SUOMALAINEN LÄÄKÄRISEURA DUODECIM SÄÄNNÖT Hyväksytty valtuuskunnan kokouksessa 16.12.2011 ja 25.5.2012 1 Nimi Yhdistyksen, jäljempänä seuran, nimi on Suomalainen Lääkäriseura Duodecim. Seuran kotipaikka on Helsinki ja toiminta-alue koko maa. 2 Tarkoitus ja toimintamuodot Suomalainen Lääkäriseura Duodecim on tieteellinen yhdistys, jonka toiminnan tarkoituksena on - lääketieteen edistäminen - sairaan- ja terveydenhoidon kehittäminen - lääkärien ammatillisen kehittymisen ja kollegiaalisuuden tukeminen - erityisesti suomenkielisen lääketieteellisen julkaisutoiminnan vaaliminen - lääketieteestä tiedottamisen edistäminen ja - kansainvälisen lääketieteellisen yhteistyön kehittäminen. Tarkoituksensa toteuttamiseksi seura tukee lääketieteellistä tutkimusta, harjoittaa koulutusja julkaisutoimintaa sekä viestintää, vaalii ja kehittää lääketieteen suomen kieltä, edistää jäsenistön yhteenkuuluvuutta sekä ylläpitää suhteita muihin lääketieteellisiin yhteisöihin. Toimintaansa varten seura voi omistaa kiinteistöjä ja irtainta omaisuutta. 3 Jäsenet Seura voi hallituksen päätöksellä hyväksyä jäsenikseen lääkäreitä ja lääketieteen opiskelijoita, jotka toiminnallaan tahtovat edistää seuran tarkoituksia. Seuran kutsutuksi jäseneksi hallitus voi hyväksyä myös seuran tarkoituksia edistävän muun henkilön, jos vähintään viisi seuran jäsentä häntä ehdottaa. Ehdotus on tehtävä kirjallisesti hallitukselle. Seuran yhdistysjäseneksi valtuuskunta voi hyväksyä rekisteröidyn yhdistyksen, jonka toiminta edistää seuran tarkoitusta. Seura voi kutsua kunniajäsenekseen henkilön, joka on edistänyt ansiokkaasti sen tarkoitusta. Päätöksen kunniajäseneksi kutsumisesta tekee valtuuskunta hallituksen perustellun esityksen pohjalta. Ehdotus tulee hyväksytyksi, jos kolme neljäsosaa annetuista äänistä kannattaa sitä. 4 Jäsenmaksu Seuralla on oikeus periä jäseniltään jäsenmaksua, jonka suuruuden valtuuskunta vuosittain määrää.
Seuran jäseniltä, jotka edellisen kalenterivuoden aikana ovat täyttäneet 68 vuotta, peritään puolet täydestä jäsenmaksusta. Kunniajäsenet ja kutsutut jäsenet ovat jäsenmaksusta vapaat. Valtuuskunta voi hyväksyä hallituksen noudatettavaksi muut perusteet vapauttaa jäsen jäsenmaksuvelvollisuudesta osaksi, kokonaan tai määräajaksi. 5 Eroaminen ja erottaminen Jäsen voi erota seurasta ilmoittamalla siitä kirjallisesti hallitukselle tai sen puheenjohtajalle. Ero tulee voimaan, kun sitä koskeva ilmoitus on merkitty hallituksen kokouksessa tiedoksi. Jos jäsen laiminlyö jäsenmaksun suorittamisen yhden vuoden ajan eräpäivästä lukien, hänet voidaan hallituksen päätöksellä katsoa eronneeksi. Jäsen voidaan erottaa seurasta, jos hän on menettelyllään seurassa tai sen ulkopuolella huomattavasti vahingoittanut seuraa tai ei enää täytä seuran säännöissä mainittuja jäsenyyden ehtoja. Erottamisesta päättää se elin, jonka päätöksellä jäsen on seuraan hyväksytty. 6 Toimivaltasuhteet Seuran ylintä päätösvaltaa käyttää henkilöjäsenten valitsema valtuuskunta. Toimeenpanevana elimenä on seuran hallitus. Toimintaansa varten seuralla on työvaliokunta, koulutusvaliokunta, viestintävaliokunta, verkostovaliokunta, ja valtuuskunnan vaalivaliokunta. Valtuuskunta tai hallitus voi lisäksi asettaa muita pysyviä valiokuntia ja tilapäisiä toimikuntia. 7 Valtuuskunta Seuran valtuuskuntaan valitaan 40 jäsentä sekä 40 varajäsentä ottaen huomioon, mitä 8 :ssä määrätään. Valtuuskunnan vaali toimitetaan joka kolmas vuosi hallituksen määräämänä ajankohtana helmikuussa. Valtuuskunnan toimikausi on kolme vuotta, ja se alkaa vaalia seuraavan huhtikuun 1. päivänä. 8 Valtuuskunnan vaali Valtuuskunta valitaan välittömällä, salaisella ja suhteellisella Yhdistyslain 29 :n 3 mom:n 2 kohtaan perustuvalla vaalilla, jossa maa on yhtenä vaalipiirinä ja jossa seuran jokaisella ennen vaalia edeltäneen kesäkuun loppua hyväksytyllä henkilöjäsenellä on yksi ääni.
