Julkaisija: Sähkötieto ry Kustantaja: Sähköinfo Oy Harakantie 18, PL 55, 02601 Espoo Puhelin (09) 547 610 Copyright: Sähkötieto ry Kopioiminen sallittu omaan käyttöön. ST OHJEET MÄÄRÄAIKAIS- TARKASTUKSEN SUORITTAMISESTA LAADITTU 2005-06-15 (Korvaa kortin ST, laadittu 1999-06-15) OHJEET MÄÄRÄAIKAISTARKASTUKSEN SUORITTAMISESTA SISÄLLYS 1 JOHDANTO 2 KÄSITTEITÄ 3 MÄÄRÄAIKAISTARKASTUKSEN SÄÄDÖSPERUSTEET 4 SÄHKÖLAITTEISTOJEN LUOKITUS 4.1 Tarkastuksien enimmäisväli 4.2 Tarkastuksen suorittajan pätevyys- ja ammattitaitovaatimukset 5 TARKASTUKSEN SISÄLLÖN JA LAAJUUDEN MÄÄRITTELEMINEN 5.1 Tarkastuksen sisältö säädösten ja määräysten mukaan 5.2 Tarkastuksen yleiset lähtökohdat ja tavoitteet 5.2.1 Tarkastuksen sisällön määrittäminen 5.2.2 Määräaikaistarkastuksen minimilaajuus 5.2.3 Kattava määräaikaistarkastus 5.2.4 Tarkastuksen kattavuuden määrittäminen 5.2.5 Mittauksien laajuuden määrittely 6 MÄÄRÄAIKAISTARKASTUKSEN SUORITUS KÄYTÄNNÖSSÄ 6.1 Tarkastukseen valmistautuminen 6.2 Tarkastuksen aloitustoimet 6.3 Käytön ja huollon edellyttämän dokumentaation tarkastus 6.3.1 Sähkölaitteistojen hoidon, huollon ja kunnossapidon tarkastus 6.3.2 Hoidon- ja kunnossapidon asianmukaisuuden sekä säädösten edellyttämien tarkastuksien todentaminen 6.4 Käytön turvallisuuden tarkastus 6.4.1 Olennaiset turvallisuusvaatimukset 6.4.2 Suojaus sähköiskulta 6.4.3 Suojaus palonvaaralta ja lämmönvaikutuksilta 6.4.4 Oikosulkusuojaus 6.4.5 Soveltuvuus ympäristö- ja käyttöolosuhteisiin 6.4.6 Sähkölaitteiston hoidon, käytön ja huollon turvallisuus 6.4.7 Sähkölaitteiston yleinen kunto 7 SÄHKÖLAITTEISTOT, JOILLE ON ERITYISIÄ SÄÄDÖKSIÄ JA MÄÄRÄYKSIÄ 7.1 Erityissähkölaitteistoille yhteiset tarkastusmenettelyt 7.2 Lääkintätilat 7.3 Räjähdysvaaralliset tilat 7.4 Muuntamot ja sähköasemat 7.5 Jakeluverkot 8 SÄHKÖTURVALLISUUSTASON ARVIOINTI 8.1 Sähköturvallisuuden tason arvioinnissa sovellettavat normit 8.1.1 Sähkölaitteiston hoidolta, käytöltä ja kunnossapidolta edellytettävät vaatimukset 9 TARKASTUKSEN DOKUMENTOINTI JA TARKASTUKSEN TULOKSEN LUOVUTUS 9.1 Tarkastuspöytäkirja 9.2 Tarkastuksen merkintä kohteeseen 9.3 Tarkastuksen tuloksen selvitys haltijalle ja virheiden ja puutteiden korjaus 9.4 Ilmoitukset tarkastusrekisterin pitäjälle 9.5 Virheet ja puutteet joista tulee tehdä ilmoitus sähköturvallisuusviranomaiselle 10 LÄHTEET 11 MÄÄRÄAIKAISTARKASTUKSEN LOMAKKEET
1 JOHDANTO Tässä kortissa annetaan ohjeet sähköturvallisuuslain (410/96) mukaisen sähkölaitteiston määräaikaistarkastuksen suorittamiseksi. Aikaisemmin määräaikaistarkastusvelvollisuus perustui ministeriön päätökseen, mutta nyt sähköturvallisuuslakiin. Sähköturvallisuuslaki laajensi ja tarkensi määräaikaistarkastettavien sähkölaitteistojen lukumäärää oleellisesti verrattuna aikaisempiin määräyksiin sekä vallinneeseen käytäntöön. Kohderyhmän laajentumisen lisäksi tarkastuksen suorittajilta edellytettävät pätevyysvaatimukset sekä tarkastusmenettelyt muuttuivat. Pelkästään säädöksiin ja määräyksiin tukeutuen määräaikaistarkastus jää epämääräiseksi käsitteeksi yhtä lailla sähkölaitteistojen haltijoille kuin tarkastuksia suorittavillekin. Tämä kortti yhtenäistää tarkastusmenettelyt antamalla tarkastukselle toteuttamis- ja sisältöohjeet sekä ohjeet tarkastuksen dokumentoinnista. Lainsäädännön mukaan sähkölaitteiston sähköturvallisuuden ylläpitäminen kuuluu haltijan velvollisuuksiin ja vastuuseen. Vahinkoa aiheuttaneen sähkölaitteen tai -laitteiston haltija on tuottamuksesta riippumatta velvollinen korvaamaan sähkövahingon, jollei sähköturvallisuuslain 7. luvussa toisin säädetä. Määräykset edellyttävät, että niissä tarkemmin määriteltyjen sähkölaitteistojen kunnosta huolehditaan noudattamalla laitevalmistajien käyttö- ja huolto-ohjeita ja tarvittaessa ennalta laadittua hoito- ja kunnossapito-ohjelmaa. Lisäksi rakentamisessa sekä laajennus- ja muutostöissä tulee noudattaa säädösten mukaisia tarkastusmenettelyjä. Määräaikaistarkastuksen ensisijainen rooli on valvoa, että haltija pitää yllä sähkölaitteiston käytön sähköturvallisuutta noudattamalla laitevalmistajien käyttö- ja huolto-ohjeita tai noudattamalla laadittua hoito- ja kunnossapito-ohjelmaa, mikäli sellainen on edellytetty. Määräyksiin perustuva, jopa viidentoista vuoden välein suoritettava määräaikaistarkastus ei korvaa haltijan velvollisuutta huolehtia säännönmukaisesti sähkölaitteistonsa sähköturvallisuudesta. Tarkastustapahtumissa tulee mukana olevia haltijan edustajia opastaa sähköturvallisuuden ylläpitämiseen liittyvissä asioissa, vaikka säädökset tai määräykset eivät sitä edellyttäisikään. Tämä ST-kortti on tarkoitettu määräaikaistarkastuksia tekeville ja sähkölaitteistojen haltijoille. 2 KÄSITTEITÄ Haltija Sähkölaitteiston haltija on se joka hallitsee tilaa, missä laitteisto sijaitsee. Hallintaa voidaan muuttaa sopimuksilla. Omistajan käytössä tai ilman muuta haltijaa olevien tilojen ja sähkölaitteistojen vastuullinen haltija on kiinteistön omistaja. Sähköturvallisuutta koskevissa määräyksissä ja ohjeissa on yksityiskohtaisesti esitetty, milloin ne on tarkoitettu koskemaan kiinteistöä ja milloin vain osaa kiinteistön tiloista. Hoito Hoidolla ylläpidetään kiinteistössä sen toiminnan vaatimaa sähkölaitteistojen kuntoa ja turvallisuustasoa valvonnan ja ohjauksen avulla. Huolto Huolto sisältää ne tekniset ja hallinnolliset toimenpiteet, joilla kohde pidetään käyttö- tai toimintakunnossa tai palautetaan siihen. Huoltokirja Tiedosto, josta voidaan todeta suoritetut hoito- ja kunnossapitotoimet ja niiden säännönmukaisuus sekä suorittajat, huoltotarkastukset, havaitut virheet ja puutteet sekä niiden korjaus. Huoltokirjasta tai sen liitteistä on voitava tarkistaa sähköturvallisuuteen liittyvien suoja- ja turvajärjestelmien toimivuus ja määräystenmukaisuus. Huoltokirja voi olla toteutettu sekä paperiversiona että atk-ohjelmilla. Huoltotarkastus Viranomaismääräyksiin tai ennalta laadittuun hoito- ja kunnossapito-ohjelmaan perustuva tai muutoin haltijan toimesta määräajoin tehtävä tarkastus, jolla selvitetään ja todetaan tarkastuskohteen vaatimustenmukaisuus. Jakeluverkonhaltija Yhteisö tai laitos, jolla on hallinnassaan jakeluverkkoa ja joka harjoittaa luvanvaraista sähköverkkotoimintaa. Kunnossapito Kunnossapidolla tarkoitetaan toistuvia toimenpiteitä, joiden tarkoituksena on korjaamalla tai uusimalla säilyttää kohde ja siihen kuuluvat laitteet ja varusteet likimain alkuperäisessä kunnossa. Käyttö Käytöllä pidetään kohde tarkoituksenmukaisessa toiminnassa. Määräaikaistarkastus Sähköturvallisuuslain (410/96) 20 :ssä ja kauppa- ja teollisuusministeriön päätöksessä sähkölaitteistojen käyttöönotosta ja käytöstä (käyttöpäätös 517/96) tarkoitettu sähkölaitteiston luokituksesta riippuva määräajoin suoritettava tarkastus. Tarkastajien suorittajille on mainitussa päätöksessä asetettu pätevyysvaatimukset. Olennaiset turvallisuusvaatimukset Sähköturvallisuuslaki (410/96) 5 Sähkölaitteet ja -laitteistot on suunniteltava, rakennettava, valmistettava ja korjattava niin sekä niitä on huollettava ja käytettävä niin, että 1) niistä ei aiheudu kenenkään hengelle, terveydelle tai omaisuudelle vaaraa 2) niistä ei sähköisesti tai sähkömagneettisesti aiheudu kohtuutonta häiriötä 3) niiden toiminta ei häiriinny helposti sähköisesti tai sähkömagneettisesti. 2
