HOVIOIKEUKSIEN SUORITTAMA HALLINNON VALVONTA JA LAILLISUUSVALVONTA

Transkriptio

1 PIRKANMAAN KÄRÄJÄOIKEUS LAUSUNTO Kelloportinkatu 5 A Tampere oikeusministerio@om.fi samuli.sillanpaa@om.fi Asia: Lausunto oikeusministeriön työryhmän mietinnöstä Uusi tuomioistuinlaki (Oikeusministeriön mietintöjä ja lausuntoja 26/2014) Viite, Lausuntopyyntö , OM 13/31/2011, OM036:00/2011 YLEISTÄ Työryhmän tehtävänä on ollut laatia uusi laki, joka korvaisi tuomioistuimia ja tuomareita koskevat säännökset ja että se ottaisi huomioon perustuslain ja ihmisoikeussopimusten vaatimukset. Työryhmä tehtävä on ollut vaativa, mikä johtuu voimassa olevien säännösten monitasoisuudesta ja niiden erilaisista painotusarvoista. Mietinnössä on toisaalta perusteltu tuomioistuinten riippumattomuutta, toisaalta on sivuutettu mahdollisesti riippuvaista tuomarikuntaa koskeva muutostarve, korostettu alioikeuksien riippumattomuutta, toisaalta nostettu hovioikeuksien valvontavaltaa. Kuvaa alioikeuksien toiminnan laadusta on kokonaisuutena tarkastellen vähätelty. Ajatus tuomitsemistoiminnan painopisteen siirtämisestä käräjäoikeuksiin on sivuutettu. Vaikka alioikeuksien toiminnan valvontaa ei säännöksissä ole lisätty, ehdotukset päällikön määräaikaistamiseksi, säännöllisin lääkärintodistusvelvollisuuksin, tosiasiallisesti lisäävät valvontavaltaa, antaahan hovioikeus ennen uuden kauden alkamista lausunnon tuomarinvalintalautakunnalle määräaikaisen päällikön kyvyistä jatkaa tai ei. Hovioikeus voisi muissakin havaitsemissaan epäkohdissa ryhtyä toimenpiteisiin käräjäoikeuksien toiminnan korjaamiseksi. Työryhmä ei ole onnistunut sijoittamaan kaikkia säännöksiä yhteen lakiin. Perustuslain vaatimuksia ei kaikilta osin ole ilmeisesti riittävästi pohdittu. Kaikkia tuomareita koskevia säännöksiä ei ole tuotu virkamieslaista tuomioistuinlakiin, erottamattoman tuomarinviran täyttäminen määräaikaisena on lisätty virkamieslakiin ja samalla virkamiesoikeudellinen työsuhdeturva on viety tosiasiassa huonommalle tasolle kuin muilla virkamiehillä (virkamieslain 65 ). Työryhmän työn vaikeutta kuvastavat ne lukuisat eriävät mielipiteet, joita mietinnössä on annettu. Mietinnön ratkaisujen vieminen eteenpäin edellyttäisi monelta kohdin ehdottomasti lisävalmistelua. HOVIOIKEUKSIEN SUORITTAMA HALLINNON VALVONTA JA LAILLISUUSVALVONTA Hovioikeuksien ei tulisi voida nykyisten säännösten mukaan valvoa käräjäoikeuksien hallintoa. Työryhmän ehdotuksen mukaan se valvoisi käräjäoikeuksien toimintaa, mikä tuntuisi tarkoittavan mitä vain toimintaa. Ehdotuksen mukaan hovioikeudet voisivat ryhtyä tarvittaviin toimenpiteisiin havaitsemiensa epäkohtien korjaamiseksi. Ehdotuksessa pyritään tällä tavalla selvästi ottamaan valtaa hovioikeuksille. Työryhmän ajatus tulee ehdottomasti torjua. Käräjäoikeudet ovat riippumattomia tuomioistuimia ja toiminnassaan itsenäisiä tulosvastuullisia yksiköitä. Ne toimivat laillisesti ja niillä on korkea moraali. Laillisuusvalvonta tulisi hoitaa perustuslaissa tarkoitetuin tavoin. Muu on ristiriidassa perustuslain kanssa. ASETUSTASOSTA LUOPUMINEN Työryhmä on esittänyt asetustasosta luopumista. Ajatus on perusteltu siltä osin, kuin on kysymys sään-