Vaali suoritetaan postitse, teknistä apuvälinettä käyttäen tai edellä mainittujen yhdistelmänä. Suorittamistavasta päättää hallitus samalla, kun se määrää vaalin ajankohdan. Tarkemmat määräykset vaalista annetaan valtuuskunnan vahvistamassa äänestys- ja vaalijärjestyksessä, jossa on otettava huomioon seuraavaa: 1) Vaalissa käytetään yhden ehdokkaan listoja, jotka voivat muodostaa vaaliliittoja ja vaalirenkaita. 2) Vaalikelpoinen on seuran äänioikeutettu jäsen. 3) Ehdokkaita vaaliin voivat asettaa kaikki seuran äänioikeutetut jäsenet muodostamalla vähintään kolmejäsenisiä valitsijayhdistyksiä. 9 Valtuuskunnan kokoontuminen Valtuuskunta kokoontuu hallituksen kutsusta varsinaisiin kokouksiin huhti-toukokuussa (kevätkokous) ja marras-joulukuussa (syyskokous) sekä tarpeen mukaan ylimääräisiin kokouksiin. Ylimääräinen kokous on kutsuttava koolle, jos vähintään kymmenesosa seuran äänioikeutetuista jäsenistä tai 10 valtuuskunnan jäsentä sitä kirjallisesti hallitukselta vaatii ilmoittamansa asian käsittelyä varten. Kutsu valtuuskunnan varsinaiseen kokoukseen toimitetaan jäsenille kirjallisesti joko kirjeitse tai jollakin teknisellä apuvälineellä kuukautta ja ylimääräiseen kokoukseen viikkoa ennen kokousta. Siinä on mainittava kokouksessa esille tulevat asiat. Mikäli yhdistyslaista ei muuta seuraa, voidaan muu asia ottaa käsiteltäväksi ja päätettäväksi valtuuskunnan kokouksessa, jos kokous vähintään kahden kolmasosan enemmistöllä siihen suostuu. Mikäli valtuuskunnan jäsen ilmoittaa ennen kokousta olevansa estynyt saapumasta johonkin valtuuskunnan kokoukseen, hänen tilalleen kutsutaan kokoukseen eniten ääniä saanut varajäsen siitä vaaliliitosta tai, jos se ei ole mahdollista, siitä vaalirenkaasta, josta estynyt jäsen on tullut valituksi. Mikäli kutsuttu varajäsenkin ilmoittaa olevansa estynyt, hänen tilalleen kutsutaan saman periaatteen mukaan seuraava varajäsen niin kauan kuin vaaliliitto tai vaalirengas sen mahdollistaa. Hallitus toteaa kutsutut varajäsenet. Valtuuskunnan puheenjohtajan tulee kokouksen alussa todeta ilmoitetut esteet ja paikalle saapuneiden jäsenten puhe- ja äänioikeus. Valtuuskunta on päätösvaltainen 21 jäsenen ollessa läsnä. Jos valtuuskunnan jäsenen paikka kuoleman tai valtuuskunnan hänelle myöntämän eron johdosta tulee avoimeksi, valtuuskunta kutsuu hallituksen esityksestä edellä tarkoitetun varajäsenen lopuksi vaalikautta valtuuskunnan jäseneksi. 10 Valtuuskunnan järjestäytyminen Valtuuskunnan toimikauden ensimmäisessä kokouksessa iältään vanhin valtuuskunnan varsinainen jäsen avaa kokouksen ja toimii puheenjohtajana, kunnes valtuuskunta on toimittanut puheenjohtajien vaalin.
