ASIAN VIREILLETULO Ympäristölupahakemus on saapunut Etelä-Suomen aluehallintovirastoon 2.3.2010. Hakemusta täydennettiin 15.3.2010 ja 5.10.2010.

Etelä-Suomi Päätös Nro 81/2010/2 Dnro ESAVI/429/04.08/2010 Annettu julkipanon jälkeen 22.11.2010 ASIA HAKIJA Päätös ympäristönsuojelulain 35 :n mukaisesta ympäristölupahakemuksesta, joka koskee Hämeenlinnaan sijoitettavaa kiinteän polttoaineen kattilalaitosta. Päätös anomuksesta aloittaa toiminta muutoksenhausta huolimatta (YSL 101 ). St1 Biofuels Oy PL 100 00381 HELSINKI TOIMINTA JA SEN SIJAINTI Hakemus koskee lämpökattilalaitoksessa (3,3 MW) tapahtuvaa biomassan polttoa. Kyseessä on jätteenpolttoasetuksessa 362/2003 tarkoitettu polttolaitos. Laitos sijoittuu Karanojan jätteidenkäsittelyalueella olevan bionolix - laitoksen läheisyyteen Hämeenlinnan kaupungin omistamalle kiinteistölle nro 109-417-4-67, osoitteeseen Karanojantie 145, 13430 Hämeenlinna. Kiinteistöllä sijaitsee myös Kiertokapula Oy:n jätteenkäsittelyasema. ASIAN VIREILLETULO Ympäristölupahakemus on saapunut Etelä-Suomen aluehallintovirastoon 2.3.2010. Hakemusta täydennettiin 15.3.2010 ja 5.10.2010. LUVAN HAKEMISEN PERUSTE Ympäristönsuojelulain 28 :n 2 momentin kohta 4. Ympäristönsuojeluasetuksen 1 :n 1 momentin kohta 13c. ALUEHALLINTOVIRASTON TOIMIVALTA Ympäristönsuojeluasetuksen 5 :n 1 momentin kohta 13c. TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT, SOPIMUKSET JA ALUEEN KAAVOITUSTILANNE Yhtiöllä on Hämeen ympäristökeskuksen 19.11.2009 antama ympäristölupa, joka koskee kiinteistöllä toimivaa bionolix -laitosta. ETELÄ-SUOMEN ALUEHALLINTOVIRASTO puh. 020 636 1040 fax 03 570 8002 kirjaamo.etela@avi.fi www.avi.fi/etela Kiertokapula Oy:llä on samalla tontilla voimassa oleva ympäristölupa (2004-41411) koskien Karanojan jätteenkäsittelyasemaa ja sen toimintoja. Hakijalla on vuokrasopimus Kiertokapula Oy:n kanssa kymmeneksi vuodeksi. Yhtiöllä on myös Kiertokapula Oy:n kanssa tehty sopimus vedenhankinnasta ja viemäröinnistä. YMPÄRISTÖLUPAVASTUUALUE Helsingin toimipaikka Asemapäällikönkatu 14, 00520 Helsinki PL 115, 00231 Helsinki fax 09 726 0233 ymparistoluvat.etela@avi.fi

Hämeenlinnan kaupunginhallitus on myöntänyt bioetanolin valmistuslaitoksen rakentamiselle suunnittelutarveratkaisun 10.8.2009. Kaupunginvaltuusto on hyväksynyt Karanojan jätteidenkäsittelyalueelle asemakaavan 5.10.2009. Karanojan jätteidenkäsittelyalueelle on muodostettu kolme uutta tonttia. Bionolix- ja jätteenpolttolaitos sijaitsevat tontilla 85-2 (noin 1 ha), jolle on merkitty rakennusala (rak-3), joka mahdollistaa jätteenpolttolaitoksen rakentamisen kerrosluvun rajoittamatta tavanomaisten jätteenkäsittelyä palvelevien rakennusten lisäksi. Tontit 85-1 ja 85-2 kuuluvat jätteenkäsittelyalueen korttelialueeseen EJ-1. 2 LAITOKSEN SIJAINTIPAIKKA JA SEN YMPÄRISTÖ ST1 Biofuels Oy:n bionolix -laitos on sijoitettu Karanojan jätteenkäsittelyasemalle Kiertokapula Oy:n omistamaan entiseen optiseen erottelulaitokseen. Jätteenpolttolaitos sijoitetaan laitoksen eteläpuolelle vuokrasopimuksen piiriin kuuluvalle alueelle. Alueella on harjoitettu kaatopaikkatoimintaa vuodesta 1983 lähtien ja alue siirtyi Kiertokapula Oy:n hallintaan 1.2.1997. Jätteidenkäsittelyalue on vuokrattu Hämeenlinnan kaupungilta vuoden 2046 loppuun asti. St1 Biofuels Oy toimii Karanojan jätteenkäsittelyalueella yhteistyössä Kiertokapula Oy:n kanssa. Alue sijaitsee linnuntietä noin seitsemän kilometriä Hämeenlinnan kaupungin keskustasta etelään ja noin kaksi kilometriä valtatie 3:n länsipuolella. Etäisyyttä Janakkalan kunnan rajaan on vähän yli kilometri. Alue rajautuu pohjoisessa Lassila & Tikanoja Oyj:n (entinen Hämeenlinnan Puhtaanapito Oy) toimialueeseen. Lähimmät asuinrakennukset sijaitsevat noin 1,5 km etäisyydellä alueen kaakkoispuolella. Jätteidenkäsittelyalueen luoteispuolella on Natura 2000 verkostoon kuuluva Matinsillan alue (SL), jossa on hämeenkylmänkukan esiintymä. Laitoksen liikennemäärä on keskimäärin 3-6 raskasta ajoneuvoa aukiolopäivänä. Kiertokapula Oy:n Karanojan jätteidenkäsittelyalueen liikennemäärä on keskimäärin 74 raskasta ajoneuvoa aukiolopäivänä. Henkilöautoliikenne vaihtelee runsaasti mm. vuodenajasta riippuen, mutta keskimäärin henkilö- ja pakettiautoja liikkuu alueella aukiolopäivinä noin 74 ajoneuvoa vuorokaudessa. Lassila & Tikanojalle liikennöi keskimäärin 30 rekkaautoa vuorokaudessa. Ympäristön tila ja laatu Kohde ei sijaitse luokitellulla pohjavesialueella. Lähimmät pohjavesialueet ovat Hattelmalanharjun I-luokan pohjavesialue alueen koillispuolella noin kahden kilometrin etäisyydellä sekä Katiskosken III-luokan pohjavesialue ja sen jatkeena oleva Viralan II-luokan pohjavesialue noin 2 km:n etäisyydellä jätteenkäsittelyalueen lounais-eteläpuolella. Vesistöluokituksessa alue kuuluu Hämeenlinnan vesistöalueeseen, tarkemmin Karanojan valumaalueeseen. Alue sijaitsee Painokankaan moreeniselänteellä. Maasto on jääkauden jäljiltä voimakkaasti luoteiskaakko- suuntautunutta. Korkeuserot ovat suuria