2 nöksistä, joissa voidaan edellyttää asetusta vahvempaa säätelyä. Työryhmä on päätynyt ehdotukseen, että mahdollisimman monista muista asioista päätettäisiin työjärjestystasolla. Vaikka työjärjestystasolla säätely sinänsä korostaa tuomioistuinten riippumattomuutta organisoida omaa toimintaansa, on vaarana, että työjärjestykset paisuvat laajoiksi. On mahdollista, että työjärjestyksiin tulee joukko yleispäteviä ja tulkinnalle alttiita määräyksiä, jotka voivat olla ristiriidassa lain, asetusten tai muiden määräysten kanssa. On myös kyseenalaista, voidaanko muiden tuomioistuinvirkojen kelpoisuustasosta säätää vain työjärjestyksessä. Joka tapauksessa se voisi johtaa siihen, että eri tuomioistuimissa voisi olla samoja virkoja, joihin on työjärjestyksissä määritelty erilaiset kelpoisuustasot. Lainvalmistelu ei ole onnistunutta, jos ehdotus aiheuttaa ilmeisen riskin erilaisille tulkinnoille ja soveltamisille. PÄÄLLIKKÖTUOMARIN TEHTÄVIEN MÄÄRÄAIKAISTAMINEN Päällikkötuomarien virkasuhteiden määräaikaistaminen edellyttäisi säännöksen perustuslainmukaisuuden tarkempaa arviointia. Päällikkötuomarin virka on työryhmän esityksen mukaan jatkossakin tuomarinvirka. Perustuslain 103 :n lähtökohta on tuomarin erottamattomuus, jolla turvataan tuomioistuimen riippumattomuutta. On mahdollista, että perustuslain 103 :n määräys, jonka mukaan muista tuomaria koskevista määräyksistä säädetään lailla, koskee vain muita virkasuhteen ehtoja kuin erottamattomuutta. Näin ollen virkamieslain ehdotetulla 65 :n muutoksella ei voitaisi säätää, että määräaikainen päällikkötuomarin virkasuhde katkaisisi vakinaisen erottamattoman tuomarinviran. Päällikkötuomariksi määräajaksi nimitetyn virkamiesoikeudellinen työsuhdeturva tulisi käytännössä jopa huonommaksi, kuin muiden virkamiesten, joiden aikaisempi virkasuhde katkeaa 65 :n nojalla vain vakinaiseen virkaan nimittämisellä. Päällikkötuomarit joutuisivat esittämään lääkärintodistuksensa määräajoin ylemmälle tuomioistuimelle. Vaatimus on tarpeeton. Jo nykyisellään, voidaan päällikkötuomari velvoittaa esittämään selvitys terveydentilastaan. Tarve määräaikaisuudelle ei ole todellinen. Päällikkötuomarit tulevat nimitetyiksi virkoihinsa uransa loppupuolella jo siitäkin syystä, että viroissa edellytetään monitasoista ansioituneisuutta, mm. johtamiskokemusta. Vastoin tahtoaan päällikkötuomaria ei pitäisi voida syrjäyttää muilla kuin perustuslaissa mainituilla edellytyksillä. Ehdotus osoittaa suhteettomuutta jo siinäkin mielessä, että pelkästään ehdotuksen mukainen jutun ottaminen pois tuomarilta vastoin hänen tahtoaan edellyttää tarkkoja perusteita. Sen sijaan laamanni voitaisiin syrjäyttää kauden päättyessä, vaikkakin se voisi olla hankalaa. Työryhmä on pyrkinyt lieventämään