Valtuuskunnan toimikauden ensimmäisen kokouksen alussa toimitetaan valtuuskunnan puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan vaali. Nämä valitaan valtuuskunnan keskuudesta, ja heidän toimikautensa on sama kuin valtuuskunnan toimikausi. Valtuuskunta valitsee keskuudestaan vaalivaliokunnan valtuuskunnan toimikaudeksi. Vaalivaliokunnan puheenjohtajana toimii valtuuskunnan varapuheenjohtaja. Vaalivaliokuntaan kuuluu puheenjohtajan lisäksi 6-9 jäsentä, jotka eivät voi samanaikaisesti olla hallituksen jäseniä. Valtuuskunta voi vahvistaa itselleen työjärjestyksen. 11 Valtuuskunnan varsinaiset kokoukset Valtuuskunnan kevätkokouksessa 1) esitetään hallituksen kertomus edelliseltä toimintavuodelta ja tilinpäätös edelliseltä tilivuodelta sekä tilintarkastuskertomus, 2) vahvistetaan tilinpäätös ja päätetään vastuuvapauden myöntämisestä hallitukselle ja tilivelvollisille. Valtuuskunnan syyskokouksessa 1) vahvistetaan toimintasuunnitelma ja talousarvio seuraavaksi toimintavuodeksi, 2) määrätään seuraavana vuonna perittävän jäsenmaksun suuruus, 3) päätetään seuraavana vuonna maksettavista kokouspalkkioista, 4) valitaan hallituksen puheenjohtaja, koulutusvaliokunnan puheenjohtaja, viestintävaliokunnan puheenjohtaja, verkostovaliokunnan puheenjohtaja ja hallituksen muut jäsenet erovuoroisten tilalle, 5) tehdään Suomen Lääketieteen Säätiön hallitukselle esitys apurahavaliokunnan puheenjohtajasta ja jäsenistä erovuoroisten tilalle. 6) valitaan Suomen Lääketieteen Säätiön hallintoneuvoston jäsenet erovuoroisten tilalle ja 7) valitaan seuraavan vuoden tilejä tarkastamaan Keskuskauppakamarin hyväksymä tilintarkastusyhteisö tai Keskuskauppakamarin hyväksymä tilintarkastaja ja hänelle varatilintarkastaja. 12 Hallitus Seuran hallitukseen kuuluu 12 (lat. duodecim) jäsentä, jotka ovat puheenjohtaja, jota kutsutaan myös seuran puheenjohtajaksi, koulutusvaliokunnan puheenjohtaja, viestintävaliokunnan puheenjohtaja, verkostovaliokunnan puheenjohtaja sekä kahdeksan muuta jäsentä. Hallituksen puheenjohtaja valitaan vuodeksi kerrallaan. Koulutusvaliokunnan puheenjohtaja, viestintävaliokunnan puheenjohtaja ja verkostovaliokunnan puheenjohtaja valitaan kolmeksi
vuodeksi kerrallaan. Hallituksen muut kahdeksan jäsentä valitaan kolmeksi vuodeksi siten, että heistä eroaa joka vuosi kaksi tai kolme. Hallitus valitsee keskuudestaan vuodeksi varapuheenjohtajan, jota kutsutaan seuran varapuheenjohtajaksi. Hallitus kokoontuu puheenjohtajan kutsusta tai jos vähintään kolme hallituksen jäsentä sitä vaatii. Se on päätösvaltainen, kun kokouksessa on läsnä vähintään kuusi hallituksen jäsentä, joista yksi on puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja. 13 Hallituksen tehtävät Hallituksen tehtävänä on sen lisäksi, mitä johtuu yhdistyslaista ja näiden sääntöjen erityisistä säännöksistä, 1) hoitaa seuran asioita, edustaa sitä ja nimetä seuran edustajat eri tarkoituksiin, 2) panna täytäntöön valtuuskunnan päätökset, 3) hoitaa seuran taloutta ja huolehtia siitä, että tilinpäätös ja toimintakertomus annetaan tilintarkastajalle viimeistään kuukautta ennen valtuuskunnan kokousta, 4) antaa valtuuskunnan varsinaiselle kevätkokoukselle kertomus edelliseltä toimintavuodelta, 5) valita työvaliokunnan, koulutusvaliokunnan, viestintävaliokunnan ja verkostovaliokunnan jäsenet, 6) jakaa seuran apurahat ja palkinnot sekä antaa säätiöiden pyytämät lausunnot apurahojen hakijoista, 7) antaa valiokunnille tarvittavat toimintaohjeet, 8) ratkaista jäsenmaksusta vapauttamista ja jäsenmaksun alentamista koskevat asiat, 9) päättää seuran pääsihteerin, varainhoitajan ja muiden toimihenkilöiden työsuhteista sekä 10) ohjata ja valvoa seuran toimiston työskentelyä. Hallitus voi päättää seuran omaisuuden kiinnittämisestä, myymisestä ja vaihtamisesta, ellei ole kyse seuran toiminnan kannalta huomattavasta omaisuudesta. Hallitus voi alistaa päätöksensä valtuuskunnan hyväksyttäväksi. 14 Työvaliokunta Seuran hallituksella on työvaliokunta, jonka puheenjohtajana toimii hallituksen puheenjohtaja ja johon kuuluu 3 6 muuta hallituksen vuodeksi kerrallaan valitsemaa jäsentä.
