Hovioikeuden valvonta

Transkriptio

1 LAUSUNTO 1 (5) Oikeusministeriö Viite: Lausuntopyyntö OM 15/31/2014 LAUSUNTO HALLITUKSEN ESITYKSESTÄ TUOMIOISTUINLAIKSI JA SIIHEN LIITTY- VÄKSI LAINSÄÄDÄNNÖKSI SEKÄ TUOMAREIDEN KOULUTUSJÄRJESTELMÄN KEHIT- TÄMISTÄ KOSKEVASTA MIETINNÖSTÄ 38/2015 Pohjois-Karjalan käräjäoikeuden mielestä esitys tuomioistuinlaiksi on kokonaisuutena arvioiden perusteltu. Koko tuomioistuinlaitosta koskeva lainsäädäntö on tarkoituksenmukaista keskittää yhdeksi lakikokonaisuudeksi. Lautamiehiä ja tuomioistuinharjoittelua koskevien yksityiskohtaisten säännösten säätäminen erillislailla on perusteltua, kun toiminnan yleislinjat määritellään tuomioistuinlaissa. Lainsäädännön lähtökohdaksi ilmoitettu tuomioistuinten itsenäisyyden korostaminen on kannatettavaa ja tukee tavoitetta riippumattoman tuomioistuinlaitoksen kehittämisestä tämän päivän tarpeiden mukaiseksi. Tämän tavoitteen tulisikin olla kantava periaate läpi koko lainsäädännön. Tässä ei kuitenkaan ole kaikilta osin jäljempänä mainituin perustein onnistuttu. Esityksen yksityiskohtien osalta käräjäoikeus lausuu näkemyksenään seuraavaa: Hovioikeuden valvonta Käräjäoikeus yhtyy tuomioistuinlakihankkeen johtoryhmän kokouspöytäkirjassa esitettyyn laamanni Karvosen ja Leppäsen eriävään mielipiteeseen koskien hovioikeuden valvontatehtävää käräjäoikeuksiin nähden. Tuomioistuinten tulee olla riippumattomia paitsi ulkoisista tekijöistä myös suhteessa toisiin tuomioistuimiin. Hovioikeudelle 3 luvun 1 :ssä määritellyt lainkäyttötehtävät turvaavat sen, että asiat käsitellään oikeusastejärjestyksen mukaisesti asianosaisten muutoksenhaun kautta, jolloin hovioikeudet suorittavat valvontaa sekä asioiden substanssiratkaisujen että käräjäoikeuden menettelytapojen osalta. Tämä menettely turvaa asianosaisten oikeuden oikeudenmu- Postiosoite Käyntiosoite Puhelin Telefax Sähköposti PL 60 Kauppakatu Joensuu Joensuu pohjois-karjala.ko@oikeus.fi

2 2 (5) kaiseen oikeudenkäyntiin. Hovioikeuksien edellä todetun lisäksi suorittamalle laillisuustyyppiselle valvonnalle ei ole enää tänä päivänä hyväksyttävää perustetta. Valvontaa koskevan säännöksen siirtäminen historiallisena jäänteenä kokonaisuudessaan uudistettavaan lainsäädäntöön vailla todellista tarvetta ja tarkoitusta ei ole tarkoituksenmukaista lainsäätämismenettelyä. Valvontatehtävän säilyttämiselle esitetty perustelu siitä, että Suomessa ei ole käytössä erillistä tuomareiden kurinpidosta huolehtivaa toimielintä, ei ole kestävä. Mainittu puute koskee myös muita tuomioistuimia kuin käräjäoikeuksia eikä hovioikeuden valvonnan voida katsoa tosiasiallisesti korjaavan tätä seikkaa käräjäoikeuksienkaan kohdalla. Kokonaisuudistuksen yhteydessä tulee poistaa tämänkaltaiset historialliset jäänteet, jotka eivät millään tavoin tue tuomioistuinten toiminnan riippumatonta ja tarkoituksenmukaista kehittämistä. Tuomarin viran erittely talousarviossa Käräjäoikeus vastustaa ehdotusta luopua erittelemästä muita kuin KKO:n ja KHO:n jäsenten virkoja talousarviossa. Muutos siirtäisi perusteettomasti riippumattomaan tuomioistuinlaitokseen kohdistuvaa päätösvaltaa eduskunnalta oikeusministeriölle. Tuomarin virkojen erottelu talousarviossa tulee säilyttää nykyisellään ainakin siihen saakka kunnes on perustettu poliittisesti riippumaton tuomioistuinhallinto. Käräjätuomarin