Olennaiset käytön turvallisuusvaatimukset, joiden tulee toteutua kaikissa sähkölaitteistoissa iästä riippumatta, ovat seuraavat: sähköiskulta suojaus palovaaralta ja lämmönvaikutuksilta suojaus. Sähkölaite Sähkön tuottamiseen, siirtoon, jakeluun tai käyttöön tarkoitettu koje, kone, laite tai tarvike, jolta tai jonka osalta edellytetään tiettyjä sähköteknisiä ominaisuuksia. Sähkölaitteisto Sähkölaitteista ja mahdollisesti muista laitteista, tarvikkeista ja rakenteista koostuva toiminnallinen kokonaisuus. Sähköturvallisuusviranomainen STL (410/96) 4 kohdan 6 mukaan sähköturvallisuusviranomaisella tarkoitetaan Turvatekniikan keskusta. Turvatekniikan keskus, lyhenne TUKES. Sähkötyö Sähkölaitteen korjaus- ja huoltotyöt sekä sähkölaitteiston rakennus-, korjaus- ja huoltotyöt. Sähköurakoitsija Sähköturvallisuuslain 8 :n 1 momentin mukainen sähkölaitteistojen rakennus-, korjaus- ja huoltotöiden suorittaja sekä sähkölaitteiden korjaus- ja huoltotöiden suorittaja, joka on tehnyt sähköturvallisuuslain 12 :n mukaisen ilmoituksen toiminnastaan. Tarkastus Menettely, jolla arvioidaan tarkastuskohteen vaatimustenmukaisuutta havainnoimalla sekä tarpeen mukaan mittaamalla ja testaamalla. Valtuutettu laitos Laitos, jonka sähköturvallisuusviranomainen on nimennyt valtuutetuksi laitokseksi. Valtuutettu tarkastaja Henkilö, jonka sähköturvallisuusviranomainen on nimennyt valtuutetuksi tarkastajaksi 3 MÄÄRÄAIKAISTARKASTUKSEN SÄÄDÖSPERUSTEET Määräaikaistarkastus perustuu sähköturvallisuuslakiin (410/96) siihen myöhemmin tehtyine muutoksineen ja sen perusteella annettuun sähköturvallisuusasetukseen (498/96), kauppa- ja teollisuusministeriön päätöksiin (KTMp) sekä Turvatekniikan keskuksen (TUKES) antamiin viranomaisohjeisiin. Kortissa kursivoidut tekstit ovat suoraan lainauksia säädöksestä, määräyksestä tai TUKESin ohjeesta. Lainaukset on esitetty sen asiakokonaisuuden kohdalla, johon ne liittyvät. Säädökset ja määräykset joissa määräaikaistarkastuksen keskeinen sisältö on määritelty: Sähköturvallisuuslaki (410/96) 20 Ministeriö voi määrätä, että tietynlaiset sähkölaitteistot on määräajoin tarkastettava (määräaikaistarkastus). Sähkölaitteiston haltijan tulee huolehtia laitteiston määräaikaistarkastuksesta. Ministeriö antaa tarkempia määräyksiä määräaikaistarkastuksista. 21 Ministeriö voi määrätä, että tietynlaiset sähkölaitteistot on huollettava määrävälein sekä säännöllistä huoltoa vaativien laitteistojen hoitoa varten on ennalta laadittava huolto- ja kunnossapito-ohjelmat. Sähköturvallisuusasetus (498/96) jossa määritelty mm. tarkastajien pätevyysvaatimukset; asiaa käsitelty kohdassa 4. KTMp 517/96 Sähkölaitteistojen käyttöönotto ja käyttö (myöh. Käyttöpäätös KTMp 517/96). Päätöstä on muutettu seuraavilla säädöksillä (30/2003, 335/2004). Täydentävät viranomaisohjeet: TUKES-OHJE S4-04 Sähkölaitteistot Edellä mainituista säädöksistä, määräyksistä sekä viranomaisohjeista määräaikaistarkastukseen liittyvät tekstit on sijoitettu ST-kortissa sisällysluettelossa määriteltyä asiaa käsittelevään kohtaan. 4 SÄHKÖLAITTEISTOJEN LUOKITUS Sähkölaitteistoille on laadittu luokitus, jota tarvitaan määriteltäessä tarkastusvelvollisuuden piiriin kuuluvat sähkölaitteistot, tarkastuksien ajoitus, tarkastuksen suorittajan pätevyysvaatimukset sekä rekisterinpitäjä, joille ilmoitus suoritetusta tarkastuksesta tulee tehdä. Sähkölaitteistojen jako luokkiin perustuu kunkin laitteen laajuuteen ja erityisominaisuuksiin. Erityisominaisuuksia vaikuttavat mm. sähkölaitteiston koko, lääkintätilat, räjähdysvaaralliset tilat, muuntamot ja sähkötilat sekä jakeluverkko. Sähkölaitteistojen luokitus on annettu KTMp:ssä (517/96, muutos 335/2004) sekä sitä täydentävässä TUKES S4-04 -ohjeessa. Luokan 1 sähkölaitteisto Käyttöpäätös KTMp (517/96, muutos 335/2004) 2 Tässä päätöksessä tarkoittaa: luokan 1 sähkölaitteisto a) sähkölaitteistoa asuinrakennuksessa, jossa on enemmän kuin kaksi asuinhuoneistoa 3
b) muuta kuin asuinrakennuksen sähkölaitteistoa, jonka suojalaitteena toimivan ylivirtasuojan nimellisvirta on yli 35 ampeeria ja joka ei kuulu luokkiin 2 tai 3 d) sähkölaitteistoa räjähdysvaarallisessa tilassa, jossa vaarallisen kemikaalin valmistus, käsittely tai varastointi vaatii ilmoitusta. Luokan 2 sähkölaitteisto Käyttöpäätös KTMp (517/96, muutos 335/2004) 2 Tässä päätöksessä tarkoittaa: luokan 2 sähkölaitteisto b) lääkintätilojen sähkölaitteistoa sellaisessa sairaalassa, terveyskeskuksessa tai yksityisellä lääkäriasemalla, jossa ei tehdä yleisanestesiaa tai laajapuudutusta edellyttäviä kirurgisia toimenpiteitä c) sähkölaitteistoa, johon kuuluu yli 1 000 voltin nimellisjännitteisiä osia, lukuun ottamatta sellaista sähkölaitteistoa, johon kuuluu vain enintään 1 000 voltin nimellisjännitteellä syötettyjä yli 1 000 voltin sähkölaitteita tai niihin verrattavia laitteistoja d) sähkölaitteistoa, jonka liittymisteho, jolla tarkoitetaan sähkölaitteiston haltijan kiinteistölle tai yhtenäiselle kiinteistöryhmälle rakennettujen liittymien liittymistehojen summaa, on yli 1 600 kilovolttiampeeria. Luokan 3 sähkölaitteisto Käyttöpäätös KTMp (517/96, muutos 335/2004) 2 Tässä päätöksessä tarkoittaa: luokan 3 sähkölaitteisto a) sähkölaitteistoa räjähdysvaarallisessa tilassa, jossa vaarallisen kemikaalin valmistus, käsittely tai varastointi taikka räjähteen valmistus vaatii lupaa b) lääkintätilojen sähkölaitteistoa sellaisessa sairaalassa tai terveyskeskuksessa taikka sellaisella yksityisellä lääkäriasemalla, jossa tehdään yleisanestesiaa tai laajapuudutusta edellyttäviä kirurgisia toimenpiteitä c) verkonhaltijan jakelu-, siirto- ja muuta vastaavaa sähköverkkoa. 