edellä kuvattua perustuslaillista ongelmaa lupaamalla eroavalle laamannille tuomarinviran ja antamalla kultaisen kädenpuristuksen. Viran löytäminen samasta tuomioistuimesta voi olla käytännössä hankalaa. Toisaalta laamanni voisi haluta palata aikaisempaan muuhun tuomioistuimeensa, mutta tätä vaihtoehtoa ei selkeästi ole annettu vaihtoehdoksi. Palkan erotuksen maksaminen ei liene tässä taloudellisessa tilanteessa oikea signaali eikä ehkä mahdollistakaan. Ehdotusta päällikkötuomarin viran määräaikaistamiselle on valmisteltava lisää perusteellisesti ottaen huomioon myös perustuslaillisuus. Nyt ehdotuksesta jää maku, että päällikkötuomareiden motivaatiota tai kykyä epäillään, minkä vuoksi on tarpeen säätää erottamaton tuomarin virka määräaikaiseksi. AVUSTAVAN TUOMARIN VIRKOJEN PERUSTAMINEN Ennen ehdotusta avustavien tuomarin virkojen perustamiseksi tulisi huolella selvittää hovioikeuksien uudistusprosessi. Olisi selvitettävä, mikä on hovioikeuksien rooli tulevaisuudessa muutoksenhakutuomioistuimina. Olisi selvitettävä, mitä jatkokäsittelyluvan laajentaminen aiheuttaa. Olisi selvitettävä kysymys arvioidaanko näyttöä jatkossa hovioikeudessa lainkaan ja jos, niin missä määrin. Näiden kysymysten selvittämisen jälkeen, olisi selvitettävä, mikä on tarvittavien hovioikeuksien lukumäärä ja mikä on tarvittavan henkilökunnan lukumäärä. Avustavia tuomareita koskeva järjestelmä on monimutkainen tasokokeineen ja loppukokeineen ja määräaikaisuus estäisi käytännössä, ehdotetuilla säännöksillä, esittelijäkunnan liikkumisen hovioikeudesta kärä-

3 jäoikeuteen ja takaisin, ainakin kesken kauden. Muita viskaaleita tullaan nimittämään käräjäoikeuksiin meritoitumaan sillä aikaa, kun avustavia tuomareita sitoo määräaikaisuus. Ehdotus ei sisällä houkuttelevaa realistista mahdollisuutta edetä virkauralla määräaikaisuuden jälkeen. Jos taas ajatellaan, että avustavina tuomareina pätevöidytään muita enemmän, on järjestelmä omiaan sulkemaan avointa tuomarien nimittämistä käytännössä. Hyvin erikoista on se, ettei avustavia tuomareita ole lainkaan ajateltu käräjäoikeuksiin, vaan ne on selkeän tarkoituksellisesti suljettu pois sen piiristä, vaikka käräjäoikeuksissa avustavat tuomarit olisivat hyvässä opissa, mikäli sellainen on ollut tarkoituksena. On vaikea välttyä ajatukselta, että ehdotusta on mietitty nykyistä murrosta ajatellen pohtimatta asiaa riittävän kauaskantoisesti tulevaisuuteen. TUOMARIKOULUTUSLAUTAKUNNAN PERUSTAMINEN Tuomarien mahdollisuus kouluttautumiseen on tärkeä asia. Mietinnössä korostetaan kouluttautumisvelvollisuutta ja -mahdollisuutta. Tuomarikoulutuslautakunta ei kuitenkaan ole itseisarvo, jolla tavoite saavutetaan. Sen hyvänä puolena voidaan pitää koulutuksen suunnittelua, mutta kustannusten kannalta ratkaisu ei ole taloudellinen. Lautakunnan yhtenä tehtävänä olisi avustavien tuomarien tasokokeiden ja loppukokeiden järjestäminen sekä todistusten myöntäminen. Mikäli avustavien tuomarien määräaikaisia