virkojen täyttäminen Käräjäoikeus yhtyy tuomioistuinlakihankkeen johtoryhmän kokouspöytäkirjassa esitettyyn laamanni Karvosen ja Leppäsen eriävään mielipiteeseen koskien lausunnon pyytämistä käräjätuomarin viran hakijoista. Esityksen perusteluissa ei ole tuotu esille mitään tarkoituksenmukaista perustetta sille, minkä vuoksi käräjäoikeudet olisi tarpeen asettaa eri asemaan kuin muut tuomioistuimet. Tosiasiallisesti esityksen mukainen menettelytapa joka vastaa nykyistä käytäntöä on johtanut siihen, että tuomareiden virkanimitykset ovat ajoittain viivästyneet yksinomaan hovioikeuden lausuntojen antamisessa tapahtuneiden viiveiden vuoksi. Täyttämättä olevien virkojen aiheuttama työvoima vaje ja määräaikaisuusjärjestelyt ovat johtaneet käräjäoikeuksien toiminnassa ongelmiin ja töiden ruuhkautumiseen. Lausunnon antamismenettelyä koskeva säännös siitä, että lausunnon antaa laamanni johtoryhmää tai käräjäoikeuden vakinaisia käräjätuomareita kuultuaan varmistaa sen, että käräjäoikeuden lausunto perustuu riittävän laajaan näkemykseen eri hakijoiden keskinäisestä pätevyydestä. Käräjäoikeuden mahdollisuudet arvioida eri hakijoiden kykyä ja pätevyyttä tehtävään heidän aikaisemman toimintansa perusteella ovat myös tosiasiallisesti usein paremmat kuin merkittävästi rajallisemmin asioita käsittelevällä hovioikeudella. Päällikkötuomarin nimittäminen määräajaksi Käräjäoikeus kannattaa päällikkötuomarin toimikauden pituudeksi esitettyä seitsemään vuotta, joka olisi uusittavissa. Tätä lyhyempi toimikausi heikentäisi päällikkötuomarin mahdollisuuksia pitkäjänteiseen kehittämistyöhön.

3 3 (5) Käräjäoikeus kannattaa myös esitystä virkatakuusta tuomioistuinlaitoksen ulkopuolelta päällikkötuomarin virkaan nimitetyille henkilöille. Varmuus vakituisesta tuomarinvirasta määräajan jälkeenkin on ehdoton edellytys sille, että tehtävään voidaan saada päteviä hakijoita myös tuomioistuinlaitoksen ulkopuolelta. Vakituisesta tuomarin virasta päällikkötuomariksi nimitetyn kohdalla mahdollisuus palata virkavapaan jälkeen aikaisempaan taustavirkaansa on selkeä ratkaisumalli. Tuomarin asema tuomioistuinlaitoksen uudelleenjärjestelyssä Käräjäoikeus vastustaa esitystä tuomarin aseman uudelleenjärjestelyistä tilanteessa, jossa tuomarin virka muuttuu muuksi kuin tuomarin viraksi (tuomioistuinlaki 14 luku 4 2 momentti). Esitys on perustuslain 103 :n tarkoituksen ja vakiintuneen tulkinnan vastainen. Käräjäoikeus yhtyy tältä osin tuomioistuinlakihankkeen johtoryhmän kokouspöytäkirjan liitteenä olevassa Tuomariliiton lausumassa esitettyihin perusteluihin. Käräjäoikeus kannattaa tuomioistuinlakityöryhmän aikaisemman mietinnön mukaista esitystä siitä, että tuomarilla on myös edellä mainituissa tilanteissa ehdoton oikeus tuomarin virkaan. Lautamiesten sidonnaisuusilmoitukset Käräjäoikeus kannattaa sääntelyä, jonka perusteella lautamiehiltä edellytetään vastaavia sidonnaisuusilmoituksia kuin tuomarilta. Lautamiesten asema tuomioistuimen jäsenenä edellyttää myös heidän kohdallaan avoimuutta sellaisista seikoista, joilla voi olla vaikutusta asioiden puolueettomaan ja oikeudenmukaiseen käsittelyyn. Asioiden jakaminen tuomioistuimissa, ratkaisukokoonpanon puheenjohtajuus ja kokoonpanosäännösten joustavoittaminen Esitetyt muutokset ovat tuomioistuinten toiminnan kannalta tarkoituksenmukaisia ja