Ilmastonmuutos ja sen vaikutuksia matkailuun ja terveyteen

Samankaltaiset tiedostot
Säätiedon hyödyntäminen WSP:ssä

Sää, ilmasto, ilmanlaatu ja suomalaisten hyvinvointi

ACCLIM II hankkeen yleisesittely

Suomen muuttuva ilmasto

ACCLIM II Ilmastonmuutosarviot ja asiantuntijapalvelu sopeutumistutkimuksia varten Kirsti Jylhä, Ilmatieteen laitos ISTO-loppuseminaari 26.1.

Mikä muuttuu, kun kasvihuoneilmiö voimistuu? Jouni Räisänen Helsingin yliopiston fysiikan laitos

Ilmastonmuutoksen vaikutukset Suomessa: todennäköisyydet ja epävarmuudet Kirsti Jylhä Ilmatieteen laitos Ilmastonmuutoksen tutkimusyksikkö

Ilmastonmuutos. Ari Venäläinen

Pakkaset ja helteet muuttuvassa ilmastossa lämpötilan muutokset ja vaihtelu eri aikaskaaloissa

Ilmastonmuutoksen vaikutukset säähän Suomessa

Ilmastonmuutos mitä siitä seuraa?

Suomen JVT ja Kuivausliikkeiden Liitto ry:n 10-vuotisjuhlaseminaari Tampere Pääviestit. Lähitulevaisuudessa ja jo nyt on tärkeää

Miten ilmastonmuutos vaikuttaa liikunnan olosuhteisiin?

Mikä määrää maapallon sääilmiöt ja ilmaston?

Ilmastonmuutokset skenaariot

IPCC 5. ilmastonmuutoksen tieteellinen tausta

Ilmastonmuutoksen vaikutukset tiemerkintäalaan

Miten Suomen ilmasto muuttuu tulevaisuudessa?

Ilmastonmuutos pähkinänkuoressa

Ilmastonmuutoksen todennäköisyysennusteet. Jouni Räisänen Helsingin yliopiston fysiikan laitos

Ilmastonmuutos ilmiönä ja ilmastonmuutoksen vaikutukset erityisesti Suomessa

Ilmastonmuutos tilannekatsaus vuonna 2013

Yleistä. Millaiseksi ilmastomme on muuttumassa?

Lapin ilmastonmuutoskuvaus

Uusinta tietoa ilmastonmuutoksesta: luonnontieteelliset asiat

Inarijärven säännöstelyn sopeuttaminen ilmastonmuutokseen

Ilmastonmuutos globaalina ja paikallisena ilmiönä

Finnish climate scenarios for current CC impact studies

ILMASTONMUUTOSENNUSTEET

Mistä tiedämme ihmisen muuttavan ilmastoa? Jouni Räisänen, Helsingin yliopiston fysiikan laitos

IPCC 5. ARVIOINTIRAPORTTI OSARAPORTTI 1 ILMASTONMUUTOKSEN TIETEELLINEN TAUSTA

Miten ilmasto muuttuu ja mitä vaikutuksia muutoksilla on?

ILMASTONMUUTOS MITEN JA MILLAISTA TULEVAISUUTTA MALLIT ENNUSTAVAT? YLEISTYVÄTKÖ ÄÄRI-ILMIÖT?

Johtuuko tämä ilmastonmuutoksesta? - kasvihuoneilmiön voimistuminen vaikutus sääolojen vaihteluun

Miksi meillä on talvi? Kirsti Jylhä Ilmatieteen laitos Ilmastotutkimus ja -sovellukset

Mitä ilmastolle on tapahtumassa Suomessa ja globaalisti

Hiiltä varastoituu ekosysteemeihin

ACCLIM hankkeen tuloksia

Suomi ja ilmastonmuutokseen sopeutuminen

Terveyteen liittyvät ilmastoriskit Helsingissä

ILMASTOMALLEIHIN PERUSTUVIA ARVIOITA TUULEN KESKIMÄÄRÄISEN NOPEUDEN MUUTTUMISESTA EI SELVÄÄ MUUTOSSIGNAALIA SUOMEN LÄHIALUEILLA