ja moreenikumpujen väleissä on pienialaisia soita. Alueen lähiympäristön korkein kohta kohoaa tasolle +164 mpy, kun taas notkelmassa sijaitsevan alueen alimmat kohdat sijoittuvat tasolle hieman yli +110 mpy. Jätteidenkäsittelyalueen ympäristö on pääasiassa talouskäytössä olevaa kangasmetsää, jonka pääpuulajeina vaihtelevat kuusi ja mänty. Reilun 700 metrin etäisyydellä jätteenkäsittelyalueesta olevalla kumpareella kasvaa hämeenkylmänkukka. Hämeenkylmänkukkaa tai muita silmälläpidettäviä, harvinaisia tai uhanalaisia kasvilajeja ei ole löydetty jätteenkäsittelyalueelta tai sen laajennusalueelta. Kanta-Hämeen Lintutieteellinen yhdistys selvitti kaatopaikan laajennusalueen pesimälinnustoa keväällä 1999. Alue ei ole linnustollisesti tärkeä. Siellä ei tavattu yhtään uhanalaista lajia, eikä se ole yleistenkään lajien pesinnälle tärkeä. 3 LAITOKSEN TOIMINTA Hakemus koskee jätteen polttamista hakijan bionolix -laitoksen yhteyteen sijoittuvassa kiinteän polttoaineen kattilassa. KPA-kattilan polttoaineena on tarkoitus pääsääntöisesti käytettävän bionolix -laitoksessa syntyvän biomassan lisäksi käyttää myös pieniä määriä puuhaketta tukipolttoaineena sekä ylös- ja alasajojen yhteydessä. Lisäksi on tarkoitus vähäisessä määrin polttaa turvetta, yhdyskuntalietettä, erilliskerätystä biojätteestä eroteltua pakkausmateriaalia (mm. muovi ja pahvi) ja kierrätyspolttoainetta (REF). Taustaa St1 Biofuels Oy aloitti bioetanolin tuotannon elintarviketeollisuuden jätteistä ja sivuvirroista vuonna 2007. Tällä hetkellä tuotannossa on kolme Etanolix -laitosta sekä erillinen etanolin absolutointilaitos, jossa väkevöity 99,8 % bioetanoli on valmista bensiiniin sekoitettavaksi. Seuraavan sukupolven ensimmäinen laitostyyppi Bionolix on sijoitettu Karanojan alueelle Kiertokapulan omistamaan entiseen optiseen erottelulaitokseen. Laitoksen suunniteltu kapasiteetti on 15 000 t/a biojätettä (max 19 000 t/a). Kiertokapula Oy toimittaa St1 Biofuels Oy:n laitokseen pääosan erilliskerätystä biojätteestä, jota vastaanotetaan myös suoraan laitokseen. Bionolix -laitoksia on suunnitelmissa rakentaa Suomeen 10 15 kappaletta. Kuvaus toiminnasta Bionolix -laitoksen toiminnan tavoitteena on tuottaa erilliskerätystä biojätteestä liikenteen biopolttoainetta, jolla voidaan korvata fossiilisia polttoaineita. Prosessissa syntyvä biomassa kuivataan laitoksen kuivurissa noin 60 % kuiva-ainepitoisuuteen. Biomassaa saadaan kuivurilta 750 2 000 kg/h (max 7 000 t/a). Kuivattu, raemainen biomassa varastoidaan suljetussa 200 m³:n siilossa hallin ulkotiloissa. Kuivattu biomassa siirretään siilosta ruuvikuljettimella polttoon kiinteän polttoaineen kattilalle. Kuivatusta biomassasta on poistettu muovit ja mahdolliset metallit ennen polttoa. Näin on tarkoitus tuottaa laitoksen tarvitsema lämpö sekä tuottaa lämpöä lähialu-

eelle rakennettavalle kaukolämpöverkolle. Poltosta syntyvä tuhka viedään loppusijoitukseen Kiertokapula Oy:n alueelle. 4 Jätteenpolttolaitoslaitos Laitoksen kattila ajetaan ylös ja alas metsähakkeella, jolle rakennetaan kattilan yhteyteen erillinen vastaanottokaukalo. Ylösajossa jätteen syöttö aloitetaan vasta kun lämpötila tulipesässä on noussut yli 850 C lämpötilan. Polttolaite perustuu liikkuvaan porrasarinaan, jonka läpi johdetaan primääri-ilmaa. Palamista säädetään sekundääri- ja tertiääri-ilmoilla, ja kattilassa on tukipoltin lämpötilojen pitämiseksi riittävän korkeina osakuormatilanteissa. Tulipesä on mitoitettu siten, että EU:n jätteenpolttodirektiivissä esitetyt vaatimukset 850 C lämpötilalle kahden sekunnin ajan täyttyvät. Muuratusta tulipesästä kuumat savukaasut virtaavat lämmön talteenottokattilaan. Kattila on vaakasuora tuliputkikattila, jossa syntyvä höyry siirretään suoraan prosessikäyttöön. Tuotteet, prosessit ja laitteistot Jätteenpolttolaitos tuottaa lämmitys-/ jäähdytysenergiaa laitoksen hydrolyysiin, käymiseen, haihdutukseen ja prosessin ylläpitoon. Lämmitysenergiaa saadaan myös jätteenkäsittelyalueelta syntyvistä kaatopaikkakaasuista kaasumoottorilla. Kiinteän polttoaineen kattila ja kaasumoottori toimivat jatkuvatoimisesti huoltoseisokkeja lukuun ottamatta. Laitteistojen toimintaa voidaan ohjata joko paikallisesti tai etänä. Polttoprosessin kuvaus Kiinteän polttoaineen kattilan perustekniikka on arinapoltto. Prosessi on tyypillinen kiinteän polttoaineen polttoprosessi liikkuvalla arinalla. Biomassa tai muu polttoaine syötetään syöttöruuvilla vinolle polttoarinalle, jonka päällä se poltetaan. Arinalla jäte kuivuu ja palaa ja siirtyy samalla vinoa arinapintaa pitkin alaspäin. Palokammioon saapuvan polttoaineen kuivumista edistää kattilan tulenkestävään rakenteeseen kerääntynyt lämpö. Arina on tulipesässä, jonne puhalletaan palamisilmaa arinan läpi ja useaan kohtaan arinan yläpuolella palavaan kaasukerrokseen. Kammion pohjalta puhalletaan ensiöilmaa, joka on esilämmitettyä tai kierrätettyä savukaasua. Kuivausprosessin jälkeen alkaa pyrolyysiprosessi, jonka jälkeen kaasutus. Näiden kahden prosessin jälkeen polttoainemassan saadessa toisioilmaa alkaa polttoprosessi, lämmöntuotanto alkaa kemiallisten yhdisteiden rikkoutuessa hapetuksesta. Syötetyn materiaalin määrä samoin kuin ensiöilman määrä suhteutetaan tuotettavaan lämpöön nähden. Toisioilman määrä määräytyy asetetun savukaasujen jäännöshappipisteen mukaan. Savukaasut johdetaan arinan tulipesästä ensin läpi esijäähdytyskammion ja sitten lämmön talteenottokattilaan. Savukaasujen puhdistusprosessina käytetään kuivaa menetelmää jätevesien välttämiseksi. Puhdistusjärjestelmä koostuu pääosin multisyklonista, joka on yhdistetty pussisuodatti-

meen. Molemmat suodattimet käyttävät mekaanista tuhkanpoistomenetelmää. Multisykloni käyttää keskipakoisvoimaa muuttaen savukaasujen suuntaa suodattimelle. Multisykloni poistaa halkaisijaltaan yli 0,005 mm partikkeleita 85 % tehokkuudella. Pussisuodattimen dekantoiva esisuodattava tila sieppaa palamisilman jäännökset / hiukkaset. Pussisuodatin sisältää ruostumattomasta teräksestä valmistetut suodattimet, jotka suodattavat 0,0001 mm suuremmat partikkelit lähes 99 % tehokkuudella. Puhdistus tapahtuu paineistetulla ilmalla (6 bar). Savukaasut johdetaan 15 korkean piipun kautta ilmaan. Pääosa prosessista syntyvää jätettä on tuhkaa, jota syntyy polttoaineen palamattomista osista ja paloprosessissa syntyvästä tuhkasta (ylä- ja alaarinan tuhkat) Suodatusprosessista syntyy pääosin pölyjätettä, joka on palamisprosessissa syntyneitä partikkelihiukkasia savukaasussa. Pohjatuhkan määrä riippuu suoraan poltettavan aineen laadusta. 5 Poltto-olosuhteiden seuranta Polton käynnistyksen yhteydessä palamisen seuraaminen ja säätäminen on näköön perustuvaa, kunnes saavutetaan oikea maksimiteho. Tämän jälkeen säädetään lämpömäärä ja jäännöshapen määrä savukaasuissa. Palokammioissa muodostuva maksimilämpötila on rajattu kahden lämpömittarin avulla maksimikeskiarvon 1 000 C saavuttamiseksi. KPA -kattilan käyntitiedot ja energiantuotanto Käyntiaika: 8 000 h/a (7 vrk/vko, 24 h/vrk) Höyry: 12 800 MWh/a (bionolix -laitoksen tarve) Ylijäämä toimitetaan Vattenfallin jakeluverkkoon lähialueelle. Laitteisto ja varastointi Voimalaitoksen keskeisimmät laitteistot ja varastointitiedot on lueteltu seuraavassa taulukossa. Laite Tiedot Kattila Syöttösäiliö 6 m 3 GLOBAL-300, 3300 kw Multisykloni Piippu Kemikaalin syöttömahdollisuus Inox, 15 m Poltin Öljy/kaasukäyttöinen Tuhkalaari 40 m 3 Biomassan varastosäiliö TNK-605 200 m 3 Puuhakesiilo B3 15 m 3 Kaasumoottori JMC 320 1063 kwe LFG CHP