erittäin kannatettavia. Tuomarin toimiminen toisessa tuomioistuimessa Käräjäoikeus kannattaa esitystä, joka mahdollistaa resurssien joustavan käytön tilapäisen tarpeen ilmetessä. Kuten esityksessä on todettu, menettely vaatii kuitenkin ehdottomasti sekä siirtyvän tuomarin että hänen vakituisen virkapaikkansa tuomioistuimen suostumusta. Tuomarin toimivalta virkasuhteen päätyttyä Tuomarin toimivallan jatkuminen virkasuhteen päätyttyäkin tehtäviin ns. jälkitoimiin voisi olla joissain tapauksissa sinällään tarkoituksenmukainen tuomioistuimen käytännön toiminnan järjestelyjen kannalta. Ehdotettu säännös laajentaa kuitenkin tuomarinvirasta pois siirtyneen henkilön toimivaltaa ja siihen liittyen myös vastuuta ennalta määrittelemättömäksi ajaksi. Tämä ei ole sopusoinnussa sen lähtökohdan kanssa, että tuomarina toimii vain tuomarin virkaan tai virkasuhteeseen nimitetty henkilö. Ehdotuksen perusteluissa ei ole otettu kantaa myöskään siihen, mikä on henkilön velvollisuus suostua tällaisiin virkasuhteen jälkeisiin työtehtäviin, joista

4 4 (5) hänelle ei suoriteta enää virkaan kuuluvaa palkkaa. Erityisesti niissä tilanteissa, joissa henkilö on siirtynyt uusiin tehtäviin tuomioistuinlaitoksen ulkopuolelle, esimerkiksi asianajotoimistoon, tällaisen virkasuhteen jälkeisen ja täysin tapauskohtaisesti määräytyvän toimivallan jatkuminen voi antaa perustellusti kyseenalaisen kuvan tuomioistuinlaitoksen riippumattomuudesta. Edellä todetuilla perusteilla käräjäoikeus suhtautuu hyvin varauksellisesti ehdotettuun säännökseen. Rekisterimerkintärikos Ehdotettu muutos on käytännön kannalta erittäin tarkoituksenmukainen. Kyseessä olevan rikoksen laatu huomioon muutoksen ei voida katsoa heikentävän asianosaisten oikeusturvaa. Haastemieslain muutos Ehdotetut muutokset haastemieslakiin ovat käytännön toiminnan kannalta tarpeellisia ja selkeyttävät nykytilannetta, jossa yhteistyön toimiminen eri tahojen kanssa on voinut vaihdella paikkakuntakohtaisesti. Tuomareiden koulutusjärjestelmän kehittäminen Tuomareiden koulutusjärjestelmän suunnitelmallinen kehittäminen on kannatettava ja tarpeellinen hanke. Oikeus ja myös velvollisuus osallistua säännöllisesti sisällöltään laadukkaaseen ja riittävän laajaan täydennyskoulutukseen on turvattava kaikille tuomarin tehtävissä toimiville. Käräjäoikeus yhtyy mietinnössä esitettyyn näkemykseen siitä, että uudistushankkeesta aiheutuvia kustannuksia on pidettävä sekä välttämättöminä että saavutettavaan hyötyyn nähden perusteltuna. Mikäli uudistushankkeella halutaan tosiasiallisesti rakentaa laadukas ja kattava koulutusjärjestelmä, mietinnössä esitettyä laskelmaa uudistuksesta aiheutuvista kustannuksista ei voida kuitenkaan pitää realistisena. Hankkeen tarkoituksenmukainen toteuttaminen edellyttää sitä, että tuomareiden koulutuksen kehittämistyöhön ja koulutusten järjestämiseen on varattava riittävät henkilövoimavarat ja taloudelliset resurssit eikä kehitystyötä ja hankkeiden vetämistä voida laskea sen varaan, että tuomioistuinlaitoksen palveluksessa olevat henkilöt ottavat nämä tehtävät vastatakseen muiden virkatöidensä ohella. Käräjäoikeus kannattaa käräjänotaareille nimettävien tutortuomareiden keskitettyä koulutusta. Vastaavasti myös uusille tuomareille nimettävien mentortuomareiden koulutus tulisi organisoida keskitetysti. Sekä tutorointi