BILKE-raportti Paimion-, Mynä- ja Sirppujoen ilmastonmuutostarkastelut, hydrologia Harri Myllyniemi, Suomen ympäristökeskus

Paloriskin ennustaminen metsäpaloindeksin avulla

Ilmastonmuutos ja työelämä

ILMASTONMUUTOS JA KEHITYSMAAT

Sää- ja ilmastonmuutosriskien arviointi Helsingille Ilmastonmuutos ja selvityksen lähestymistapa ANTTI MÄKELÄ

Ilmastostrategiaseminaari Kajaani Leena Neitiniemi-Upola Henkilöstön kehittäjä, meteorologi Ilmatieteen laitos

ILMASTONMUUTOS IHMISTEN SYYTÄKÖ?

Mitä uutta Pariisin ilmastokokouksen jälkeen

Muuttuvan ilmaston vaikutukset vesistöihin

Sektoritutkimusohjelman ilmastoskenaariot SETUKLIM

Ilmastonmuutos ja ilmastomallit

ILMASTONMUUTOSSKENAARIOT JA LUONTOYMPÄRISTÖT

SUOMI SADAN VUODEN KULUTTUA

Ilmastonmuutos Heikki Tuomenvirta, Ilmastokeskus, Ilmatieteen laitos

JANUARY 2010 TEMPERATURE DEVIATION FROM THE MEAN (NCEP) 03/01/

Globaali näkökulma ilmastonmuutokseen ja vesivaroihin

Ilmastonmuutos eri mittakaavatasoilla

Sektoritutkimusohjelman ilmastoskenaariot SETUKLIM. 12 Climate scenarios for Sectoral Research. Tavoitteet

Sään ja ilmaston vaihteluiden vaikutus metsäpaloihin Suomessa ja Euroopassa Understanding the climate variation and change and assessing the risks

Luku 8. Ilmastonmuutos ja ENSO. Manner 2

Ajankohtaista ilmastonmuutoksesta ja Espoon kasvihuonekaasupäästöistä

LIIKENNEVALINNAT VAIKUTUSMAHDOLLISUUDET BIODIESEL SÄHKÖAUTO YMPÄRISTÖ LIIKENNE YHTEISKUNTA LIIKETALOUS KAVERIT BUSSIT AUTOT

Ilmastonmuutos ja nurmikasvien sopeutuminen

Ilmaston ja sen muutoksen

KEMIJOEN JÄÄPEITTEEN SEURANTA PAAVALNIEMI - SORRONKANGAS VÄLILLÄ 2012

IHMISKUNTA MUUTTAA ILMASTOA

Ilmastonmuutos ja kestävä matkailu

Tulevaisuus (ilmaston)muutoksessa tilannekatsaus Suomeen ja ulkomaille. Jyri Seppälä Suomen ympäristökeskus

Toimenpiteiden ilmastokestävyyden arviointi & yhteensovittaminen vesienhoitoon. Anne-Mari Rytkönen, SYKE Tulvaryhmien koulutuspäivä 28.5.

Ilmastonmuutoksen vaikutukset Kalankasvatukseen Suomessa

ROUDAN PAKSUUS LUMETTOMILLA ALUEILLA ILMASTON LÄMMETESSÄ

ALUEELLISET ILMASTON- MUUTOSENNUSTEET JA NIITTEN EPÄVARMUUSTEKIJÄT

Ilmaston terveysvaikutukset uskomuksia ja tutkittua tietoa

ILMASTONMUUTOS JA ILMASTOSKENAARIOT

KAINUUN KOEASEMAN TIEDOTE N:o 5

Ilmasto- ja hiilisuureiden mittaaminen ja niiden globaali kehitys

ILMASTONMUUTOKSEN VAIKUTUS METSIIN JA METSIEN SOPEUTUMINEN MUUTOKSEEN

ILMASTONMUUTOS TÄNÄÄN

Vantaanjoen tulvat, ilmastonmuutos ja sateet

Sulfaattimaiden riskien hallinta ilmastonmuutoksen näkökulmasta Klimatförändringen och de sura sulfatjordarnas riskhantering

Ilmastonmuutoksen vaikutukset Suomen luontoon

Ilmastonmuutos on käynnissä, mikä muuttuu Varsinais-Suomessa?