virkasuhteita koskeva edellä oleva ehdotus kariutuu tai lykkääntyy, on merkittävä osuus lautakunnan tehtävistä poissa. Lopuksi on todettava, että lautakunnan mahdollisuus valita hakijoista ne, jotka pääsevät johtamiskoulutukseen tai muihin koulutuksiin, edellyttää, että päällikkötuomareiden puoltolausumia kuunnellaan. Ehdotusta tulisi paremmin valmistella muun muassa kustannusvaikutusten osalta. KIELLETÄÄN TUOMARIN NIMITTÄMINEN YKSITTÄISTÄ ASIAA VARTEN Ehdotettu säännös tuntuu asianmukaiselta. Se saattaa olla asiallisesti ristiriidassa jäljempänä tulevan ehdotuksen kanssa, jossa ehdotetaan, että ylempi tuomioistuin voisi määrätä tuomarin toimimaan tilapäisesti toisessa tuomioistuimessa esimerkiksi erityisen asiantuntemuksen vuoksi. TUOMARIN VIRKA EI ENÄÄ OLISI TALOUSARVIOSSA ERITELTÄVÄ VIRKA Ehdotettu säännös antaisi lisäjoustoa henkilöresurssien käytössä. Toisaalta säännös tulisi lisäämään oikeusministeriön ohjausvaltaa. Käytännössä ongelmia tuskin syntyy. TUOMARIN VIRANTOIMITUKSESTA PIDÄTTÄMISTÄ KOSKEVAN SÄÄNTELYN TAR- KISTAMINEN Demokratian lisääminen ei sinänsä ole huono asia. Tilanteet, joissa virantoimituksesta pidättämistä joudutaan harkitsemaan, ovat tuomarille ja koko työyhteisölle äärimmäisen kiusallisia. Joskus voitaisiin tarvita jopa hyvinkin pikaista ratkaisua ainakin väliaikaisesti. Jatkovalmistelussa olisi tutkittava myös mahdollisuutta väliaikaiseen, eräänlaiseen turvaamistoimityyppiseen, päällikön ratkaisuun, joka olisi lyhyessä määräajassa vietävä kollegion ratkaistavaksi. TUOMAREIDEN SIDONNAISUUS- JA SIVUTOIMISÄÄNTELYN TARKISTAMINEN Työryhmän ehdotuksia sidonnaisuus- ja sivutoimisääntelyn tarkistamiseksi on pidettävä parannuksina. Erityisesti oikeusrekisterikeskukseen tehtävä sidonnaisuustietojen kerääminen voi lisätä halukkuutta sidonnaisuuksien ilmoittamiseen. Tällä hetkellä sidonnaisuustiedot ovat oikeusministeriöön lähetettyinä useinkin päivittämättä. Olisi hyvä, että oikeusministeriössä tallennettaisiin tiedot oikeusrekisterikeskukseen, jottei tallennustyötä turhaan kierrätetä tuomioistuinten tehtäväksi. PÄÄLLIKKÖTUOMARIN TERVEYDENTILAN SELVITTÄMINEN KOLMEN VUODEN VÄ- LEIN

4 Ehdotus säännöllisestä päällikkötuomarien terveydentilan selvittämisestä kolmen vuoden välein on vähintään kyseenalainen. Ylempi tuomioistuin käsittelisi lausunnon. Tätä ei voi pitää terveenä kehityksenä. Nykyiset säännökset, jossa yksittäistapauksessa päällikkötuomari voidaan velvoittaa esittämään selvityksen terveydentilastaan, on riittävä. Tällöinhän ylempi aste joutuu harkitsemaan mahdollisesti virkasyytettä tai terveydellistä työkyvyttömyyttä. Tämä vastaa perustuslain 103 :n tarkoitusta. Sen sijaan säännönmukainen terveydentilan selvittäminen ikään kuin varmuuden vuoksi ylittää ylempien tuomioistuinten asiallisen toimivallan, eikä tällaisia toimivallan lisäyksiä tulisi säätää. Ajatuksellisesti ymmärrettävämpää olisi ollut, mikäli terveydentilan selvittäminen olisi ehdotuksessa