että mentorointi tehtävät edellyttävät asiaan paneutumista ja merkittävää ajankäyttöä, joka on pois muiden virkatehtävien hoitamisesta. Jotta näihin tehtäviin saadaan vapaaehtoisia ja asialle omistautuvia henkilöitä, on tehtävistä suoritettavan korvauksen oltava riittävän tuntuva. Käräjäoikeus kannattaa henkilökohtaisten ja tarvittaessa yksilöllisesti räätälöityjen koulutussuunnitelmien laatimista. Näiden suunnitelmien laatiminen on tarkoituksenmukaista järjestää vuotuisten kehityskeskustelujen yhteydessä. Päällikkötuomarilla ja osaston johtajilla on henkilöstön kehittämisen tukemisessa tällöin keskeinen asema. Sen sijaan mietinnössä esitettyjen tuomioistuinkohtaisten koulutustoimikuntien rooli ja merkitys henkilöstön koulutusaktiivi-

5 5 (5) suuden ja osaamistason varmistamisessa on jäänyt varsin epäselväksi. Mietinnössä esitetyn perusteella käräjäoikeus ei pidä tarpeellisena erillisten koulutustoimikuntien perustamista. Koulutustarpeen koordinointi ja seuranta on tarkoituksenmukaista järjestää joustavasti kussakin tuomioistuimessa sen koon ja toimintatapojen edellyttämällä tavalla lisäämättä turhaa byrokratiaa. Käräjäoikeus vastustaa ehdotettua valintamenettelyä tuomioistuinharjoittelijoiden kohdalla. Käräjäoikeus kannattaa hakumenettelyn keskittämistä kerran vuodessa tapahtuvaksi, mutta ei pidä valinnan siirtämistä tuomarinkoulutuslautakunnalle järkevänä. Hakijoiden haastattelun ja lopullisen nimitysvallan tulee säilyä siinä tuomioistuimessa, johon harjoittelija valitaan. Harjoittelijoiden keskitetty valinta huomattavan suuresta hakijajoukosta johtaa väistämättä kaavamaiseen ja summaariseen menettelyyn. Hakijoiden henkilökohtaisten ominaisuuksien tuomioistuintyöskentelyyn soveltuvuuden ja motivaation arvioiminen ei kuitenkaan ole tehtävissä asiakirjojen perusteella, vaan henkilökohtaisen haastattelun merkitys on harjoittelijoiden valinnassa, kuten yleensäkin työhön ottotilanteissa, ensiarvoisen tärkeää. Ehdotetussa menettelyssä harjoittelupaikan tuomioistuimelle ei annettaisi minkäänlaista mahdollisuutta vaikuttaa siihen minkälainen tai millaisen taustan omaava henkilö harjoittelijaksi nimetään. Tätä ei voida pitää tuomioistuinten sisäisen työskentelyn ja koulutuksen kehittämisen kannalta tarkoituksenmukaisena. Käräjäoikeus kannattaa ehdotusta siitä, että avustavien tuomareiden virkaan nimetty henkilö voi kahden vuoden koulutuksen jälkeen suorittaa koulutusta myös muissa tuomarin tehtävissä esimerkiksi käräjäoikeudessa. Tämä on perusteltua laajemman yleisprosessuaalisen ja myös aineellisoikeudellisen koulutuksen antamiseksi. Tehtävien tulee kuitenkin näissäkin tilanteissa olla myös tosiasiallisesti sisällöltään koulutusvirkaan kuuluvia eli avustavan tuomarin tehtäviä ja koulutettavien tuomareiden ohjauksen ja koulutuksen tulee jatkua myös näissä tehtävissä muutoinkin kuin käytännön työtehtävien kautta. Avustavan tuomarin "koulutusputki" jää tältä osin mietinnössä vielä epäselväksi. Avustavien tuomareiden virkojen perustamista tai avustavien tuomareiden toimintaa kolmantena koulutusvuonna muissa tuomaritehtävissä ei saa miltään osin käyttää vakinaisten tuomarinvirkojen korvikkeena tai niiden vähentämisen perusteena. Lausunnon laatimisesta on vastannut käräjätuomari Tuija Turpeinen. Joensuussa elokuun 14. päivänä 2015 Laamanni Juhani Mähönen