Ilmastonmuutos ja sen vaikutuksia matkailuun ja terveyteen Ylläs Jazz Blues seminaari 1.2.213 Reija Ruuhela ryhmäpäällikkö Ilmastokeskus Materiaalia Mm. Ilmatieteen laitos / Ilmastonmuutostutkimus 5.2.213
Vuosi 212 oli tavallista sateisempi Itä- ja Pohjois-Lappia lukuunottamatta
Ilmaston lämpeneminen näkyy pitkissä aikasarjoissa - Vuosikeskilämpötilan poikkeama vertailuarvosta maapallolla Suomessa
Pohjoisen Jäämeren jääpeitteen kesäinen ja syksyinen laajuus sekä ympärivuotinen paksuus ovat vähentyneet voimakkaasti Ennätys 16.9.212 (sitten v. 1979) Merijään supistuminen ja oheneminen on johtanut korkeampiin lämpötiloihin ja tuulen muutoksiin Arktiksessa syksyllä. Katso myös: http://ilmatieteenlaitos.fi/tiedote/548248 Lähde: National Snow and Ice Data Center
CO 2 -pitoisuus (ppm) Hiilidioksidipitoisuudet kohoavat kaiken aikaa Mauna Loa, Havaiji v. 1958-212 Maapallon vuosikeskiarvo: 29: 386.3 ppm 21: 388.6 ppm 211: 39.5 ppm Pallas, Suomen Lappi v. 1997-212 Pitoisuus laskee kasvukauden aikana metsien hiilinielujen vuoksi.
Mihin perustuvat arviot ilmastonmuutoksesta? Päästöskenaariot Hiilen kiertokulku maapallolla Kasvihuonekaasujen pitoisuudet Tuleva ilmasto Kasvihuoneilmiön voimistuminen, palauteilmiöt
Ilmakehään kertyvä ylimääräinen CO 2 poistuu hitaasti ilmakehästä 35 Hiilidioksidipäästöt Hiilidioksidipitoisuudet 1 CO2 päästöt (Gt C/vuosi) 3 25 2 15 1 5 CO2 pitoisuus (ppm) 9 8 7 6 5 4 3 2 22 24 26 28 21 2 22 24 26 28 21 Vuosi Vuosi Pessimistinen emme tee mitään skenaario Toiveikas vähennämme päästöjä skenaario Päästöjen kasvu saadaan taitettua eli Siltä väliltä -skenaario
Ilmakehään kertyvä ylimääräinen CO 2 lämmittää ilmastoa CO 2 pitoisuus (ppm) 1 9 8 7 6 5 Hiilidioksidipitoisuus Pessim. Siltä väliltä Optim. Maapallon keskilämpötilan muutos* Pessimistinen (A2) Siltä väliltä (A1B) Optimistinen (B1) Vakiopitoisuus 4 3 2 1 4 Lähde: IPCC (27) 3 2 22 24 26 28 21 2 22 24 26 28 21 Sopeutuminen ja hillintä *Verrattuna v. 198-99 Jo havaittu lämpeneminen:.74ºc / 1 v Koko epävarmuushaarukka v. 21: 1.1-6.4ºC -1
Fossiilisten polttoaineiden CO 2 -päästö (PgC/vuosi) Hiilidioksidipäästöt ilmakehään ovat seuranneet suurten päästöjen skenaarioita Energiantuotanto hiilellä on kasvanut Globaalisti kansantuotteen kasvua tehdään hiilivoimalla Ilmastokoulutus 5.2.213 9
Eniten lämpenevät mantereet ja pohjoinen napa-alue Todennäköisyys, että lämpeneminen* >2 C talvi kesä Yllä: joulu-helmikuu Alla: kesä-elokuu kesä Kaikkialla maapallolla lämpenee Muutosten maantieteelliset piirteet - samanlaiset kuin mitä havaittu viime vuosikymmenien aikana - riippumattomat päästöskenaarioista Lumi- ja jääpeitteet kutistuvat, ikirouta ohenee Myrskyradat (=säähäiriöiden tyypilliset esiintymisalueet) siirtyvät napoja kohti * v.198-1999 => v. 28-299 Päästöskenaario talvi (Gt C/vuosi) 3 2 1 2 25 21 A1B Lähde: IPCC (27)