Raaka-aineet, kemikaalit, polttoaineet ja muut tuotantoon käytettävät aineet, niiden varastointi, säilytys sekä kulutus ja veden käyttö Kiinteän polttoaineen kattilassa on hakemuksen mukaan tarkoitus polttaa seuraavia raaka-aineita: biomassa Bionolix -laitokselta, puuhake, turve, yhdyskuntalietteet, erilliskerätystä biojätteestä eroteltu pakkausmateriaali (mm. muovi ja pahvi) ja kierrätyspolttoaineet (REF). 6 Biomassa Puuhake St1 Biofuels Oy vastaanottaa Kiertokapula Oy:n toimittamaa erilliskerättyä biojätettä osakaskuntien alueelta Bionolix -laitokseensa. Lisäksi St1 Biofuels Oy vastaanottaa itse biojätettä suoraan laitokseensa. Bionolix laitos esikäsittelee biojätteen, josta fermentoinnin ja tislauksen kautta saadaan bioetanolia polttoainekäyttöön ja kuivauksen jälkeen biomassaa polttoaineeksi tai lannoitekäyttöön. Biomassan koostumusta ja poltto-ominaisuuksia on tutkittu Työtehoseuran tekemän polttokokeen yhteydessä. Alla on saatuja tietoja raaka-aineen ominaisuuksista: Kulutus 5 200 t/a (max. 7 000 t/a) Kosteuspitoisuus 32,2 % Tuhkapitoisuus 19,2 % Rikkipitoisuus 0,3 % Kloridipitoisuus 0,8 % Kalorimetrinen lämpöarvo 18,2 MJ/kg Tehollinen lämpöarvo (ka) 17,0 MJ/kg. Puuhakkeen koostumusta ja poltto-ominaisuuksia on tutkittu Työtehoseuran tekemän polttokokeen yhteydessä. Alla on raportista poimittuja tietoja raaka-aineen ominaisuuksista: Kulutus 50 t/a Tiheys 160 kg/m³ Hakkeen koko 25 mm Kosteuspitoisuus 7,70 % Tuhkapitoisuus (ka) 0,45 % Kalorimetrinen lämpöarvo 20,0 MJ/kg Tehollinen lämpöarvo (ka) 18,6 MJ/kg. Puuhaketta tuodaan pyöräkuormaajalla läheiseltä haketusalueelta tarpeen mukaan. Haketta voidaan myös varastoida sille varatussa siilossa. Turve ja yhdyskuntalietteet Turpeen ja yhdyskuntalietteiden poltto-ominaisuuksia kiinteän polttoaineen kattilassa ei ole tutkittu St1 Biofuels Oy:n toimesta. Turpeen ja yhdyskuntalietteiden käyttö polttoaineena tulee kyseeseen vain, jos ensisijaisesti suunniteltua biomassaa tai puuhaketta ei ole käytettävissä. Turpeen poltto-ominaisuuksista löytyy tietoa eri kirjallisuus- ja internetlähteistä. Kauppa- ja teollisuusministeriön teettämän selvityksen mukaan turpeen (jyrsinturve) keskimääräiset poltto-ominaisuudet ovat seuraavat:

7 Hiilipitoisuus kuiva-aineessa 54 % Tehollinen lämpöarvo 10,4 MJ/kg Rikkipitoisuus 0,2 %. Muut raaka-aineet tai kemikaalit Muita raaka-aineita (pakkausmateriaalit ja kierrätyspolttoaineet) käytetään tarvittaessa vähäisessä määrin. Tarvittaessa savukaasujen puhdistuksessa käytetään puhdistusta tehostavia kemikaaleja. Veden käyttö Polttoprosessissa ei käytetä vettä. Savukaasujen suodatusjärjestelmässä käytetään mekaanista puhdistustapaa. Suodattimien puhdistus tapahtuu paineistetulla ilmalla 6 bar, 1 500 l/min. Energian käyttö ja arvio käytön tehokkuudesta Rakennettavasta jätteenpolttolaitoksesta saadaan lämmitysenergiaa myös Bionolix -laitoksen tarpeeseen. Laitoksen kokonaisenergiantarve on noin 12 800 MWh/a, josta sähköenergiaa on noin 30 %. Lämmitysenergia saadaan oman kattilan lisäksi myös kaasumoottorista. Kattilassa käytetään uusinta polttotekniikkaa. Kaatopaikkakaasusta tuotetaan sähköenergiaa kaasumoottorilla, jonka teoreettinen hyötysuhde on max. 47 %. Kaasumoottorin kokonaishyötysuhde on 90 %, kun moottorin tuottama lämpö otetaan talteen sekä kaasupäästöistä että vaippavesistä. Kattilan lämmönsiirtojärjestelmä pohjautuu savukaasulämmönvaihtimeen, joka asennetaan jälkipalokammion yläpuolelle. Putkissa virtaava savukaasu lämmittää veden lämmönvaihtimessa, tuottaen höyryä asetetussa paineessa. Syötettävän veden massavirta määräytyy kahden tasosensorin avulla, käyttäen korkeapainepumppua. Turvajärjestelmä käyttää myös kahta eri tasosensoria, joiden avulla vältetään liian vähäisen veden määrä lämmönvaihtimen putkistossa. Polttoaineen korkea lämpöarvo synnyttää ylimääräistä lämpöä arinalle. Jäännöslämpö voidaan talteenottaa tuhkasta ja lämmöstä, joka kulkee läpi syöttöjärjestelmän päälaipasta. Jäännöslämpö voidaan talteenottaa kuumana vetenä vesikierrossa käyttäen kondensiovettä. St1 Biofuels Oy ei ole tehnyt energiansäästösopimusta. PARAS KÄYTTÖKELPOINEN TEKNIIKKA (BAT) JA YMPÄRISTÖN KANNALTA PARAS KÄY- TÄNTÖ (BEP) Toiminnan arvioidaan olevan erityisen ympäristöystävällistä. Prosessilaitteiden valinnassa on otettu huomioon energiataloudellisuus ja kestävän kehityksen periaatteet. Bionolix -laitoksen tarvitsema lämpöenergia tuotetaan KPA -kattilalla ja sähköenergia tuotetaan alueelta saatavasta kaatopaikkakaasusta kaasumoottorin avulla. Lämmön tuotantoon ei käytetä fossiilisia polttoaineita.

8 POIKKEUKSELLISET TILANTEET JA NIIHIN VARAUTUMINEN Arvio toimintaan liittyvistä ympäristöriskeistä, onnettomuuksien estämiseksi suunnitelluista toimista sekä toimista häiriötilanteissa Bionolix -laitoksesta on 17.11.2009 laadittu ympäristöriskianalyysi ja alustava riskien hallintasuunnitelma, johon sisältyy myös kiinteän polttoaineen kattila. Turvallisuusriskejä Jätteenpolttolaitoksessa suurimpia turvallisuusriskejä ovat tulipesäräjähdys, kattilan höyrypuolen vuoto ja häiriö kattilan lisäveden syötössä, josta pahimpana seurauksena on kattilan kuiviinkiehunta. Kattilan syöttöveden saatavuuden varmistaminen on erityisen tärkeää kiinteän polttoaineen kattilassa, jossa on normaaliajossa muurauksiin ja arinaan varastoituneena merkittävä lämpömäärä. Polttoaineen syötön katkaiseminen ei lopeta lämmön siirtymistä yhtä nopeasti kuin neste- tai kaasukattilassa. Kattilan kuiviinkiehunta voi pahimmillaan aiheuttaa koko kattilan tuhoutumisen, tulipalon ja räjähdyksen kattilassa, jos veden syöttö kattilaan aloitetaan kuiviinkiehumisen jälkeen liian aikaisin. Tulipesässä voi syntyä poikkeustilanteissa räjähtäviä kaasuseoksia. Esimerkiksi häiriöt polttoilmojen syötössä edesauttavat palavien kaasuseosten muodostumista koko tulipesän alueelle ja kattilaan. Kattilan ylös- ja alasajojen aikana on myös kohonnut riski räjähdykselle, jolloin palaminen ja kaasujen sekoittuminen ei ole niin tasaista kuin kattilan normaaliajossa. Palamisilmakerroin kannattaakin pitää ylös- ja alasajossa korkeampana kuin normaaliajossa. Alasajossa palamisilman syötön saa lopettaa vasta kun kaikki tulipesässä oleva polttoaine on palanut kokonaan loppuun tai sammunut. Ympäristöriskejä Palamisen häiriötilanteessa kattilan päästöt voivat kasvaa merkittävästi. Syinä häiriöön voi olla muun muassa ilman syötön katkeaminen tai polttoaineen laadun (esim. kosteus) äkillinen muuttuminen. Häiriötilanteessa tulipesästä voi päästä eteenpäin orgaanisia yhdisteitä, joiden pitoisuudet hyvissä poltto-olosuhteissa ovat pieniä. Tällaisia ovat muun muassa hiilimonoksidi, hiilivedyt, polysykliset aromaattiset hiilivedyt (PAH), polyklooratut dioksiinit ja furaanit (PCDD, PCDF). Nämä päästöt liittyvät epätäydelliseen palamiseen. Orgaaniset yhdisteet kulkeutuvat tulipesästä eteenpäin usein hiukkasten (lentotuhkan) mukana. Hiukkasten sisällä voi olla palamatonta hiiltä, jolloin olosuheet ovat todennäköisesti olleet suotuisat haitallisten orgaanisten yhdisteiden muodostumiselle. Palamisen tehokkuuden parhaita indikaattoreita ovat alhainen hiilimonoksidipitoisuus savukaasuissa ja riittävän korkea palamislämpötila (850 C) tulipesässä. Myös typenoksidipäästöön vaikuttaa polttotekniikka ja palamisolosuhteet. Polttoaineen sisältämä orgaaninen typpi hapettuu herkemmin oksideiksi kuin palamisilman typpimolekyylit. Merkittävä polttoilman typen hapettuminen vaatii hyvin korkean polttolämpötilan. Sen sijaan

