ELOKUVATAITEEN JA LAVASTUSTAITEEN OSASTO

ELOKUVATAITEEN JA LAVASTUSTAITEEN OSASTO 118 119

ELOKUVATAITEEN JA LAVASTUSTAITEEN OSASTO Fakulteten på filmkonst och scenografi School of Motion Picture, Television and Production Design Hämeentie 135 C, 00560 Helsinki Elokuvataide: puhelin 09/756 30100, fax: 09/634 303 Lavastustaide: puhelin 09/756 30510, fax: 09/756 30521 Osastonjohtaja ohjauksen professori Lauri Törhönen, p. 756 30111 /0500 400690,lauri.torhonen@uiah.fi varalla: elokuvauksen professori Esa Vuorinen, p. 756 30112 /050-367 6463, esa.vuorinen@uiah.fi lavastustaiteen professori Tiina Makkonen, p. 756 30280, tiina.makkonen@uiah.fi opintokoordinaattori Jussi Etto, p. 756 30100, 050 364 7790, jussi.etto@uiah.fi amanuenssi lavastustaide Varpu-Leena Lakkonen, puhelin: 756 30510, vlakkonen@uiah.fi Elokuvataiteen koulutusohjelma Elokuvataiteen koulutusohjelman osaamisalueet, opetuksen rakenne ja koulutukselliset tavoitteet Opetusta annetaan seitsemässä suuntautumisvaihtoehdossa jotka kouluttavat elokuvataiteen keskeisiin ammatteihin: 1.elokuva- ja televisiokäsikirjoitus 2.elokuva- ja televisio-ohjaus 3.elokuvaleikkaus 4.elokuvaus 5.dokumenttielokuva 6. elokuvatuotanto 7. elokuvaäänitys ja äänisuunnittelu Lisäksi vuoden 2004 syksyllä aloitetaan elokuvaja tv-lavastajien koulutus omassa suuntautumisvaihtoehdossa. Opinnot koostuvat elokuvan ilmaisullisista, teknisistä ja ammatillisista aineista, elokuvahistoriasta ja elokuvateoriasta. Näitä täydentävät vieraat kielet ja taideaineet. Opiskelu taiteen kandidaatin tutkintoon tähtäävissä opinnoissa etenee kolme ensimmäistä vuotta kurssimuotoisesti viikkolukujärjestyksenä. Kolmen ensimmäisen opintovuoden aikana opiskelija suorittaa tutkintovaatimuksissa mainitut kieliopinnot sekä yleiset taideopinnot jotka ovat pakollisia taiteen kandidaatin tutkintoon. Jokaisen suuntautumisvaihtoehdon kaikille opiskelijoille yhteisesti annattavat ammatilliset aineopinnot ovat pakollisia ja ne antavat opiskelijoille kokonaisvaltaisen käsityksen elokuvan tekemisen prosesseista,ammattitermistöstä ja elokuvan tekemisen logistiikasta. Yhteiset ammattiaineopinnot voivat vaihdella suuntautumisvaihtoehdosta riippuen. BA-tutkinnon toisena ja kolmantena vuotena opintoihin sisältyy harjoituselokuvatuotantoja joiden tuotantoajat on sijoitettu lukujärjestyksiin. Harjoituselokuviin liittyvät määräykset ja velvoitteet ovat luettavissa Oppilastuotanto-ohjeesta. Ammatillisen suuntautumisen erikoistumisopinnot alkavat toisen opiskeluvuoden jälkipuoliskolla ja jatkuvat taiteen maisterin tutkintoon viidentenä opintovuonna. Taiteen kandidaatin tutkinnon (TaK) suorittaminen on mahdollista kolmantena tai neljäntenä opintovuotena. Tutkinnon työnäyte on portfolio (2 ov) Kts. erillinen portfolion määritelmä. Opiskelijan tulee suorittaa taiteen kandidaatin tutkinto (120 ov) ennen siirtymistään taiteen maisterin tutkintoon (kandidaatin tutkinnon 120 ov:a + 60 ov = 180 ov) johtaviin syventäviin opintoihin. Taiteen maisterin tutkinto muodostuu opiskelijan oman suuntautumisvaihtoehdon syventävistä ammattiaineopinnoista, projektikohtaisista tuotannoista, lopputyöstä (20 ov) ja ammattiin erikoistavista opinnoista (1-20 /ov )sekä opiskelijan saamasta henkilökohtaisesta tutoroinnista (5 ov). Tutkintoon johtavia syventäviä opintoja voivat olla myös osaston ulkopuolella ammattituotannoissa tehty työharjoittelu ja/tai tuotantoharjoittelu. Lavastustaiteen koulutusohjelma Koulutus Tavoitteena on vastata teatteri-, elokuva- ja tv-lavastuksen sekä esittävän taiteen pukusuunnittelun koulutuksesta, tutkimuksesta ja siihen liittyvästä taiteellisesta toiminnasta sekä alan yleisestä kehittämisestä. Koulutusohjelma tuottaa yhteisiä opinto- ja tutkimusprojekteja sekä produktioita muiden TaiKin yksiköiden ja taidealojen oppilaitosten kanssa. Käytännön harjoittelu ja työskentely tapahtuu myös ammattiteattereissa sekä elokuva- ja tv-tuotannoissa. Kansainvälistä yhteistyötä toteutetaan korkeakoulun sopimien pohjoismaisten ja Euroopan yhteisön vaihto-ohjelmien mukaisesti. Ammattikuvat Lavastaja on taiteellinen suunnittelija, joka vastaa teatteriesityksen, elokuvan tai tv-ohjelman visuaalisesta, tilallisesta ja toiminnallisesta kokonaisuudesta yhdessä ohjaajan ja muun taiteellisen työryhmän kanssa. Pukusuunnittelija on esiintyjän ulkoisen hahmon asiantuntija. Suuntautumisvaihtoehdot Elokuva- ja tv-lavastuksen suuntautumisvaihtoehto (120 ov) TaK, yhteistyössä elokuvataiteen koulutusohjelman kanssa, kts. elokuvataiteen koulutusohjelma Teatterilavastuksen suuntautumisvaihtoehto (120 ov) TaK. Esittävän taiteen pukusuunnittelun suuntautumisvaihtoehto (120 ov) TaK, yhteistyössä vaatetussuunnittelun ja pukutaiteen koulutusohjelman kanssa Lavastustaiteen koulutusohjelma (60 ov) TaM Yleistä opinnoista ja opiskelusta Kolme ensimmäistä opiskeluvuotta (TaK/ 120 ov) koostuvat taide-, kieli-, teoria- ja aineopinnoista. Tavoitteena on antaa perustiedot ja taidot lavastamisesta ja/tai pukusuunnittelusta teatteriin, elokuvaan ja televisioon sekä valmiudet siirtyä maisterin opintoihin. Opiskelija koostaa opiskeluajan töistään portfolion (työnäytekansion), joka arvostellaan osana taiteen kandidaatin tutkintoa. Taiteen maisterin (TaM/ 60 ov) opiskelu on itsenäistä ohjattua työskentelyä oman opintosuunnitelman mukaan. Tämä laaditaan yhteistyössä osastonjohtajan, professorin tai heidän osoittamansa henkilön kanssa. Opiskelu järjestetään pääasiallisesti periodeina. Opiskelijapalautekäytännöt Opinto-ohjausta antavat koulutusohjelman opettajat sekä amanuenssi. Heille opiskelija voi myös antaa palautetta opetuksesta kullakin kurssilla sovitun käytännön mukaisesti. 120 121

Elokuvataiteen koulutusohjelma (TaK, TaM) Yleisopinnot 20 ov Kielet: äidinkieli 2 ov., toinen kotimainen 2 ov. 1.vieras kieli 4 ov. Yleiset taideaineet: taidehistoria, 2 ov, kuvallisen ilmaisun perusteet, 4 ov, valokuvaus, 2 ov, musiikkii, 2 ov Elokuvahistoria, vähintään, 6 OV Elokuvanhistorian luentokurssit 3 ov, erityiskurssit 2 ov Dokumenttielokuvan historia 2 ov Kaikille yhteiset ammattiaineopinnot (jokaissta koulutusohjelmasta max. 6 ov), 32 ov Linjakohtaiset ammattiaineopinnot, 35 ov Prosessin dokumentointi, 4 ov Kohtausharjoitus, 4 ov Harjoituselokuva I -10 ov Harjoituselokuva II 15 ov Portfolio-kirjallinen selvitys (kts. erillinen portfolion määritelmä!), 2 ov. Yhteensä 120 ov. Taiteen maisterin tutkinto (60 ov.) Taiteen kandidaatin tutkinto, 120 ov. Ammattiaineen syventävät opinnot, 20 ov. Työharjoittelu (BA ja MA-tutkinnoissa yht.), 1-10 ov Koulutusohjelman seminaari ja henkilökohtainen tutorointi, 5 ov Ammattiin erikoistavat opinnot (BA- ja MAtutkinnoissa yht.), 1-20 ov Lopputyö taiteellinen ja teoreettinen osuus, 20 ov. yhteensä 180 ov. KAIKILLE YHTEISET AMMATTIAINEOPINNOT, 31 ov Dokumenttielokuva: Dokumenttielokuvan perusta (1 ov) Havaintoharjoituksia (1 ov) Dokumentti/tarinat (1 ov) Elokuvaus Elokuvauksen perusteet I, II, III, IV (4 ov) Elokuvauksen metodi (1 ov) Elokuva- ja televisiokäsikirjoitus Outline - Step-outline - Treatment (2 ov) Käsikirjoituksen ulkoinen muoto lay-out, terminologia, softa Elokuvakäsikirjoitusteoria I (2 ov) Elokuvallinen kerronta ja analyysi (2 ov) Elokuvaleikkaus: Assosioiva kuvakerronta (2 ov) Fiktioleikkaus I (dialogi) (1 ov) Fiktioleikkaus II (toiminta ja suspense) (1 ov) Fiktion leikkausanalyysi (1 ov) Premier-kurssi I (1 ov) Elokuvaohjaus: Improvisaatio 1(1 ov) Elokuvaohjaajan työnkuva (1 ov) Kuvakerronnan perusteet (1 ov) Dokumenttielokuva Koulutusohjelma painottuu elokuvaohjaajakoulutuksen antamiseen huomioiden dokumenttielokuvan tekemisen vaativan erityisluonteen. Dokumenttielokuvan sisällöllinen hallinta liittyy saumattomasti ohjaajakuvaan, toisin sanoen ohjaajat toimivat elokuviensa käsikirjoittajina. Dokumentaristin on hallittava kaikkien elokuvan rinnakkaisammattien / kuvaus, äänitys, leikkaus, käsikirjoitus, tuotanto / erityisluonteet. Dokumentaristin ammattialueeseen kuuluu lisäksi vähintään yhden muun elokuvan alueen (tuotanto, kuvaus, äänitys, leikkaus) ammattitaidon hallinta. Tärkein työprosessi elokuvallisen ammattitaidon opiskelun ja käytännön harjoittelun lisäksi on oman persoonallisen maailmankuvan laajentaminen (yleissivistävät opinnot) ja vahvistaminen yhdessä muiden opiskelijoiden kanssa. Opetus keskittyy pääasiallisesti luovan dokumenttielokuvan ja sen ohessa myös tilauselokuvan sekä TV-doku- Elokuvatuotanto: Elokuvatuotannon prosessi (1 ov) Elokuva-alan järjestöt ja ETO:n elokuvien tuottaminen (1 ov) Sopimukset, vakuutukset, tekijänoikeudet (1 ov) Gregory Goodell: Independent Feature Film Production (2 ov) Lyhytelokuvan käsikirjoituksen tuotannollinen purku (1 ov) Äänitys ja äänisuunnittelu: Äänen perusteet (1 ov) Elokuvaäänen osa-alueet, teoria ja käytäntö (1 ov) Elokuvatuotannon prosessi äänityksen/ äänisuunnittelun näkökulmasta (1 ov) Elokuvan kenttä-äänitys (1 ov) Elokuva- ja televisiolavastus (syksystä 2004): Puu- ja metallityö 1ov (Pajakurssi) Johdatus elokuvalavastukseen 1 ov Studiotekniikat 2 ov menttien koko valmistusprosessin hallintaan. Koulutus pyrkii myöskin kannustamaan opiskelijoita ottamaan ilmaisullisia riskejä sekä sisällön että elokuvan muodon suhteen. Dokumentaristin tärkeimmät ominaisuudet ja tehtävät: 1. Käyttää henkilökohtaista kokemustaan sekä omaa ainutlaatuista identiteettiään elokuvallisen ammattitaidon kautta tulkitsemaan ympäröivässä maailmassa tapahtuvia tarinoita ja ilmiöitä. 2. Kyky havainnoida, ymmärtää ja kyseenalaistaa vallitsevaa todellisuutta, ehkä parantaa maailmaa. Dokumentaristi ei voi olla koskaan näkymätön tarkkailija. 3. Tutkia, kuunnella ja katsoa ihmistä, luontoa ja instituutioita imperfektissä, preesensissä ja futuurissa kameran kanssa sekä ilman sitä. 122 123