Lämpötila ( o C) (Cº) 1-2 Suomen keskilämpötila: Havainnot ja skenaariot havainnot ja skenaariot 8 6 4 2 Suomen keskilämpötila kohoaa 19 195 2 25 21 Lämpenemisen keskimääräinen nopeus ~.4±.1 C/1 v kaikissa skenaarioissa noin vuoteen 24 saakka. Myöhemmin erot eri ilmastoskenaarioiden välillä kasvavat ja suurimpien päästöjen skenaarioissa muutokset ovat jo huomattavia. Lähde: H. Tietäväinen & K. Ruosteenoja Vertailujaksona v.1971-2 Muutos (ºC) 27-299 Skenaario Lämpötilan nousu A2 5.1 (3.1 7.) A1B 4.4 (2.5 6.3) B1 3.2 (1.5 4.9) 19 mallin antama paras arvio (suluissa 9%:n epävarmuushaarukka) (Gt C/vuosi) Päästöskenaario 3 2 1 2 25 21
Talvet lämpenevät enemmän kuin kesät Lämpötilan muutos ( C) Suomi v. 1971-2 => v. 22-249 6 5 4 3 2 1 (Gt C/vuosi) Päästöskenaario 3 2 1 2 25 21 A1B Muutoksen paras arvio ja 9%:n todennäköisyysväli siltä väliltä -skenaarion (A1B) toteutuessa -1 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 11 12 Kuukausi 19 ilmastomallin väliset erot Ilmaston luontainen vaihtelu
Etelä-Suomen keskilämpötilat siirtyvät kohti pohjoista - isompien päästöjen tapauksessa muutokset vielä suurempia v. 1971-2 v. 23-259 A1B Päästöt (Gt C/year) 3 2 1 2 25 21 A1B 2 2 4 4 6 6 8 8
Ilmastonmuutos vaikuttaa veden saatavuuteen maapallolla Päästöskenaario (Gt C/vuosi) 3 2 1 2 25 21 A1B Vettä käytössä nykyistä vähemmän enemmän Keskimääräisen vuotuisen valunnan muutos (%) vuosisadan loppuun mennessä Lähde: IPCC (27)
Sademäärä (mm) 9 8 7 6 5 Vuotuiset sademäärät kasvavat Suomessa Lammin havainnot & skenaariot Lammi pisteelle (61ºN, 21ºN) 3 2 1 2 25 21 Mitä pienempää aluetta ja lyhyempää ajanjaksoa tarkastellaan, sitä suurempi luonnollisesta vaihtelusta aiheutuva epävarmuus! 4 196 198 2 22 24 26 28 21 Vuosi Ajan myötä myös sateisuuden muutokset ylittävät luontaisen vaihtelun. Rankkasateet voimistuvat
Talven sademäärät kasvavat suhteellisesti eniten mutta tulevaisuudessakin kesäsateet ovat runsaampia kuin talvisateet Kuukauden sademäärä (mm) 1 8 6 4 2 A1B 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 11 12 Kuukausi 1961-9: korj. havainnot 22-249 27-299: malliarvio (Gt C/vuosi) Päästöskenaario 3 2 1 2 25 21 Virhehaarukat kuvaavat 19 ilmastomallin tulosten eroja. Lisäksi tulevaisuuden päästöt =? Rankkasateet (lumi/vesi) voimistuvat kaikkina vuodenaikoina Lisätietoa: http://ilmasto-opas.fi/fi/ilmastonmuutos/suomen-muuttuva-ilmasto/
Lumipeite hupenee etenkin alku- ja lopputalvesta 3 2 1 2 25 21 v. 1971-2 nähden 21-239 24-269 27-299 Lumisade (marras-maalis) -1-3 -3-1 Lumen vesiarvo (maaliskuu) -3-1 Lämpötila (ºC) -6-3 -6-8 Lähde: Jouni Räisänen, Helsingin yliopisto (ACCLIM-hanke)
Lunta viime talvina paljon pääkaupunkisedulle pohjoisessa tavanomaisesti Toiminnan haavoittuvuus ja ilmastoriskit riippuvat monista tekijöistä!