palamisilman jakamisella polton eri vaiheiden kesken on suuri vaikutus polttoaineen typen hapettumiseen Karanojalle suunnitellun kattilan polttolämpötiloissa. Täten häiriö ilmanjaossa tulipesään voi aiheuttaa myös typenoksidien emission kasvun. Orgaanisten päästöjen lisäksi voi kattilasta emittoitua haitallisia yhdisteitä, joihin ei käytännössä voida polttoteknisesti vaikuttaa. Tällaisia ovat muun muassa alhaisissa lämpötiloissa höyrystyvät raskasmetallit elohopea, kadmium ja arseeni. Muiden raskasmetallien emissioon vaikuttaa eniten lentotuhkan määrä, jonka mukana myös haihtumattomat raskasmetallit kulkeutuvat. Normaaliolosuhteissa kaikkien raskasmetallien pitoisuudet ovat kuitenkin biojätteessä vähäisiä ja patterit yms kiinteässä olomuodossa olevat isommat raskasmetallien lähteet erotellaan pois raaka-aineen vastaanotossa ennen fermentointiprosessia. Myöskään polttoaineen sisältämän kloorin emissioon ei voida polttoteknisesti paljoa vaikuttaa. Suurin osa klorideista lähtee savukaasuihin vetykloridina. Vetykloridi neutraloidaan savukaasuista kemikaalilla ennen syklonia. Rikin käyttäytyminen poltossa on samankaltainen kuin kloorin. Myös rikin oksidit neutraloidaan savukaasuista. Syklonin lisäksi savukaasuista puhdistetaan hiukkaset pussisuotimella. Normaaliajossa suotimen erotusaste on hyvä ja hiukkaspitoisuus savukaasuissa suotimen jälkeen < 10 mg/m 3. Pussisuotimen vaurioituessa hiukkaspäästö kasvaa, mutta todennäköisin vaurio on paikallinen, jolloin suotimen erotuskyky heikkenee vain osittain. Pussisuotimen kunnonvalvonnalla vaurion riskiä pienennetään. Ympäristöriskien minimoimiseksi tärkeimpiä asioita ovat yli 850 C polttolämpötila tulipesässä, biomassan tasainen laatu, kattilalaitteiden ja savukaasunpuhdistuslaitteiden kunnon säännöllinen seuranta ja huolto sekä hiilimonoksidin ja hiukkaspitoisuuden jatkuva seuranta. Lisäksi kattilatuhkan hehkutushäviöiden säännöllisillä mittauksilla saadaan tietoa polton tehokkuudesta. 9 Savukaasun puhdistuslaitteiden huolto Suodatusjärjestelmä käyttää mekaanista savukaasujen puhdistustapaa. Suodattimien puhdistus on tarpeellista vain järjestelmän raskaalla käytöllä tai jos savukaasut kondensoituvat suodatusjärjestelmissä. Huolto suoritetaan pesemällä painepesurilla suodattimien elementit. Häiriötilanteet Kattilan häiriötilanteissa polttoaineen syöttöjärjestelmä pysähtyy välittömästi. Syntyvä jälkilämpö palokammiossa voi olla noin 20 % nimellistehosta. Keskimääräinen palamisaika, jopa silloin kun järjestelmä on pysäytetty, on noin 20 30 min. Joten päästöjä voi syntyä maksimissaan 10 % perustuotannosta (ei suodatettuna) nimellisteholla.

10 YMPÄRISTÖKUORMITUS JA SEN RAJOITTAMINEN Päästöt ilmaan Polttoon sovelletaan jätteenpolttoasetusta. Kattilaa tullaan hakijan mukaan käyttämään niin, että päästöt pysyvät alle asetuksen raja-arvojen. Savukaasujen puhdistukseen käytetään niin sanottua kuivamenetelmää, joten puhdistuksesta ei synny jätevesipäästöjä. Ilmaan johdettavat päästöjen vuorokausikeskiarvojen raja-arvot, joiden puitteissa on tarkoitus toimia, on lueteltu seuraavassa: - Hiukkasten kokonaismäärä 10 mg/m 3 - Kaasumaiset ja höyrymäiset orgaaniset aineet orgaanisen hiilen kokonaismääränä (TOC) 10 mg/m 3 - Suolahappo (HCl) 10 mg/m 3 - Fluorivety (HF) 1 mg/m 3 - Rikkidioksidi (SO 2 ) 50 mg/m 3 - Typpimonoksidi (NO) ja typpidioksidi (NO 2 ) typpidioksidina 200 mg/m 3 Vuositasolla on esitetty seuraavat päästöt, tiedot on laskettu maksimituotannon mukaan: CO 2 : TOC: hiukkaset: 7 038 t/a 0,6 t/a 0,6 t/a. Jätevedet ja päästöt vesiin ja viemäriin KPA -kattilan normaalitoiminnassa ei käytetä vesiä. Jätevesiä syntyy hyvin pieniä määriä kattilan pohjan puhalluksen yhteydessä. Päästöt maaperään Kattilan toiminnasta ei aiheudu päästöjä maaperään. Melu ja tärinä Tärinää aiheuttavia koneita tai laitteita ei laitoksella ole käytössä, vaan liikenne ja kuljetus ovat ainoita tärinän lähteitä. Melua aiheutuu pääasiassa raaka-aineiden ja tuotteiden kuljetuksesta. Tuotannossa syntyvät vähäiset äänet rajoittuvat pääosin sisätiloihin. KPA -kattilan ja kaasumoottorin laitetoimittajat vastaavat laitteiston eristyksestä niin, että meluhaittaa konttien ulkopuolelle ei synny. Liikenne Liikennemäärät keskittyvät Bionolix -laitoksen toimintaan. Raaka-aineet ja kemikaalit tuodaan Bionolix -laitoksen alueelle siirtokuormauskonteilla 10 15 kpl/vrk tai säiliöautoilla 5 10 kpl/vrk. Tuotteet noudetaan säiliötai kuorma-autoilla 9 15 kertaa kuukaudessa.

Kiinteän polttoaineen kattilan osalta liikennettä syntyy ainoastaan palamisen tuloksena syntyvän tuhkan loppusijoituspaikkaan kuljetuksesta. Kuorma-autoliikennettä on 2 3 kertaa kuukaudessa. Jos biomassaa ei poltettaisi kattilassa, syntyisi kuorma-autoliikennettä 4 kuorma-autollista/vrk biomassan siirrosta. Puuhake tuodaan pyöräkuormaajalla läheiseltä haketusalueelta tarpeen mukaan. 11 Jätteet ja niiden käsittely KPA -kattilalla biomassan poltosta syntyy tuhkaa (lento- ja pohjatuhka) sekä pussisuotimien puhdistusjätettä. Tuhkajakeet sekä puhdistusjäte välivarastoidaan alueelle sijoitettavaan tuhkalaariin, jonka tilavuus on 40 m 3. Tuhkan loppusijoituksesta on sovittu Kiertokapula Oy:n kanssa. Syntyvän jätteen tiedot on lueteltu alla olevassa taulukossa. Jätejae Määrä (max) Jäteluokka Lento- ja pohjatuhka Savukaasun puhdistusjäte 20 % poltettavan jätteen määrästä - 20 % lentotuhkaa (280 t/a) - 80 % pohjatuhkaa (1100 t/a) 5 % poltettavan jätteen määrästä (70 t/a) Tavanomainen jäte 19 01 14 19 01 12 Tavanomainen jäte 19 01 99 SELVITYS PÄÄSTÖJEN VÄHENTÄMISESTÄ JA PUHDISTAMISESTA Biomassan hygienisointi KPA -kattilalla poltettava biomassa on hygienisoitu korkeassa lämpötilassa. Kuivauskammiossa biomassa koskettaa 165 ºC tulistettua höyryä eli varmuudella voidaan sanoa, että jokainen jauhemuru lämpenee kosteaan +100 ºC:een ja viipyy siinä vähintään 1h. VTT:n koeajossa tutkittiin koliryhmän bakteerit ja niitä oli <100 pmy/g. TOIMINNAN VAIKUTUKSET YMPÄRISTÖÖN Toiminnalla ei hakijan mukaan ole vaikutuksia yleiseen viihtyvyyteen, ihmisen terveyteen tai muuhun ympäristöön. LAITOKSEN TOIMINNAN JA VAIKUTUSTEN TARKKAILU JA RAPORTOINTI Prosessin ohjaus on täysin automatisoitu ja prosessin seuranta tapahtuu automaatiojärjestelmän kautta. Mittaustiedot kerätään automaatiojärjestelmästä. Laitoksen toimintaa tarkkaillaan jatkuvatoimisesti etäyhteyden kautta. Varsinkin laitoksen ilmanpäästötarkkailun järjestämistä on täydennetty hakijan toimittamassa vastineessa. Laitokselta vesienkäsittelyyn johdettavaa vettä seurataan vesimittarilla. Laitoksella ei ole suunniteltu muuta päästötarkkailua, koska käyttötarkkailusta saadaan tiedot mm. käytetystä lämpö- ja sähköenergiasta, käsitellyistä jätemääristä, tuotetuista etanolimääristä sekä kemikaaleista. Hiilidioksidin määrä voidaan laskea em. tietojen perusteella.