Elokuvaus Kuvauksen opetuksen tavoitteena on luoda opiskelijalle mahdollisuudet kehittyä elokuvaajaksi, jolla on persoonallinen näkemys ja itsenäinen selkeä pyrkimys tulla oman ammattinimikkeensä johtavaksi osaajaksi. Opiskelun aikana opiskelijalta edellytetään syvää kiintymystä kuvilla kertomiseen. Tavoitteena on kouluttaa elokuvaajia, jotka eivät ole vain kuuliaisia toteuttajia, vaan taitavia visuaalisia kertojia. Kuvaajan tulee erityisesti ohjaajan kanssa yhdessä luoda kiehtova, tarkka ja kulloinkin työn alla olevan elokuvan näköinen visuaalinen kokonaisuus, joka kommunikoi yleisönsä kanssa. Opetus keskittyy pääasiallisesti näytelmäja dokumenttielokuvan kuvauksen hallintaan. Lisäksi annetaan opetusta monikameratekniikassa sekä mainoskuvauksessa. Pyrkimyksenä on, että opiskelija saa johdonmukaisen käsityksen kuvauksen ilmaisullisista mahdollisuuksista, eri tekniikoista ja erilaisista kerrontametodeista. Opetusmetodeina ovat luennot, katselut, analyysit craftmanship-näkökulmasta, valaisudemonstraatiot studiossa ja on location, kuvausdemonstraatiot, mestariluokat sekä harjoituselokuvien itsenäinen kuvaus. Kaikkien suuntautumisvaihtoehtojen opiskelijoille tarkoitetut elokuvauksen ammattiaineopinnot: Elokuvauksen perusteet I, II, III, IV, 4 ov Elokuvauksen perusteissa tutustutaan kuvan muodostamisen perusasioihin: - tutustutaan elokuvaus ja valokuvakameraan. - filmiin kuvantallennusmateriaalina ja sen oikeaan valotukseen. - Tutustutaan Arriflex St ja Bolex kameraan - pohditaan niitä perustavia tekijöitä joista hyvä, teknisesti korkealaatuinen kuva syntyy. - Harjoitellaan elokuvauksessa usein käytettyjä kuvakokoja ja kompositiota. - Opetuksessa kuvataan diarullia ja mahdollisuuksien mukaan 16 mm filmiä. kurssille osallistuvat kaikki 1 vuosikurssin opiskelijat. Opintojaksossa otetaan ensikosketus elokuvauksen keskeisiin yrityksiin ja tutustutaan elokuvaukseen tarkoitettuun valaisukalustoon ja suoritetaan ensimmäiset valaisuharjoitukset. - Kuvataan pieniä harjoituksia eri formaateilla. - Orientoidutaan elokuvauksessa yleisesti käytettyyn työnjakoon, työmoraaliin ja työnkuviin. - Tutustutaan 16mm Arriflex SR kameraan - Kuvataan, kehitytetään, ja videosiirretään itsekuvattu viiden kuvan kohtaus. Teetetään samasta materiaalista myös työkopio ja verrataan video- ja filmikopiota. Kurssille osallistuvat kaikki 1. vuosikurssin opiskelijat Elokuvauksen metodit I, 5 ov Perehdytään erilaisiin ammattimaisiin kuvauskäytäntöihin. Sisällön suhde valittuun metodiin. Eri metodien edellytykset. Amerikkalaisen ja Eurooppalaisen tradition vertailu. 2. opintoviikkoa/ Kurssi on tarkoitettu kaikkien koulutusohjelmien opiskelijoille. Linjakohtaiset ammattiaineopinnot Elokuvauksessa käytettävät materiaalit ja valotus Kurssi on suunnattu ensisijaisesti 1. vsk kuvaajaoppilaille. Tutustuminen eri filmimateriaaleihin, värilämpötiloihin, valonmittausmenetelmiin ja filmin valottamiseen pienimuotoisten harjoitusten avulla. Varsinainen harjoitus tehdään useimmiten valokuvauskameroilla. Harjoituksia arvioidaan ryhmässä niistä tehdään kirjalliset selvitykset. Osana opetusta ovat alan englanninkieliset oppaat ja artikkelit. Tentti ja opetusmateriaalit, 5 ov: Advanced film and video lightning. Manual for Cinematographers Artikkelit American cinematography lehdestä jne., Kameratekniikka I, 2 ov Ammattikäytössä olevien 16 mm JA 35 mm elokuvauskameroiden esittely sekä teknisten ominaisuuksiin tutustuminen. Kameratekniikka II, 1 ov Edellisen syventävä kurssi Ammattimainen valokuvaus, 1 ov Perusvalmiudet ammattiformaateilla työskentelyyn. Videon ilmaisulliset ominaispiirteet video draamatuotannossa. Digi Beta, DVC- PRO, HDTV. DVC-pro ajokortti Elokuvauksen metodit II Syventävä kurssi erilaisiin ammattimaisiin kuvauskäytäntöihin. Sisällön suhde valittuun metodiin. Eri metodien edellytykset. Amerikkalaisen ja Eurooppalaisen tradition vertailu. 2. opintoviikkoa / 1 ov Kohtausharjoitus, 5 ov Ohjauksen, käsikirjoituksen, kuvauksen äänityksen, leikkauksen ja tuotannon yhteinen harjoitustyö. Kohtaus fiktioelokuvasta. Kuvataan 16mm kameralla, leikkaus, kopio. Kuvausryhmän toimenkuvat ja vastuualueet. Ennakkotuotanto ja jälkituotanto. Kurssi on pakollinen I VSK:n opiskelijoille. Kurssi on edellytys I harjoituselokuvan toteuttamiseen. kohdistus: I vuosikurssi kokonaisuudessaan Case: elokuvalajityyppi 3 x 1 ov Katselujen ja luentojen avulla perehdytään lajityypin kerronnan ongelmanasetteluihin. Esimerkiksi sotaelokuva, thrilleri Kurssi on käsikirjoituksen ja kuvauksen opiskelijoille yhteinen. Kolme kertaa opiskeluaikana. Elokuvauksessa käytettävät erikoiskalustot, 1 ov Tutustutaan kuvauksenerikoislaitteisiin kuten: STEADY CAM, MAGNUM, TECHNOCRANE sekä vedenalaiskuvauskalustoon. Opettajina kunkin erikoisalueen spesialistit -1 opintoviikko opettajat Värioppi I-1 ov Opettaja; Juha Sääski Kurssilla käsitellään värin ominaisuuksia ja vaikutuksia sekä aineelliselta että psykologiseltakin kannalta Johannes Ittenin väriopin ja Josef Albersin värihahmotuskurssin pohjalta. Värin monipuolisia mahdollisuuksia taiteellisen ilmaisun välineenä tutkitaan dia- ja videoluentoihin perustuvien harjoitustehtävien ja kritiikkien avulla. Kurssilla tarvittavat materiaalit: 2 lyijykynää (HB ja B3 tai B6), vesi- tai peitevärit, sivellin, A3-vesivärilehtiö. Voit tutustua kurssiin liittyvään kirjallisuuteen etukäteen: Johannes Itten: Värit taiteessa (Kustannus Taide) Josef Albers: Värien vuorovaikutus (Vapaa Taidekoulu) Manlio Brusatin: Värien historia (Kyriiri) Ludwig Wittgenstein: Huomautuksia väreistä (WSOY) Laboratoriotekniikka, 1 ov Perehdytään elokuvalaboratorion toimintaan. Valoherkät materiaalit. Rakenne ja ominaisuudet. Densitometrian alkeet. Laboratorioprosessit. Laboratoriotekniikka / Workshop, 1 ov Kuvausten ja kokeiden avulla tutustutaan erityisprosesseihin kuten PULL, PUSH; FLASH, BY PASS. Elokuvavalaisu, 1 ov Ammattimaisen valaisukaluston ja tarpeiston käyttö erilaisissa kuvaustilanteissa. Kenttäharjoittelua studio ja location tilanteissa. Elokuvavalaisun analyysi, 1 ov Sisällön ja valaisun suhteen analysointi. Katseluja ja luentoja. Studiovalaisu, 3 ov Studiotyöskentelyn perusteet. Katselut, demonstraatiot, harjoitukset. 1 teoriaviikko ja 2 harjoitusviikkoa. Yövalaisu elokuvassa interiööri-harjoitustyö Katselut teorialuennot, demonstraatiot sekä kohtauksen kuvaus 35mm filmille. 1 opintoviikko Yövalaisu elokuvassa exteriööri-harjoitustyö, 3 ov Katselut teorialuennot, demonstraatiot sekä kohtauksen kuvaus 35mm filmille elokuvastudion eksteriöörilavasteissa. Dokumenttielokuvaus Dokumenttielokuvauksen erityisongelmat. Case study. Elokuva ja tekijä. 1 opintoviikko opettajina alan ammattitekijät. Kompositio elokuvassa 1 ov Tutkitaan liikkuvan kuvan komponointia erilaisissa kuvaformaateissa. Teorialuennot, katselut, analyysit. 124 125

SYVENTÄVÄT OPINNOT Tyyli näytelmä elokuvassa, 1 ov Tutkitaan tyylillisiä erityispiirteitä samansisältöisissä näytelmäelokuvisssa. Luennot, katselut. Kuvaajanosuus tyylinluomisessa, tavoitteet ja edellytykset. Uudet digitekniikat elokuvan jälkikäsittelyssä- workshop, 2 ov Tuotantoketjun uusimmat sovellutukset elokuvauksessa. Luennot, demonstraatio kokeet. Elokuvaaja ja tuotantotoimisto, 1 ov Elokuvaajan työskentelyedellytysten kartoitus suhteessa tuotantotoimiston reunaehtoihin. Case Study. Katselut, luennot. Kurssi on tarkoitettu myös tuotannon opiskelijoille. Elokuvaajan ja lavastajan yhteistyö, 1 ov Taiteellisen yhteistyön edellytysten kartoitus. Case Study. Katselut, luennot. Elokuvauksessa käytettävät filtterit, 1 ov Tutkitaan erilaisten suodattimien synnyttämät efektit. Teorialuennot, demonstraatiot, kokeet. Autokuvauksiinliittyvät erityisratkaisut, 1 ov Perehdytään erityisratkaisuihin sekä erityiskalustoon. Luennot, demonstraatiot sekä kuvausharjoitus 16mm filmille. Mainoselokuvaharjoitus 1, 2 ov Kuvataan studiossa 16 mm filmille mainos. Case Study. Kukin kuvaaja-oppilas kuvaa oman mainoksensa. Mainoselokuvaharjoitus 2 tuotekuva, 2 ov Kuvataan studiossa mainos 35mm filmille. Kaikki kurssin osallistujat kuvaavat omansa. Mainoselokuvaharjoitus 3, 2 ov Kuvataan studiossa mainos 35mm filmille. Näytelmäelokuvan kuvaajavierailu, 4 x 1 ov Elokuvateatterilevityksen saanut näytelmäelokuva analysoidaan tuotanto- kuvausprosessin osalta. Katselu, luennot. Kurssi toteutuu 4 kertaa opiskeluaikana Special efektit elokuvassa Perehdytään erikoisefekteihin filmiformaatissa. Kurssi on tarkoitettu myös lavastuksen opiskelijoille. Location manager tehtävänkuva, 1 ov Perehtyminen toimenkuvaan ja tuotantoedellytysten turvaamiseen fiktioelokuvassa. Kurssi on tarkoitettu myös ohjauksen ja lavastuksen opiskelijoille. Estetiikka, 1 ov Kurssilla perehdytään estetiikan peruskysymyksiin; mitä estetiikka tutkii ja mikä on esteettinen kokemus, taiteen ja estetiikan suhde, kauniin olemus ja rumuuden taju, esteettinen kuvaus ja viimeinen arvo. Havainto elokuvassa Kuvan erityisominaisuudet elokuvan aika-tila jatkuvuudessa. 1 opintoviikko Elokuvaaja ja kuvausryhmä Kuvaajan ja taiteellis-teknisen henkilökunnan vastuualueet kuvausprosessissa Gaffer ja grip-kurssi, 2 ov Valomestarin sekä gripin työnkuvat ja työskentelymetodit sekä vastuualueet ja velvoitteet kuvausryhmän sisällä. Valaistusratkaisujen käytännön suorittaminen. Henkilökohtainen tutorointi, 5 ov Ammattiin erikoistavat opinnot, 1-20 ov Lopputyö, 20 ov Elokuvaleikkaus Elokuvaleikkauksen pääaineeseen valituista opiskelijoista koulutetaan jälkituotannon suunnitteluun ja toteuttamiseen kykeneviä asiantuntijoita ja ajattelijoita. Leikkauksen opiskelijat erikoistuvat elokuvallisen kerronnan ja kuvallisten kokonaisuuksien hallintaan. He perehtyvät sekä oman alueensa esteettiseen traditioon että uusimman tekniikan suomiin mahdollisuuksiin. Opetuksen kokonaisnäkemyksenä on teorian siirtäminen käytännön harjoituksiin ja omakohtaiseen kokemukseen perustuvan ajattelun tuottaminen. Opiskelunsa aikana leikkauksen opiskelijat leikaavat viisi osaston tuottamaa harjoituselokuvaa, joista yksi voi olla lopputyö. Elokuvaleikkauksen opiskelu luo opiskelijalle hyvän pohjan kasvaa itsenäiseksi taiteilijaksi, jolla on valmiudet uudistaa elokuvallista ilmaisua tai suuntautua elokuva-ilmaisun tutkimukseen. TAITEEN KANDIDAATIN TUTKINTO (120 ov) Taiteen kandidaatin tutkinto suoritetaan kolmannen opintovuoden aikana, riippuen siitä kuinka paljon opiskelija on suorittanut muiden kuin oman suuntautumisvaihtoehtonsa opintoja ja minne harjoituselokuva II:ten leikkaaminen sijoittuu. Tutkinto noudattaa osaston yleisiä tutkintovaatimuksia ja sisältää aineopintojen lisäksi 76-91 opintoviikkoa muita opintoja.18 opintoviikkoa yleisopintoja, vähintään 6 opintoviikkoa elokuvahistorian opintoja, 20-35 opintoviikkoa kaikille yhteisiä muiden suuntautumisvaihtoehtojen opintoja, 30 opintoviikkoa sellaisia harjoituksia ja harjoituselokuvia (prosessin dokumentointi, fiktiiviset ja dokumentaariset kohtausharjoitukset ja harjoituselokuva I: set) joissa myös leikkaajat ovat olleet mukana esituotanto- tai tuotantovaiheessa. Kaikkia kursseja ei järjestetä vuosittain, joten niiden sijoittuminen tietyn lukukauden ajalle voi vaihdella. On suotavaa, että leikkauksen opiskelijat osallistuvat joka vuosi leikkausanalyysikursseille, mikäli analysoitavat elokuvat vaihtuvat sekä fiktio- ja dokumenttielokuvien ammattileikkaajien esittelyihin. Linjakohtaiset ammattiaineopinnot 29-44 OV I opintovuosi, 9 ov Kuvakerronnan opetus etenee syyslukukaudella abstraktien kuvasarjojen rakentamisesta ja dokumentaarisista tilanhahmotusharjotuksista fiktiokerronnan konventioiden perusteisiin. Opiskelijat saavat yleiskäsityksen erilaisista leikkaustavoista ja oppivat leikkauksellisen ajattelun periaatteita analyysien ja pienten harjoitustöiden kautta. Kevätlukukausi painottuu fiktioelokuvan leikkauksen perusasioitten opettelemiseen. Opiskelijat leikkaavat valvotusti kurssinsa sekä fiktiiviset että dokumentaariset kohtausharjoitukset ja harjoittelevat yhteistyötä ohjaajan kanssa. Leikkauksen opiskelijat toimivat leikkausassistentteina II-harjoituselokuvissa. Opiskelijat oppivat editoimaan Adobe Premiere ja Avid laiteympäristöissä sekä hallitsemaan videotekniikan perusteet ja kytkemään laitteet oikein. Syksy Assosioiva kuvakerronta 2 ov (CD) Adobe Premiere 1 ov (CD) Kevät AVID I 1 ov (avoin myös dokumentin opiskelijoille) Fiktioleikkaus I (dialogi) 2 ov (CD 1 ov) Fiktioleikkaus II (toiminta ja suspense) 2 ov (CD 1 ov) Leikkausassisteeraus 1 ov KURSSIKUVAUKSET Assosioiva kuvakerronta, 2 ov Harjoitellaan havaitsemisen perusteita hahmolakiteorian pohjalta. Tutkitaan eri kuvakokojen psykologisia merkityksiä sekä puheen ja kuvan vaikutusta toisiinsa. Opetellaan lyhyiden kokonaisuuksien rakenteiden hallintaa. Opetus- ja työmuodot: Luennot, analyysit kuvasarjojen ja elokuvaesimerkkien kautta. 126 127