4.1 Tarkastuksien enimmäisväli Käyttöpäätös KTMp (517/96, muutos 335/2004) 12 Käytössä olevalle sähkölaitteistolle on tehtävä määräaikaistarkastus seuraavasti: 1) luokan 1 sähkölaitteistolle asuinrakennuksia lukuun ottamatta viidentoista vuoden välein; mikäli kuitenkin asuinrakennuksen osana on liiketiloja tai muita pääasiassa muuta käyttöä kuin asumista palvelevia tiloja, joiden suojalaitteena toimivan ylivirtasuojan nimellisvirta on yli 35 ampeeria, on näiden tilojen sähkölaitteistoille tehtävä määräaikaistarkastus viidentoista vuoden välein 2) luokan 2 sähkölaitteistolle kymmenen vuoden välein 3) luokan 3 sähkölaitteistolle viiden vuoden välein. Ajat ovat määräaikaistarkastuksien enimmäisvälejä. Määräaikaistarkastuksen seuraava ajankohta määräytyy joko sähkölaitteiston käyttöönottoajankohdasta tai edellisestä määräaikaistarkastuksesta (KTMp 517/96 20 ). Haltija voi suorituttaa määräaikaistarkastuksia myös enimmäisvälejä tiheämmin. Luokittelemattomille sähkölaitteistoille, kuten esim. rakennukset, jotka koostuvat pelkistä asuinhuoneistoista, ei säädösten mukaan vaadita määräaikaistarkastusta, mutta käytön sähköturvallisuuden tarkastus on suositeltavaa suorittaa määrävälein kaikille sähkölaitteistoille koosta ja laadusta riippumatta, esimerkiksi kiinteistökaupan yhteydessä. 4.2 Tarkastuksen suorittajan pätevyysja ammattitaitovaatimukset Sähköturvallisuuslaissa (410/96, muutokset 634/1999, 893/2001, 913/2002, 220/2004) on säädetty vaatimukset sekä valtuutetuille laitoksille että valtuutetuille tarkastajille. Heiltä edellytetään mm. toiminnallista ja taloudellista riippumattomuutta haltijasta ja rakentajasta, hyvää alan koulutusta ja kokemusta, toiminnan edellyttämiä laitteita, laadun varmistusmenettelyä sähköturvallisuuden osalta, salassapitovelvollisuutta sekä vastuuvakuutusta. Valtuutetun laitoksen ja valtuutetun tarkastajan on tässä laissa tarkoitettuja julkisia hallintotehtäviä hoitaessaan noudatettava, mitä hallintolaissa (434/2003), sähköisestä asioinnista viranomaistoiminnassa annetussa laissa (13/2003), kielilaissa (423/2003) ja viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetussa laissa säädetään. Valtuutetun laitoksen henkilökunta sekä valtuutettu tarkastaja toimivat tässä laissa tarkoitettuja julkisia hallintotehtäviä hoitaessaan virkavastuulla. Valtuutetun laitoksen ja valtuutetun tarkastajan toimialuetta voi olla rajoitettu lupa- tai nimeämispäätöksessä. Käyttöpäätös KTMp (517/96, muutos 335/2004) 14 Määräaikaistarkastuksen voi tehdä valtuutettu laitos. Muille kuin luokan 3 alakohdassa a tarkoitetuille sähkölaitteistoille määräaikaistarkastuksen voi tehdä myös valtuutettu tarkastaja. Tarkastuksen aikaisesta sähkötyöturvallisuudesta vastaa tarkastaja. Tarkastajan tulee olla perehtynyt työskentelyyn jännitteisten osien läheisyydessä sekä jännitetyöhön, ja hänen tulee pystyä arvioimaan hoidon asianmukaisuus, käytön turvallisuus sekä tarkastettavan laitteiston turvallisuuden taso. Tarkastuksen suorittajan tulee olla perehtynyt määräaikaistarkastuksien suorittamiseen ja hänellä tulee olla käytettävissä tarkastuksen suorittamiseen tarvittavat normien vaatimukset täyttävät mittaus- ja testauslaitteet, tarvittavat työkalut sekä käytön sähköturvallisuuden arviointiin tarvittavat määräykset, standardit ja niitä vastaavat ohjeet sekä niiden hyvä tuntemus ja taito soveltaa niitä. 4
5 TARKASTUKSEN SISÄLLÖN JA LAAJUUDEN MÄÄRITTELEMINEN 5.1 Tarkastuksen sisältö säädösten ja määräysten mukaan Käyttöpäätös KTMp (517/96) 13 Määräaikaistarkastuksissa tulee riittävässä laajuudessa pistokokein tai muulla soveltuvalla tavalla varmistua siitä, että 1) sähkölaitteiston käyttö on turvallista ja laitteistolle on tehty huolto- ja kunnossapito-ohjelman mukaiset toimenpiteet 2) sähkölaitteiston käyttöön ja hoitoon tarvittavat välineet, piirustukset, kaaviot ja ohjeet ovat käytettävissä 3) sähkölaitteiston laajennus- ja muutostöistä on asianmukaiset tarkastuspöytäkirjat. 5.2 Tarkastuksen yleiset lähtökohdat ja tavoitteet Tarkastuksen sisältöä ja käytännön toteuttamista ohjaava päätavoite on sähkölaitteiston käytön sähköturvallisuuden tarkastaminen. Jotta tarkastuksen lopputulos toisi todellista lisäarvoa sähkölaitteiston haltijalle, tulee haltijan kiinnittää erityistä huomiota tarkastustoimeksiannon sisällön määrittelyyn. Tarkastuksen sisällön määrittämiseen vaikuttaa kolme säädöksiin perustuvaa lähtökohtaa: 1) Sähkölaitteiston turvallisuuden taso on aikaisemmissa käyttöönotto-, varmennus- ja määräaikaistarkastuksissa todettu. 2) Sähköturvallisuuden ylläpito on haltijan vastuulla ja se tapahtuu noudattamalla säädösten mukaisille tarkastuksille annettuja menettelytapoja ja toteuttamalla käytön aikana tarkoituksenmukaisia hoito- ja kunnossapito-ohjeita tai -ohjelmia. Määräaikaistarkastus ei voi korvata säännönmukaiseen hoitoon ja kunnossapitoon kuuluvia huoltotarkastuksia. 3) Tarkastajan tulee saada riittävä varmuus, että sähkölaitteiston käytön turvallisuus täyttää olennaiset turvallisuusvaatimukset. ST-kortissa tarkoitetut olennaiset turvallisuusvaatimukset on esitetty kohdassa 6.4. Tarkastus suoritetaan pistokokein, joiden suositeltava laajuus määräytyy tässä ST-kortissa annettuja menettelytapaohjeita noudattamalla. Määräaikaistarkastuksen toteutukseen vaikuttaa myös se, että tarkastettava laitteisto voidaan harvoin tehdä jännitteettömäksi ilman, että siitä aiheutuisi merkittävää haittaa. Tarkastuksessa tulisi olla mukana käytöstä ja hoidosta vastaava edustaja. Tarkastuksessa mukana olevia opastetaan sähkölaitteiston käytön turvallisuuteen liittyvissä asioissa. 5.2.1 Tarkastuksen sisällön määrittäminen Tarkastuksen sisällön määrittelyssä tulee viranomaisvaatimusten lisäksi ottaa huomioon toimeksiannon varsinainen sisältö hoito- ja kunnossapito-ohjeiden ja -ohjelman sekä niiden noudattamisen asianmukaisuus aikaisempien käyttöönotto-, varmennus- ja määräaikaistarkastuksien asianmukaisuus kohteen laajuus, luokka, ikä käyttötapa (käyttäjät, mihin käytetään, erikoiskäyttö) ja käyttöolosuhteet sekä niissä mahdollisesti edellisen säädösten edellyttämän tarkastuksen jälkeen tapahtuneet muutokset hoidosta, käytöstä ja kunnosta saatava yleisvaikutelma ja käyttäjien sähköturvallisuuteen liittyvät kommentit. Laajuus ja sisältö vaihtelevat siten kohteesta riippuen, joten jokaisen sähkölaitteiston tarkastuksen sisältö on määriteltävä tapauskohtaisesti. 5.2.2 Määräaikaistarkastuksen minimilaajuus Sellaisen sähkölaitteiston, jolle on laadittu sähköturvallisuuden ylläpidon kannalta asianmukainen hoito- ja kunnossapito-ohjelma ja sen noudattaminen voidaan luotettavasti todeta tai laitevalmistajien käyttö- ja hoito-ohjeita on todennettavasti noudatettu, sähköturvallisuuden vaatimustenmukaisuus tarkastetaan hoidon ja käytön dokumenteista ja varmistetaan pistokokein. Lisäksi tarkastetaan, että laitteistolle on suoritettu säädösten edellyttämät sähkötarkastukset ja että niissä mainitut viat ja puutteet on korjattu. Mikäli sähköturvallisuuden vaatimustenmukaisuutta ei voida luotettavasti todeta hoidon ja käytön dokumenteista, tulee suorittaa kattavampi määräaikaistarkastus soveltaen sitä koskevia ohjeita (kohta 5.2.3.). 