Etelä-Suomessa hiihtokeskusten hissilippujen myynti riippuu lumipeitepäivien määrästä Liikevaihto ja lumipeitepäivät 14 21/211 Liikevaihto (1 211, ostovoimakorjattu) 12 1 8 6 4 2 27/28 26/27 29/21 28/29 25/26 2 4 6 8 1 12 14 16 Lumipeitepäivät Etelä Suomessa (8 mittauspaikan keskiarvo) Nurmi ja Jokinen, 212
Terveysvaikutuksia Kuolleisuus riippuu lämpötilasta Ihminen sopeutuu omaan ilmastoonsa jossain määrin Lämpötilan mukavuusalue erilainen eri ilmastoissa Suomalaiset sopeutuneet kylmään paremmin kuin eteläeurooppalaiset Sen sijaan helle lisää kuolleisuutta nopeasti Suomessa Kuolleisuus ja sää Suomessa kylmyys: 2-3 / v. helle:1 2 / v. Lähteet: Näyhä, 25 Keatinge et al. 2
Ilmaston lämmetessä kuumastressi yleistyy ja kylmästressi vähenee
Ilmatieteen laitos varoittaa helteistä ja pakkasista Kenelle helle- ja pakkasvaroitukset on tarkoitettu? Sääherkkiä riskiryhmiä vanhukset, lapset, sydän- ja hengitystiesairaat, diabeetikot Ulkotyöntekijät, kuljetusala, pelastus- ja huoltoala Terveydenhuollon ja viranomaisten varautumisjärjestelmät Tavoite Koko ketju: Sairaankuljetus - päivystys - vanhainkodit Ehkäistä kylmästä ja kuumasta aiheutuvia terveysongelmia varoitusten avulla
Pakkasvaroitusten kriteerit kireä/ pureva pakkanen Eri kriteerit maan etelä- ja pohjoisosaan kolmitasoisena ilmastollisin perustein Myös tuulen vaikutus pakkasen purevuus -indeksin avulla (wind chill) Vuorokauden alin lämpötila / alin pakkasen purevuus Varoitusten vaaratasot : 1 keltainen / 2 oranssi / 3 punainen -2, -3, -35 o C maan eteläosa -25, -35, -4 o C maan keskiosa -3, -4, -45 o C maan pohjoisosa
Heinäkuu 21: uusi lämpöennätys 37.2 o C, Liperi, Joensuun lentoasema 29.7. - maan eteläosassa kuukauden keskilämpötilan poikkeama yli 5 o C
Heinäkuun 21 hellejakso näkyy kuolleisuudessa Kuolleet Suomessa touko-syyskuu 23-21 Kuolleet 4 6 4 4 4 2 4 3 8 3 6 3 4 3 2 Toukokuu Kesäkuu Heinäkuu Elokuu Syyskuu 23 24 25 26 27 28 29 21 Lähde: Tilastokeskus
Rankkasateet ja tulvat voivat lisätä vesiepidemioiden riskiä Kesällä 28 pilaantuneista juomavesiä mm. Korpilahdella, Lohtajalla, Petäjävedellä, Porvoossa ja Ylöjärvellä Kesän 28 keskilämpötila ja sademäärä (lähde: Ilmastopalvelu)
Talvivaara ja vuoden 212 sateet - kolme suurinta sademäärää viimeisen 1 v. jaksolta! Sotkamo Saviaho, sademäärä jaksolla 1.1.-14.11. vuosina 1967-212 9 8 7 6 5 4 3 2 1 1967 1969 1971 1973 1975 1977 1979 1981 1983 1985 1987 1989 1991 1993 1995 1997 1999 21 23 25 27 29 211 Sademäärä (mm)
Yksittäisten kuukausien sateet eivät olleet poikkeuksellisia, mutta useiden kuukausien aikana yhteensä kertynyt sademäärä oli poikkeuksellinen! Sademäärän kuukausiarvoja 35 3 Sademäärä (mm) 25 2 15 1 5 Suomen ennätys Sotkamo Saviaho 212 (mm) Huom 14.11. asti! Sotkamo Saviaho 1981-21 KA 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 11 12
Ilmastoriskien arviointi ja hallinta Ilmastoriski = Ilmastotapahtuman todennäköisyys x Tapahtuman vaikutukset Miten toiminta riippuu säästä ja ilmastosta? Miten suuri (ilmasto)riski voidaan ottaa? Miten usein kriittiset sääolosuhteet toistuivat havaitussa ilmastossa? Miten ilmastonmuutos vaikuttaa toimintaan ja kriittisten säätekijöiden todennäköisyysteen? Haaste päätöksenteolle: Varautua suureen ilmaston luontaiseen vaihteluun ja samalla vähitellen muuttuvaan ilmastoon Miten ne otetaan huomioon investoinneissa ja toiminnan suuntaamisessa? Miten varaudutaan poikkeuksellisiin tai harvinaisiin tilanteisiin? Mitä mahdollisuuksia ilmastonmuutokseen liittyy? Molarius, 211
Miten sää- ja ilmastoriskeihin voidaan varautua? - Ilmastoriskien arviointi: - Ilmastotilastojen ja ilmastonmuutosskenaarioiden avulla - vaatii tietoa vaikutuksista - Usein kvalitatiivinen riskiarvio riittää, mutta monilla aloilla pystytään myös kvantitatiiviseen riskiarvioon! - Ilmastoriskien hallinta: - Sääennusteet ja -varoitukset operatiivisen tason riskien hallintaan - varautumissuunnitelmat - Ilmastoskenaariot ja sopeutumistutkimukset pitemmän tähtäimen suunnittelussa - kuukausi- ja vuodenaikaisennusteet kehittyvät
Kiitos mielenkiinnosta! Lisätietoja reija.ruuhela@fmi.fi