Työvaliokunnan tehtävä on valmistella hallituksessa käsiteltäviä asioita sekä hoitaa hallituksen työvaliokunnalle siirtämät asiat. 15 Koulutusvaliokunta Seuran koulutusvaliokuntaan kuuluvat valtuuskunnan valitsema puheenjohtaja ja hallituksen kulloinkin päättämä määrä jäseniä. Koulutusvaliokunnan tehtävä on suunnitella, ohjata ja seurata seuran koulutustoimintaa hallituksen ohjeiden mukaisesti ja tehdä sitä koskevia aloitteita hallitukselle. 16 Viestintävaliokunta Seuran viestintävaliokuntaan kuuluvat valtuuskunnan valitsema puheenjohtaja, seuran julkaisemien lehtien päätoimittajat ja hallituksen kulloinkin päättämä määrä muita jäseniä. Viestintävaliokunnan tehtävä on suunnitella, ohjata ja seurata seuran julkaisutoimintaa ja viestintää hallituksen ohjeiden mukaisesti ja tehdä niitä koskevia aloitteita hallitukselle. 17 Verkostovaliokunta Seuran verkostovaliokuntaan kuuluvat valtuuskunnan valitsema puheenjohtaja ja hallituksen kulloinkin päättämä määrä muita jäseniä. Verkostovaliokunnan tehtävä on suunnitella, ohjata ja seurata seuran yhteistyöhankkeita hallituksen antamien ohjeiden mukaisesti ja tehdä niitä koskevia aloitteita hallitukselle. 18 Apurahat Suomen Lääketieteen Säätiön apurahavaliokunta tekee seuran hallituksen antamien ohjeiden mukaan ehdotuksen seuran apurahojen jaosta. 19 Päätöksenteko Seuran kokousten päätökseksi tulee, ellei näissä säännöissä toisin määrätä, se mielipide, jota on kannattanut yli puolet äänestyksessä annetuista äänistä ja äänten mennessä tasan se mielipide, jota kokouksen puheenjohtaja ilmoittaa kannattavansa. Tasatulos vaalissa ja suljetussa lippuäänestyksessä ratkaistaan arvalla. Milloin vaalissa on useampia valittavana, toimitetaan henkilökohtainen suhteellinen vaali, mikäli vähintään yksi viidesosa kokouksessa läsnä olevista sitä vaatii. 20 Tilivuosi Seuran tili- ja toimintavuotena on kalenterivuosi.
21 Tilintarkastus Tilintarkastajan tulee vuosittain antaa tilintarkastuskertomus seuran taloudenhoidosta kuluneena tilivuotena. Tilintarkastuskertomus on luovutettava seuran hallitukselle viimeistään kaksi viikkoa ennen valtuuskunnan kevätkokousta. 22 Nimenkirjoittajat Seuran nimen kirjoittavat seuran puheenjohtaja, pääsihteeri ja varainhoitaja kukin erikseen tai kaksi hallituksen siihen oikeuttamaa hallituksen jäsentä yhdessä. 23 Sääntöjen muuttaminen Päätös seuran nimen muuttamisesta on hyväksyttävä kahdessa peräkkäisessä valtuuskunnan kokouksessa, ja asia on mainittava kahta kuukautta ennen kokousta julkaistussa kokouskutsussa. Kokouksien välisen ajan tulee olla vähintään kaksi viikkoa. Muilta osin sääntöjen muuttamista koskeva päätös on hyväksyttävä yhdessä valtuuskunnan kokouksessa, ja asia on mainittava kuukautta ennen kokousta julkaistussa kokouskutsussa. Tässä pykälässä mainittujen päätösten on saatava tuekseen vähintään kolmen neljäsosan enemmistö annetuista äänistä. 24 Seuran purkaminen Päätös seuran purkamisesta on tehtävä samalla tavoin kuin päätös seuran nimen muuttamisesta. Jos seura puretaan tai lakkautetaan, on seuran hallussa ja hoidossa olevia rahastoja, jotka ovat kertyneet määrättyjä erikoistarkoituksia varten tai määräehdoilla annettuina lahjoituksina, hoidettava näistä rahastoista voimassa olevien sääntöjen ja lahjoituskirjoihin liittyvien määräysten mukaisesti. Seuran muut rahastot ja varat luovutetaan Finska Läkaresällskapet r.f. ja Suomen Lääkäriliitto - Finlands Läkarförbund -nimisille yhdistyksille suhteessa niiden jäsenmäärään käytettäväksi samoihin tarkoituksiin, joiden hyväksi seura on toiminut.