5.2.3 Kattava määräaikaistarkastus Tapauksissa, joissa hoito- ja kunnossapito-ohjelmaa ei ole tai hoitoa ja kunnossapitoa sekä säädösten edellyttämiä tarkastuksia ei voida luotettavasti todeta, määräaikaistarkastuksen sisällöksi otetaan turvallisuuden tarkastaminen kattavammin. Tarkastuksen tuloksia arvioitaessa tulee huomioida se, että tarkastus suoritetaan pääosin pistokokein, joiden laajuus riippuu sekä toimeksiannosta että tarkastettavasta kohteesta. 5.2.4 Tarkastuksen kattavuuden määrittäminen Silmämääräiset tarkastukset sekä mittaukset ja testaukset suoritetaan pistokokein siten, että kaikki kohteen erityyppiset tilat ja asennustavat sisältyvät tarkastukseen. Tarkastuksen laajuutta määriteltäessä tulee pistokokeisiin aina sisällyttää tilat, joihin liittyy erityisolosuhteita, kuten palovaaralliset tilat, peseytymistilat, suurkeittiöt, ulkoalueet, maatalouden rakennukset, muut erityistilat 5
tilat, joihin liittyy erityisvaatimuksia, kuten kokoontumis-, majoitus-, ulkotilat sähkölaitteistot, joille on olemassa erityismääräyksiä ja -ohjeita, kuten laboratoriot, lääkintätilat, räjähdysvaaralliset tilat, kirkot, museot, arkistot, jakeluverkot sähkötiloista aina sähköasemat, muuntamot, pääkeskus ja valitun tarkastuslaajuuden mukaan muut keskukset kiinteistön jokainen muu kuin pelkkä asuinrakennus. Mikäli tarkastuksen yhteydessä tulee esiin kohteelle ominaisia tyyppivikoja, otetaan ne huomioon tarkastuksen laajuutta määriteltäessä. Minimitarkastuksessa (kohta 5.2.2.) pistokokeiden laajuus valitaan siten, että tarkastaja saa varmuuden hoitoja kunnossapito-ohjelman noudattamisesta ja tarkoituksenmukaisuudesta sekä siitä, että sähkölaitteiston käytön turvallisuus täyttää olennaiset turvallisuusvaatimukset. 5.2.5 Mittauksien laajuuden määrittely Mittauksilla ja testauksilla varmistetaan, että huoltokirjojen mukaiset mittaukset ja testaukset on suoritettu, olennaiset henkilö- ja omaisuuden turvaamiseksi asennetut suojajärjestelmät toimivat (olennaiset turvallisuusvaatimukset) ja ettei sähkölaitteiden käytöstä aiheudu palovaaraa. Laajennetussa tarkastuksessa suojauksien toimivuus tulee tutkia kaikilla tarkastukseen valittujen keskuksien alueilla, tiloista joille on erikoisvaatimuksia ja lisäksi aina suojalaitteiden toiminnan kannalta sähkölaitteiston epäedullisimmasta pisteestä. Mittaukset suoritetaan soveltaen käyttöönottotarkastusta koskevia menetelmiä. Minimitarkastuksessa (kohta 5.2.2.) mittauksien laajuus valitaan siten, että tarkastaja saa varmuuden hoito- ja kunnossapito-ohjelman noudattamisesta ja tarkoituksenmukaisuudesta siten, että sähkölaitteiston käytön turvallisuus täyttää olennaiset turvallisuusvaatimukset. 6 MÄÄRÄAIKAISTARKASTUKSEN SUORITUS KÄYTÄNNÖSSÄ 6.1 Tarkastukseen valmistautuminen Tarkastuksesta tulee sopia etukäteen haltijan kanssa seuraavasti: sovitaan tarkastuksen ajankohta nimetään yhteyshenkilö neuvotaan haltijaa tarkastukseen valmistautumisessa, mm. esitettävä aikaisemmat tarkastuspöytäkirjat hoito- ja kunnossapito-ohjelmat ja huoltokirjat käytössä ja hoidossa tarvittavat dokumentit tiedotetaan tarkastuksesta asianomaisille. 6.2 Tarkastuksen aloitustoimet Tarkastus aloitetaan perehtymällä kohteeseen ja sen käyttöön kohteen tuntevan henkilön kanssa. Aloituspalaveri sisältää seuraavia asioita: Opastus Opastava keskustelu tarkastuksen tarkoituksesta ja sen toteuttamistavasta. Tiedustellaan mahdolliset rajoitukset, joilla on vaikutusta tarkastuksen suorittamiseen tai työturvallisuuteen. Tarkastuksen aikana opastetaan sähköturvallisuusasioissa sekä neuvotaan tarkastuksessa mukana olevia haltijan vastuusta ja velvollisuuksista huolehtia sähkölaitteiston turvallisuudesta. Muutokset, laajennukset ja edelliset tarkastukset Selvitetään edellisen säädöstenmukaisen tarkastuksen jälkeen tehdyt muutos- ja laajennustyöt sekä tapahtuneet käyttötarkoituksen muutokset. Tarkastetaan aikaisemmat tarkastuspöytäkirjat ja niissä mainittujen virheiden ja puutteiden korjaukset: käyttöönottotarkastukset varmennustarkastukset määräaikaistarkastukset kuntotutkimukset ja -arviot. Tarkastetaan, kuuluuko sähkölaitteistoon VNp (1314/94) Konepäätöksen perusteella käyttöön otettuja koneita. Mikäli sellaisia on, tarkastetaan konetta koskevan EY-vaatimuksenmukaisuusvakuutuksen olemassaolo ja asianmukaisuus. Sähköturvallisuuslakiin perustuva koneen sähköturvallisuuden ylläpidon tarkastus sisältyy määräaikaistarkastukseen. Hoito ja käyttö Tarkastetaan hoito- ja kunnossapito-ohjeet ja -ohjelmat, niiden noudattaminen todetaan huoltokirjoista tai vastaavista. Tiedustellaan sähkölaitteiston sähköturvallisuuteen liittyvistä havainnoista, kuten sulakkeiden ja muiden suojalaitteiden epätavalliset ja toistuvat toiminnat tapahtuneet sähkövahingot, sähkötapaturmat ja sähköilmiöt käyttäjien kommentit laitteiston sähköturvallisuudesta. 6.3 Käytön ja huollon edellyttämän dokumentaation tarkastus Käyttöpäätös KTMp (517/96, muutos 335/2004) Huolto ja kunnossapito 10 Sähkölaitteiston haltijan on huolehdittava siitä, että laitteiston kuntoa ja turvallisuutta tarkkaillaan ja että havaitut puutteet ja viat poistetaan riittävän nopeasti. 11 Luokkien 2 ja 3 sähkölaitteistoille on laadittava ennalta sähköturvallisuuden ylläpitävä kunnossapito-ohjelma. Muiden sähkölaitteistojen osalta ohjelma voidaan korvata laitteiden ja laitteistojen käyttö- ja huolto-ohjeilla. 6
6.3.1 Sähkölaitteistojen hoidon, huollon ja kunnossapidon tarkastus Määräaikaistarkastuksessa tarkastetaan, että sähkölaitteiston haltija täyttää käyttäessään ja hoitaessaan hallitsemiaan sähkölaitteistoja ne vaatimukset, joita sähköturvallisuuslainsäädäntö ja sen perusteella annetut alemmat määräykset sähköisku- ja paloturvallisuuden sekä sähkölaitteistojen käytön häiriöttömyyden osalta edellyttävät. Sähkölaitteiston haltija voi vastata velvoitteistaan vain tarkkailemalla sähkölaitteiston kuntoa säännönmukaisesti sekä tarvittaessa mittauksin ja testauksin. Lisäksi luokkien 2 ja 3 sähkölaitteistoille on laadittava ennalta sähköturvallisuuden ylläpitävä kunnossapito-ohjelma. Usein nämä molemmat asiat on esitetty hoito- ja kunnossapito-ohjelmassa. Hoito- ja kunnossapito-ohjelmat voidaan laatia tilaajan tavoitteiden ja tarpeiden mukaan erilaajuisina. Suppeimmillaan ne käsittävät vain sähköturvallisuuslainsäädännön velvoitteet ennalta laadittavasta huolto- ja kunnossapito-ohjelmasta sekä haltijan toimesta tehtävät säännönmukaiset