Mini-DV-kameran käyttöopetus. Opiskelijat tekevät nopean dokumentaarisen videoharjoituksen, joka leikataan kurssin aikana. Adobe Premiere 1 ov Perustiedot MiniDV-kameroiden käytöstä, PC:n perustoiminnot sekä Premiere-työaseman koulutus peruseditoinnin tasolla. Editointityökalut, perusefektit, materiaalin ulosajo nauhalle. Opetus- ja työmuodot: Esittelyt, henkilökohtainen opastus, käyttöharjoittelu. Opettaja: Janne Nurmimaa AVID I 1 ov Jälkituotantoprosessin kulun perusteet. AVIDtyöaseman peruskurssi. Materiaalin digitointi ja synkkaus. Editoinnin perustoiminnot, perusefektit, tekstitys, materiaalin ulosajo nauhalle. Opetus- ja työmuodot: Esittelyt, henkilökohtainen opastus, käyttöharjoittelu. Opettaja: Janne Nurmimaa Fiktioleikkaus I (dialogi), 2 ov Tutkitaan leikkauksen merkitystä elokuvan henkilöiden välisten suhteiden ja psykologisten jännitteiden luomisessa. Opetus- ja työmuodot: Luennot ja analyysit. Kurssilla leikataan kaksi dialogikohtausta. Fiktioleikkaus II (toiminta ja suspense) 2 ov Tutkitaan toimintakohtauksen leikkausta ja jännitteen rakentamista. Opetus- ja työmuodot: Luennot ja analyysit. Kurssilla leikataan kaksi toimintaan perustuvaa kohtausta. Leikkausassisteeraus, 1 ov Leikkauksen opiskelijat toimivat leikkausassistentteina II-harjoituselokuvissa ko. elokuvien leikkaajien avustuksella. Opetus- ja työmuodot: Itsenäinen työskentely Avidissa. Opettaja: Janne Nurmimaa, III-kurssin leikkausopiskelija II opintovuosi Toisen opintovuoden syksy kuluu pääasiassa ensimmäisten harjoituselokuvien leikkaamiseen. Leikkausprosessin hallintaa harjoitellaan ensimmäisen kerran vaativamman kokonaisuuden puitteissa. Fiktion leikkauksessa opiskelijat paneutuvat psykologisten merkitysten esiin saamiseen ja opettelevat pitämään kerronnan mahdollisimman kiinnostavana. Olennaista on myös oppia ymmärtämään tyylilajin vaikutus leikkaamiseen. Dokumentin osalta tärkeintä on oivaltaa, että leikkausvaihe on ennen muuta elokuvan kokonaisrakenteen etsimistä. Leikkausopiskelijat toimivat valvotusti harjoittelija-assistentteina filmille kuvatussa puolituntisessa lopputyö-elokuvassa tai ulkopuolisessa tuotannossa. He saavat opintosuorituksen harjoitustuotannoista tehtyään raportin työskentelystään. Opiskelijat oppivat analysoimaan kokonaisia elokuvateoksia leikkauksen kannalta ja musiikin merkitystä elokuvassa. Osallistuminen IDFA-dokumenttielokuvafestivaaliin kuuluu syksyn opetusohjelmaan. Kevätlukukaudella opiskelijat tutustuvat näyttelijäilmaisuun ja sen merkitykseen leikkauksessa ja leikkaavat lisää fiktiivisiä perusharjoituksia: liikkeessä tapahtuvaa dialogia ja P.O.V. käyttöä, useamman henkilön dialogikohtauksia ja toiminta-suspense-harjoituksia. Loppukeväästä leikkausopiskelijat perehtyvät dokumenttielokuvan leikkauksen kenttään. Dokumenttielokuvassa leikkauksella on vielä suurempi merkitys kuin fiktioelokuvassa. Erityyppisten materiaalien käsittely valmiiksi elokuvaksi vaatii leikkausopiskelijalta sekä kypsyyttä että itsenäisyyttä. Siksi dokumenttielokuvan leikkauksen opetus alkaa vasta fiktioelokuvan leikkauksen perusopetuksen jälkeen, vaikka pienempiä dokumenttiharjoituksia onkin tehty jo aikaisemmin. Opetusta järjestetään vuorovuosittain seuraavien dokumenttityyppien alueelta: Seurantadokumentti, cinema vérité, dokumenttiessee, subjektiivinen dokumentti ja kokeileva dokumentti. Tekniikan alueella opiskelijat syventävät sekä teoreettista että käytännön tietämystään video- ja digitaalitekniikasta niin, että voivat toimia itsenäisesti leikkaus-assistentteina ja konsultteina elokuvateollisuudessa. He perehtyvät masterointiin Avid Symphonylla sekä oppivat työskentelemään Chroma-key taustojen, värikorjausten ja efektien alueella Leikkausopiskelijat alkavat myös osallistua leikkaajien seminaariin ja totuttautuvat käsittelemään elokuvaleikkauksen kysymyksiä esitelmissä ja esseissä. Syksy Fiktion leikkausanalyysi 2 ov (CD 1 ov) Musiikin muoto ja dramaturgia 2 ov (avoin kaikille opiskelijoille) Masterointi ja digitaalinen postproduction 1 ov IDFA-dokumenttielokuvafestivaali 1 ov Tentti: Kucéra, Leikkaus 1 ov Esseet: IDFA 1 ov Kevät Adobe Photoshop 1 ov Adobe AfterEffects 1 ov AVID II 1 ov DVD-peruskurssi 1 ov Harjoittelija-assisteeraus 2 ov Fiktioleikkaus III 2 ov Fiktioleikkaus IV 2 ov Näyttelijäilmaisu ja leikkaus 1 ov Dokumenttileikkausanalyysi 1 ov (avoin myös dokumentin opiskelijoille) Dokumentin lajityypit / leikkaus I (seuranta/ essee/ tai subjektiivinen dokumentti)1 ov (avoin myös dokumentin opiskelijoille) Leikkaajien seminaari (omat työt) 1ov Tentti: Murch, In the Blink of an Eye; Rosenblom, When the Shooting stops 2 ov KURSSIKUVAUKSET Fiktion leikkausanalyysi, 2 ov Kurssilla puretaan kaksi pitkää näytelmäelokuvaa elokuvallisiin perusyksiköihin, analysoidaan niiden sisältöä ja rakennetta ja etsitään niistä intensiteettiä rakentavat elementit. Opetus- ja työmuodot: Katselut, keskustelut ja analyysit pienryhmissä. Musiikin muoto ja dramaturgia, 2 ov Kurssin tavoitteena on tunneilla käsiteltävien teosesimerkkien avulla tutkia ja osoittaa miten ideasta kasvaa ja rakentuu teos, ymmärtämään muodon ja rakenteen perusteita ja eri teosten etenemisen rytmiä ja tempoja. Opiskelijat johdatetaan kokonaisuuksien muodon, rakenteen, dramaturgian ja sisällön ymmärtämiseen havainnoimalla ja analysoimalla eri taiteenalojen teoksia. Kurssi antaa valmiuksia havaita teoksista olennainen, analysoimaan ja jäsentämään havaintonsa ja ymmärtämään mm. miten fragmenteista muodostuu kokonaisuus, motiiveista teema, teemoista teos. Opetus- ja työmuodot: Opetusmateriaalina käytetään musiikkia, elokuvaa, teatteria, oopperaa ym. Opettaja: Olli Koskelin Masterointi ja digitaalinen postproduction 1 ov Projektien siirto eri laitteistojen välillä. Avid Symphonylla masterointi. Digitaalisen jälkituotannon työnkulku Opetus ja työmuodot: Esittelyt, henkilökohtainen opastus, käyttöharjoittelu. Opettaja: Janne Nurmimaa Photoshop 1 ov Näyttöjen kalibrointi. Vektori- ja pikseligrafiikan ero. Värisyvyys, sävyjakauma. Värimallit: RGB / LAB / CMYK. Kanavat. Värikorjaustyökalut. Digitointi / skannaus. Kuvan peruskorjailu, roskien poisto. Reuna-alueiden kontrasti = terävyys. Valintatyökalut. Tasot. Tasomaskit, alfakanava. Kuvien rakentaminen / yhdisteleminen. Tekstityökalut. Efektitasot. Suotimet. Polut. Toimintojen automatisointi. Tallennusmuodot. Koneelta paperille Väritulostus. Työympäristön ergonomia. Opetus- ja työmuodot: Luennot, demonstraatiot ja harjoitustyöt. Opettaja: Teeteri Uusitalo AfterEffects 1 ov Ohjelman käyttöliittymään tutustuminen. Perusanimaatiotoiminnat kompositioissa: objektien pyöritys, skaalaus, sijainti kuvassa, liikeradat ja liikkeet ajassa. Kompositioiden renderointi Avi-tiedostoiksi. Eri tallennusformaatit, renderointiin vaikuttavat tekijät. Monimutkaisempien kompositioiden luominen ja niiden yhdistely keskenään Maskien käyttö ja avaintaminen, filtterit ja efektit. Ääni kuvassa. Kahta kuvakanavaa käyttävät efektit. 3d kompositioiden perustoiminnat, kamerakulmat, liike, valaisu ja materiaalit. 3d kompositioiden ja 2d kompositioiden yhdistely. Opetus- ja työmuodot: Luennot, demonstraatiot ja harjoitustyöt. Opettaja: Janne Nurmimaa AVID II, 1 ov Avidien edistyneemmät ominaisuudet. Kuvan ja äänen importointi/eksportointi. Avaintaminen (key). Tracking. Värimäärittely. Opetus- ja työmuodot: Esittelyt, henkilökohtainen opastus, käyttöharjoittelu. Opettaja: Janne Nurmimaa DVD-peruskurssi, 1 ov Kurssilla perehdytään DVD-levyn sisällön luomiseen materiaalin digitoinnista käyttöliittymän suunnitteluun ja toteuttamiseen. Kurssin aikana on mahdollista rakentaa omista materiaaleistaan DVD-levy LUME:een DVD-yksikössä. Opetus- ja työmuodot: Esittelyt, henkilökohtainen opastus, käyttöharjoittelu. Opettaja: Jarkko Valtonen 128 129

Harjoittelija-assisteeraus, 2 ov Tuotantomahdollisuuksien mukaan leikkausopiskelijat toimivat valvotusti harjoittelija-assistentteina filmille kuvatussa puolituntisessa, ylemmän vuosikurssin leikkaajan elokuvassa tai ulkopuolisessa tuotannossa, joka leikataan Avidissa. He oppivat suunnittelemaan työskentelyn oikein pitempää leikkaus-prosessia varten. Opetus- ja työmuodot: Assisteeraus Avidissa, henkilökohtainen opastus. Opettaja: Janne Nurmimaa Fiktioleikkaus III, 2 ov Leikkauksen opiskelijat leikkaavat valvotusti fiktiivisiä perusharjoituksia: Liikkeessä tapahtuvaa dialogia ja P.O.V. käyttöä, useamman henkilön dialogikohtauksia ja toiminta-suspense-harjoituksia. Osa harjoituksista on toteutettu kuvauksen kursseilla. Opetus- ja työmuodot: Leikkaus Avidissa, yhteiskatselut, henkilökohtainen opastus. Fiktioleikkaus IV, 2 ov Useampihenkilöisten tapahtumakokonaisuuksien leikkausharjoituksia. Opetus- ja työmuodot: Leikkaus Avidissa, yhteiskatselut, henkilökohtainen opastus. Näyttelijäilmaisu ja leikkaus, 1 ov Kurssi toteutetaan osittain iltakurssina, joka sisältää teatteri- ja elokuvissa käyntejä joiden avulla opiskelijoita totutetaan katsomaan ja arvioimaan näyttelijäilmaisua. Vieraileva elokuvaohjaaja esittelee oman näkökulmansa näyttelijäntyöstä nimenomaan leikkauksen huomioon ottaen ja purkaa leikkausopiskelijoiden ensimmäiset harjoituselokuvat näyttelijäilmaisun näkökulmasta. Opetus- ja työmuodot: Teatterikäynnit, elokuvakatselut, luennot ja keskustelut. ja vierailija Dokumenttielokuvan leikkausanalyysi, 1 ov Kurssilla analysoidaan erityyppisten dokumenttielokuvien sisältöä rakenteen kautta. Opetus- ja työmuodot: Katselut, keskustelut ja analyysi pienryhmissä. Dokumentin lajityypit I/leikkaus, 1 ov Opetusta järjestetään vuorovuosittain seuraavien dokumenttityyppien alueelta: Seurantadokumentti, cinema vérité, dokumenttiessee, subjektiivinen dokumentti ja kokeileva dokumentti. Opetus- ja työmuodot: Luennot, katselut, keskustelut. Leikkaajien seminaari (omat työt), 1 ov Kurssin tavoitteena on saada opiskelijat arvioimaan kriittisesti omaa työskentelyään ja oppia käsittelemään leikkausprosessiin liittyviä kysymyksiä sanallisesti. Seminaarissa käydään läpi kaikki leikatut harjoituselokuvat kirjoitettujen raporttien pohjalta. Opetus- ja työmuodot: Katselut, esitelmät, keskustelut. III OPINTOVUOSI Kolmannen opintovuoden aikana leikkauksen opiskelijat leikkaavat sekä fiktiivisen että dokumentaarisen harjoituselokuva II:n. Ainakin toisen näistä tulisi sisältyä kandidaattiopintoihin. Vierailevia leikkaajia kutsutaan esittelemään töitänsä (näihin esittelyihin jokaisen opiskelijan tulee osallistua vähintään 4 ov: n verran) ja vetämään workshoptyyppistä opetusta, jotta opiskelijat tutustuisivat erilaisiin lähestymistapoihin. Syksy (13 ov) Harjoituselokuva II leikkaus (fiktio tai dokumentti), 8 ov Leikkaajien seminaari (analyysit), 2 ov Fiktion ammattileikkaajat, 1 ov Dokumentin ammattileikkaajat, 1 ov Dokumentin lajityypit / leikkaus II (seuranta/ essee/ tai subjektiivinen dokumentti), 1 ov (avoin myös dokumentin opiskelijoille) Kurssikuvaukset Leikkaajien seminaari (analyysit), 2 ov Opiskelijat valmentautuvat tarkastelemaan elokuvaleikkausta teoreettisesti ennen lopputyövaihetta. Jokainen opiskelija tekee itsenäisesti leikkausanalyysin joko valitsemastaan pitkästä näytelmäelokuvasta tai dokumentista ja käsittelee analyysiaan seminaarissa.. Opetus- ja työmuodot: Leikkausanalyysien tekeminen ja niiden esittely. Fiktion ammattileikkaajat ja heidän viimeiset työnsä, (1 ov) Opiskelijat tutustuvat kiinnostavimpiin kotimaisiin fiktioelokuviin ja eri leikkaajien työtapoihin heidän opastuksellaan. Järjestetään joka toinen vuosi, kaikkien vuosikurssien leikkausopiskelijat osallistuvat. Opetus- ja työmuodot: Katselut, keskustelut. ja vierailijat Dokumentin ammattileikkaajat ja heidän viimeiset työnsä, (1 ov) Opiskelijat tutustuvat kiinnostavimpiin kotimaisiin dokumenttielokuviin ja eri leikkaajien työtapoihin heidän opastuksellaan. Järjestetään joka toinen vuosi, kaikkien vuosikurssien leikkaajat osallistuvat. Opetus- ja työmuodot: katselut, keskustelut. ja vierailijat Dokumentin lajityypit /leikkaus II, 1 ov Opetusta järjestetään vuorovuosittain seuraavien dokumenttityyppien alueelta: Seurantadokumentti, cinema vérité, dokumenttiessee, subjektiivinen dokumentti ja kokeileva dokumentti. Opetus- ja työmuodot: Luennot, katselut, keskustelut. TAITEEN MAISTERIN TUTKINTO (60 ov) Elokuvaleikkauksen linjalla taiteen maisterin tutkinto sisältää toisen harjoituselokuva II leikkaamisen. Opiskelija voi sisällyttää tutkintoon myös muiden kuin oman suuntautumisvaihtoehtonsa opintoja. Tutkinto noudattaa osaston yleisiä tutkintovaatimuksia ja sisältää ammattiaineen syventävien opintojen lisäksi lopputyön, 20 opintoviikkoa sekä työharjoittelua 1-10 opintoviikkoa AMMATTIAINEEN SYVENTÄVÄT OPINNOT (30-40 ov) Kevät (III opintovuosi), 20 ov Harjoituselokuva II leikkaus (fiktio tai dokumentti) 10 ov Video- ja digitaalitekniikan teoria 1 ov Fiktioleikkaus V (juhlat, joukkokohtaukset) 3 ov Fiktioleikkauksen workshop 4 ov Mainoselokuvan leikkaus 2 ov KURSSIKUVAUKSET Video- ja digitaalitekniikan teoria 1 ov Syventävä kurssi video- ja digitaalitekniikan teoriasta. Analoginen video (Tv-kuvan muodostuminen, resoluutio, aaltomuoto, vektoriesitys, taajuusvaste, vaihevaste, juovapulssit, kenttäpulssit, videosignaalin tasot, sovitus, RGB-järjestelmä, komponenttivideo, PAL-koodaus, 4- ja 8-kentän vaiheet, Y/C video). Digitaalinen video (binäärinen tieto, videon digitointi, ITU-601, SDI). Digitaalinen ääni (äänen digitointi, äänen kompressointi, AES/EBU ja SPDIF). Kompressointi (kompressoinnin tarve, DCT-menetelmä, JPEG, M-JPEG, MPEG1, 2, 4, 7) Video ja tietokone (Käytännön ongelmia) Video ja tietoverkot (Kaistaleveyden tarve, siirtotekniikat, käytännön ongelmia) Digitaalinen tallennus ja jakelu (DV-formaatti, DV-, DV-CAM-, DVC-PRO-nauhurit, CD ja DVD) Esitystekniikka (PC-esitysvälineenä, datatykit ja video) Opetus- ja työmuodot: luennot ja loppukuulustelu. Opettaja: Vierailija Fiktioleikkaus V (juhlat, joukkokohtaukset),3 ov Useampihenkilöisten tapahtumien ja joukkokohtausten leikkausharjoituksia. Opetus- ja työmuodot: leikkaus Avidissa, yhteiskatselut, henkilökohtainen opastus. Fiktioleikkauksen workshop, 4 ov Leikkauksen opiskelijat harjoittelevat kohtauksien leikkaamista pitempiin kokonaisuuksiin käyttäen harjoitusmateriaalinaan jonkun vastikään kuvatun kotimaisen pitkän fiktioelokuvan materiaalia ko. leikkaajan vetämässä workshopissa. Opetus- ja työmuodot: Luennot, katselut, leikkaus Avidissa, henkilökohtainen ohjaus. Opettaja: Vierailija Mainoksen leikkaaminen, 2 ov Kurssilla opetellaan mahduttamaan tarina lyhyeen kestoon. Opetus- ja työmuodot: Luennot, katselut, leikkaus Avidissa, palaute. Opettaja: Timo Halonen Neljäntenä opiskeluvuotena opetuksen tarkoituksena on laajentaa opiskelijoiden ajattelua omasta ammatillisesta erityisosaamisestaan yleisemmin taidetta koskevien lainalaisuuksien ymmärtämiseen. Leikkauskirjallisuutta voi suorittaa myös esseinä. 130 131