määrätty toimitettavaksi oikeuskanslerille tai eduskunnan oikeusasiamiehelle. Työryhmän ehdotus on hylättävä tältä osin. Sen esittäminen osoittaa osaltaan, miten epätasapainoinen ja muutoksenhakutuomioistuinpainotteinen työryhmän mietintö on. ASIANTUNTIJAJÄSENIÄ KOSKEVAN SÄÄNTELYN UUDISTAMINEN On hyvä, että asiantuntijajäseniä koskevaa sääntelyä uudistetaan. Työryhmän ehdotus ei kuitenkaan osoita tuomioistuinten riippumattomuutta korostavaa ajattelua, kun se pyrkii antamaan asiantuntijajäsenille tuomaristatusta. On sinänsä hyvä, että nimeämismenettely eri asiantuntijajäsenyyksiin olisi yhdenmukaista. Samoin on hyvä, että toimikausi on rajallinen. Myös sidonnaisuuksien ilmoittaminen on hyvä asia. Tuomioistuimet tarvitsevat sitä asiantuntemusta, joka asiantuntijajäsenillä omalla erikoisalallaan on. Kuitenkin asiantuntijan ei tarvitsisi olla tuomioistuimen jäsen. Olisi aivan riittävää, että asiantuntijat olisivat läsnä tai mukana menettelyissä ja antaisivat kirjallisen lausuntonsa asiantuntijana. Asianosaisten tulisi voida kommentoida annettua lausuntoa. Lausunto ei sitoisi tuomioistuinta. Asiantuntijajäsenistä voitaisiin puhua asiantuntijoina (kuten meriasiantuntijat, patenttiasiantuntijat), jolloin tuomioistuimen jäseniä olisivat ratkaisun tekevät tuomarit. Olisi ollut hyvä, että työryhmä olisi tuonut tällaisen ehdotuksen vaihtoehdoksi, jotta asia olisi päässyt yleiseen keskusteluun. Nyt ehdotettu sääntely näyttää toki aivan hyvältä ulospäin, mutta se voi sitoa tuomioistuinten mahdollisuuksia kehittyä tulevaisuudessa, esimerkiksi tuomioistuinlinjojen yhdistämisajatusta. ASIOIDEN JAKAMISESTA JA UUDELLEEN JAKAMISESTA SÄÄNNÖKSET LAKIIN Juttujen jakaminen on päällikön ja osaston johtajien väline oikeudenmukaiseen työn jakamiseen. Kun juttujako on avointa, ei ongelmia sanottavasti synny. On erikoista esittää, että esimerkiksi eläkkeelle siirtyvän tuomarin jutut voidaan ilman ongelmia ja vastustuksesta huolimatta jakaa muille tuomareille, mutta pois niitä ei saisi ottaa vastoin tuomarin tahtoa, kuin äärimmäisessä tilanteessa. Miten esimerkiksi on ajatus toimia, jos tuomari pidätetään virasta ja ratkaisuun haetaan muutosta. Voiko jutut silloin uutta ratkaisua odotellessa jakaa uudelleen? Pitääkö odottaa asian lainvoimaiseksi tuloa? Tässäkin kuvastuu mietinnössä usein esille tuleva epäilys esimiesten kykyyn ratkaista oikeudenmukaisesti johtamiseen liittyviä kysymyksiä. Työjärjestykset ovat oivallinen väline määritellä juttujaosta. Se palvelee myös erityisosaamisen kehittämistä. Sen avulla voidaan ottaa huomioon jonkun tuomarin tilapäinen ylikuormitus. Koska työjärjestykset käsitellään virastodemokratiassa, ei niihin lähtökohtaisesti tule sisältymään epäoikeudenmukaisia säännöksiä. On aina muistettava, että tuomioistuinten perustehtävä on antaa oikeusturvaa nimenomaisesti kansalaisille ja yrityksille sekä yhteisöille. Esimiehet tekevät työtään virkavastuulla virkamieslainsäädäntöä ja muita säännöksiä