katselmukset näille laitteiston osille. Laajempi ohjelma voi käsittää edellisten lisäksi kaikkien sähkölaitteistojen säännönmukaiset katselmukset. Kaikkein laajimmassa hoito- ja kunnossapito-ohjelmassa on esitetty sekä lakisääteiset että haltijan muut tarpeet. Hoito- ja kunnossapito-ohjelmista on lisätietoja esitetty erillisissä ST-korteissa. Määräaikaistarkastuksessa katsotaan, että tarvittavat hoito-, huolto- ja kunnossapito-ohjelmat ovat olemassa ja niiden mukaan toimitaan. Lisäksi tarkastetaan, että säännönmukaiset katselmukset mahdollisine mittauksineen ja testauksineen on tehty asianmukaisesti. Ainakin hoitoja kunnossapito-ohjelmien sähköturvallisuuteen liittyvä kattavuus ja noudattaminen tutkitaan määräaikaistarkastuksissa. Käyttäjien ja kiinteistön hoidosta vastaavien tulee olla opastetut huolehtimaan säännönmukaisesti käytön sähköturvallisuuteen liittyvistä asioista kuten esimerkiksi merkki- ja turvavalaistuksen hoito- ja kunnossapito sähkölaitteiden kunnon tarkkailu soveltuvin osin suojalaitteiden toiminnan ja asetteluarvojen tarkkailu sähkötilojen siisteydestä, lukituksista ja varoituksista huolehtiminen käytön ja huollon kannalta välttämättömistä piirustuksista sekä käyttö- ja hoito-ohjeista huolehtiminen. Mikäli hoito- ja kunnossapito-ohjelmaa ei ole, sähköturvallisuuden ylläpidon varmistamiseksi suositellaan 1-3 vuoden välein pidettävää huoltotarkastusta ja käytön sähköturvallisuuden opastusta. Huoltotarkastus suoritetaan soveltaen laajennetun määräaikaistarkastuksen periaatteita. Määräaikaistarkastuksessa huollon ja kunnossapidon asianmukaisuutta arvioidaan kohdissa 1-3 mainittujen periaatteiden perusteella. 6.3.2 Hoidon- ja kunnossapidon asianmukaisuuden sekä säädösten edellyttämien tarkastuksien todentaminen Tarkastuksessa tulee selvittää seuraavat asiat: Hoito- ja kunnossapito-ohjelman tai -ohjeiden asianmukaisuus sähköturvallisuuden ylläpidon kannalta ja että niitä on noudatettu. Noudattaminen todetaan huoltokirjasta tai vastaavasta. Säädösten ja määräysten edellyttämien sähkötarkastuksien suorittaminen. Todentaminen edellyttää, että tarkastuspöytäkirjat ovat nähtävillä. Aikaisemmissa tarkastuksissa havaittujen puutteiden ja vikojen poistaminen riittävän nopeasti. Käytön ja huollon edellyttämien ohjeiden ja piirustusten saatavuus ja niiden ajantasaisuus. Sähkölaitteistojen turvallisuus. Sähkölaitteistoa on hoidettu ja sen käyttö on turvallista niin ettei siitä aiheudu kenenkään hengelle, terveydelle tai omaisuudelle vaaraa. Sähkölaitteiden tunnistettavuus (merkinnät) ovat asianmukaista ja ajan tasalla. 6.4 Käytön turvallisuuden tarkastus 6.4.1 Olennaiset turvallisuusvaatimukset Tarkastuksen suorittajan tulee saada varmuus tarkastetun sähkölaitteiston käytön turvallisuudesta tarkastamalla olennaisten turvallisuusvaatimusten toteutuminen. 6.4.2 Suojaus sähköiskulta Tarkastetaan pistokokein, että sähkölaitteiston turvallisuus sähköiskuja vastaan (ihmiset ja eläimet) toteutuu kaikissa käyttö- ja huolto-olosuhteissa. Kosketussuojaus Tarkastuksessa on tavanomaisten kosketussuojausvaatimusten lisäksi kiinnitettävä huomiota loppukäyttäjien ammattitaidon tai ammattitaidottomuuden (sähköala) asettamiin erityisvaatimuksiin heidän suorittaessaan hoito-, käyttö- tai huoltotoimenpiteitä. Silmämääräisesti tarkastettavia asioita ovat muun muassa sulakekansien eheys keskuksien kansien lukot ja lukitukset sähkölaitteiden rakenteellinen eheys ja rakenne kosketussuojauksen kannalta sähkötilojen lukitukset. Kosketusjännitesuojaus Tarkastetaan, että kosketusjännitesuojausmenetelmät ovat määräysten mukaiset ja ne toimivat siten, ettei hengen ja terveyden turvallisuus käytössä vaarannu. Silmämääräisesti tarkastetaan maadoitusjärjestelmän ja potentiaalintasauksen kattavuus ja kunto. Erityisesti tulee 7
kiinnittää huomiota TN-C- ja TN-S-järjestelmien liittymiskohtien määräysten mukaiseen kytkentätapaan. Testaamalla ja mittaamalla tarkastetaan suoja- ja potentiaalitasausjohtimien jatkuvuus. Virtapiireissä, joissa kosketusjännitesuojaus on toteutettu käyttämällä riittävän nopeaa poiskytkentäaikaa, suoritetaan poiskytkentäajan tarkastus mittaamalla kohteen pienin vikapiirin oikosulkuvirta. TN-C-järjestelmissä, joissa on käytetty ns. nollauksia, tulee hyväksyä sähkölaitteiston rakentamisajankohtana voimassa olleet turvallisuusmääräysten mukaisesti suoritetut ratkaisut (nollausehdot). Mikäli kosketusjännitesuojaus on toteutettu rajoittamalla kosketusjännite sallittuun enimmäisarvoon, tarkastetaan toimivuus mittaamalla suojajohtimen resistanssi ja määrittämällä kosketusjännitesuojauksen toimivuus (suurin sallittu kosketusjännite). Mikäli kosketusjännitesuojaus on toteutettu käyttämällä suojaerotusta tai käyttöpaikan eristystä, suoritetaan niiden toimivuuden ja toteutuksen tarkastus. Vikavirtasuojakytkimistä testataan, että vikavirta jolla kytkin toimii ei ole suurempi kuin sen nimellistoimintavirta, mutta on vähintään 50 % nimellisvikavirrasta. Tarkastetaan lisäksi, että vikavirtasuojakytkimillä on käyttöja hoito-ohjeet ja käyttöhenkilökunta tuntee niiden käytön ja käyttötarkoituksen. Vikavirtavalvontajärjestelmät tarkastetaan ja testataan. Kiinnitettävä huomiota hälytyksensiirron toimivuuteen ja tarkoituksenmukaisuuteen sekä toimintaohjeisiin vikatapauksissa. Erityisesti tulee kiinnittää huomiota ammattitaidottoman henkilön mahdollisesti suorittamiin kosketusjännitesuojauksen toimivuuden kannalta vaarallisiin asennuksiin ( omat viritykset ) sekä määräystenvastaisiin asennuksiin ja käyttöihin. 6.4.3 Suojaus palonvaaralta ja lämmönvaikutuksilta Tarkastetaan sähkölaitteiston turvallisuus syttymisen, lämmönvaikutuksien sekä palon ja palokaasujen leviämisen suhteen. Tarkastus suoritetaan kiinnittämällä huomiota syttymisvaaraa aiheuttavien riskitekijöiden esiintymiseen ja syntymekanismeihin. Tarkastus suoritetaan silmämääräisesti piirustuksista ja asennuspaikoilla mittaamalla lämpötiloja sekä suurimmat oikosulkuvirrat. Palon ja palokaasujen leviämisen minimointi tarkastetaan selvittämällä sähköläpivientien määräystenmukaisuus. Lämmönvaikutuksen suhteen kiinnitetään huomiota kosketeltavien pintojen lämpötiloihin, ylilämpösuojauksiin sekä valokaaren syntymisen estoon. Erityisesti on kiinnitettävä huomiota käyttöönoton jälkeen tapahtuneisiin kuormituksien lisäyksiin ja kuormitettavuutta heikentäviin tekijöihin. Tarkasteltavia asioita ovat mm. seuraavat: Suojalaitteiden ja niiden asettelun sekä komponenttien, johtojen ja kuorman keskinäinen virheellinen valinta ja onko asennusympäristön (esim. lämpö, jäähtyminen) erityisolosuhteet otettu huomioon. Testaamalla varmistetaan, että