Syksy Kompilaatioelokuva ja arkistojen käyttö 4 ov Tuomas Kantelisen musiikkiworkshop leikkaajille 2 ov Elokuvateorian soveltaminen käytäntöön 3 ov Leikkauskirjallisuus I 2 ov Jatkuvuusleikkauksen vaihtoehdot 1 ov Kevät Leikkauskirjallisuus II 2 ov Tutkimuksen kirjoittaminen 1 ov Dokumentin lajityypit / leikkaus III (seuranta/ essee/ tai subjektiivinen dokumentti) 1 ov (avoin myös dokumentin opiskelijoille) KURSSIKUVAUKSET Kompilaatioelokuva ja arkistojen käyttö 4 ov Kurssilla tutustutaan arkistopohjaisiin dokumenttielokuviin ja niiden tekemiseen. Vieraillaan Suomen elokuva-arkistossa ja Yleisradion tv-arkistossa. I kurssijakson jälkeen jokainen tekee arkistopohjaisen harjoitustyön yhteistyössä tv-arkiston kanssa; käsikirjoittaa, ohjaa ja leikkaa arkistoelokuvan, jonka kesto on 5-7 min. Harjoitustöiden katselut ovat II kurssijaksolla. Opetus- ja työmuodot: Luennot, katselut, keskustelut, arkistovierailut, harjoitustyö. Opettaja: Jaana Puhakka Tuomas Kantelisen musiikkiworkshop leikkaajille, 2 ov Mitä säveltäminen on, -säveltäminen on leikkausta. Eri historiallisten musiikkityylien ja erityisesti elokuvamusiikin havainnoimista ja omien sävellysten komponointia. Opetus- ja työmuodot: Luennot, musiikin kuuntelu, elokuvakatselut, säveltämisharjoituksia. Opettaja: Tuomas Kantelinen Elokuvateorian soveltaminen käytäntöön, 3 ov Kurssia ennen tutustutaan lähitieteemme yleisiin teorioihin tenttimällä alan peruskirjallisuutta. Kurssilla käsitellään jotakin tekemisen kannalta kiinnostavaa elokuvateorian aluetta vierailevan tutkijan opastuksella. Opetus- ja työmuodot: Tentti, luennot, katselut, essee. ja vierailija Leikkauskirjallisuus I-II 4, ov Kurssilla käsitellään opettajan johdolla leikkausta sivuavaa kirjallisuutta Opetus- ja työmuodot: luennot, keskustelut, eri taide-esitysten katselut. Dokumentin lajityypit /leikkaus III, 1 ov Opetusta järjestetään vuorovuosittain seuraavien dokumenttityyppien alueelta: Seurantadokumentti, cinema vérité, dokumenttiessee, subjektiivinen dokumentti ja kokeileva dokumentti. Opetus- ja työmuodot: Luennot, katselut, keskustelut. V OPINTOVUOSI, (4-29 ov) Viidentenä opintovuotenaan leikkauksen opiskelija keskittyy lopputyöhönsä, joka voi olla osaston tuottama ohjaaja-opiskelijan lopputyö tai ulkopuolinen tuotanto, fiktio tai dokumentti. Lopputyö voi olla myös vaativaa kuvankäsittelyä edellyttävä lyhyempi kokonaisuus. Lopputyön kirjallisessa osuudessa opiskelijan tulee pystyä käsittelemään lopputyöhönsä liittyviä kysymyksiä rajatusta näkökulmasta itsenäisesti ja luovasti sekä oman alueensa traditioon suhteutettuna. Opetus räätälöidään valmistumassa olevien opiskelijoiden tarpeeseen. Syksy / kevät Leikkauskirjallisuus III 2 ov Pitkän fiktion leikkaamisen erikoistumisopinnot 10 ov (vapaaehtoinen) Pitkän dokumentin leikkaamisen erikoistumisopinnot 5 ov (vapaaehtoinen) Leikkaajien lopputyöseminaari (kirjallisuusreferaatit) 2-10 ov KURSSIKUVAUKSET Leikkauskirjallisuus III 2 ov Kurssilla käsitellään opettajan johdolla leikkausta sivuavaa kirjallisuutta Opetus- ja työmuodot: luennot, keskustelut, eri taide-esitysten katselut. Pitkän fiktion leikkaamisen erikoistumisopinnot, 10 ov Mikäli leikkaajan lopputyö on pitkä näytelmäelokuva, voi hän suorittaa lopputyönsä lisäksi pitkän elokuvan leikkaamiseen liittyviä erikoistumisopintoja valvotusti. Pitkän dokumentin leikkaamisen erikoistumisopinnot, 5 ov Mikäli leikkaajan lopputyö on pitkä dokumenttielokuva, voi hän suorittaa lopputyönsä lisäksi pitkän dokumenttielokuvan leikkaamiseen liittyviä erikoistumisopintoja valvotusti. Elokuva- ja tv-käsikirjoitus Elokuvataiteen osaston elokuva- ja TV-käsikirjoituksen opetuksen päämääränä on kouluttaa käsikirjoittajia, jotka hallitsevat elokuva- ja tvkäsikirjoittamisen taidon, teorian ja tarkoituksen ja jotka kykenevät omalta osaltaan ylläpitämään ja uudistamaan alan perinnettä. Käsikirjoittaminen vaatii eläytymiskykyä, todellisuuden tajua, suunnitelmallisuutta, kurinalaisuutta ja vapauden harjoittamisen rohkeutta. Se on ristiriitaisuudessaan vaativa ja kuluttava toimenkuva, kutsumus ja ammatti. Opetuksen keskeisenä metodina on käsikirjoitusprosessin käsitteellinen ymmärtäminen ja käytännön harjoittaminen. Kaikkien suuntautumisvaihtoehtojen opiskelijoille tarkoitetut käsikirjoituksen ammattiaineopinnot: Outline Step-outline-Treatment, 2 ov Käsikirjoitusprosessin työvaiheet ja organisoiminen ennen 1. käsikirjoitusversion kirjoittamista. Hahmotelma kohtauksittainen hahmotelma laajempi hahmotelma. Työmuodot: Luennot, harjoitukset. Layout-terminologia-screenwriting software, 1 ov Käsikirjoituksen ulkoinen muoto, käsitteistö sekä käsikirjoitusohjelman käyttö. Työmuodot: Luennot, harjoitukset. Leikkaajien lopputyöseminaariseminaari (kirjallisuusreferaatit), 2-10 ov Elokuvaleikkauksen teoreettinen tarkastelu sitä sivuavan kirjallisuuden suhteen. Opetus- ja työmuodot: Leikkausta käsittelevän ja sitä sivuavan kirjallisuuden tenttiminen tai suorittaminen esseinä, esitelmien kirjoittaminen ja esittely lopputyöseminaarissa. Elokuvakäsikirjoitusteoria I, 2 ov Perehtyminen klassisen dramaturgian perusteisiin sekä sovellutuksiin elokuvakäsikirjoitusteoriassa. Työmuodot: Luennot, kirjallisuus, työpaperit. Elokuvallinen kerronta ja analyysi, 2 ov Analyyttisen elokuvakatselun avulla perehdytään kerronnan ja draaman perusteisiin. Työmuodot: Luennot, elokuva-analyysit, harjoitukset yhteensä 7 opintoviikkoa Linjakohtaiset ammattiaineopinnot, 35 ov Käsikirjoitusharjoitukset, 3 ov Kirjoitusharjoitusten avulla tutustutaan käsikirjoittamisen käytäntöön ja draaman perusteisiin. Työmuodot: Kirjoitusharjoitukset, workshop. Shock Treatment I ja II, 5-10 ov Pitkän fiktioelokuvan treatmentin kirjoittaminen käsikirjoitusprosessin keskeisen työvälineen hallinta; henkilökohtaisen työmetodin kehittäminen. Työmuodot: Luennot, konsultaatiot opettajan kanssa, ryhmäpalaute, itsenäinen työskentely, työpäiväkirja. 132 133

Outline-kurssi I ja II 2 ov Pitkän fiktioelokuvan tarinan esittäminen yhden sivun mittaisena hahmotelmana. Työmuodot: Kirjoitusharjoitukset, workshop. Rewriting I ja II, 2 ov Pitkän fiktioelokuvan arviointi ja korjaussuunnitelman laatiminen uudelleenkirjoittamista varten. Työmuodot: kirjoittaminen, workshop Käsikirjoitusversiot 1,2,3 etc., 5-10 ov Pitkän fiktioelokuvan käsikirjoituksen versioiden kirjoittaminen. Työmuodot: Kirjoittaminen, palaute. Elokuvakäsikirjoitusteoria I, 5 ov Perehtyminen klassisen dramaturgian perusteisiin sekä sovellutuksiin elokuvakäsikirjoitusteoriassa. Työmuodot: Luennot, kirjallisuus, työpaperit. Elokuvakohtaus 5, ov Tuotannon, ohjauksen, käsikirjoituksen, elokuvauksen, äänisuunnittelun, leikkauksen yhteinen harjoitustyö. Työmuodot: Ideointi, kehittely, ennakkosuunnittelu, toteutus, jälkityöt, arviointi. tuksen opiskelijana tai lopputyön teoreettiseen tai taiteelliseen osuuteen liittyvä työpaperi, artikkeli, essee tai haastattelu. VALINNAISET OPINNOT 5-10 ov Valinnaisia korkeakoulutasoisia sivistys- tai ammattiaineopintoja joko kotimaassa tai ulkomailla. Seminaarit, konferenssit, festivaalit. Projektit, 5 10 v Elokuvataiteen osaston yhteishankkeet elokuvatai tv-alan tai muiden tahojen kanssa. AMMATTIAINEEN SYVENTÄVÄT OPINNOT, 18-38 ov Käsikirjoittajien seminaari 3-6 ov Lopputyön taiteellisen ja teoreettisen osuuden suunnittelu, esittely ja kehittely. Alustuksia, vierailuja, keskusteluja käsikirjoituksen teoriaan, käytäntöön sekä käsikirjoittajan ammattiin liittyvistä aiheista. Työmuodot: Kollegiaalinen seminaari Rewriting Workshop III, 3-5 ov Elokuvakäsikirjoituksen 1. version tai treatmentin arvioiminen, korjaussuunnitelman laatiminen sekä uuden version kirjoittamisen aloittaminen. Työmuodot: Workshop. Genreoppi, 5 ov Elokuvan lajityyppeihin perehtyminen taloudellisista, tuotannollista sekä taiteellisista lähtökohdista. Työmuodot: Lajityypin problematiikkaa käsittelevään kirjallisuuteen perehtyminen, työpaperit, esseet, luennot, katselut. Megalomania mainstream minimalismi, 5 10 ov Elokuvan todelliset tuotannolliset ja taiteelliset strategiat 2000-luvulla: lähtökohdan, toteutuksen ja tavoitteen liitto tai ero; teollisen, tuotannollisen ja taiteellisen epäpyhä kolmiyhteys. Työmuodot: Saman aiheen kehittely eri kategorioissa; luennot, keskustelut, katselut, kirjallisuus. Tarinankerronnan variaatiot, 5 ov Tarinankerronnan eri muotoihin perehtyminen: esim. lauluteksti, draama, ooppera, mainos, urheilu, uskonto, poliittinen historia, taloudellinen spekulointi, psykoanalyysi. Työmuodot: Perehtyminen valittuun aihepiiriin; raportti, haastattelu, essee, alustus, esitys. Elokuvakäsikirjoitukset ja elokuvakäsikirjoittajat, 5 ov Perehtyminen joko 90-, 80- tai 70-luvun tai klassisiin tai suomalaisiin elokuvakäsikirjoituksiin ja niiden tekijöihin. Työmuodot: Työpaperit, esseet, alustukset, haastattelut. Elokuvakäsikirjoitusteoria II, 5 ov Perehtyminen eurooppalaisen ja amerikkalaisen elokuvakäsikirjoitusteorian eroihin ja yhtäläisyyksiin. Työmuodot: Luennot, kirjallisuus, työpaperit. SIVUAINEOPINNOT, max. 20 ov Valinnaisia korkeakoulutasoisia syventäviä opintoja joko kotimaassa tai ulkomailla. Seminaarit, konferenssit, festivaalit. Lopputyöseminaari Kts. käsikirjoittajien seminaari. Lopputyö, 20 ov Pitkän fiktioelokuvan käsikirjoitus tai tv-sarjan konsepti sekä kolmen osan käsikirjoitukset. Teoreettinen osuus: tutkielma tai vastaava. Lopputyö voi painottua joko taiteellisesti tai teoreettisesti. Harjoitustyö 1, 5 10 ov Lyhytelokuvan käsikirjoitus. Yhteistyö tuottajan ja ohjaajan kanssa. Työmuodot: Ryhmätyöskentely, kehittely, kirjoittaminen, palautteen vastaanotto, jatkokehittely, arviointi. Harjoitustyö 2, 5 10 ov Lyhytelokuvan käsikirjoitus. Yhteistyö tuottajan ja ohjaajan kanssa. Työmuodot: Ryhmätyöskentely, kehittely, kirjoittaminen, palautteen vastaanotto, jatkokehittely, arviointi. Työharjoittelu, 5 ov Harjoittelu joko ammattimaisesti johdetussa ja toteutetussa tuotannossa, tuotanto- tai tvyhtiössä tai kokeneen ammattilaisen assistenttina. Portfolio 2 ov Näytenauha tai dvd tuotannoista, joihin opiskelija on tehnyt käsikirjoituksen. Kirjallinen selvitys ja itsearviointi omasta kehityksestä käsikirjoi- Shock Treatment III,5 ov Pitkän fiktioelokuvan treatmentin tai tv-sarjan konseptin ja kolmen osan treatmenttien kirjoittaminen ja kehittely. Työmuodot: Kirjoittaminen, arviointi, palaute, kehittely. Käsikirjoitusversiot II 1,2,3 etc. 5 ov Pitkän fiktioelokuvan tai tv-sarjan kolmen osan käsikirjoitusten kirjoittaminen. Työmuodot: Kirjoittaminen, arviointi, palaute, kehittely. Adaptaatio-oppi, 5-10 ov Modernin romaanin lähtökohtiin tutustuminen, vertailevan esityksen tekeminen romaanin ja elokuvan keinoista sekä adaptaatio-suunnitelman laatiminen. Työmuodot: Lukeminen, analyysi, luennot, keskustelut, katselut, kirjalliset esitykset, adaptaatiosuunnitelma. Elokuvaäänitys ja äänisuunnittelu Yleistä Elokuvaäänityksen ja äänisuunnittelun opetuksen tavoitteena on kouluttaa äänittäjiä ja äänisuunnittelijoita toimimaan audiovisuaalisen tuotannon kaikilla osa-alueilla. Erityistä painoa opetuksessa asetetaan sille, että osaston äänilinjalta valmistuva ei ole tekninen tallentaja vaan elokuvantekijä. Tässä korostuu kahden ensimmäisen opintovuoden aikana annettu laaja elokuvan historian, estetiikan ja teorian opetus tässä opetusohjelmassa esitellyn aineopintokokonaisuuden ohella. Elokuvataiteen osastolla opiskelunsa aloittavien lähtökohdat ja taustat erilaistuvat vuosi vuodelta: joku saattaa tulla korkeakouluun suoraan koulun penkiltä, toinen av-alan oppilaitoksessa neljä vuotta opiskeltuaan. Tämä johtaa jossain määrin opinto-ohjelmien räätälöintiin opiskelijoiden henkilökohtaisten tarpeiden pohjalta. Äänisuunnittelua voidaan opettaa, paitsi tietenkin antamalla valmiuksia välineen hallintaan, myös antamalla virikkeitä - herättämällä uteliaisuutta elämän ilmiöitä kohtaan. Äänisuunnittelijan prototyyppiä ei ole. On vain erilaisia taiteilijapersoonia ja erilaisia projekteja. Opiskelijalla on oikeus odottaa hyvää ja monipuolista opetusta, mutta samalla hänellä itsellään on selonottovelvollisuus: kaiken kulttuurin aktiivinen seuraaminen ja ylipäätään henkilökohtaisen sivistyspohjan laajentaminen ovat sitä perustaa, jolle rakennetaan silloin kun halutaan 134 135