Vaikutustarkkailusta ei ole katsottu tarpeen laatia ohjelmaa. Bionolix - laitoksen toiminnasta laaditaan vuosittain yhteenvetoraportti, jossa esitetään raaka-aineiden, tuotteiden, jätteiden, päästöjen sekä käytetyn energian määrä. 12 VAKUUS, YSL 101 Hakemukseen kuuluu myös ympäristönsuojelulain 101 :n mukainen pyyntö aloittaa toiminta muutoksenhausta huolimatta. Hakija perustelee pyyntöään sillä, että toiminnan aloittamisesta ei aiheudu haittaa, joka tekisi muutoksenhaun hyödyttömäksi. Kattilalaitoksen valitusaikana aiheuttamat päästöt ilmaan eivät merkittävästi poikkea esitetyistä puhdistusvaatimuksista. Lisäksi kattilalaitoksen toiminnan aloittaminen lupahakemuksen mukaisesti edistää biojätteen hyötykäyttöä verrattuna tällä hetkellä käytössä olevaan käsittelytapaan. Hakija esittää 1 500 euron vakuutta biomassan poistamiseksi laitosalueelta lupapäätöksen kumoamisen tai lupamääräysten muuttumisen varalta. LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY Lupahakemuksen täydennykset Hakemusta täydennettiin 12.3.2010 päivätyllä hakemuksella, joka koski YSL 101 :n mukaista lupaa aloittaa toiminta muutoksenhausta huolimatta. Sähköpostilla 5.10.2010 saapunut täydennys koski pakatun leivän purkamisessa syntyvän muovipitoisen jätteen polttoa laitoksessa. Hakemuksesta tiedottaminen Hakemuksesta on kuulutettu Etelä-Suomen aluehallintoviraston ja Hämeenlinnan kaupungin ilmoitustauluilla 9.4. - 10.5.2010 sekä ilmoitettu Hämeen Sanomat -nimisessä lehdessä. Lisäksi ympäristölupahakemuksen vireille tulosta on kirjallisesti ilmoitettu lähikiinteistöjen haltijoille. Tarkastukset ja neuvottelut Ympäristölupahakemuksesta neuvoteltiin alustavasti 4.2.2010. Neuvottelusta tehty muistio on liitetty asiakirjoihin. Lausunnot Hämeenlinnan kaupungin ympäristönsuojeluviranomaisena toimiva rakennusvalvonta ja ympäristö -yksikkö on 1.6.2010 antanut seuraavan lausunnon: Karanojan jätteiden käsittelyalue soveltuu hyvin haettuun toimintaan ympäristönsä ja alueen muiden toimintojen puolesta. Lausunnossaan 25.9.2009 bionolix -laitoksen ympäristölupahakemuksesta rakennusvalvonta ja ympäristö -yksikkö kiinnitti huomiota kiintorankin suureen määrään (30 t/vrk) ja katsoi, että tuolloin ei riittävän selkeästi esitetty kiintorankin jatkokäsittelyä. Kiintorankin jatkokäsittely katsotaan ratkaistuksi tämän hakemuksen puitteissa. Myös kaatopaikkakaasun hyötykäyttöongelma tulee ratkaistuksi, kun bionolix -laitoksen tarvitsema sähköenergia tuotetaan kaatopaikkakaasuista kaasumoottorilla.

13 Hämeenlinnan kaupunginhallitus toteaa 21.6.2010 annettuna lausuntonaan, että kaupunginhallitus päättää yhtyä kaupungin ympäristönsuojeluviranomaisen lausuntoon ja puoltaa hakemusta. Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus antoi 27.5.2010 seuraavan lausunnon: Lupaa haetaan uudelle 3,3 MW lämpökattilalle ja siinä tapahtuvalle biomassan poltolle. Biomassaa on tarkoitus polttaa maksimissaan 7 000 t/a ja puuhaketta noin 50 t/a ylös- ja alasajon yhteydessä. Biomassa on peräisin pääasiassa bioetanolia valmistaman laitoksen fermentointiprosessista. Kattilassa voidaan polttaa myös turvetta, yhdyskuntalietteitä, biojätteestä eroteltua pakkausmateriaalia ja kierrätyspolttoainetta REF:iä. Lämpökattilassa poltettavan biomassan, yhdyskuntalietteen, pakkausmateriaalin ja kierrätyspolttoaineen polttoon sovelletaan jätteenpolttoasetusta. Myös lupahakemuksessa on esitetty, että polttoon sovelletaan jätteenpolttoasetusta. Lämpökattilan savukaasut on esitetty puhdistettavaksi multisyklonilla ja pussisuodattimella. Multisyklonissa on mahdollisuus kemikaalien syöttöön. Hiukkasten, TOC:n ja hiilidioksidin päästöt ilmaan on esitetty. Pääosalle palamisessa ja jätteen poltossa syntyville haitta-aineille ei ole päästötietoja esitetty. Jätteenpolttoasetus sisältää vaatimukset jätteen poltto-olosuhteista, ilmaan ja veteen johdettavien päästöjen päästöraja-arvoista ja niiden mittausmenetelmistä ja päästömittausten raportoinnista. Hakemuksessa on esitetty, että ilmaan johdettavien päästöjä ei tarkkailla. Epäselväksi jää onko hakemuksen mukaisella kattilalla siihen liitetyllä savukaasujen puhdistuksella mahdollista päästä jätteenpolttoasetuksen mukaisiin päästöraja-arvoihin. Hämeen ELY-keskus katsoo, että ympäristölupaa jätteenpolttoasetuksen soveltamisalaan kuuluvien jätteiden polttoon ei voida myöntää esitetyn lupahakemuksen perusteella. Muistutukset ja mielipiteet Hakemuksesta ei ole jätetty muistutuksia tai mielipiteitä. Hakijan kuuleminen ja vastine Hakijan vastine Hämeen ELY-keskuksen lausunnosta saapui 16.9.2010 aluehallintovirastoon. Vastineessa esitetään mm. seuraavaa: Päästöjen tarkkailusta todetaan, että Karanojan kaatopaikalle rakennettava kattila varustetaan mittauslaitteistoilla, joilla mitataan jatkuvasti seuraavat ilmaan johdettavat päästöt: typenoksidit (NO x ), hiilimonoksidi (CO), hiukkasten kokonaismäärä, orgaanisen hiilen kokonaismäärä (TOC), suolahappo (HCl), fluorivety (HF) ja rikkidioksidi (SO 2 ). Myös raskasmetallit sekä dioksiinit ja furaanit. mitataan. Lisäksi seuraavat prosessin toimintaan liittyvät muuttujat mitataan jatkuvasti: lämpötila kattilan tulipesästä, savukaasujen happipitoisuus, paine ja lämpötila.