suojalaitteet kytkevät oikosulun pois enintään viidessä sekunnissa, ellei kosketusjännitesuojaus edellytä nopeampaa toimintaa. Virheelliset tai löysät liitokset. Tarkastus suoritetaan esimerkiksi testaamalla keskuksissa mekaanisesti johdinliitoksia sekä mittaamalla kosketuksettomalla lämpömittarilla tai lämpökameralla liittimien ja komponenttien lämpötiloja. Lämpötilamittauksen tulos varmistetaan tarvittaessa mittaamalla epäilyttävien johtimien virta (epäsymmetrisyys). Laitteiston ikääntymisen ja virheellisen käytön vaikutus paloturvallisuuteen. Pölyyntymiset ja likaantumiset sekä muut jäähtymisolosuhteita huonontavat tekijät. Sähkölämpölaitteiden kunto, asennus, käyttö ja soveltuvuus olosuhteisiin ja käyttötarkoitukseen, ylikuumenemissuojien toimimattomuus. Valaisimien ja niihin kuuluvien laitteiden asennus palovaaran kannalta, esim. halogeenivalaisimet ja niiden liitäntälaitteet. Palon ja palokaasujen leviämisen minimointiin käytettyjen ratkaisujen (palokatkot) toimimattomuus. Ylilämmön poistojärjestelmän toimimattomuus (puhaltimet, ilma-aukot, termostaatit). Vastoin valmistajien ohjeita suoritetut asennukset ja käyttö. Tarpeeton palokuorma, kuten sähkötiloihin ja kaapelihyllyille varastoidut syttyvät ja palavat tarvikkeet. Laitteiston tai sen komponenttien riittämätön oikosulkukestoisuus tai -suojaus. Viitteen mahdollisesta ylikuormituksesta saa lämmenneistä sulakkeista, johdoista, komponenteista, mahdollisen ylilämmön aiheuttamista vaurioista sekä käyttäjien kommenteista. Palosuojauksen kannalta erityiskohteena tulee käsitellä kirkkoja, museoita, arkistoja ja muita kulttuurihistoriallisia arvorakennuksia. Niiden osalta tulee erityisesti tarkastaa ukkossuojauksen toteutus ja toimivuus sekä maadoituselektrodien liitokset ja korroosion vaikutukset. 6.4.4 Oikosulkusuojaus Oikosulkusuojauksen toteutuminen kaikkialla sähkölaitteistoissa todetaan ja tarkastetaan, että laitevalinta on esiintyvien oikosulkuvirtojen mukainen. Oikosulkusuojauksen toteamiseksi mitataan tai lasketaan pääkeskuksessa ja tarvittaessa muissakin laitteiston osissa esiintyvä suurin oikosulkuvirta. 8
Laitteiden sijoituspaikoissa todetaan pistokokein oikosulkusuojauksen toteutuminen. Kaapeli- ja laitemitoitus edellyttävät yleensä enintään 5 sekunnin toiminta-aikaa. 6.4.5 Soveltuvuus ympäristö- ja käyttöolosuhteisiin Tarkastettavia asioita ovat kotelointiluokat, kemikaalien vaikutus, mekaanisten vaarojen huomioiminen (mm. työkoneet, läpiviennit). Erityisesti tulee kiinnittää huomiota alkuperäisestä muuttuneiden ympäristö- ja käyttöolosuhteiden vaikutuksiin. 6.4.6 Sähkölaitteiston hoidon, käytön ja huollon turvallisuus Tarkastettavia asioita ovat seuraavat: Hoidossa, käytössä ja huollossa tarvittavat välineet ovat määräysten mukaiset ja saatavilla. Sähkölaitteistoilla on määräysten sekä turvallisen käytön ja huollon edellyttämät erotusmahdollisuudet. Sähkölaitteilla on hoidon, käytön, huollon ja määräysten edellyttämät käyttö- ja huoltotilat ja -olosuhteet. Sähkölaitteiston kaikki hoidon ja käytön kannalta olennaiset osat ovat luotettavasti tunnistettavissa. Merkintöjen tulee olla ajantasaiset sekä sellaiset, että varsinaiset käyttäjät ja huoltotoimenpiteitä suorittavat ymmärtävät niitä sellaisenaan riittävän nopeasti. Tunnistettavuus tulee olla ajan tasalla sekä ristiriidaton dokumenttien kanssa. Sähkötilojen lukitukset, varoitukset ja ohjeet ovat määräysten mukaisia. Tarkastetaan, että sähkölaitteiston käytössä noudatetaan sähköturvallisuusmääräyksiä sekä valmistajien ja rakentajien ohjeita käyttäjät ja huoltajat ovat opastettuja käyttöön ja huoltoon. 6.4.7 Sähkölaitteiston yleinen kunto Silmämääräisesti tarkastettavia yleisluontoisia asioita ovat asennusten määräystenmukaisuus sähkölaitteiden ja asennusten kunto sähkölaitteiden ja kaapeleiden kiinnitykset ja läpiviennit. Pääsääntöisesti tarkastus suoritetaan pintapuolisesti näkyviltä osin. Keskuksia avataan kuitenkin niin paljon, että olennaiset turvallisuusvaatimukset voidaan luotettavasti tarkastaa. 7 SÄHKÖLAITTEISTOT, JOILLE ON ERITYISIÄ SÄÄDÖKSIÄ JA MÄÄRÄYKSIÄ Sen lisäksi, mitä edellä on mainittu tavanomaisten sähkölaitteistojen tarkastuksesta, tulee joidenkin laitteistojen tarkastuksessa huomioida niihin liittyvät erityissäädökset ja määräykset. Olennainen lähtökohta on se, että niille on aikaisemminkin edellytetty määräaikaistarkastukset sekä hoito- ja kunnossapito-ohjelmat, joten niiden määräystenmukaisuutta, kattavuutta ja noudattamista tulee vaatia. Hoitoja kunnossapito-ohjelmissa tulee olla huomioitu kyseiseen laitteistoon liittyvien erityissäädösten ja -määräyksien vaatimukset. Tarkastuksen sisältö rakentuu pääosin minimitarkastusperiaatteelle. Mikäli hoito- ja kunnossapito-ohjelmassa tai niiden toteuttamisessa havaitaan olennaisia puutteita, tulee vaatia mainittujen asioiden saattamista ensi tilassa määräysten mukaiseen kuntoon. Määräaikaistarkastuksella ei voi korvata erityistiloille määrävälein haltijan toimesta tehtäväksi vaadittuja testauksia, mittauksia ja huoltotarkastuksia. 7.1 Erityissähkölaitteistoille yhteiset tarkastusmenettelyt Tarkastettavia asioita ovat seuraavat: Käyttöönotto-, varmennus- ja määräaikaistarkastuspöytäkirjat. Viranomaisille vaadittujen ilmoitusten ja rekisteröintien sekä niihin liittyvien muutosten suorittamiset. Kyseisen laitteiston erityismääräysten noudattaminen hoito-, käyttö- ja kunnossapito-ohjelmissa kuten erityiset vaatimukset määrävälein tehtävistä hoito- ja kunnossapitotöistä ja niihin liittyvistä mittauksista, testauksista ja tarkastuksista. 7.2 Lääkintätilat Tarkastuksen ajankohta on sovittava siten, että tarkastus voidaan suorittaa riittävässä laajuudessa, mutta toiminnan turvallisuutta vaarantamatta ja tarpeettomasti toimintaa häiritsemättä. Erityisesti lääkintätiloihin liittyen tarkastetaan seuraavat asiat: Huoltopäiväkirjoista varmennusjärjestelmien toimivuus. Mikäli toimintaa häiritsemättä ja varsinaisen käytön turvallisuutta vaarantamatta on mahdollista, suoritutetaan käyttöhenkilökunnalla pistokokein testauksia ja koekäyttöjä. Lääkintätilojen suojauksien valvontajärjestelmän toteutus ja toimivuus sekä huolto- ja testausvälineiden sopivuus lääkintätilojen huollon erityisvaatimuksiin. 9