opiskella ammatissa arvostetuksi äänisuunnittelijaksi. Äänisuunnittelijan työvälineet ovat tärkeysjärjestyksessä: aivot, korvat, laitteet. KAIKILLE SUUNTAUTUMIS- VAIHTOEHDOILLE YHTEISET OPINNOT, I VSK, 5 OV 1. Äänen perusteet, 1 ov Kurssilla opiskellaan äänen fysiologiaa ja sähköakustiikan perusteita sekä analogisen ja digitaalisen äänentallennuksen periaatteita. 2. Elokuvaäänen osa-alueet, teoria ja käytäntö, 0,5 ov Kurssilla käydään lyhyesti läpi elokuvaäänen historiallinen kehitys 1900-luvun aikana. Lisäksi kurssilla käsitellään seuraavia perusasioita lukuisista elokuvista valittujen esimerkkikatkelmien avulla: - elokuvaäänen osa-alueet kansainvälisen käytännön mukaan: dialogi, tehosteet, musiikki - dialogin toteutustavat:100% äänitys, jälkiäänitys, playback-äänitys - äänitehosteiden lajit: pistetehosteet, atmosfäärit, foley-tehosteet, erityistehosteet - elokuvamusiikin lajit: score- ja source-musiikin erot teoriassa ja käytännössä 3. Elokuvatuotannon prosessi äänityksen/ äänisuunnittelun näkökulmasta, 0,5 ov Kurssi johdattaa elokuvatuotannon kokonaisprosessin ymmärtämiseen ammatillisesta näkökulmasta: pre production (ennakkotuotanto), production (kuvaus), post production (jälkituotanto). Opetus on luentopohjaista runsain esimerkkikatkelmin etupäässä suomalaisista elokuvista. 4. Elokuvan kenttä-äänitys (PAKOLLINEN ÄÄNITYKSEN JA ÄÄNISUUNNITTELUNSEKÄ DOKUMENTTIELOKUVAN SUUNTAUTUMISVAIH- TOEHDON OPISKELIJOILLE), 1 ov Kurssilla annetaan äänitysvälineistön käyttöopetusta: nauhurit, mikrofonit, radiomikrofonit, mikserit, puomit, oheislaitteet. Lisäksi harjoitellaan kenttä-äänityksen perustaitoja: - akustointi, äänieristys - dialogiäänitys kentällä - tehosteäänitys kentällä - musiikkiäänitys kentällä 5. Elokuvaäänen post production, 2 ov Kaikkien suuntautumisvaihtoehtojen yhteiset opinnot äänen osalta päättävä kurssi luo perustaa äänisuunnittelun opetukselle. Kurssilla tutkitaan luentojen, esimerkkikohtausten, demonstraatioiden ja ekskursioiden avulla elokuvaäänen jälkityötä. - äänisuunnitelman laatiminen - katselut, palaverit - äänimateriaalin keruu: tehosteiden äänitys ja kopiointi äänikirjastosta - dialogin jälkiäänitys - foley-äänitys - musiikin äänitys - äänileikkaus - miksaus - laborointi Kurssin puitteissa tutustutetaan opiskelijat Pro- Tools-äänityöaseman periaatteisiin. (Varsinainen käyttöopetus jäljempänä.) ÄÄNITYKSEN JA ÄÄNISUUNNITTELUN SUUNTAUTUMISVAIHTOEHDON AINEOPINNOT, I -V VSK Aineopinnot on jaettu kahteen osioon: 1. Äänityksen (ja äänityksen suunnittelun) opetus 2. Äänisuunnittelun opetus. Nämä osiot sivuavat ja tukevat toisiaan ja ovat osittain päällekkäisiä kautta koko opiskeluajan. Seuraavassa on Äänitys -otsikon alle pyritty kokoamaan kaikki sellainen opetus, joka koskee kenttä- tai studioäänitystä ja vastaavasti Äänisuunnittelu käsittää analyysin ja teorian ohella äänileikkauksen ja miksauksen opetuksen. I VUOSIKURSSI: ÄÄNITYS. 1. Akustiikan peruskurssi, 1 ov Kurssi antaa perustiedot akustiikan teoriasta ja erilaisten interiöörien akustisten ominaisuuksien parantamisesta äänityksen yhteydessä. 2. Kohtausharjoitusten kenttä-äänitys, 2 ov I vuosikurssin keväällä kuvattavien harjoitusten äänitys digitaalisella moniraitakalustolla. Ennakkotuotantovaiheessa tutkitaan kuvauspaikat ja määritellään kalusto, jonka käyttöä harjoitellaan perusteellisesti ennen kuvausta. 3. Studioäänitys, 2 ov LUMEn äänistudiossa annetaan yksikön käyttöopetusta ja harjoitellaan (kohtausharjoitusten äänitöihin kytkettynä) seuraavia studioäänityksen perusasioita: - dialogin jälkiäänitys - speakin äänitys - tehosteäänitys - foley-äänitys - musiikkiäänitys I VUOSIKURSSI: äänisuunnittelu, 2 ov 1. Kohtausharjoitusten äänen post production Kohtausharjoitusten äänen jälkitöiden puitteissa syvennetään äänisuunnittelun peruslähtökohtia sekä opiskellaan LUMEn äänimaan ProTools-yksiköiden ja pienen miksaamon käyttöä. Opetus tapahtuu katseluiden, keskustelujen ja demonstraatioiden kautta. II VUOSIKURSSI: äänitys, 1 ov 1. Teknologiatiedon syventäminen Syventävä kertauskurssi digitaalisesta ääniteknologiasta: mm. aikakoodi, masterformaatit, siirrot. 2. Tehosteäänitys kentällä, 1 ov Kurssilla harjoitellaan pistetehosteiden ja atmosfäärien äänitystä kenttäolosuhteissa sekä tutkitaan ja vertaillaan erilaisia mikrofoneja ja äänitysformaatteja: - A-B-stereo - M/S-stereo - X/Y-stereo 3. Harjoituselokuva I:n äänitys Fiktiivisten ja dokumentääristen lyhytelokuvien äänitys konsultoituna ja osin valvottuna. Kaikki vuosikurssin ääniopiskelijat osallistuvat fiktioiden äänitykseen. Dokumenttien osalta työ organisoidaan tapauskohtaisesti. 10 OV, sisältää osallistumisen kaikkiin Harjoituselokuva I:iin. (huom! kts II vsk äänisuunnittelu) 4. Dialogin jälkiäänitys, 2 ov Kurssi kytkeytyy ohjauksen linjan Henkilöohjaus jälkiäänityksessä -kurssiin. LUMEn äänistudiossa tutkitaan erilaisten interiööri/eksteriööriakustiikkojen toteuttamista jälkiäänityksen tarpeisiin. 5. Foley-äänitys studiossa, 1 ov Kurssi pyritään kytkemään tekeillä oleviin projekteihin. LUMEn äänistudiossa toteutetaan synkronitehosteita kuvan mukaan ainakin yhden vierailijan johdolla. 6. Musiikkiäänitys, 3 ov LUMEn äänistudiossa sekä mahdollisuuksien mukaan ulkopuolisissa musiikkistudioissa opiskellaan alan ammattilaisten johdolla musiikin äänitystä tekeillä oleviin produktioihin kytkettynä. 7. Harjoittelu ulkopuolisissa tuotannoissa (ei vuosikurssisidonnainen!), väh. 10 ov Harjoittelu voi olla paitsi ääniassistentin työtä myös toimimista esimerkiksi äänileikkausassistenttina, foley artistina, tehosteäänittäjänä tai apulaismiksaajana. II VUOSIKURSSI: ÄÄNISUUNNITTELU 1. Johdatus äänidramaturgiaan, 2 ov Kurssin lähtökohta on valottaa dramaturgisen äänisuunnittelun perusteita (mm. psykoakustiikka, diegeettinen/ei-diegeettinen ääni). Opetusmuodot ovat luennot lukuisin esimerkein sekä katselut ja keskustelut. Kurssiin liittyy kirjatentti (kts. kirjaluettelo jäljempänä). 2. Kokeellinen ääni-ilmaisu, 2 ov Kurssilla tutustutaan äänitaiteen (radiofonian) historiaan, teoriaan ja käytäntöön. Kurssin puitteissa toteutetaan ääniveistoksia annetuista aiheista ryhmissä. Tätä kurssia suositellaan erityisesti myös ohjaajaopiskelijoille. 3. Kuunnelma, 2 ov LUMEn äänistudiossa toteutetaan lyhyt kuunnelma yhteistyössä käsikirjoituslinjan ja ohjauslinjan kanssa. Loppuformaatti stereo/dolby Surround. 4. Musiikki elokuvassa, 2 ov Johdatus elokuvamusiikin historiaan, teoriaan ja käytäntöön. Luento-opetusta lukuisin esimerkkikatkelmin. 5. Harjoituselokuva 1:n äänisuunnitelma ja sen toteutus, 10 ov (mukaan laskien äänitys) Jokainen vuosikurssin ääniopiskelija suorittaa päävastuullisena keskimäärin kahden fiktion ja kahden dokumenttielokuvan äänisuunnittelun, johon kytkeytyy ääniainesten keruu (jälkiäänitys, foley mahdollinen musiikki), äänileikkaus, miksaus ja siirto esitysformaattiin. 6. Seminaarimatka, 1 ov Osallistuminen kansainväliseen äänialan seminaariin esimerkiksi Lontoossa/Glasgow ssa (The School of Sound). 136 137

III VUOSIKURSSI: ÄÄNITYS 1. Harjoituselokuva II:n äänitys Fiktiivisten ja dokumenttielokuvien äänitys. 15 OV, sisältää osallistumisen kaikkiin Harjoituselokuva II:iin. (huom! kts. III vsk > äänisuunnittelu) 2. Lyhytelokuvien äänityöt ETO:n tuotantoina (tai yhteistuotantoina) toteutettavien fiktioiden (myös mainoselokuvien, animaatioiden ja trailereiden!) tai dokumenttien äänitys ensisijaisesti moniraitakalustolla. Jokaisen fiktion ääniryhmä koostuu kolmesta henkilöstä. Dokumenttiryhmien koko vaihtelee tapauskohtaisesti. Pyrkimyksenä on antaa jokaiselle ääniopiskelijalle opiskeluaikana vähintään kuuden erimittaisen elokuvan äänityöt tehtäväksi. Opintoviikkomäärä vaihtelee riippuen produktion luonteesta ja vaikeusasteesta. III VUOSIKURSSI: ÄÄNISUUNNITTELU 1. Monikanavaääni, 1 ov Kurssilla vertaillaan monikanavajärjestelmiä musiikkituotannon, radion/television ja elokuvatuotannon piirissä. Dolby Surround, Dolby Digital, DTS, SDDS. THX-esitysnormisto. Vierailijoiksi kutsutaan kunkin sektorin ammattilaisia. 2. Dokumenttielokuvan ääni, 1 ov Keskusteleva seminaari, johon kutsutaan elokuvien ohjaajat, äänittäjät ja äänisuunnittelijat. 3. Animaatioelokuvan ääni, 1 ov Keskusteleva seminaari samoin kuin edellä. 4. Teemaseminaarit, yht. 4-6 ov Yhden opintoviikon mittaisia teemakokonaisuuksia. Aiemmista esimerkkeinä Eurooppalainen elokuvaääni, toistuva Toivekonsertti. Suunnitelmissa mm. Kauhuelokuvan ääni ja Kaukaisten maiden äänielokuva. 6. Harjoituselokuva II:n äänisuunnittelu,15 OV (mukaan laskien äänitys) Äänisuunnitelma, johon kytkeytyy äänimateriaalin hankinta ja tuottaminen, äänileikkaus, miksaus ja siirto esitysformaattiin. 7. Lyhytelokuvien äänisuunnittelu Vrt. III > vuosikurssi, Lyhytelokuvien äänityöt. 8. Työharjoittelu, väh. 10 ov Työskentelyä vaativissa, ensisijaisesti äänisuunnittelun piiriin lukeutuvissa tehtävissä koulun ulkopuolisissa studioissa ja tuotannoissa (esimerkiksi studioäänittäjä, äänileikkaaja). 9. Lopputyö, 20 ov Vaativa elokuvan äänisuunnittelu ja toteutus: pitkä tai puolipitkä näytelmäelokuva tai dokumentti, lyhytkin animaatio. Teoreettisen osuuden lähtökohta pohtiva ja tutkiva. Toteutetaan mestari-kisälli-suhteessa: opiskelija valitsee itselleen säännöllisesti työtä konsultoivan mestarin (ohjaava opettaja). Linjan lopputyö voi perustellusti olla myös tutkimus äänen alueen aiheesta. Teoreettisen osuuden voi toteuttaa DVD-formaatissa. Kirjatentit Äänisuunnittelun opetuksen yhteydessä tentattavia kirjoja (kokonaan tai osittain) - John Belton/Elisabeth Weis: FILM SOUND: THEORY AND PRACTICE - Rick Altman: SOUND THEORY SOUND PRACTICE - Michel Chion: AUDIO VISION: SOUND ON SCREEN - Walter Murch: IN THE BLINK OF AN EYE - Tony Thomas: MUSIC FOR THE MOVIES - Tommi Saarela: SELLULOIDI SOIKOON - Kimmo Lehtonen: MUSIIKKI, KIELI JA KOMMUNIKAATIO - Kari Kurkela: MIELEN MAISEMAT JA MUSIIKKI - Veijo Hietala: TUNTEESTA TEESIIN Elokuvaohjaus Fiktio-ohjaajan on hallittava elokuvailmaisu kokonaisvaltaisesti. Hänen on hallittava kaikkien elokuvan rinnakkaisammattien: kuvauksen, leikkauksen, äänisuunnittelun, lavastuksen, käsikirjoituksen, tuotannon sekä dokumenttielokuvan erityisluonteet. Hänen ei ole välttämättä osattava käyttää kaikkia teknisiä laitteita mutta sen sijaan hänen on tiedettävä, miten elokuvailmaisu näillä osa-alueilla toimii ja mitkä ilmaisumuodot ovat mahdollisia, millä laitteilla ja keiden henkilöiden avulla. Ohjauksen opinnot keskittyvät paljolti näyttelijän ohjaukseen. Henkilöohjauskurssit ja yhteistyö Helsingin ja Tampereen teatterikoulujen kanssa muodostavat ohjaajaopiskelun keskiön. Muut opinnot liittyvät enimmäkseen yhteistyöhön elokuvan muiden osa-alueiden kanssa. Lisäksi tärkeäksi nähdään ympäristön havainnointiin ja sen soveltamiseen tähtäävät yleissivistävät opinnot. Ohjaajaoppilas on keskeisessä roolissa harjoituselokuvan synnyssä, ns. triangle-vetoisen tuotannonsuunnittelun (ohjaaja-käsikirjoittaja-tuottaja) primus motor. Tämä edellyttää aloitteellista työskentelymoraalia, ryhmän johtamistaitoa ja innovatiivisuutta, joihin ohjaajaopiskelijaa pyritään kannustamaan. Lisäksi korostetaan ohjaajan oman persoonan ja henkilökohtaisten ominaisuuksien esillepääsyä. Ohjaajakoulutuksen tavoitteena on antaa pätevyys elokuvan ohjaamiseen, ei pelkkään toteuttamiseen. 5. Case-seminaarit, 1-2 ov Analysoidaan yhdessä tekijöiden (ohjaaja/ äänisuunnittelija/säveltäjä) kanssa kiinnostavia suomalaisia pitkiä elokuvia, myös lyhytelokuvia ja televisioelokuvia. 138 139