Päästöjen raja-arvoista todetaan, että polttoon sovelletaan jätteenpolttoasetusta. Kattilaa tullaan käyttämään niin, että päästöt pysyvät alle asetuksen raja-arvojen. Ilmaan johdettavat päästöraja-arvot, joiden puitteissa tullaan toimimaan, on lueteltu vastineessa. Savukaasujen puhdistukseen käytetään kuivamenetelmää, joten puhdistuksesta ei synny jätevesipäästöjä. Kattilan jälkeen savukaasut viedään kaasusyklonin kautta letkusuotimeen, johon rakennetaan kemikaalien (aktiivihiili, sammutettu kalkki ja/tai natriumbikarbonaatti) syöttö. Kemikaalin syöttöä ohjataan päästöjenmittausjärjestelmän avulla. Kuivan puhdistusmenetelmän periaatteena on hyödyntää letkusuotimeen syntyvää tuhkakerrosta kemiallisena suodattimena, jonka läpi virtaavan savukaasun sisältämät aktiiviset aineet reagoivat suodattimessa olevan kemikaalin kanssa. Hakija toteaa, että kuivaa savukaasujen puhdistusjärjestelmää on käytetty useissa jätteenpolttolaitoksissa hyvällä menestyksellä. Päästöjen tarkkailussa käytettävistä mittauslaitteista ja -laitteistoista todetaan seuraavaa: Kaasumaisten päästöjen jatkuvatoimiseen mittaukseen käytetään FTIR kaasuanalysaattoria jolla on TÜV 17 BlmSchV (jätteenpoltto) ja MCERTS (jätteenpoltto) hyväksyntä ja se täyttää CEN Standardin EN14181 vaatimukset (QAL1, QAL2 ja QAL3). Mittari ei vaadi näytekaasun laimentamista tai kuivaamista vaan sillä voidaan mitata myös kuumaa ja kosteaa savukaasua. Savukaasujen hiukkaspitoisuudet mitataan virtaus- ja pölyanalysaattorilla, jolla mitataan myös savukaasujen lämpötila, paine ja virtaus. Analysaattorilla on TÜV 27 BlmSchV (jätteenpoltto) hyväksyntä ja se täyttää CEN Standardin EN14181 vaatimukset (QAL1, QAL2 ja QAL3). Lisäksi vastineessa selvitetään hankittavan kattilan soveltuvuutta jätteenpolttoon, kattilan toimintaa ja savukaasujen puhdistusta. Mm. kattilan tulipesä on mitoitettu siten, että EU:n jätteenpolttodirektiivissä esitetyt vaatimus 850 C lämpötilalle kahden sekunnin ajan täyttyy. 14 ALUEHALLINTOVIRASTON RATKAISU Etelä-Suomen aluehallintovirasto myöntää St1 Biofuels Oy:lle ympäristönsuojelulain 28 :n mukaisen ympäristöluvan jätteiden polttamiseen hakemuksen mukaisessa 3,3 MW:n arinatekniikkaan perustuvassa jätteenpolttolaitoksessa jäljempänä esitettävin lupamääräyksin. Lupamääräykset Polttoaineet 1. Jätteenpolttolaitoksessa voidaan polttaa kaikki bioetanolin valmistuksessa syntyvä biomassa ja erilliskerätystä biojätteestä eroteltu bioetanolin valmistukseen kelpaamaton pakkaus- ym. materiaali. Laitoksessa voidaan polttaa myös toiminnanharjoittajan muilta Suomessa sijaitsevilta etanolin valmistuslaitoksilta tulevaa pakatunleivän purkamisessa syntyvää muovipitoista jätettä. Puuhaketta voidaan polttaa laitoksessa sen käynnistys- ja alasajoti-

lanteissa sekä tukiaineena ja myös sellaisenaan jätteenpolttolaitoksen lupamääräyksiä noudattaen. Turvetta voidaan käyttää tukipolttoaineena vähäisiä määriä. Lisäpolttimen polttoaineet on todettu määräyksessä 6. (YSA 20a ) 2. Kierrätyspolttoaineita REF1 ja REF2 voidaan polttaa vähäisiä määriä muun polttoaineen seassa ja koeluonteisia jaksoja myös sellaisenaan. Yhdyskuntalietettä voidaan polttaa seostettuna muuhun polttoaineeseen lyhyitä koejaksoja sen pysyväluonteisen polttomahdollisuuden selvittämiseksi. Koejaksoista ja niiden suoritustavoista on etukäteen ilmoitettava valvovalle viranomaiselle ja toimitettava myös tulokset tiedoksi. (YSA 20a ) 3. Polttolaitos voi toimia kalenterivuoden pituisissa jaksoissa myös tavanomaisena kattilalaitoksena, jossa poltetaan haketta ja oheispolttoaineena turvetta. Tällöin laitoksen hiukkassuodattimen on oltava käytössä ja muilta osin on päästöjä rajoitettava valtioneuvoston asetuksen 445/2010 (asetus polttoaineteholtaan alle 50 MW energiatuotantoyksiköiden ympäristönsuojeluvaatimuksista) mukaisesti. Näistä jaksoista on hyvissä ajoin ilmoitettava valvovalle viranomaiselle. (YSL 43 ) 4. Seuraavaan taulukkoon on koottu edellisissä lupamääräyksissä mainitut poltettavat jätteet, niiden jäteluokat ja suurimmat sallitut polttomäärät: 15 Jäte Jätekoodi Määrä, max, (t/a) Bioetanolilaitoksessa syntynyt biomassa Erilliskerätystä biojätteestä erotetut sekalaiset pakkausjätteet 19 06 99 Määrän rajoittaa bionolix -prosessin suurin sallittu jätteen sisäänotto 15 01 06 Määrän rajoittaa bionolix -prosessin suurin sallittu jätteen sisäänotto Kierrätyspolttoaine (REF1 ja REF2) 15 01 01 15 01 03 17 02 01, 17 02 03, 19 12 10, 19 12 12 300 Leivänmuru- ja elintarvikemuovijäte 02 06 01 1 000 Poltto-olosuhteet Yhdyskuntaliete 19 08 05 100 (YSA 20a, VNA 362/2003 5 ) 5. Laitoksen kattilan tulipesän lämpötilan on oltava vähintään 850 C ja viipymän tässä lämpötilassa vähintään 2 sekuntia kattilan sisäseinän läheisyydestä mitattuna. Jätepolttoainetta poltettaessa palamisen on oltava mahdollisimman täydellistä siten, että kuonassa ja pohjatuhkassa olevan orgaanisen hiilen kokonaismäärä on alle kolme prosenttia tai hehkutushäviö alle viisi prosenttia aineksen kuivapainosta. Kaksi kuukautta jätteen polton tuotannollisen polttamisen aloittamisesta toiminnanharjoittajan on ilmoitettava valvovalle viranomaiselle, kumpaa edellä mainittua vaihtoehtoa

pohjakuonan seurannassa ja valvonnassa pysyvästi sovelletaan. (VNA 362/2003 8 ) 6. Kattila on varustettava vähintään yhdellä lisäpolttimella, joka kytkeytyy automaattisesti toimintaan savukaasujen lämpötilan laskiessa 850 C:n alle. Lisäpoltinta on käytettävä myös laitoksen käynnistys- ja pysäytystoimien aikana mainitun minimilämpötilan ylläpitämiseksi kun palamiskammiossa on polttamatonta jätettä. Lisäpolttimeen ei saa syöttää näissä poikkeustilanteissa polttoaineita, jotka voivat aiheuttaa suurempia päästöjä, kuin mitä syntyy raskaan polttoöljyn ja kevyen polttoöljyn rikkipitoisuudesta annetussa valtioneuvoston asetuksessa (689/2006) tarkoitettujen polttoaineiden taikka neste- tai maakaasun polttamisesta. Savukaasujen vähimmäislämpötila, viipymäaika ja happipitoisuus on todennettava asianmukaisesti vähintään kerran laitoksen käyttöönoton aikana ja epäedullisimmiksi ennakoiduissa käyttöolosuhteissa. Selvitys todentamisesta on liitettävä vuoden 2010 tai 2011 vuosiraporttiin. (VNA 362/2003 8-11, 17 ) 7. Laitoksessa on oltava automaattinen järjestelmä estämässä jätteen syöttö polttoon, kun savukaasujen lämpötila on käynnistyksen tai polton aikana alle 850 C tai kun päästömittaukset osoittavat jonkin päästöraja-arvon ylittyvän puhdistuslaitteissa ilmenevän häiriön tai vian vuoksi. (VNA 362/2003 10 ) Ilmanpäästöt 8. Polttolaitoksen savukaasut on johdettava maanpinnasta vähintään 15 metriä korkean piipun kautta ulkoilmaan. Ulosvirtausnopeuden on oltava riittävä, jotta ns. savupiippupainumailmiö saadaan estetyksi. Savukaasuja tulee puhdistaa hakemuksen mukaisella kuivamenetelmään perustuvalla puhdistusjärjestelmällä. Savukaasujen puhdistuksessa on pyrittävä saavuttamaan mahdollisimman hyvä puhdistustulos käyttämällä hakemuksessa mainittuja tai muita yhtä tehokkaita menetelmiä. (VNA 362/2003 12, YSL 43, JäteL 6, JäteA 8 ) 9. Savukaasujen epäpuhtauksien haitta-ainepitoisuudet ilmaan kuivissa savukaasuissa redusoituna 11 %:n happipitoisuuteen saavat olla enintään seuraavat: 16 Päästökomponentti Vuorokausikeskiarvo (mg/m 3 ) Puolen tunnin keskiarvo (mg/m 3 ) rikkidioksidi SO 2 50 200 typenoksidit NO 2 :na 200 400 hiukkaset 10 30 suolahappo HCl 10 60 fluorivety HF 1 4 orgaanisen hiilen kokonaismäärä TOC 10 20 hiilimonoksidi CO 50 100