7.3 Räjähdysvaaralliset tilat Tarkastuksen ajankohta on sovittava siten, että tarkastus voidaan suorittaa riittävässä laajuudessa, mutta toiminnan turvallisuutta vaarantamatta ja tarpeettomasti toimintaa häiritsemättä. Kohteen erityispiirteet tulee selvittää ennen tarkastusta. Erityisesti räjähdysvaarallisiin tiloihin liittyen tarkastetaan seuraavat asiat: erityisasiakirjat, kuten räjähdyssuojausasiakirja ja siihen liittyvät tilaluokkaselvitykset, aineominaisuustiedot, maadoitus- ja kaapelikartat mittauspöytäkirjoista erityisesti maadoitusjärjestelmän ja erityissuojauslaitteiden toimivuus maadoitukset ja potentiaalintasaukset silmämääräisesti laitteiden soveltuvuus kyseisiin erityisolosuhteisiin. Käytettävissä on oltava riittävät laitetiedot tarkastuksen suorittamiseksi. 7.4 Muuntamot ja sähköasemat Tätä kohtaa sovelletaan myöskin kohdassa 7.5. jakeluverkkojen muuntamoiden ja sähköasemien tarkastuksissa. Normiasiakirjana on A1-93 tai SFS 6001. Muuntamon ja sähköasemien tarkastuksessa tulee mukana olla sähkölaitteiston käytönjohtaja. Erityisesti muuntamoihin ja sähköasemien tiloihin liittyen tarkastetaan viranomaisilmoitukset ilmoitukset sähkölaitteistoista (muutokset, laajennukset) ilmoitukset käytönjohtajasta hoito- ja kunnossapito-ohjelmien noudattaminen maadoitusjärjestelmän määräystenmukaisuuden tarkastukset ja määrävälein vaadittujen mittausten suoritus ja tuloksien määräystenmukaisuus määräysten edellyttämien haltijan toimesta määrävälein suoritettavien tarkastuksien ja testauksien toteutus muuntajien huollon ja kunnossapidon toteutuminen maadoitukset ja potentiaalintasaukset silmämääräisesti syöttöjen erottamismahdollisuudet käytön ja huollon kannalta muuntamon ja sähköasemien siisteys ja järjestys muuntajien silmämääräinen kunto puhtaus, eristimien ehjyys, öljyn pinnankorkeus ja lämpötila, liittimien lämpötilat, ilmankuivain, korroosiot muuntamon ylilämmön poiston ja varavalaistuksen toiminta suojaus palovaaralta (palo-osastointi, muuntamon sijoitus, palokatkot) suurjännitekojeiston yleinen kunto ja puhtaus, eristimet, liitokset, kaapelipäätteet, katkaisijoiden releasettelut ja asettelujen merkinnät, erottimien kunto, liittimien lämpötilat huolto- ja käyttövälineiden määräystenmukaisuus (huom. ulkotilojen asettamat erityiset vaatimuksia huoltovälineille, sopivuus esiintyville jännitteille ja oikosulkuvirroille) maadoitusvälineet, maadoitusliittimet jännitteenkoetin (tulee olla käytönjohtajan käytettävissä), sulakkeiden vaihtopihdit, varasulakkeet erottimien suojalevyt, erottimien ohjaussauvat, katkaisijoiden virityskammet varoitus- ja ohjekilvet, palo- ja pelastustoimen sekä käytönjohtajan yhteystiedot ohjaus- ja suojausjärjestelmien akkujen kunto sekä akkujen huoltovälineet sähkönjakelukaaviot, maadoituskaaviot, maadoitusresistanssiarvot käyttötoimenpiteiden edellyttämät kaaviot ja ohjeet tiedot liittymän oikosulkuvirrasta kojeistojen, muuntajien sekä niiden osien merkinnän ajantasaisuus ja yksiselitteisyys muuntamon tai sähköaseman hoito- ja tarkkailukirjat sekä laitteiden käyttö- ja huolto-ohjeet (kansio). yleisen työ- ja käyttöturvallisuuden toteutuminen kuten poistumistiet, esteet, suojaetäisyydet, sähkötilojen lukitukset, kosketusetäisyydet, suojapuomit. Muuntamossa tulee olla ajantasainen sähkönjakelu- ja maadoituskaavio sekä tarvittaessa käyttötoimenpiteiden edellyttämät selventävät kaaviot, ohjeet ja varoitukset. Muuntamoissa ja sähköasemilla suositellaan käytettävän käyttötoimenpiteet mahdollistavaa verkkojännitteestä riippumatonta varavalaistusta. Muuntamoiden ja sähköasemien hoito-, käyttö- ja huoltodokumentit sekä tarkastuspöytäkirjat suositellaan pidettävän muuntamossa ns. Käytönjohtajakansiossa. 7.5 Jakeluverkot Huollon ja kunnossapidon toteuttaminen varmistetaan pistokokein valituilla jakeluverkon muuntamoilla, sähköasemilla sekä verkon osissa. Erityisesti jakeluverkkoihin liittyen tarkastetaan sähköasemien aidat ja portit, rakenteiden kunto yleensä ulkosähköasemien kasvillisuuden poisto, johtoalueiden puustot pylväiden, johtimien, harustuksien ja niiden varusteiden kunto ja merkinnät johtojen sijoitus puista, rakennuksista, liikenneväylistä, vesiväylistä, toisista johdoista sähköasemien akustojen ja varajärjestelmien silmämääräinen kunto huolto- ja käyttövälineiden soveltuvuus käyttöolosuhteisiin (ulkotilat) pääulkoasemien käytön ja huollon edellyttämän valaistuksen toimivuus verkostokaaviot, maadoituskaaviot, suojauskaaviot verkoston oikosulkuvirtatietojen saatavuus ja luotettavuus liittyjien tarpeet huomioiden. Jakeluverkkojen muuntamoiden ja sähköasemien osalta sovelletaan kohtaa 7.3. 10
8 SÄHKÖTURVALLISUUSTASON ARVIOINTI 8.1 Sähköturvallisuuden tason arvioinnissa sovellettavat normit Tarkastuksessa on varmistuttava, että sähkölaitteistoa käytetään ja sitä on hoidettu niin, ettei siitä aiheudu vaaraa tai vahinkoa. Turvallisuutta on tarkasteltava olennaisten turvallisuusvaatimusten suhteen siten, että sähkölaitteiston käyttö todellisessa käyttötilanteessa on turvallista siten kuin sähköturvallisuuslaissa on tarkoitettu. Valtaosa määräaikaistarkastuksen piiriin kuuluvista sähkölaitteistoista on rakennettu sellaisten määräysten mukaan, jotka eivät tarkastushetkellä enää ole voimassa. Voimassa olevia määräyksiä ei sellaisenaan voida takautuvasti vaatia noudatettaviksi. Aikaisempien määräyksien saatavuus on lisäksi varsin huono eikä tarkastajilta voida edellyttää jopa useiden määräyssukupolvien takaisten määräysten yksityiskohtaista tuntemista. Säädöksissä edellytetään määräaikaistarkastuksessa nimenomaan sähkölaitteiston käytön turvallisuuden tarkastamista - ei sen tarkastamista, onko sähkölaitteisto rakennettu rakentamisajankohtana voimassa olleiden määräysten mukaan. Tarkastuksessa on voitava lähteä siitä lähtökohdasta, että sähkölaitteiston sähköturvallisuuden tason on aikoinaan käyttöönotto- ja varmennus- sekä määräaikaistarkastuksissa todettu olevan asianmukainen. Määräaikaistarkastuksessa voidaan varsinaisten sähköturvallisuuteen liittyvien asioiden osalta keskittyä tarkastamaan, että asennukset tai sen osat eivät ole käytössä vioittuneet mahdolliset olosuhde- tai käyttömuutokset on otettu huomioon siten, että sähkölaitteisto täyttää edelleen kaikki olennaiset turvallisuusvaatimukset. Sähköturvallisuuteen liittyvän lainsäädännön lähtökohtana on aina ollut hengen, terveyden ja omaisuuden suojaaminen sähkön aiheuttamilta vahingoilta. Vanhoja turvallisuusmääräyksiä tuntemattakin tarkastuksissa havaitut olennaiset sähköturvallisuuspuutteet voidaan siten perustella sähköturvallisuuslailla riippumatta rakentamisajankohdasta. Aikaisempien säädösten ja määräysten sisällöstä saa tietoja ST-kortista 51.05 Sähköasennusmääräykset 1930-luvulta nykypäivään. 