j. Toteutus: muutetaan esittelijänvirkoja asessorin viroiksi, joiden palkkaus esittelijän ja tuomarin välissä, palkkaluokan korotuksen rahoitus muita virkoja vähentämällä 9. Päällikkötuomarin nimittäminen määräajaksi a. Tuomioistuinten päällikkötuomarit nimitettäisiin määräajaksi lukuun ottamatta KKO ja KHO presidenttejä vrt. tuomioistuinlakityöryhmä, jonka enemmistön kannan mukaan kaikki päällikkötuomarit olisi tullut nimittää määräajaksi b. 7 vuoden toimikausi, uudelleenvalinta mahdollinen c. Päällikkötuomarin riippumattomuus olisi turvattu: Vakinaisesta tuomarin virasta päällikkötuomariksi nimitetty olisi virkavapaalla taustavirastaan, johon voisi toimikauden jälkeen palata tai hakeutua muihin tehtäviin
Muusta kuin vakinaisesta tuomarin virasta nimitetyille (ts. tuomioistuinlaitoksen ulkopuolelta tai ma. tuomarin virkasuhteesta) virkatakuu eli oikeus toimikauden päättymisen jälkeen tulla nimitetyksi vakinaiseksi tuomariksi (ensisijaisesti samassa tuomioistuimessa) vrt. tuomioistuinlakityöryhmän ehdotukset: a. nimitys ma. päälliköksi johtaisi taustaviran menettämiseen, jolloin virkatakuu koskisi myös vakinaisesta tuomarin virasta päällikkötuomariksi nimitettyä b. toimikauden jälkeen olisi ollut 2 vuoden palkkatakuu (ts. päällikkötuomarin palkkaan) 10. Tuomarin viran erittely talousarviossa a. Tuomarin virkaa ei eriteltäisi talousarviossa lukuun ottamatta KKO ja KHO jäsenten virkoja vrt. tuomioistuinlakityöryhmä, joka ehdotti, että kaikkien tuomarin virkojen talousarviossa erittelystä luovutaan 11. Tuomarin asema tuomioistuinlaitoksen uudelleenjärjestelyssä a. Sääntelyä selkiytettäisiin ja tarkistettaisiin nykyisestä b. Niissä uudelleenjärjestelyissä, joissa tuomarin virka muuttuu muuksi kuin tuomarin viraksi (ts. tilanteet, joissa tuomioistuinlaitoksen tehtäviä siirretään sen ulkopuolelle), tuomari voitaisiin sijoittaa tähän virkaan tuomarilla olisi tällöinkin ensisijainen oikeus tuomarin virkaan, mutta jos sellaista ei kyettäisi järjestämään, voisi hänet sijoittaa muuttuneeseen virkaansa vrt. tuomioistuinlakityöryhmä, joka ehdotti, että tuomarilla olisi näissäkin tilanteissa ehdoton oikeus tuomarin virkaan c. Mikäli tuomarille jouduttaisiin antamaan ero, asian käsittelisi tuomioistuin perustuslain 103 :n edellyttämällä tavalla (KHO) 12. Esittelijät ja valmistelijat a. Tuomariesittelyn lisääminen jäsen voisi itse esitellä, mutta käyttää esittelijää apunaan valmistelussa b. Esittelijöiden tehtävät nykyistä joustavimmiksi esittelijän toimimisesta valmistelijana olisi laissa säännös c. Nimikkeet: hovioikeuden, hallinto-oikeuden jne. esittelijä sekä markkinaoikeuden valmistelija vrt. tuomioistuinlakityöryhmä, joka ehdotti nimikkeiksi hovioikeussihteeri, hallintooikeussihteeri jne. 13. Kansliapäällikkö ja hallintopäällikkö a. Myös hallinto-oikeuksissa tulisi olla vakinaisia virkoja b. Kansliapäällikön kelpoisuusvaatimuksista säädettäisiin laissa (ylempi korkeakoulututkinto) c. Hallintopäällikön tai muun vastaavassa virassa toimivan kelp. vaatimuksista voitaisiin tarvittaessa määrätä tj:ssä vrt. tuomioistuinlakityöryhmä, joka ehdotti, että ylimpien tuomioistuinten kansliapäälliköt eivät enää rinnastuisi lakimiesesittelijään (ei olisi erottamaton) 14. Päällikkötuomarin terveydentilan selvittäminen kolmen vuoden välein a. Ei otettaisi tuomioistuinlakiin (VML 19 riittävä) vrt. tuomioistuinlakityöryhmä, joka piti tarpeellisena, että päällikkötuomari käy kolmen vuoden välein terveydentilan tarkastuksessa 15. Asiantuntijajäseniä koskevan sääntelyn uudistaminen a. Nimittämismenettelyn yhdenmukaistaminen (vastuu hakuprosessista tuomioistuimille)