KEMIJOEN JÄÄPEITTEEN SEURANTA PAAVALNIEMI - SORRONKANGAS VÄLILLÄ 2013

Metsä ekosysteemipalvelujen tuo3ajana case ilmastonmuutoksen torjunta

IPCC WG II ILMASTONMUUTOKSEN VAIKUTUKSET. Petteri Taalas Suomen IPCC-ryhmän pj.

Säätiedot kaupunkisuunnittelun tukena muuttuvassa ilmastossa

Mitä kuuluu ilmastonmuutokselle?

Ilmastonmuutos ja siihen varautuminen esimerkkinä pääkaupunkiseutu. Susanna Kankaanpää Ilmastoasiantuntija, HSY

Ilmastonmuutoksen vaikutukset vesihuoltoon ja hulevesiin

Mittaukset suoritettiin tammi-, helmi-, maalis- ja huhtikuun kymmenennen päivän tietämillä. ( liite 2 jää ja sää havainnot )

Ilmasto muuttuu mitä tapahtuu Suomessa?

ILMASTONMUUTOS JA SIIHEN VARAUTUMINEN SUOMEN VESIHUOLLOSSA

Ilmastonmuutos missä nyt menemme

Ilmastonmuutoksesta. Lea saukkonen Ilmatieteen laitos

Ilmastomuutos ja rakennusten lämmitystarve Suomessa

Kasvin soluhengityksessä vapautuu vesihöyryä. Vettä suodattuu maakerrosten läpi pohjavedeksi. Siirry asemalle: Ilmakehä

Säämittauksen tuloksia Pohjois-Pohjanmaan koeasemalla Ruukissa

Lappi ilmastoennuste Ilmastonmuutoksen fysikaalinen tausta Ilmastomallit ja -skenaariot

Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä

Transkriptio:

Ilmastonmuutos ja sen vaikutuksia matkailuun ja terveyteen Ylläs Jazz Blues seminaari 1.2.213 Reija Ruuhela ryhmäpäällikkö Ilmastokeskus Materiaalia Mm. Ilmatieteen laitos / Ilmastonmuutostutkimus 5.2.213

Vuosi 212 oli tavallista sateisempi Itä- ja Pohjois-Lappia lukuunottamatta

Ilmaston lämpeneminen näkyy pitkissä aikasarjoissa - Vuosikeskilämpötilan poikkeama vertailuarvosta maapallolla Suomessa

Pohjoisen Jäämeren jääpeitteen kesäinen ja syksyinen laajuus sekä ympärivuotinen paksuus ovat vähentyneet voimakkaasti Ennätys 16.9.212 (sitten v. 1979) Merijään supistuminen ja oheneminen on johtanut korkeampiin lämpötiloihin ja tuulen muutoksiin Arktiksessa syksyllä. Katso myös: http://ilmatieteenlaitos.fi/tiedote/548248 Lähde: National Snow and Ice Data Center

CO 2 -pitoisuus (ppm) Hiilidioksidipitoisuudet kohoavat kaiken aikaa Mauna Loa, Havaiji v. 1958-212 Maapallon vuosikeskiarvo: 29: 386.3 ppm 21: 388.6 ppm 211: 39.5 ppm Pallas, Suomen Lappi v. 1997-212 Pitoisuus laskee kasvukauden aikana metsien hiilinielujen vuoksi.