8.1.1 Sähkölaitteiston hoidolta, käytöltä ja kunnossapidolta edellytettävät vaatimukset Sähkölaitteiston rakentamisajankohdasta riippumatta hoitoon, käyttöön sekä käyttö- ja hoito-ohjelmiin sovelletaan voimassa olevia säädöksiä, määräyksiä ja viranomaisohjeita. Tätä asiaa on käsitelty edellä kohdassa 6.3.2. Näissä tapauksissa haltijoita opastetaan ohjelman laatimisessa. Dokumenteilta ja sähkölaitteiden tunnistettavuudelta edellytetyt vaatimukset: Esitystavan tulee olla loppukäyttäjien ymmärtämä (sulakkeet, ohjauslaitteet yms.). Käyttöön ja huoltoon riittävä sisältö ja kattavuus. Dokumenteista tulee olla selvitettävissä virtapiirikohtaisesti suojauksien tarkastamiseen sekä turvalliseen käyttöön ja huoltoon liittyvät olennaiset asiat sekä sähkölaitteistojen erottamismahdollisuudet. Tunnistettavuuden tulee olla yksiselitteinen, ajantasainen ja selkeä. Käyttöön ja huoltoon välittömästi liittyvien dokumenttien tulee olla saatavilla riittävän nopeasti. Dokumenttien laadinnassa, ylläpidossa ja arkistoinnissa tulee huomioida niiden saatavuus ja tarkastettavuus säädösten edellyttämissä tarkastuksissa (huom. pitkät tarkastusvälit). Tarkastajan tulee antaa ohjeet arkistointiin. 9 TARKASTUKSEN DOKUMENTOINTI JA TARKASTUKSEN TULOKSEN LUOVUTUS 9.1 Tarkastuspöytäkirja Käyttöpäätös KTMp (517/96) 15 Määräaikaistarkastuksesta on laadittava haltijan käyttöön tarkastuspöytäkirja, jossa on yksilöitävä tarkastusta koskevat tiedot ja havaitut sähköturvallisuuteen liittyvät puutteet. Tarkastuksen tekijän on allekirjoitettava tarkastuspöytäkirja. Pöytäkirjassa tulee mainita vähintään seuraavat pääkohdat: Sähköturvallisuuden valvonnan edellyttämät tiedot: kohdetta, haltijaa ja tarkastusta koskevat tiedot selvitys tarkastetusta alueesta ja tarkastusmenettelystä aikaisempien sähkötarkastuksien asianmukaisuuden arviointi. Käytön sähköturvallisuuden arviointia koskevat tiedot: hoito- ja kunnossapito-ohjelmat ja niiden toteutuksen arviointi käytön ja huollon edellyttämän dokumentaation ja käyttö- ja hoitovälineiden tarkoituksenmukaisuuden arviointi sähkölaitteiston käytön turvallisuuden arviointi sähkölaitteiston olennaisten turvallisuusvaatimusten toteutumisen arviointi. Tarkastustoimeksiantoon sisältyneet muut arvioinnit. Pöytäkirjan laadinnassa ja kieliasussa tulee ottaa huomioon sekä loppukäyttäjä että hoito- ja kunnossapitotöitä suorittavien ammattilaisten tarpeet. Lisäksi tulee huomioida, että säädöksiin perustuvan tarkastuksen pöytäkirjalla on merkitystä esim. ratkaistaessa mahdollisten sähkövahinkojen vastuu- ja korvauskysymyksiä. 11
Suositeltavaa on, että pöytäkirjassa tai sen liitteissä mainitaan haltijaa koskevat sähkölaitteiston käyttöön, huoltoon, kunnossapitoon ja tarkastuksiin liittyvät keskeiset säädökset, määräykset ja ohjeet sähkölaitteistossa havaittujen puutteiden ja vikojen riittävän nopeasta poistamisesta. Jos tarkastaja havaitsee, että sähkölaitteen tai -laitteiston käyttö aiheuttaa välittömän vaaran, hänen on kehotettava haltijaa lopettamaan laitteen tai laitteiston käyttö ja erottamaan se sähköverkosta. Haltijan pyynnöstä ja suostumuksella suositellaan, että tarkastaja avustaa vaarattomaksi tekemisessä jo tarkastuksen yhteydessä. Pöytäkirjassa annetaan myös suositus korjausajoista. Pöytäkirjan lisäksi tarkastuksen tilaajalle on annettava ohje muutoksenhakumenettelystä. Esimerkki tällaisesta ohjeesta on esitetty ST-kortissa.01 Todistus sähkölaitteiston määräaikaistarkastuksesta. 9.2 Tarkastuksen merkintä kohteeseen Suoritetusta tarkastuksesta tehdään merkintä esim. tarralla tarkastetun alueen muuntamoon, pääkeskuksiin, erikoistilojen ja tarvittaessa muihin keskuksiin. Tarrasta tulee käydä ilmi tarkastuksen tyyppi, ajankohta ja suorittaja. 9.3 Tarkastuksen tuloksen selvitys haltijalle ja virheiden ja puutteiden korjaus Käyttöpäätös KTMp (517/96) 10 Sähkölaitteiston haltijan on huolehdittava siitä, että laitteiston kuntoa ja turvallisuutta tarkkaillaan ja että havaitut puutteet ja viat poistetaan riittävän nopeasti. Jos haltijalla ei ole sähköalan ammattilaista, tarkastuksen tulos on tarvittaessa luovutettava siten, että haltija ymmärtää sen samoin kuin vaadittujen toimien tärkeyden ja perusteet. Samalla annetaan opastusta keskeisimmistä haltijaa koskevista sähköturvallisuussäädöksistä. Haltijaa tulee opastaa tarkastusdokumenttien arkistoinnissa siitä, että dokumenttien saatavuus on varmistettu esim. tulevissa määräaikaistarkastuksissa jopa viidentoista vuoden kuluttua, vaikka haltijat, käyttäjät yms. henkilöt vaihtuvat. 9.4 Ilmoitukset tarkastusrekisterin pitäjälle Sähkölaitteistoille tehdyistä määräaikaistarkastuksista on tehtävä ministeriön määräämissä tapauksissa ilmoitus sähköturvallisuusviranomaisen tai sen jakeluverkonhaltijan rekisteriin, jonka vastuualueella sähkölaitteisto sijaitsee. 9.5 Virheet ja puutteet joista tulee tehdä ilmoitus sähköturvallisuusviranomaiselle TUKES ohje S4-04 yksilöi menettelyn. Jos tarkastaja havaitsee, että sähkölaitteen tai -laitteiston käyttö aiheuttaa välittömän vaaran, hänen on ilmoitettava tästä kirjallisesti laitteen tai laitteiston haltijalle sekä kehotettava lopettamaan laitteen tai laitteiston käyttö ja erottamaan se sähköverkosta. Tarkastuksen tehneen on lähetettävä ilmoituksesta viipymättä jäljennös sähköturvallisuusviranomaiselle. Sähköturvallisuusviranomaisen suorittamaan turvallisuuden valvontaan kuuluu yhtenä osana tarkastuksien valvonta, johon tarvitaan tarkastusrekisteriä. Tarkastusrekisterin ylläpitovelvollisuus on 2c-, 2d- ja 3-luokan laitteistoja lukuun ottamatta jakeluverkonhaltijalla. Ilmoitusvelvollisuus määräaikaistarkastuksista on tarkastuksen tekijällä. 10 LÄHTEET A1-93 Sähköturvallisuusmääräykset A2-94 Rakennusten sähköasennukset A4-93 Vahvavirtailmajohtomääräykset SFS 4372 Lääkintätilojen sähköasennukset SFS 5825 Sähkölaitteiston varmennustarkastus 1998 SFS 6000 Pienjännitesähköasennukset SFS 6001 Suurjännitesähköasennukset SFS 6002 Sähkötyöturvallisuus SFS-käsikirjat 130, 140 ja 144 KTMp (517/96 muutoksineen) Sähkölaitteistojen käyttöönotto KTMp (1694/93) Sähkölaitteiden turvallisuusvaatimukset Sähköturvallisuuslaki 410/96 muutoksineen Sähköturvallisuusasetus 498/96 muutoksineen Tukes-ohjeet S3-96, S4-04, S7-98 Tukes-tiedotteet 11 MÄÄRÄAIKAISTARKASTUKSEN LOMAKKEET Tähän ST-korttiin liittyvät seuraavat lomakekortit: ST.01 Todistus sähkölaitteiston määräaikaistarkastuksesta; liitteenä muutoksenhakuohje ST.02 Tarkastusseloste sähkölaitteiston määräaikaistarkastuksesta Ilmoitus on tehtävä sähköturvallisuusviranomaiselle luokan 2 alakohtien c ja d ja luokan 3 sähkölaitteistoista. Muutoin ilmoitus on tehtävä sille jakeluverkonhaltijalle, jonka vastuualueelle sähkölaitteisto on rakennettu. Määräaikaistarkastusta koskevan ilmoituksen tekee tarkastuksen tekijä. TUKES ohjeessa S4-04 on tarkempia ohjeita ilmoituksen antamisesta. Kortin päivitti: Esa Tiainen, Sähköinfo Oy 12