Väritystehtävä VESILINTUJA Kesä tulee muuttolinnun siivin Suurin osa Lapin linnuista on muuttolintuja. Kaukaisimmat muuttolinnut viettävät talvensa tuhansien kilometrien päässä, Afrikassa tai Intiassa saakka. Muuttolinnut palaavat keväällä / alkukesästä pesimäseuduille, silloin, kun vesistöt alkavat avautua ja ravintoa on saatavana. Kevät ja alkukesä ovat linnuille kiireistä aikaa. On soidinaika, jolloin etsitään puoliso ja rakennetaan pesä. Soidinaikaan linnut ovat erittäin kuuluvia, koska ne laulavat paljon. Jokaisella lintulajilla on omat laulutyylinsä. Seuraavaksi on vuorossa muninta ja munien hautominen. Pesimäaikaan linnut ovat hiljaisia. Pian kuoriutumisen jälkeen poikaset oppivat pian lentämään ja uimaan, kasvavat nopeasti ja syyskesällä poikaset ovat valmiita lentämään talvehtimisalueelle kauas etelään. Tiesithän, että kaikki linnut ovat pesimäaikaan rauhoitettuja! Keväällä / alkukesästä onkin hyvä tehdä linturetkiä. Silloin tapaa varmasti useita lajeja. Linturetkelle mennään silmät avoinna ja suu supussa siis hiljaa, ei metelöiden. Apuna on hyvä käyttää lintukirjaa ja kiikaria / kaukoputkea.. Mihin kiinnität huomion? - Minkä kokoinen lintu on? Koko mitataan nokan kärjestä pyrstön kärkeen. - Millainen nokka on? - Millaiset jalat? - Minkä värinen lintu on eri osistaan? - Sukeltaako lintu? Sukeltaako kokonaan vai vain puolittain? - Millainen lauluääni? Katso linnun kaikkien eri osien nimet lintukirjasta!. Ohesta löydät muutamia tavallisimpia vesilintuja väritettäväksi. Valitse retkellä tunnistettavaksi yksi laji kerrallaan. Myöhemmin lapsi värittää nähdyn linnun...
1. Laulujoutsen - pituus nokasta pyrstön kärkeen 140 160 cm - kookas, valkea sorsalintu - keltainen nokka, jossa musta järki - siirtyy talveksi etelämmäs sulan veden perässä - ravintona vesikasvit, pitkän kaulan ansiosta saa ruokaa melko syvältä - puolisukeltaja - Suomen kansallislintu, jota on kuvattu monissa taideteoksissa Väritystehtävä VESILINTUJA Kesä tulee muuttolinnun siivin 5. Sinisorsa - pituus nokasta pyrstön kärkeen 50-60 cm - helpoimmin tunnistettavia suomalaisia lintuja - koiraalla keltainen nokka, sinivihreä pää, valkea kaularengas, vatsa vaalea, ruskea rinta, selkä vaaleamman ruskea, pyrstössä mustaa ja valkoista - sininen siipipeili, jossa valkeat reunat - naaras on kauttaaltaan ruskean kirjava - puolisukeltaja 2. Liro - pituus nokasta pyrstön kärkeen 18-21 cm - päältä harmaanruskea vaalein täplin - vatsa valkoinen, kaula sekä pää harmahtavat - suora nokka, koivet pitkät ja kellertävät - pyrstössä kapeita tummia raitoja. 3. Kurki - pituus nokasta pyrstön kärkeen 95-120 cm - vartalo harmaa, pyrstösulat tummempia - pää ja kaulan yläosa mustat, poski valkoinen - päälaki punainen 4. Suokukko - pituus nokasta pyrstön kärkeen 29-32 cm - koiraalla touko kesäkuussa puuhkamainen kaulus ja päässä pitkä töyhtöpari - väritys vaihteleva; harmaata / ruskeaa / mustaa / oranssia/valkoista raitaista kuviointia - tummalla siivellä vaalea siipijuova - koristehöyhenet katoavat heinäkuun alkupuolella, jonka jälkeen koiraat muistuttavat vanhaa suokukkonaarasta 6. Haapana - pituus nokasta pyrstön kärkeen 42-50 cm - korkea otsa, lyhyt nokka, valkea vatsa - koiraan pää ruskea, otsassa kellanvalkea laikku, vatsa valkea, kaula punaruskea - naaraat harmaan- ja punertavanruskeita - puolisukeltaja 7. Tukkasotka - pituus nokasta pyrstön kärkeen 40-47 cm - koiraalla musta eturuumis ja selkä, valkeat kyljet, siniharmaa nokka - naaras ruskea - näkyvä tuntomerkki niskassa riippuva töyhtö -taipumusta pesiä lokkien ja tiirojen yhdyskunnissa - lähtee syys-lokakuussa 8. Telkkä eli sotka - pituus nokasta pyrstön kärkeen 40-50 cm - kolmiomainen pää, jossa kirkkaankeltainen silmä, vatsa valkoinen - naaraan pää ruskea, yläruumis tummanharmaa, koiraan selkä ja pyrstö mustat - saapuu jäänlähdön aikaan, lähtee syysmarraskuussa
1. Väritä laulujoutsen 2. Väritä liro ja piirrä jalat
3. Väritä kurki, piirrä siivet ja jalat 4. Väritä suokukko ja piirrä jalat
5. Väritä sinisorsa ja piirrä jalat 6. Väritä haapana ja piirrä jalat ja silmä
7. Väritä tukkasotka 8. Väritä telkkä eli sotka