Tuotanto Tuotannon opetuksen tavoitteena on kouluttaa opiskelija hallitsemaan projektin johtaminen ja tiimityöskentely elokuvatuotannossa. Siihen sisältyy kyky analysoida ja ratkaista taiteelliset, inhimilliset, tekniset ja taloudelliset tavoitteet ja toimenpiteet suhteessa projektikohtaisiin realiteetteihin ja mahdollisuuksiin. Tuottajaoppilaan tulee omaksua perustiedot elokuvataiteen osaston kaikkien muiden linjojen vastuualueista sekä kehittää henkilökohtaista erityisosaamistaan taiteellisten, hallinnollisten, media-alan markkina-taloudellisten j a juridisten opintojen edetessä. Tuottaja on projektin kantava ja lopullisen vastuun ottava tekijä, joka ei vierasta kovaa työtä, haastavia tai ristiriitaisiakaan tilanteita, ja jolla on kyky kommunikoida sekä yksilötasolla että globaalisti. Koulutuksen tavoitteena on luova tuottaja, joka kykenee löytämään ideoita ja ihmisiä, ja joka kehittää, rahoittaa ja myy ideat edelleen yleisölle esitettäviksi projekteiksi. Opetus toteutetaan sekä kaikkien linjojen yhteisissä että linjakohtaisissa aineopinnoissa ja syventävissä opinnoissa. Tuotanto-opiskelijoiden on kyettävä hahmottamaan eri tuotantovaiheiden vaatimukset; kuinka toteutetaan ja johdetaan elokuvan ideointi, kehittely, rahoitus, ennakkovalmistelu, kuvaus, jälkituotanto, markkinointi, levitys ja myynti. Opiskelijat kehittävät oppilastuotannot taiteellisessa yhteistyössä ohjaaja- ja käsikirjoittaja-opiskelijoiden kanssa TRIANGLE -periaatteen mukaisesti. Lisäksi tuotanto-opiskelijat johtavat ja vastaavat oppilastöiden tuottamisesta. HARJOITUSELOKUVAOHJEISTUS Johdanto Oppilastuotantojen ohjeistuksen tarkoituksena on kehittää opiskelijoiden valmiuksia kohdata työelämän haasteet elokuva-alalla. Lähtökohtana on näkemys, jonka perusteella elokuvatekijä on sitä vahvemmalla pohjalla, mitä paremmin hän pystyy hyödyntämään aina rajallista aikaa ja aina rajallista materiaalimäärää. Mitä paremmin opiskelija samoin kuin ammattilainen - pystyy käyttämään edukseen olemassa olevia resursseja, sitä parempi elokuva syntyy. Näin ELO myös omaksuu kansainväliset elokuvakoulujen käytännöt ja resurssipuitteet, jolloin suomalaiset harjoituselokuvat nousevat vertailukelpoisiksi alan kansainvälisissä tilaisuuksissa ja elokuvafestivaaleilla Ohjeistuksen tarkoituksena on myös turvata opiskelijoiden keskinäinen tasavertaisuus resurssien suhteen. Aikataulutus Harjoitusdokumenttielokuvien kuvausperiodit eivät saa mennä fiktiotuotantojen kanssa päällekkäin. Muuten niiden aikataulutuksessa noudatetaan samaa dead line-kulttuuria. I dokumentit: 1. kevätlukukauden ja 2. syyslukukauden välillä II dokumentit: 3. vuosikurssin syksyn_talven aikana Kaikkien II harjoituselokuvien on oltava valmiit kolmannen opiskeluvuoden kevätlukukauden loppuun mennessä, jolloin opiskelijat valmistuvat taiteen kandidaateiksi (BA). Kuvauspäivät Harjoituselokuvien kuvauspäivien maksimimäärät ovat: I fiktio: 3 kuvauspäivää II fiktio: 6 kuvauspäivää I dokumentti: 5 kuvauspäivää II dokumentti: 10 kuvauspäivää Prosessien päämäärätietoinen, kokonaisuutta palveleva aikatauluttaminen on keskeinen osa ammattilaisuutta, ja sen hallinta heijastuu aina sisältöön, muotoon, toteutukseen ja lopputulokseen. Oppilastuotannot aikataulutetaan alusta loppuun yksityiskohtaisesti, jolloin yksi merkittävä osa kansainvälisiin työtapoihin ja ammattilaisuuteen valmentavaa oppimista on kyetä suhteuttamaan tekeminen ja tavoitteet käytettävissä olevaan aikaan sekä materiaali- ja fasiliteettimääriin. Opiskelijatuottaja vastaa aikataulun suunnittelusta ja toteuttamisesta, sekä eri vaiheiden palavareiden ja tilaisuuksien kokoonkutsumisesta suunnitteluprosessin alusta harjoituselokuvan ensi-iltaan asti. Jokaisen elokuvan käsikirjoitusversiot, ennakkovalmistelut, kuvausjaksot, kuvaleikkaus, äänileikkaus, loppumixaus, masterointi, loppukritiikki ja ensi-ilta merkitään myös lukujärjestykseen. Käsikirjoituksesta aikataulutetaan selkeästi ensimmäinen versio, työstövaihe versioineen ja ehdoton deadline hyväksyttävälle kuvausversiolle. Lähtökohtana tuotantojen aikataulusuunnitelmia rakennettaessa voidaan pitää kuvausjaksoja: Lopputyö budjettilähtöinen valmiiden harjoituselokuvien kestot Maximipituudet: I fiktio: 7 minuuttia II fiktio: 12 minuuttia I dokumentti: 12 minuuttia II dokumentti: 20 minuuttia Lopputyö: sisällöllisesti, laadullisesti ja määrälliset lopputyökriteerit täyttävä. Budjetti Jokaisella tietyn opintotason harjoituselokuvalla on yhtenevä, kansainväliseen normistoon vertautuva budjettikatto: I fiktioharjoituselokuva: 7.000 euroa I dokumenttiharjoituselokuva: 6.000 euroa II fiktioharjoituselokuva: 10.000 euroa II dokumenttiharjoituselokuva: 7.000 euroa III eli lopputyö: 30.000 euroa + bonukset lopputyöopiskelijoiden määrästä riippuen I fiktiot: 2. vuosikurssin syyslukukaudella II fiktiot: 3. vuosikurssin syyslukukaudella 140 141

Budjettikatot ovat sitovia. Summat pitävät sisällään ELO:lle tulevat käteiskustannukset. ELO:n fasiliteetit ja oma kalusto lasketaan em. summien päälle. Ensisijaisena lähtökohtana I -harjoituselokuvilla on, että ne esitetään koulun tms. sisäisissä näytöksissä, mutta että hankitut tai hankkimatta jääneet oikeudet eivät ole esteenä mahdolliselle kotimaiselle TV-esitykselle ja festivaaliesityksille. II harjoituselokuvia pitää voida esittää ja myydä vapaasti. Kuvausmateriaalien määrä Ensimmäinen harjoituselokuva kuvataan 16 mm filmille, toinen harjoituselokuva kuvataan video/ DV:lle. Kuvasuhteena käytetään 16:9. Käytettävissä olevat kuvausmateriaalimäärät vastaavat elokuvakoulujen kansainvälistä normistoa. Ylimitoitettu kuvauskerroin johtaa leikkausajan väärään painopisteeseen, myös toteutus johtaa helposti keskittymättömään jälkeen. Kamera ei ajattele käydessään, opiskelijoiden on opittava se tekemään. I harjoitusfiktio-materiaalia 4 x 122 metriä, so. 42 minuuttia I harjoitusdokumentti-materiaalia 10 x 122 metriä, so. 105 minuuttia II harjoitusfiktio-materiaalia 150 minuuttia II harjoitusdokumentti materiaalia 240 min. Kuvatut nauhat palautetaan ELO:lle harjoituselokuvan valmistuttua. Kuvauskerroin on ensimmäisessä fiktiossa kuusinkertainen, dokumentissa yhdeksänkertainen suhteessa harjoituselokuvan maximipituuteen. Toisessa harjoituselokuvassa kuvauskertoimet ovat on 12-kertaisia suhteessa maximipituuteen. Käsikirjoitus Sekä fiktion että dokumentin käsikirjoituksen täytyy ottaa huomioon budjetin ja käytettävissä olevan kuvausajan realiteetit. Maximiliuskamäärät käsikirjoitusformaatissa fiktioissa: I fiktio: 4 sivua II fiktio: 8 sivua Ensimmäisen ja kuvausversion dead line:t merkitään lukujärjestykseen. Käsikirjoituksen eri versiot aikataulutetaan siten, että kuvausversio on valmis viimeistään kolme opiskelukuukautta ennen kuvausten alkamista. Kesälomakuukausia ei lasketa mukaan minkään harjoituselokuvan osa-alueen valmistelun aikataulurajaan. Palaute käsikirjoituksista keskitetään opettajien taholta. Käsikirjoituksen keskeisistä versioista opettajakunnasta käsikirjoitus-, ohjaus- ja tuotantolinja sekä osaston johto pitävät oman sisäisen palaverin, jonka keskeiset näkökulmat käsikirjoituksen opettajat käyvät läpi oppilaiden kanssa käsikirjoitusvaiheessa. Opiskelijatuottaja varaa työryhmälleeen avoimen pitchaus-ajan yhteisesti koko opettajakunnalle. Jokainen suuntautumisvaihtoehto toki kommentoi projektia toki oman aineensa alueelta. Ennakkovalmistelu Ennen kuvauksia aikataulutetaan syys- ja kevätlukukausien puitteissa myös: - budjetin dead line (2 opiskelukuukautta ennen kuvauksia) - kokonaistuotantosuunnitelman dead line (sis. post prod., 1 op.kk. ennen kuvauksia) - lopullisen kuvaussuunnitelman dead line ( 2 opiskeluviikkoa ennen kuvauksia). Tuotantosuunnitelman valmistuttua - vähintään 1 kk. ennen kuvausten alkua - tuotannot esittäytyvät kaikille avoimessa tuotantoseminaarissa. Seminaarissa keskustellaan projektin kaikista osa-alueista, ja tuotannon vastuulliset esittelevät hankkeen ja vastaavat kysymyksiin/ ehdotuksiin. Pre production jaksotetaan yhteiseksi vuosikurssin jaksoksi ennen kuvauksia, ja sille varataan lukujärjestykseen selkeä oma aikansa. Ennakkovalmisteluvaiheessa pidetään myös ensimmäinen jälkituotantopalaveri, johon puretaan post production tarpeet sekä yksityiskohtainen jälkituotantoaikataulu ja -toimintasuunnitelma. Kuvaukset I harjoituselokuva kuvataan aina on location. Tuotanto käynnistyy vasta kun kaikki opiskelijat ovat allekirjoittaneet sopimuksen harjoituselokuvan valmistamisesta ja oikeuksien siirrosta ELO:n kanssa. Post Production Jälkityöstöön suhteutetaan edellä esitetyt suureet, ja leikkaus- ja äänisuunnittelujaksot ryhmitellään kuvausjaksojen perään. Työstöaikoina käytetään 8 tunnin periodeja. Jälkituotannon sisältö ja aikataulu täytyy olla selvillä kokonaistuotantosuunnitelman esittelyssä, viimeistään 1. opiskelukuukausi ennen kuvauksia. Kuvausten jälkeen järjestetään toinen jälkituotantopalaveri, ja kolmas ennen äänileikkauksen alkua. Opiskelijatuottaja vastaa myös jälkituotannosta, palavereista ja väliraporteista. Kuvaleikkaus I fiktio: 15 päivää, kerroin suhteessa kuvauspäiviin 5 II fiktio: 24 päivää, kerroin suhteessa kuvauspäiviin 4 Fiktiolopputyö : kerroin suhteessa kuvauspäiviin 3 dokumentti: 25 päivää, valmista päivässä suhteessa max. kestoon 0,5 min. II dokumentti: 35 päivää, valmista päivässä suhteessa max. kestoon 0,6 min Dokumenttilopputyö: esim. 30 minuuttia, 45 päivää, valmista suhteessa kestoon 0,7 min Kuvaleikkausjaksoon järjestetään avoin välikatselu opettajille, ja ns. lopullinen katselu kaikille vähintään viisi päivää ennen AVID-ajan loppumista. Äänen jälkityöt Äänen jälkityöstön aikatauluun erotellaan äänileikkaus ja loppumixaus omiksi jaksoikseen. Samoin kuin kuvaleikkaus, äänityöstön päiväblokki on 8 tuntia, ja viikko tarkoittaa viittä työpäivää. Äänileikkaus alkaa kuvaleikkausperiodin jälkeen, eli kuvaleikkauksen dead line:t ovat sitovia. Dokumentin ja fiktion työmäärät voivat olla lähtökohtaisesti samat, vaikka työmäärien painopisteet saattavat olla toisaalla. I elokuva: äänileikkaus 13 päivää, loppumixaus 2 pv II elokuva: äänileikkaus 22 päivää, loppumixaus 3 pv Lopputyö: kerroin suhteessa kuvauspäiviin 3 (eli jos 10 kuvauspäivää, äänen post 30 päivää) Lopuksi Harjoituselokuvan esityskopion tekoprosessi aikataulutetaan heti loppumixausperiodin jälkeen. Esitysformaatti on Digi-Beta. Myös elokuvan ensi-ilta päätetään suunnitteluvaiheessa. Ensi-iltateatteri on Sampo-sali. Opettajakokous voi harkita filmiesityskopion valmistamista harjoituselokuvasta, mikäli harjoituselokuva saa kutsun elokuvafestivaalille, jossa filmi on ainoa edellytetty esitysformaatti, tai muusta perustellusta syystä. Elokuvan valmistumispäivämäärä on merkitty jo ennakkosuunnitteluvaiheessa aikatauluun. Elokuvan kritiikkiin mennessä oppilaiden on toimitettava myös kirjalliset palautteet. Lukujärjestykseen merkitään yhteinen loppukritiikkipäivä, jossa valmistuneet elokuvat katsotaan ja ne saavat yleisen ja erityisen palautekritiikin opettajien ja alan ammattilaisten toimesta. Loppukritiikissä käydään läpi myös toteutuneet kustannukset, sekä toteutuneet tuotantoblokit; paljonko käsikirjoitusaikaa, kuvausaikaa, jälkityöstöä jne. käytettiin, ja mitä saatiin aikaan. Tarkoitus on analysoida, miksi jokin osa-alue oli tiukka, jos näin oli. Lisäksi oppilastuottajalla on dead line harjoituselokuvan talouden loppuselvitykselle. Nämä oppilastuotantojen puitteet ja periaatteet käydään läpi ensimmäisen vuosikurssin aikana perusteellisesti ja perustellusti, ja oppilaat on niihin sitoutettava. Tämä on keskeinen osa ammattimaista lähestymistä elokuvan onnistuneeseen toteuttamiseen. Työnjaoista Jokaisen harjoituselokuvan vastuullinen tuottaja on tuottajaopiskelija, joka laatii kustannusarvion lisäksi yksityiskohtaisen kokonaisaikataulun projektin suunnitteluvaiheessa. Opiskelijatuottajan toimenkuvassa korostetaan kokonaisvastuuta, sisällöllisesti ja toteutuksellisesti. Opiskelijatuottaja raportoi kirjallisesti harjoituselokuvan jokaisen työstövaiheen etenemisen ja valmistumisen ELO tuottajalle. Jokaisella projektilla on oppilastuottajan lisäksi tuotantopäällikkö, fiktioissa tuotantolinjalainen. Dokumenteissa tuotantopäällikkö voi olla dokumenttilinjalainen. I- ja II harjoituselokuviin ei palkata ulkopuolisia tehtäviin, jotka opiskelijat voivat hoitaa. Harjoitustyöelokuvat ovat tärkeä osa opiskelua sekä vastuullisten että toteuttavien työryhmä-nimikkeiden osalta. Koulutuksen aikana opiskelija on velvollinen osallistumaan kolmen I-harjoituselokuvan ja kolmen II-harjoituselokuvan (fiktion ja/tai dokumentin) tuotantoihin, siis yhteensä kuuden harjoituselokuvan tuotantoon opintojen BA-vaiheessa. Tuotantoihin osallistu- 142 143