17 Päästökomponentti Kertamittausten keskiarvo (mg/m 3 ) dioksiinit ja furaanit yhteensä 0,1 ng/m 3 Cd + Tl yhteensä 0,05 Hg 0,05 Sb + As + Pb+ Cr + Co+ Cu + Mn + Ni + V yhteensä 0,5 Päästöraja-arvoja laskettaessa toiminta-aikaan ei lueta laitoksen käynnistys-, pysäytys- ja häiriöaikoja, jos niiden aikana ei polteta jätettä. Mikäli mittauksista käy ilmi, että päästöraja-arvot ylittyvät, toiminnanharjoittajan on ilmoitettava asiasta viipymättä valvovalle viranomaiselle. (YSL 43, YSA 20a, VNA 362/2003 13, 22, 24 ) 10. Hajukaasujen syntymisen estämiseen ja käsittelyyn on kiinnitettävä huomiota. Jos hajuja pääsee haitallisessa määrin ja toistuvasti leviämään lähiympäristöön, on hajukaasujen käsittelyä tehostettava. (NaapL 17, YSL 43 ) Jätehuolto ja haittaeläinten torjunta 11. Toiminnassa tulee huolehtia siitä, että jätettä muodostuu mahdollisimman vähän. Jätteet on kerättävä, lajiteltava ja välivarastoitava asianmukaisesti ja toimitettava hyötykäyttöön tai käsiteltäväksi laitokseen tai paikkaan, jolla on lupa ottaa vastaan ko. jätettä. Jätehuollon järjestämisessä tulee ottaa huomioon Hämeenlinnan kaupungin jätehuoltomääräykset. Arina- ja suodatintuhka on käsiteltävä erikseen, jos niiden yhdistäminen vähentää tuhkan hyötykäyttömahdollisuuksia tai aiheuttaa loppusijoittamisessa suuremmat ympäristöhaitat. (YSL 43, 45, JäteL 6 ) 12. Kuiva pölymäinen polttojäte, kuten kattilatuhkan ja savukaasujen käsittelystä syntyvä kuiva polttojäte, on kuljetettava ja välivarastoitava tarvittaessa suljetuissa säiliöissä siten, että jätteen joutuminen ympäristöön estetään. (JäteA 8, VNA 362/2003 15 ) 13. Tuhkien fysikaalisten ja kemiallisten ominaisuuksien sekä haitallisuuden selvitystyö on aloitettava laitoksen toiminnan alkaessa. Selvitys, joka sisältää tiedot tuhkien koostumuksesta ja liukoisuudesta sekä suunnitelman tuhkien pysyväluonteisesta hyödyntämisestä, käsittelystä ja sijoittamisesta, tulee toimittaa valvontaviranomaiselle tarkastettavaksi 6 kk:n kuluessa jätteen polton aloittamisesta. (VNA 362/2003 15 ) 14. Ongelmajätteet on säilytettävä valvotusti katetussa, nesteenpitävällä alustalla varustetussa paikassa, josta ne eivät pääse leviämään maaperään tai viemäriin, eikä pinta- tai pohjavesiin. Erilaisia ongelmajätteitä ei saa sekoittaa keskenään eikä muihin jätteisiin. Ongelmajätteet on toimitettava luvalliseen käsittelypaikkaan asianmukaisesti pakattuina ja merkittyinä säännöllisesti. Ongelmajätteen luovuttamisesta on laadittava siirtoasiakirja ja jätteen pakkaamisessa ja merkitsemisessä on noudatettava valtioneuvoston päätöstä 659/96. (YSL 45, JäteL 6 )

15. Haittaeläimiä on torjuttava säännöllisesti ja suunnitelmallisesti, jos polttoaineina käytetään suoraan elintarvikkeita sisältäviä jätteitä. (YSL 43 ) Jätevedet 16. Jätevesien käsittelyssä sovelletaan bionolix -laitokselle 19.11.2009 annettua ympäristölupapäätöstä ja sen viemäripäästöjä koskevia määräyksiä 12 15. Polttolaitosalueen hulevesille ja mahdollisille laitosalueella tapahtuvista vuodoista tai palonsammutustoimista peräisin oleville epäpuhtaille vesille on oltava riittävän suuri allas tai säiliö. Näin syntyneet jätevedet on tarvittaessa tutkittava ja käsiteltävä ennen niiden johtamista viemärilaitokselle. Altaana voidaan käyttää bionolix -laitoksen lupamääräyksessä 12 vaadittua tasausallasta, jos se soveltuu jätteenpolttolaitoksen käyttöön. (YSL 43, VNA 362/2003 14 ) Melu 17. Toiminnasta yhdessä bionolix -laitoksen kanssa johtuva melutaso ei saa ylittää lähimmässä häiriintyvässä kohteessa melun A-painotettua ekvivalenttitasoa 55 db päivällä (klo 7.00 22.00), eikä yöllä (klo 22.00 7.00) ekvivalenttitasoa 45 db. Mikäli toiminnasta aiheutuvat meluhaitat osoittautuvat odotettuja suuremmiksi ja toiminta aiheuttaa melutason ohjearvojen ylityksiä, tulee toiminnanharjoittajan välittömästi ryhtyä toimenpiteisiin annettujen melutasojen saavuttamiseksi. Tarvittaessa tulee tehdä seurantamittauksia tai muita selvityksiä. (YSL 43, NaapL 17, VNp 993/1992) Tarkkailut 18. Laitoksen toiminnan tarkkailu voidaan suorittaa hakemuksen mukaisesti automaatiojärjestelmää käyttäen. Tällöin on huolehdittava, että automaatiolaitteisto toimii moitteettomasti ja, että tulokset ovat tarvittaessa valvontaviranomaisten käytössä. (VNA 362/2003 16 ) 19. Laitoksen savukaasuista on mitattava jatkuvatoimisesti hiukkasten kokonaismäärää, rikkidioksidia, typenoksideja, hiilimonoksidia, orgaanisen hiilen kokonaismäärää, suolahappoa ja fluorivedyn pitoisuutta. Polttolaitoksella on mitattava jatkuvatoimisesti palamislämpötilaa kattilan sisäseinän läheisyydestä, savukaasun happipitoisuutta, painetta, lämpötilaa ja vesihöyrypitoisuutta. Jatkuvatoimiset mittaukset on suunniteltava ja toteutettava siten, että päästöjen vuorokausikeskiarvoja koskevien yksittäisten mitattujen tulosten 95 prosentin luottamusvälin arvot eivät ylitä seuraavia prosenttiosuuksia: hiukkasten kokonaismäärä 30 % rikkidioksidi 20 % typpidioksidi 20 % hiilimonoksidi 10 % orgaanisen hiilen kokonaismäärä 30 % suolahappo 40 % fluorivety 40 %. Mittauslaitteisto on kalibroitava rinnakkaismittauksin asetuksen viitemenetelmin viimeistään kolmen kuukauden kuluttua jätteen polton aloittamisesta 18