noudattaen. Tuomioistuimella on tulosvastuu. Vastuussa ei olla pelkästään ministeriölle tai ylemmille oikeusasteille, vaan kansalaisille, joiden juttuihin pyritään antamaan ratkaisu joutuisasti ja oikein. TUOMIOITUIMEN RATKAISUKOKOONPANON PUHEENJOHTAJUUTTA KOSKEVAN SÄÄNTELYN JOUSTAVOITTAMINEN Ehdotus on hyvä. TUOMARI TOIMIMINEN TOISESSA TUOMIOISTUIMESSA Ehdotus resurssienkäytön joustavoittamiseksi esitetyllä tavalla ei ole hyväksyttävä. Tuomioistuimet ovat

5 riippumattomia tulosvastuuyksiköitä. Niiden pitää olla riippumattomia myös ylempien tuomioistuinten määräysvallasta. Tuomioistuimet sopivat tulosneuvotteluissa vuosittain tulostavoitteensa ja saavat sitä vastaan toimintamenot ja henkilöstön. On selvää, että tulosneuvotteluissa ei anneta ylimääräisiä resursseja. Ylempi tuomioistuin ei ole alemman tuomioistuimen tulosohjaaja eikä se voi puuttua alemman oikeuden resurssien käyttöön. Vähintään tuomioistuimen suostumus tarvittaisiin ehdottomasti. Työryhmä ei ole esittänyt, miten toiseen tuomioistuimeen laajaan juttukokonaisuuteen siirretyn tuomarin omille jutuille omassa tuomioistuimessa käy. Jaetaanko ne uudestaan? Voidaanko hänelle jakaa uusia juttuja. Entäpä jos tuomari ei suostu juttujensa siirtämiseen? Lomautetaanko käräjäsihteeri siksi aikaa? Vaikka käräjäoikeus saisi sijaisen täksi ajaksi, ei ehdotus ole hyväksyttävä. Tuomioistuimen johtamisessa täytyy ajatella kokonaisuuksia ja ottaa huomioon jo etukäteen mahdolliset ennakoitavat muutokset.. Nykyinen esteellisyyttä koskeva järjestelmä on hyvä. TUOMARIN VAKUUTUKSEN UUDISTAMINEN Ehdotus on hyväksyttävä. Pirkanmaan käräjäoikeus on jo todistelua koskevan oikeudenkäymiskaaren 17 luvun muutoksen yhteydessä esittänyt, että terminä voitaisiin käyttää valaa eikä vakuutusta. Valan konnotaatiota uskontoon ei enää ole olemassa eikä mikään estä kehittämästä kieltä vastaamaan uutta käsitystä ja merkitystä. Monissa muissa kielissä ei näin ortodoksista käsitystä kuin suomessa ole olemassa. Termillä vala on voimakkaampi uskottavuussisältö kuin vakuutuksella. KIELITUOMARIN VIRKOJEN PERUSTAMINEN MUIHINKIN KAKSIKIELISIIN TUOMIO- ISTUIMIIN KUIN KÄRÄJÄOIKEUKSIIN Ennen ratkaisun tekemistä tulisi selvittää hovioikeuksien rakenneratkaisut ja lukumäärä. Kielelliset oikeudet voitaisiin parhaiten turvata keskittämällä ruotsinkieliset jutut yhteen tai korkeintaan kahteen hovioikeuteen, joihin jutut voitaisiin kesken käsittelynkin, mikäli asia niin vaatii. Kielituomarin virkojen perustaminen saattaa alueellisesti johtaa siihen, että nimitettäväksi tulee kielitaitoisin eikä pätevin. Kehitys ei ole suotava tilanteessa, jossa tuomarien työn laadulle annetaan yhä enemmän merkitystä. KOKOONPANOSÄÄNNÖSTEN JOUSTAVOITTAMINEN Ehdotus on kannatettava. TUOMARIN TOIMIVALLAN JATKUMINEN VIRKASUHTEEN PÄÄTTYMISEN JÄLKEEN Ehdotus on kannatettava. VIRKOJEN HAETTAVAKSI JULISTAMINEN Ehdotus on kannatettava. Sen tulisi koskea myös päällikkötuomarin virkoja. Kaksiportaisesta raskaasta