misella tarkoitetaan sekä oman suuntautumisvaihtoehdon mukaista taiteellisesti vastuullista toimenkuvaa että työryhmässä toteuttavassa asemassa toimimista. Vastuulliseen tehtävään pääsy etenevästi I-, II- ja lopputyöelokuvassa edellyttää hyväksyttyä suoritusta edellisen vaiheen elokuvasta sekä vastuullisen että toteuttavan työskentelyn osalta. Oppilastuottaja on velvollinen raportoimaan työvaiheiden kulminaatiopisteissä ELO:n tuottajalle projektin etenemisestä. Mikäli projektin suunnitelmiin tulee muutoksia, opiskelijatuottaja esittelee ja pyrkii hyväksyttämään ne ELO:n tuottajalla. Kaikki muutokset kulkevat - vain ja ainoastaan - ELO:n tuottajan kautta, koskivat ne sitten budjettia tai fasiliteettiperiodeja. Opintoviikot Opintoviikkojen kirjaamisen edellytyksenä on että opiskelija on ollut I- ja II harjoituselokuvissa oman oppiaineensa sekä päävastuullisena taiteellisessa roolissa että mukana toteuttavassa assistenttityössä koko harjoituselokuvan ajan. Jokaisesta osallistumisesta oppilaselokuvantuotantoon on kirjoitettava raportti harjoitustyöprosessista hyväksyttävästi aikataulussaan. I-harjoituselokuva 10 ov II-harjoituselokuva 15 ov Lopputyö 20 ov+ lisäksi maksimi 20 ov. ammattiin eri koistavat opinnot ja kirjalliset osuudet Lopputöistä ELOn tuotannot Lopputöiksi hyväksytään harjoituselokuvat, joissa vähintään kolme ELO:n opiskelijaa suorittaa lopputyönsä. Jokaisessa lopputyössä on oltava tuottaja. Lopputyötuotanto käynnistyy vasta kun jokainen valmistuva opiskelija on laatinut ja hyväksyttänyt lopputyön kirjallisen osuuden suunnitelman. 100-prosenttisesti Elokuvataiteen ja lavastustaiteen osaston rahoittamien ja tuottamien lopputöiden perusrahaksi korvamerkitään 30.000 euroa. Raha on tuotanto-opiskelijan takana. Hän kokoaa työryhmän lopputyölle. Jokaista lopputyöntekijää kohden budjetti kasvaa 5.000 eurolla. Näin lopputyön käteisbudjetti ELO:n osalta on enimmillään (tuottaja + käsikirjoittaja, ohjaaja, kuvaaja, lavastaja, leikkaaja, äänisuunnittelija) 50.000 euroa ja vähimmillään 30.000 euroa. Rahoitus riittää noin 20 minuutin elokuvaksi, joka on myös kansainvälisesti ottaen normaali elokuvakoulun lopputyön kesto. Mahdolliset oppilastuottajan hankkimat sponsorointitulot kasvattavat budjettia. Jos Yleisradio lähtee osatuottajaksi lopputyöhön, budjetti kasvaa ja on ELO:n osuuden lisäksi kyseisen tuotannon käytössä. Neuvottelut tapauskohtaisesta osatuotannosta/ennakkoostosta käydään ELO:n tuottajan ja televisioyhtiö- tuottajan / ennakko-ostajan kesken. Osastolla on kaikki oikeudet tuottamiinsa lopputöihin ELO:n ja opiskelijan välisten sopimusten mukaisesti. Väitöskirjan taiteellinen osuus tuotetaan yleensä yhdessä ulkopuolisen tuotantoyhtiön ja ulkopuolisten rahoittajien kanssa. Tutkimussuunnitelmaan on liitettävä hyväksyttävä tuotanto- ja rahoitussuunnitelma. Ulkopuolinen lopputyötuotanto Tuotannot ovat usein yhden ihmisen lopputöitä. Elokuvan vastaava tuotantoyhtiö toimii työehtosopimusten mukaan suorassa suhteessa opiskelijaan, jolloin opiskelijalle (opiskelijoille) maksetaan kunkin sopimuksen mukaista palkkaa. Opiskelijan on sovittava osaston kanssa työn hyväksymisestä lopputyöksi etukäteen. Lopputyöstä on oltava osaston hyväksymä suunnitelma. Myös yhteistuotannon muista ehdoista pitää sopia etukäteen. Elokuvalla on oltava hyväksyttävä, toteuttamiskelpoinen ja realistinen kokonaisrahoitus- ja tuotantosuunnitelma ennen ELO:n lopullista sitoutumista projektiin sopimuksellisesti. ELO panostaa tällaisiin tuotantoihin 5.000 euroa / opiskelija. Summa subventoidaan laitevuokrista siten, että kulut saavat olla 70 % todellisista vuokrakuluista. ELO:n rahoitusosuudella voi sen lisäksi kattaa vain kuvaustekniseen kalustoon, post-production fasiliteetteihin, filmi- tai kuva- ja ääninauhamateriaaliin, elokuvalaboratorioon, lavastukseen ja toimistokuluihin liittyvää maksuja ja laskuja. ELO:n rahoitusosuutta ei esimerkiksi voi käyttää palkkojen tai palkkioiden maksuun. Ulkopuolisen tuotantoyhtiön mahdollisuudesta hyödyntää koulun neuvottelemia alennuksia alan toimijoiden ja palvelujen tarjoajien kanssa, sovitaan tapauskohtaisesti. ELO voi sille tulevasta työmäärästä projektissa (esim kehittely, sopimukset, neuvottelut, laskutus, tilinpito ym.) riippuen hinnoitella työntekijöidensä työpanoksen esimerkiksi 5-10 % yleiskulujen rahoitusosuudeksi ELO:n kokonaissijoituksesta kyseiseen lopputyöhön. Mediakeskus Lume neuvottelee vastaavan tuotantoyhtiön kanssa itsenäisesti tiloistaan ja fasiliteeteistaan, samoin ELO omistaan. ELO tiedottaa Mediakeskus Lumeelle päätöksistään, Mediakeskus Lume informoi ELO: a päätöksistään ja sopimuksistaan. Lopputeksteissä pitää näkyä, että kyseessä on lopputyö: esim. ÅÅÅOOO on xxx:n tuotannon, yy:n ohjauksen ja zz:n kuvauksen lopputyö Taideteollisen korkeakoulun Elokuvataiteen ja Lavastustaiteen Osastolle. TAIK/ELO sekä Mediakeskus LUME logot näkyvät elokuvan lopussa myös sopimusten mukaisesti. ELO saa oikeuden esittää elokuvaa omissa tilaisuuksissaan, festivaaleilla tai laajemmin sopimuksen mukaisesti. Tarvittaessa ELO voi määrätä opiskelijan jonkin aiemman teoksen tai koulun ulkopuolella tehdyn ammattituotannon opiskelijan lopputyöksi, jos se on laadultaan riittävä. Väitöskirjan taiteellinen osuus / Ulkopuolinen tuotanto ELO:lle tehtävän tohtorin väitöskirjan taiteellisen osuuden ollessa elokuvatuotanto, ELO:n rahoitusosuus väitöskirjan taiteellisen osuuden suorittavalle tohtoriopiskelijalle on 10.000 euroa. Muihin mahdollista lopputyötä samassa projektissa tekeviin sovelletaan edellä mainittua 5.000 euroa / lopputyöntekijä -periaatetta. Yleistä BA-opintojen aikana on syytä pidättäytyä suurista harjoitustilauselokuvista, ja kohdentaa ne MA-opiskelijoille. Järjestelmän toimivuuden kannalta on tärkeää että opiskelupaikkoja täytettäessä elokuvataiteen koulutusohjelmaan opiskelijoita valitaan yhteneviä määriä, esim. kolme per `triangeli -linja. Tuotantojen työryhmien sisäistä toimivuutta - ohjaaja-kuvaaja-tuottaja-leikkaaja-jne - on tuettava voimakkaammin opettajakunnan taholta. Elokuvanteossa rajallisten resurssien lisäksi keskeistä on tiimityön hallinta. Oppilastuotanto-ohjeistuksen käytäntöjen toteutuminen palvelee myös linjakohtaisten opetus-suunnitelmien porrastamista ja aikatauluttamista lukujärjestykseen, ja auttaa kurssisisältöjen lomittamissa sekä linjojen sisällä että yhteisissä oppiaineissa. Tämän ja yleisen työskentelyn edistämiseksi pidetään säännölliset opettajakokoukset kerran kuukaudessa. Näissä kokouksissa käsitellään myös harjoituselokuvien toteutumista. Mikäli oppilastuotanto ei valmistu tämän säännöstön puitteissa, opettajankokous voi todeta tuotannon keskeytyneeksi, ja erikseen päättää opintoviikkojen hyväksymisestä tai hylkäämisestä. Valmistumaton tai keskeneräiseksi jäänyt oppilastyö voi olla osa oppimisprosessia, jonka tarkoitus on valmistaa opiskelijoita kohtamaan elokuvan tekemisen yleismaailmallisia ammattikäytäntöjä. Tiivistelmä I Fiktio, maksimit: - maximikesto 7 minuuttia - käsikirjoitus 4 sivua - budjetti 7.000 euroa - materiaalia 4 x 122 m, 42 minuuttia - 3 kuvauspäivää - kuvaleikkaus 15 päivää - äänileikkaus 13 päivää, loppumixaus 2 päivää I Dokumentti - maximikesto 12 minuuttia - budjetti 6.000 euroa - materiaalia 10 x 122 m, 105 minuuttia - 5 kuvauspäivää - kuvaleikkaus 25 päivää - äänileikkaus 13 päivää, loppumixaus 2 päivää II Fiktio - maximikesto 12 minuuttia - käsikirjoitus 8 sivua - budjetti 10.000 euroa - materiaalia 150 minuuttia - 6 kuvauspäivää - kuvaleikkaus 24 päivää - äänileikkaus 22 päivää, loppumixaus 3 päivää II Dokumentti - maximikesto 20 minuuttia - budjetti 7.000 euroa - 240 minuuttia - 10 kuvauspäivää - kuvaleikkaus 35 päivää - äänileikkaus 22 päivää, loppumixaus 3 päivää 144 145

Lopputyö - budjetti 30.000 50.000 euroa, kun lopputyö on ELO:n tuottama - fiktion kuvan ja äänen post, kerroin 3 suhteessa kuvauspäivien määrään - kuvaleikkaus dokumentissa suhdelukuna 0,7 min. valmista per päivä - tuotantosuunnitelma budjettilähtöinen Taiteen kandidaatin tutkinnon portfolio (2 OV) Portfolio on opiskelijan arvio oman oppimisensa etenemisestä tekemiensä projektien sekä saamansa opetuksen puitteissa tai pienimuotoinen tutkielma/työpaperi jossa opiskelija käsittelee jotakin kannaltaan olennaista ja hedelmällistä problematiikkaa. Jälkimmäinen vaihtoehto on osoittautunut siinä mielessä erinomaiseksi, että se valmistaa opiskelijaa kohti maisteritutkinnon lopputyön teoreettista osuutta. Perinteinen portfolio, arvio omasta oppimisesta, puolustaa paikkaansa sillä, että se pelkän tiedollisen aineksen sijasta tuo myös kokemuksellista tietoa oppimisesta ja opiskelusta. Riippuu opiskelijan tahdosta, motiiveista ja tavoitteista, tilanteesta, kumpi vaihtoehto hänen kannaltaan on parempi. Portfolion laajuus: min. 12 sivua, max. 22 s. Lähteiden käyttö: Lähdeluettelo, alaviiteapparaatin käyttö suositeltavaa probleema-keskeisissä papereissa. Tyylilaji: Esseen ja tieteellisen tutkielman välimaasto. Portfolio ei ole päiväkirja, se on tarkoitettu muiden yhteisön jäsenten luettavaksi, tietoa, kokemuksia,ajatuksia inspiroivaksi ja generoivaksi. Portfolio saattaa olla pienimuotoinen tieteellinen tutkielma, josta kuitenkin välittyy henkilökohtainen kokemus, kartoitus siitä, mihin pitäisi enemmän perehtyä, missä on opiskelijan tulevaisuus tekijänä, taiteilijana, kenties tutkijana. Lavastustaiteen koulutusohjelma TaK ja TaM Koulutus Tavoitteena on vastata teatteri-, elokuva- ja tv-lavastuksen sekä esittävän taiteen pukusuunnittelun koulutuksesta, tutkimuksesta ja siihen liittyvästä taiteellisesta toiminnasta sekä alan yleisestä kehittämisestä. Koulutusohjelma tuottaa yhteisiä opinto- ja tutkimusprojekteja sekä produktioita muiden TaiKin yksiköiden ja taidealojen oppilaitosten kanssa. Käytännön harjoittelu ja työskentely tapahtuu myös ammattiteattereissa sekä elokuva- ja tv-tuotannoissa. Kansainvälistä yhteistyötä toteutetaan korkeakoulun sopimien pohjoismaisten ja Euroopan yhteisön vaihto-ohjelmien mukaisesti. Ammattikuvat Lavastaja on taiteellinen suunnittelija, joka vastaa teatteriesityksen, elokuvan tai tv-ohjelman visuaalisesta, tilallisesta ja toiminnallisesta kokonaisuudesta yhdessä ohjaajan ja muun taiteellisen työryhmän kanssa. Pukusuunnittelija on esiintyjän ulkoisen hahmon asiantuntija. Suuntautumisvaihtoehdot Elokuva- ja tv-lavastuksen suuntautumisvaihtoehto (120 ov) TaK, yhteistyössä elokuvataiteen koulutusohjelman kanssa, ks. elokuvataide Teatterilavastuksen suuntautumisvaihtoehto (120 ov) TaK Esittävän taiteen pukusuunnittelun suuntautumisvaihtoehto (120 ov) TaK, yhteistyössä vaatetussuunnittelun ja pukutaiteen koulutusohjelman kanssa Lavastustaiteen koulutusohjelma (60 ov) TaM Yleistä opinnoista ja opiskelusta Kolme ensimmäistä opiskeluvuotta (TaK/ 120 ov) koostuvat taide-, kieli-, teoria- ja aineopinnoista. Tavoitteena on antaa perustiedot ja taidot lavastamisesta ja/tai pukusuunnittelusta teatteriin, elokuvaan ja televisioon sekä valmiudet siirtyä maisterin opintoihin. Opiskelija koostaa opiskeluajan töistään portfolion (työnäytekansion), joka arvostellaan osana taiteen kandidaatin tutkintoa. Taiteen maisterin (TaM/ 60 ov) opiskelu on itsenäistä ohjattua työskentelyä oman opintosuunnitelman mukaan. Tämä laaditaan yhteistyössä osastonjohtajan, professorin tai heidän osoittamansa henkilön kanssa. Opiskelu järjestetään pääasiallisesti periodeina. Opiskelijapalautekäytännöt Opinto-ohjausta antavat koulutusohjelman opettajat sekä amanuenssi. Heille opiskelija voi myös antaa palautetta opetuksesta kullakin kurssilla sovitun käytännön mukaisesti. Teatterilavastuksen suuntautumisvaihtoehdon opintojen tavoitteena on kehittää opiskelijan taiteellisia, ilmaisullisia ja teknisiä valmiuksia siten, että hän kykenee luomaan tekstin tai vastaavan lähtökohdan pohjalta tilaratkaisun esitykseen yhdessä ohjaajan ja muun taiteellisen työryhmän kanssa. Teatterilavastaminen on visuaalisten, kerronnallisten ja toiminnallisten ratkaisujen tekemistä suhteessa esityksen muihin osatekijöihin. Se on ensisijaisesti tarinan, tilan, materiaalien, muotojen, värien ja valojen kanssa työskentelyä. Ammatissa tarvitaan luovaa ongelmanratkaisukykyä, hyvää havainnointi- ja ideointikykyä, kykyä tilan kolmiulotteiseen hahmottamiseen ja suunnitteluun sekä kykyä dramaturgiseen ajatteluun, sosiaalisia valmiuksia ja ryhmätyötaitoa. Käytännössä suunnittelutyötä tehdään taustatutkimuksen, luonnosten, pienoismallien, työpiirustuksien ja materiaalikokeilujen avulla sekä tietokoneavusteisesti. Työskentely edellyttää teatteri- ja kulttuurihistorian, teatteri-tekniikan perusteiden, toteutuksessa käytettyjen materiaalien ja menetelmien sekä tuotanto-prosessien tuntemusta. Teatterilavastajan tehtäviin kuuluu suunnittelutyön lisäksi valvoa ratkaisujen toteuttamista työpajoilla ja näyttämöllä. Erityinen painopiste on yhteisopinnoilla Teatterikorkeakoulun opiskelijoiden kanssa. 146 147