ja kalibrointi on uusittava ainakin kerran kolmessa vuodessa. Mittauslaitteistolle on tehtävä tarkastustestit kerran vuodessa. Jatkuvatoimisten mittausten lisäksi savukaasujen raskasmetalli- sekä dioksiini- ja furaanipitoisuudet on mitattava ensimmäisen 12 käyttökuukauden aikana vähintään joka kolmas kuukausi ja tämän jälkeen vähintään kahdesti vuodessa. Mittauksiin liittyvä näytteenotto, analysointi, toiminnan tarkastus ja jatkuvatoimisten mittausjärjestelmien kalibrointiin käytettävät vertailumittaukset on tehtävä CEN -standardien mukaisesti tai niiden puuttuessa ISO - standardien tai muiden kansallisten tai kansainvälisten standardien mukaisesti. Mittaustulosten tallentaminen ja ilmaan johdettavien päästöjen mittaustulosten vertaaminen raja-arvoihin on tehtävä jätteenpolttoasetuksen 362/2003 asianomaisten määräysten 21 ja 22 :ien mukaan. Päästömittauksiin liittyvät tiedostot ja mittausraportit on tallennettava ja niitä on säilytettävä vähintään kolme vuotta. Raportti mittausjärjestelmän kalibroinnista on toimitettava Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle kahden kuukauden kuluessa mittausten suorittamisesta ja muut mittauksiin liittyvät tiedot mittausvuotta koskevan vuosiraportin yhteydessä. (YSA 20a, VNA 362/2003 16, 17, 21, 22, 24 ja liite III) 20. Tarkistettu ja yksityiskohdiltaan täsmennetty tarkkailusuunnitelma on toimitettava tarkistettavaksi Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle ja tiedoksi Hämeenlinnan kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle viimeistään 1.4.2011. Suunnitelman tulee perustua hakemuksessa ja vastineessa annettuun tarkkailusuunnitelmaan, ja siinä on otettava huomioon tässä päätöksessä ja jätteenpolttoasetuksessa esitetyt tarkkailua, mittauksia ja raportointia koskevat vaatimukset. Suunnitelmassa on selvitettävä, miten laitoksen automaatiojärjestelmä toimii ja miten sitä käytetään päästöjen tarkkailussa ja käyttötarkkailussa, kuinka käyttötarkkailulla huolehditaan, että vaaditut poltto-olosuhteet toteutuvat ja miten tarkkailu ja päästöjen mittaus kytkeytyvät savukaasujen puhdistuslaitteiden käyttöön ja kemikaalien syöttömääriin. Suunnitelmassa on selvitettävä, miten seurataan tuhkien laatua ja ominaisuuksia alkuvaiheen tehostetun seurannan jälkeen (määräys 13) Suunnitelmassa on oltava myös osiot liittyen meluntorjuntaan ja jätevesien seurantaan (määräykset 17 ja 16) sekä polttoaineiden laadun seurantaan. Suunnitelma tulee tarvittaessa päivittää Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla niin, että muutokset eivät heikennä tulosten luotettavuutta ja tarkkailun kattavuutta tai lupamääräysten valvottavuutta. (YSL 46, YSA 19, VNA 362/2003 16 ) Poikkeustilanteet 21. Mikäli jätteenpolttolaitoksen laitteisiin tulee vikoja tai häiriöitä, jotka lisäävät päästöjen määrää tai muuttavat niiden laatua haitallisemmaksi tai lisäävät laitoksesta aiheutuvaa melua, on laitteet saatettava toimintakuntoon niin pian kuin se on teknisesti mahdollista. Tarvittaessa toimintaa on rajoitettava tai se on keskeytettävä. (VNA 362/2003 26 ) 19

22. Jos päästöraja-arvot ylittyvät puhdistuslaitteiden häiriöiden, vikojen tai teknisesti välttämättömien seisokkien vuoksi, toimintaa ei saa jatkaa yli neljää tuntia keskeytymättä. Tällaisia tilanteita saa olla enintään 60 tuntia vuodessa. Tilanteissa on huolehdittava myös määräyksen 7 toimeenpanosta. (VNA 362/2003 26 ) 23. Päästöjen mittaamiseen tarkoitetut laitteet saavat olla laitteiden huollon, häiriöiden tai vikojen vuoksi poissa käytöstä jätteen palaessa seuraavasti: Polttoprosessin ja savukaasun lämpötilan mittauksen on oltava jatkuvasti toimintakunnossa laitosta käytettäessä. Jos savukaasujen hapen ja CO:n mittaukset toimivat ja palaminen ei ole niiden mukaan poikkeuksellista, voivat muut savukaasupäästöjen mittaamiseen tarkoitetut laitteet olla poissa käytöstä keskeytymättä enintään 24 tuntia ja vuodessa enintään 120 tuntia. Muuten päästöjen mittaamiseen tarkoitetut laitteet voivat olla poissa käytöstä yhtäjaksoisesti käytöstä enintään neljä tuntia ja kalenterivuodessa yhteensä 120 tuntia. (VNA 362/2003 26 ) 24. Toiminnanharjoittajan on viipymättä ilmoitettava valvoville viranomaisille päästöraja-arvojen ylittymisestä ja mahdollisista muista poikkeuksellisia päästöjä aiheuttavista häiriötilanteista sekä vahingoista ja onnettomuuksista, joissa kemikaaleja, polttonesteitä tai muita aineita pääsee vuotamaan maaperään, pintavesiin, pohjavesiin tai viemäriin. (YSL 43, 62, 76, YSA 30, VNA 362/2003 24 ) 25. Toiminnanharjoittajan tulee varautua suunnitelmallisesti mahdollisiin poikkeus- ja häiriötilanteisiin. Tätä varten toiminnanharjoittajalla tulee olla ajan tasalla pidettävä poikkeustilannesuunnitelma. Lisäksi toiminnanharjoittajan on huolehdittava henkilökunnan asianmukaisesta koulutuksesta ja sen ajan tasalla pitämisestä. (YSL 43, YSA 19 ) Raportointi 26. Toiminnanharjoittajan on toimitettava yhteenveto laitoksen toiminnasta vuosittain ympäristöhallinnossa käytössä olevien ohjeiden mukaisesti helmikuun loppuun mennessä Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle ja Hämeenlinnan kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. Vuosiraportti on ainakin keskeisiltä osiltaan toimitettava sähköisesti ja sen on sisällettävä ainakin tiedot polttolaitoksen käyntiajoista ja käytetyistä polttoaineista sekä niiden kulutuksista laskennalliset vuosipäästöt ilmaan ja niiden laskentaperusteet laitoksessa käytettävät kemikaalit (muutokset edellisestä vuodesta) sekä merkittävämpien kemikaalien kulutus tiedot toiminnassa syntyneistä jätteistä ja niiden käsittelystä yhteenveto ympäristönsuojelun kannalta olennaisista tapahtumista. Raportti voidaan liittää yhtiön bionolix -laitoksen toimintaa koskevaan vuosiraportointiin. (YSL 5, 46, YSA 19, JäteL 52, VNA 362/2003 25 ) 20

21 Muut määräykset 27. Polttolaitoksella on oltava nimetty vastaava hoitaja, jolla on tehtävään riittävä koulutus ja työkokemus. Toiminnanharjoittajan on huolehdittava, että valvovilla viranomaisilla on ajan tasalla olevat yhteystiedot laitoksen vastaavasta hoitajasta. (YSL 42, JäteA 10, VNA 362/2003 4 ) 28. Jos laitoksen toiminnassa, sen laajuudessa tai toimintatavoissa tapahtuu olennaisia muutoksia, on niistä ilmoitettava hyvissä ajoin ennen niiden toteuttamista valvontaviranomaisille. Luvanhaltijan vaihtuessa on uuden haltijan ilmoitettava vaihtumisesta lupa- ja valvontaviranomaisille. (YSL 43, 81, YSA 30 ) Toiminnan lopettaminen 29. Toiminnanharjoittajan on hyvissä ajoin, viimeistään kolme kuukautta ennen toiminnan lopettamista, esitettävä suunnitelma toiminnan lopettamiseen liittyvistä ympäristötoimista lupaviranomaisen hyväksyttäväksi. (YSL 43, 81, YSA 30 ) Vakuus 30. Toiminnanharjoittajan on asetettava jätteenpolttolaitoksen toimintaa varten 16 000 euron vakuus ja toimitettava vakuutta koskevat asiakirjat Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle. (YSL 42 ) RATKAISUN PERUSTELUT Lupaharkinnan perusteet Etelä-Suomen aluehallintovirasto katsoo, että edellä annetut lupamääräykset ovat tarpeen, jotta jätteenpolttolaitoksen toiminnat täyttävät ympäristönsuojelulaissa ja jätelaissa sekä niiden nojalla annetuissa asetuksissa mainitunlaisille toiminnoille asetetut vaatimukset sekä ne vaatimukset, jotka luonnonsuojelulaissa ja sen nojalla on säädetty. Hämeen ympäristökeskus antoi 19.11.2009 bioetanolin valmistustoiminnalle ympäristöluvan, joka on edelleen voimassa. Päätös koski myös laitoksen lämpöä tuottavaa tavanomaisilla polttoaineilla toimivaa kattilalaitosta, jolle annettiin erityismääräyksiä lähinnä vain laitoksessa syntyvän tuhkan jätehuollosta. Kattilalaitokselle on nyt haettu lupaa sen muuttamiseksi jätteenpolttolaitokseksi ja lupa on käsitelty aluehallintovirastossa uuden toiminnan lupana. Lupa mahdollistaa laitoksen käyttämisen myös tavanomaisena haketta polttavana lämpölaitoksena, mutta sen on tapahduttava kalenterivuoden pituisissa jaksoissa, jolloin jätteenpolttolaitosta koskeva valvonta on selkeää ja voi tapahtua asetuksen mukaisesti. Luvan myöntämisen edellytykset Etelä-Suomen aluehallintovirasto katsoo, että hakemuksen mukaisesta toiminnasta, päätöksen lupamääräykset ja sijoituspaikka huomioon ottaen, ei aiheudu haittaa ympäristölle tai terveydelle eikä myöskään naapureille kohtuutonta haittaa. Toiminta on asemakaavan mukaista.