lausuntomenettelystä tulisi luopua käräjätuomarien virkojen täytössä. Se vastaisi muiden pohjoismaiden käytäntöä. Viran auki panneen käräjäoikeuden tulisi olla ainoa lausunnon antaja. Lausunto tulisi toimittaa suoraan tuomarinvalintalautakunnalle. Ylempi tuomioistuin voisi pyydettäessä antaa sivulausuntoja tuntemistaan hakijoista. On selvää, että käräjäoikeus pyrkii valitsemaan parhaimman. VIRKAVAPAUS JA SIJAISJÄRJESTELYT Ehdotus on hyväksyttävä siltä osin kuin siinä esitetään, että asianomainen tuomioistuin myöntää muiden kuin tuomarien virkavapauden sen pituudesta riippumatta. Ehdotus ei ole kuitenkaan kovinkaan innovatiivinen. Määritelmä tuomioistuin on liian epämääräinen. Tässä yhteydessä säännöksessä tulisi mainita, että asiasta voidaan säätää työjärjestyksessä, jolloin virkavapauden myöntäminen voitaisiin delegoida. Päällikkötuomarin enintään 30 päivän virkavapaus sietäisi tarkempaa säätelyä. Onko todella tarkoitus, että päällikkö voisi ottaa palkallista virkavapautta kuukaudeksi? Säännöstä pitäisi täsmentää ilmaisemalla

6 selvästi, että kyse on palkattomasta virkavapaudesta. Samalla tulisi säätää, onko päällikön sijaisella tällaisen virkavapauden aikana päällikön palkkaukseen. Ylempi tuomioistuin voisi aina päättää virkavapauden palkallisuudesta, sikäli kuin ei ole kysymys lainsäädännössä tai virkaehtosopimuksissa olevista palkallisuuksista esim. sairauslomat. Toisin sanoen harkinnan varainen palkallinen päällikön virkavapaus olisi ylemmän tuomioistuimen päätettävissä. Yli 30 päivän virkavapaus voi olla ylemmän asteen päätettävissä, jos menettely saadaan riittävän nopeaksi. Ehdotusta tulisi valmistella lisää, jotta se ottaisi huomioon mahdollisimman paljon ennakoitavia virkavapauksia. Jo virkamieslain säännökset antavat hyvän pohjan pohdinnalle. LOPUKSI Työryhmä on kaikkiaan tehnyt runsaasti työtä mietinnön aikaansaamiseksi. Näyttää siltä, että työryhmällä olisi tullut olla vielä enemmän aikaa valmistella kokonaisuutta ja yksityiskohtia, jotta suurempi yksimielisyys olisi saavutettu. Ennen kaikkea käräjäoikeuksia vähättelevä ja hovioikeuksille valtaa lisäävä epätasapainoisuus tulisi jatkovalmistelussa poistaa. Nyt lukuisat osittain ristiin menevät erimielisyydet osoittavat, että kokonaispaketti ei ole läheskään valmis vietäväksi eteenpäin. Muun muassa taloudelliset vaikutukset tulisi arvioida huomattavasti tarkemmin ottaen huomioon valtion taloudellinen tilanne. Mietinnössä on yksittäisiä kokonaisuuksia, jotka eivät kaipaa täydennystä, mutta niitä ei kannata yrittää viedä eteenpäin erillisinä muutoksina. Siihen nähden, kuinka monitahoisia ja nykykäytännöstä poikkeavia ehdotuksia paketti sisältää, on lausunnon antamiselle varattu aika ollut täysin riittämätön. Sen vuoksi arviot yksittäisistä ratkaisuista on jouduttu typistämään hyvin pelkistettyyn muotoon. Perustelujen kirjoittamiselle ei ole jätetty aikaa. Asia on käsitelty käräjäoikeuden johtoryhmässä. Laamanni Antero Nuotto