TUTKINTOVAATIMUKSET Elokuva- JA TV-lavastuksen suuntautumissvaihtoehto Kts. Elokuvataiteen opinnot Teatterilavastuksen suuntautumisvaihtoehto PERUSOPINNOT Taideopinnot Elävän mallin piirustus I (4 ov) Piirustus ja maalaus I (4 ov) Kuvanveisto I (4 ov) Värin perusteet (2 ov) Vapaasti valittavat taideaineet (4 ov) Teoriaopinnot Taidehistoria I-II (3+3 ov) Teatterihistoria (4 ov) Elokuvahistoria (2 ov) Skenografian historia I-II (1+1 ov) Tyyli- ja kulttuurihistoria (2 ov) Kieliopinnot Äidinkieli (2 ov) Toinen kotimainen kieli (2 ov) Vieras kieli (4 ov) Aineopinnot, 1. vuosikurssi, pakolliset ATK:n perusteet (1 ov) Havainnointi ja idean kehittely (2 ov) Dramaturgia (4 ov) Sana-mielikuva-kuva (1 ov) Teatterimatka (1 ov) Henkilön tarinat I (1 ov) Valokuvauksen perusteet (1 ov) Kuvankäsittely (2 ov) Pienoismallitekniikka (2 ov) Materiaalioppi (2 ov) Johdatus elokuvalavastukseen (1 ov) Puu- ja metallityö (1 ov) Orientaatiokurssi (1 ov) Tilan hahmottamisen perusteet (1 ov) Tekstistä tilaksi (3 ov) Valosuunnittelun perusteet (2 ov) Aineopinnot, 2. vuosikurssi, pakolliset Ammattipiirustus tietokoneella CAD I (2 ov) Lavastemaalaus ja plastiikka (3 ov) Digitaalinen mallinnus I (2 ov) Teatteri- ja näyttämötekniikka (1 ov) Taiteellinen ennakkosuunnittelu (4 ov) Assisteeraus ja työharjoittelu (4 ov) Taitto-ohjeman perusteet (1 ov) Rakennesuunnittelu ja budjetointi (1 ov) Klassikot-produktio (6 ov) BA-seminaari I (1 ov) Aineopinnot, 3. vuosikurssi, pakolliset Ammattipiirustus tietokoneella CAD II (2 ov) BA-seminaari II (1 ov) Portfolio (1 ov) Produktio (10 ov) Teoriaopinnot, valinnaiset Skenografian historia III (1 ov) Aineopinnot, valinnaiset Valosuunnittelu (2 ov) Tila luo dramaturgiaa (2 ov) Musiikin dramaturgia (1 ov) Sanaton teatteri (2 ov) Luonnostelutekniikat (2 ov) Tanssin valo ja ääni (6 ov) Esitys ja teknologia (6 ov) Digitaalinen mallinnus II (2 ov) Digitaalinen mallinnus III (2 ov) Henkilön tarinat II (2 ov) Äänisuunnittelun työpaja (1 ov) Fondimaalaus (2 ov) Projisointi (2 ov) Esitysanalyysi (2 ov) SIVUAINEOPINNOT Opintojen täydentäminen muilta erikoisalueilta. Sivuainevalinnoista sovitaan aina omaopettajan kanssa. Pukusuunnittelija vastaa osaltaan näyttämöproduktion, elokuvan tai tv-ohjelman visuaalisesta kokonaistulkinnasta yhdessä ohjaajan ja muun taiteellisen henkilöstön kanssa. Pukusuunnittelijan työ on henkilöhahmojen, tarinan, toiminnan, materiaalien, muotojen, värien ja valojen kanssa työskentelyä. Ammatissa tarvitaan hyvää havainnointi- ja ideointikykyä, luovaa muoto- ja materiaalitajua sekä kykyä dramaturgiseen ajatteluun. Suunnittelutyötä tehdään taustatutkimuksen, pukuluonnosten, työpiirrosten ja materiaalikokeilujen avulla. Työskentely edellyttää vaatteen valmistukseen liittyvien teknisten taitojen ja materiaalien työstämismenetelmien tuntemusta, perehtyneisyyttä eri aikakausien puku- ja taidehistoriaan. Työssä tarvitaan teatteri-, elokuva ja televisiotekniikan perusteiden sekä tuotantoprosessien tuntemusta. Pukusuunnittelijan tehtäviin kuuluu suunnittelutyön lisäksi valvoa pukujen toteuttamista ompelimossa, näyttämöllä ja studiossa. Ammatilliset opinnot muodostuvat esittävän taiteen pukusuunnittelun, vaatesuunnittelun ja pukutaiteen sekä lavastustaiteen opinnoista. PERUSOPINNOT Taideopinnot Elävän mallin piirustus I (4 ov) Piirustus ja maalaus I (4 ov) Kuvanveisto I (4 ov) Värin perusteet (2 0v) Vapaasti valittavat taideaineet (4 ov) Teoriaopinnot Taidehistoria I-II (3+3 ov) Teatterihistoria (4 ov) Skenografian historia I-II (1+1 ov) Tyyli- ja kulttuurihistoria (2 ov) Vaatetuksen historia I (1 ov) Kieliopinnot Äidinkieli (2 ov) Toinen kotimainen (2 ov) Vieras kieli (4 ov) Aineopinnot, 1 vuosikurssi, pakolliset ATK:n perusteet (1 ov) Havainnointi ja idean kehittely (2 ov) Dramaturgia (4 ov) Sana-mielikuva-kuva (1 ov) Teatterimatka (1 ov) Henkilön tarinat I (1 ov) Esittävän taiteen pukusuunnittelun perusteet (2 ov) Kaavatekniikka I (4 ov) Vaatesuunnittelun perusteet (6 ov) Esitystekniikan perusteet (1 ov) Aineopinnot, 2. vuosikurssi, pakolliset BA-seminaari I (1 ov) Teatteri- ja näyttämötekniikka (1 ov) Taiteellinen ennakkosuunnittelu (4 ov) Elokuva- ja tv-pukusuunnittelu (3 ov) Karaktäärin hahmottamisen perusteet (2 ov) Ammattikäytännöt (1 ov) Henkilön tarinat II (2 ov) CAD I (2 ov) Assisteeraus ja/tai työharjoittelu (4-6 ov) Aineopinnot, 3. vuosikurssi, pakolliset Näyttämöpukusuunnittelu (3 ov) Maskeeraus ja kampaus (1 ov) Värjäys- ja patinointitekniikat (3 ov) Epookkipukukaavoitus (2 ov) Produktio (6-10 ov) Teoriaopinnot, valinnaiset Vaatetuksen historia II (1 ov) Elokuvan historia (2 ov) Aineopinnot, valinnaiset Valosuunnittelu (2 ov) Tila luo dramaturgiaa (2 ov) Musiikin dramaturgia (1 ov) Sanaton teatteri (2 ov) Luonnostelutekniikat (2 ov) Miestenvaatesuunnittelu (3 ov) Vaatetusmateriaalit I (1 ov) Yhteistyönä suunnittelu (3-6 ov) CAD II-III (2+2 ov) Muotikuvitus (1 ov) Kaavatekniikka II (5 ov) Epookkielokuva (2 ov) Materiaalioppi (2 ov) Valokuvauksen perusteet (1 ov) Tanssin valo ja ääni (6 ov) Klassikot-produktio (6 ov) Kohtausharjoitus (4 ov) Art Direction (2 ov) Miljöödramaturgia (2 ov) SIVUAINEOPINNOT Opintojen täydentäminen muilta erikoisalueilta. Sivuainevalinnoista sovitaan aina omaopettajan kanssa. 148 149

Esittävän taiteen pukusuunnittelun suuntautumisvaihtoehto Pukusuunnittelija vastaa osaltaan näyttämöproduktion, elokuvan tai tv-ohjelman visuaalisesta kokonaistulkinnasta yhdessä ohjaajan ja muun taiteellisen henkilöstön kanssa. Pukusuunnittelijan työ on henkilöhahmojen, tarinan, toiminnan, materiaalien, muotojen, värien ja valojen kanssa työskentelyä. Ammatissa tarvitaan hyvää havainnointi- ja ideointikykyä, luovaa muoto- ja materiaalitajua sekä kykyä dramaturgiseen ajatteluun. Suunnittelutyötä tehdään taustatutkimuksen, pukuluonnosten, työpiirrosten ja materiaalikokeilujen avulla. Työskentely edellyttää vaatteen valmistukseen liittyvien teknisten taitojen ja materiaalien työstämismenetelmien tuntemusta, perehtyneisyyttä eri aikakausien puku- ja taidehistoriaan. Työssä tarvitaan teatteri-, elokuva ja televisiotekniikan perusteiden sekä tuotantoprosessien tuntemusta. Pukusuunnittelijan tehtäviin kuuluu suunnittelutyön lisäksi valvoa pukujen toteuttamista ompelimossa, näyttämöllä ja studiossa. Ammatilliset opinnot muodostuvat esittävän taiteen pukusuunnittelun, vaatesuunnittelun ja pukutaiteen sekä lavastustaiteen opinnoista. Perusopinnot Taideopinnot Elävän mallin piirustus I (4 ov) Piirustus ja maalaus I (4 ov) Kuvanveisto I (4 ov) Värin perusteet (2 0v) Vapaasti valittavat taideaineet (4 ov) Teoriaopinnot Taidehistoria I-II (3+3 ov) Teatterihistoria (4 ov) Skenografian historia I-II (1+1 ov) Tyyli- ja kulttuurihistoria (2 ov) Vaatetuksen historia I (1 ov) Kieliopinnot Äidinkieli (2 ov) Toinen kotimainen (2 ov) Vieras kieli (4 ov) Aineopinnot, 1 vuosikurssi, pakolliset ATK:n perusteet (1 ov) Havainnointi ja idean kehittely (2 ov) Dramaturgia (4 ov) Sana-mielikuva-kuva (1 ov) Teatterimatka (1 ov) Henkilön tarinat I (1 ov) Esittävän taiteen pukusuunnittelun perusteet (2 ov) Kaavatekniikka I (4 ov) Vaatesuunnittelun perusteet (6 ov) Esitystekniikan perusteet (1 ov) Aineopinnot, 2. vuosikurssi, pakolliset BA-seminaari I (1 ov) Teatteri- ja näyttämötekniikka (1 ov) Taiteellinen ennakkosuunnittelu (4 ov) Elokuva- ja tv-pukusuunnittelu (3 ov) Karaktäärin hahmottamisen perusteet (2 ov) Ammattikäytännöt (1 ov) Henkilön tarinat II (2 ov) CAD I (2 ov) Assisteeraus ja/tai työharjoittelu (4-6 ov) Aineopinnot, 3. vuosikurssi, pakolliset Näyttämöpukusuunnittelu (3 ov) Maskeeraus ja kampaus (1 ov) Värjäys- ja patinointitekniikat (3 ov) Epookkipukukaavoitus (2 ov) Produktio (6-10 ov) Teoriaopinnot, valinnaiset Vaatetuksen historia II (1 ov) Elokuvan historia (2 ov) Aineopinnot, valinnaiset Valosuunnittelu (2 ov) Tila luo dramaturgiaa (2 ov) Musiikin dramaturgia (1 ov) Sanaton teatteri (2 ov) Luonnostelutekniikat (2 ov) Miestenvaatesuunnittelu (3 ov) Vaatetusmateriaalit I (1 ov) Yhteistyönä suunnittelu (3-6 ov) CAD II-III (2+2 ov) Muotikuvitus (1 ov) Kaavatekniikka II (5 ov) Epookkielokuva (2 ov) Materiaalioppi (2 ov) Valokuvauksen perusteet (1 ov) Tanssin valo ja ääni (6 ov) Klassikot-produktio (6 ov) Kohtausharjoitus (4 ov) Art Direction (2 ov) Miljöödramaturgia (2 ov) Sivuaineopinnot Opintojen täydentäminen muilta erikoisalueilta. Sivuainevalinnoista sovitaan aina omaopettajan kanssa. 150 151

Taiteen kandidaatin tutkinto TaK 120 OV Koulutusohjelmanyhteiset opinnot Perusopinnot Teoriaopinnot Aineopinnot Taideopinnot Elävän mallin piirustus 4 ov Piirustus ja maalaus 4 ov Kuvanveisto 4 ov Värin perusteet 2 ov Vapaasti valittavat taideopinnot 4 ov Skenografian historia I-II 1+1 ov Kieliopinnot Vieras kieli 4 ov Toinen kotimainen 2 ov Äidinkieli 2 ov ATK-perusteet 1 ov Havainnointi ja idean kehittely 2 ov ELOKUVA-, TV- JA TEATTERI- LAVASTUKSEN YHTEISET OPINNOT TEATTERILAVASTUKSEN JA PUKUSUUNNITTELUN YHTEISET OPINNOT Aineopinnot, pakolliset Digitaalinen mallinnus I 2 ov Pienoismallitekniikka 2 ov Ammattipiir. tietokoneella CAD I 2 ov Kuvankäsittely 2 ov Valokuvauksen perusteet 1 ov Lavastemaalaus ja -plastiikka 3 ov Materiaalioppi 2 ov Johdatus elokuvalavastukseen 1 ov Teoriaopinnot, pakolliset Taidehistoria 3+3 ov Teatterihistoria 4 ov Tyyli- ja kulttuurihistoria 2 ov Aineopinnot, pakolliset BA-seminaari 1+ 1 ov Dramaturgia 4 ov Sana-mielikuva-kuva 1 ov Teatterimatka 1 ov Henkilön tarinat I 1 ov Teatteri- ja näyttämötekniikka 1 ov Taiteellinen ennakkosuunnittelu 4 ov Assisteeraus ja/tai työharjoittelu 4-6 ov Portfolio 1 ov Aineopinnot, valinnaiset Valosuunnittelu 2 ov Tila luo dramaturgiaa 2ov Musiikin dramaturgia 2 ov Sanaton teatteri 2 ov Luonnostelutekniikat 2 ov ELOKUVA- JA TV-LAVASTUKSEN SUUNTAUTUMISVAIHTOEHTO TEATTERILAVASTUKSEN SUUNTAUTUMISVAIHTOEHTO ESITTÄVÄN TAITEEN PUKUSUUNNITTELUN SUUNTAUTUMISVAIHTOEHTO Teoriaopinnot Teoriaopinnot, pakolliset Teoriaopinnot, pakolliset Elokuvahistoria 4-6 ov Taidehistoria 2 ov Elokuvan historia 2 ov Teoriaopinnot, valinnaiset Skenografian historia III 1 ov Vaatetuksen historia I 1 ov Teoriaopinnot, valinnaiset Vaatetuksen historia II 1 ov Elokuvan historia 2 ov Teoriaopinnot, valinnaiset Tyyli- ja kulttuurihistoria 2 ov V Aineopinnot Ammattiaineopinnot yht. 20 ov: Studiotekniikat 2 ov Puu- ja metallityö 1 ov Elokuvataiteen amm.aineopinnot 16 ov Ammattipiir. tietokoneella CAD II 1 ov Virtuaalilavastus 3 ov Location Scouting 2 ov tai Art Direction 2 ov TV-lavastus I 2 ov TV-lavastus II 6 ov Kohtausharjoitus 4 ov Harjoituselokuva I 10 ov Harjoituselokuva II 15 ov Portfolio ja kirjallinen es. 2 ov Storyboard 2 ov tai Storytelling sketch 2 ov Aineopinnot, pakolliset Puu- ja metallityö 1 ov Orientaatiokurssi 1 ov Ammattipiir. tietokoneella CAD II 2 ov Tilan hahmottamisen perusteet 1 ov Tekstistä tilaksi 3 ov Taitto-ohjelman perusteet 1 ov Valosuunnittelun perusteet 2 ov Rakennesuunnittelu ja budjetointi 1 ov Klassikot-produktio 6 ov Produktio 10 ov Aineopinnot, valinnaiset Tanssin valo ja ääni 6 ov Esitys ja teknologia 6 ov Digitaalinen mallinnus II 2 ov Digitaalinen mallinnus III 2 ov Henkilön tarinat II 2 ov Äänisuunnittelun työpaja 1 ov Fondimaalaus 3 ov Projisointi 2 ov Esitysanalyysi 2 ov Aineopinnot, pakolliset Esittävän taiteen pukusuunnittelun perusteet 2 ov Elokuva- ja tv-pukusuunnittelu 3 ov Karaktäärin hahmottamisen perust. 2 ov Ammattikäytännöt 1 ov Näyttämöpukusuunnittelu 3 ov Maskeeraus ja kampaus 1 ov Värjäys- ja patinointitekniikat 3 ov Epookkipukukaavoitus 2 ov Kaavatekniikka I 4 ov Vaatesuunnittelun perusteet 6 ov Esitystekniikan perusteet 1 ov Henkilön tarinat II 2 ov CAD 1 2 ov Produktio 6-10 ov Aineopinnot, valinnaiset Miestenvaatesuunnittelu 3 ov Vaatetusmateriaalit I 1 ov Yhteistyönä suunnittelu 3-6 ov CAD II-III 2+2 ov Muotikuvituskurssi 1 ov Kaavatekniikka II 5 ov Epookkielokuva 2 ov Materiaalioppi 2 ov Valokuvauksen perusteet 1 ov Klassikot-produktio 6 ov Tanssin valo ja ääni 6 ov Kohtausharjoitus 4 ov Art Direction 2 ov Miljöödramaturgia 2 ov 152 153

Taiteen maisterin tutkinto TaM, 60-100 OV Elokuva- ja tv-lavastuksen suuntautumisvaihtoehto Teatterilavastuksen suuntautumisvaihtoehto Syventävät opinnot, 15 ov Studiotekniikat, 2-12 ov ESC-MA, 12 ov Location Scouting tai Art Direction, 2 ov Storyboard tai Storytelling sketch, 2 ov Digitaalinen mallinnus II, 2 ov Digitekniikat, 2 ov Epookkielokuva, 2 ov Lopputyöseminaari ja tutorointi, 5 ov Lopputyö, 20 ov Työharjoittelu, 0-10 ov Valinnaiset tai sivuaineopinnot, 20 ov Syventävät opinnot, 15 ov Tanssin valo ja ääni, 6 ov Esitys ja teknologia, 6 ov Pukusuunnittelu, 3+3 ov Tutkimus, 3+3 ov Musiikkiteatteri, 3+3 ov Digitaalinen mallinnus III, 2 ov Suurtuotannot, 6 ov Lastenteatteri/erikoistekniikat, 3+3 ov Näyttelysuunnittelu, 3+3 ov Lavastusproduktiot, 0-10 ov Lopputyöseminaari ja tutorointi, 5 ov Lopputyö, 20 ov Valinnaiset tai sivuaineopinnot, 20 ov Koulutusohjelman tavoitteet Tavoitteena on opiskelijan oman taiteellisen näkemyksen ja asiantuntemuksen syventäminen. Koulutusohjelmassa annetaan myös valmiuksia ammatin vaatimaan tutkimustyöhön sekä jatko-opintoihin siirtymiseen. Maisterin opinnot suoritetaan suuntautumisvaihtoehdon opintosuunnitelman mukaisesti. Lisäksi on mahdollista työskennellä itsenäisesti produktioissa sekä opiskella valinnaisia opintoja ja sivuaineopintoja muilla TaiKin osastoilla. Osan opinnoista voi suorittaa ulkomaisissa vaihtokouluissa, JOO-sopimuskouluissa tai ammattituotannossa. Opintokokonaisuus laaditaan aina ohjaavan opettajan kanssa. Koulutusohjelman opinnot Syventävät opinnot (15 ov) Vapaasti valittavat ja/tai sivuaineopinnot (20 ov) Lopputyöseminaari ja tutorointi (5 ov) Lopputyö (20 ov) 154