b. Toimikausi kaikille sama: 5 vuotta c. Kaikilta edellytettäisiin tuomaria vastaavia sidonnaisuusilmoituksia tuomioistuinlain myötä tämä koskisi myös lautamiehiä (uusi ehdotus) d. Asema saatettaisiin myös lain tasolla selkeästi vastaamaan tuomaria (voitaisiin antaa kirjallinen varoitus, pidättää tehtävästä, erottaa työkyvyttömyyden perusteella, uudelleenjärjestelyssä oikeus jatkaa uudessa sijoituspaikassa) 16. Asioiden jakamisesta ja uudelleen jakamisesta säännökset lakiin a. Yleiset perusteet laissa varmistetaan jokaisen oikeus oikeudenmukaiseen oikeudenkäyntiin b. Tarkemmat määräykset työjärjestyksessä, jolloin kunkin tuomioistuimen erityispiirteet voitaisiin huomioida sääntely koskisi myös KKO ja KHO:a 17. Tuomioistuimen ratkaisukokoonpanon puheenjohtajuutta koskevan sääntelyn joustavoittaminen a. Puheenjohtajana voisi toimia kuka tahansa kokoonpanon jäsenistä (nyt virkaiältään vanhin) puheenjohtajuus määräytyisi tarkoituksenmukaisella tavalla (asian valmistellut jäsen voisi toimia, niin ikään erityisasiantuntemus, kielelliset tai koulutukselliset syyt voisivat olla perusteena) 18. Tuomarin toimiminen toisessa tuomioistuimessa a. Ylempi tuomioistuin voisi määrätä tuomarin toimimaan tilapäisesti toisessa tuomioistuimessa (asian laatu, laajuus, erityisasiantuntemuksen tarve yms. syyt perusteena) resurssienkäytön joustavuus b. Ei koskisi ylimpien tuomioistuinten tuomareita vrt. tuomioistuinlakityöryhmä, joka ehdotti, että korkeimman oikeuden ja korkeimman hallintooikeuden tuomarit voisivat toimia toisessa ylimmässä tuomioistuimessa päittäin 19. Tuomarin vakuutuksen uudistaminen a. Uskonnollisesta valasta luopuminen b. Vakuutuksen kaavasta säädettäisiin tuomioistuinlaissa 20. Kokoonpanosäännösten joustavoittaminen b. Mahdollisuus kokoonpanon vahventamiseen ennakolta lainoppineella jäsenellä a. Päätösvaltaisuuden säilyminen yhdelle jäsenelle tulleesta esteestä huolimatta vrt. ei koskisi KKO/KHO:a, kuten tuomioistuinlakityöryhmä ehdotti 21. Tuomarin toimivallan jatkuminen virkasuhteen päättymisen jälkeen a. Tuomarin oikeus hoitaa loppuun asia, jonka ratkaissut tai jossa on tehty ratkaisuehdotus ennen virkasuhteen päättymistä (koskisi sekä ma. että vakinaista tuomaria ja asiantuntijajäsentä, jonka toimikausi on päättynyt) 22. Ilmoittautumisvirka -käsitteestä luopuminen a. KKO:n ja KHO:n virat julistetaan jo nykyisinkin haettavaksi, kuten muut tuomarin virat tuomioistuinlaki ei enää tuntisi käsitettä ilmoittautumisvirka b. Muutoin ylimpien tuomioistuinten jäsenten nimittämismenettelyyn ei puututtaisi 23. Virkojen haettavaksi julistaminen a. Kaikki tuomioistuimet julistaisivat omat virkansa haettavaksi (myös KO, kun nykyisin valta HO:lla) b. Päällikkötuomarin virat haettavaksi julistaisi jatkossakin ylempi tuomioistuin c. Myös uudelleen haettavaksi julistamisesta, hakuajan jatkamisesta ja viranhaun peruuttamisesta säädettäisiin laissa
24. Tuomioistuinten sijaintipaikoista säädettäisiin asetuksella vrt. tuomioistuinlakityöryhmä, joka piti perusteltuna, että sääntely olisi tältäkin osin laissa 25. Virkavapaus ja sijaisjärjestelyt a. Sääntelyn tarkistaminen virkavapauden myöntäisi asianomainen tuomioistuin (pituudesta riippumatta) ja päällikkötuomarin yli kuukauden virkavapaudesta päättää ylempi oikeus b. Päällikkötuomarin ja osaston johtajan sijaisena toimiminen perustuisi työjärjestysmääräyksiin jos ei olisi määrätty, sijaisuus perustuisi virkaikäjärjestykseen 26. Tuomioistuinten olisi vuosittain laadittava toiminnastaan toimintakertomus a. tulisi sisältää toimintaa kuvaavat tunnusluvut b. tuomioistuimet voisivat laatia tämän myös yhdessä (ns. sektorikertomus) 27. Rekisterimerkintärikos (uusi ehdotus) a. Voitaisiin käräjäoikeudessa ratkaista 1 tuomarin kokoonpanossa nykyisen lautamieskokoonpanon sijaan 28. Haastemieslain muutos (uusi ehdotus) a. Esitykseen otettaisiin myös haastemieslain muutos oikeus tietojen saantiin teknisen käyttöyhteyden avulla (ts. ei enää vain yksittäisissä asioissa), oikeus myös salaisiin tietoihin, kun välttämätöntä, myös poliisilta saatavaa virka-apua täsmennettäisiin