Mihin perustuvat arviot ilmastonmuutoksesta? Päästöskenaariot Hiilen kiertokulku maapallolla Kasvihuonekaasujen pitoisuudet Tuleva ilmasto Kasvihuoneilmiön voimistuminen, palauteilmiöt

Ilmakehään kertyvä ylimääräinen CO 2 poistuu hitaasti ilmakehästä 35 Hiilidioksidipäästöt Hiilidioksidipitoisuudet 1 CO2 päästöt (Gt C/vuosi) 3 25 2 15 1 5 CO2 pitoisuus (ppm) 9 8 7 6 5 4 3 2 22 24 26 28 21 2 22 24 26 28 21 Vuosi Vuosi Pessimistinen emme tee mitään skenaario Toiveikas vähennämme päästöjä skenaario Päästöjen kasvu saadaan taitettua eli Siltä väliltä -skenaario

Ilmakehään kertyvä ylimääräinen CO 2 lämmittää ilmastoa CO 2 pitoisuus (ppm) 1 9 8 7 6 5 Hiilidioksidipitoisuus Pessim. Siltä väliltä Optim. Maapallon keskilämpötilan muutos* Pessimistinen (A2) Siltä väliltä (A1B) Optimistinen (B1) Vakiopitoisuus 4 3 2 1 4 Lähde: IPCC (27) 3 2 22 24 26 28 21 2 22 24 26 28 21 Sopeutuminen ja hillintä *Verrattuna v. 198-99 Jo havaittu lämpeneminen:.74ºc / 1 v Koko epävarmuushaarukka v. 21: 1.1-6.4ºC -1

Fossiilisten polttoaineiden CO 2 -päästö (PgC/vuosi) Hiilidioksidipäästöt ilmakehään ovat seuranneet suurten päästöjen skenaarioita Energiantuotanto hiilellä on kasvanut Globaalisti kansantuotteen kasvua tehdään hiilivoimalla Ilmastokoulutus 5.2.213 9

Eniten lämpenevät mantereet ja pohjoinen napa-alue Todennäköisyys, että lämpeneminen* >2 C talvi kesä Yllä: joulu-helmikuu Alla: kesä-elokuu kesä Kaikkialla maapallolla lämpenee Muutosten maantieteelliset piirteet - samanlaiset kuin mitä havaittu viime vuosikymmenien aikana - riippumattomat päästöskenaarioista Lumi- ja jääpeitteet kutistuvat, ikirouta ohenee Myrskyradat (=säähäiriöiden tyypilliset esiintymisalueet) siirtyvät napoja kohti * v.198-1999 => v. 28-299 Päästöskenaario talvi (Gt C/vuosi) 3 2 1 2 25 21 A1B Lähde: IPCC (27)

Lämpötila ( o C) (Cº) 1-2 Suomen keskilämpötila: Havainnot ja skenaariot havainnot ja skenaariot 8 6 4 2 Suomen keskilämpötila kohoaa 19 195 2 25 21 Lämpenemisen keskimääräinen nopeus ~.4±.1 C/1 v kaikissa skenaarioissa noin vuoteen 24 saakka. Myöhemmin erot eri ilmastoskenaarioiden välillä kasvavat ja suurimpien päästöjen skenaarioissa muutokset ovat jo huomattavia. Lähde: H. Tietäväinen & K. Ruosteenoja Vertailujaksona v.1971-2 Muutos (ºC) 27-299 Skenaario Lämpötilan nousu A2 5.1 (3.1 7.) A1B 4.4 (2.5 6.3) B1 3.2 (1.5 4.9) 19 mallin antama paras arvio (suluissa 9%:n epävarmuushaarukka) (Gt C/vuosi) Päästöskenaario 3 2 1 2 25 21

Talvet lämpenevät enemmän kuin kesät Lämpötilan muutos ( C) Suomi v. 1971-2 => v. 22-249 6 5 4 3 2 1 (Gt C/vuosi) Päästöskenaario 3 2 1 2 25 21 A1B Muutoksen paras arvio ja 9%:n todennäköisyysväli siltä väliltä -skenaarion (A1B) toteutuessa -1 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 11 12 Kuukausi 19 ilmastomallin väliset erot Ilmaston luontainen vaihtelu

Etelä-Suomen keskilämpötilat siirtyvät kohti pohjoista - isompien päästöjen tapauksessa muutokset vielä suurempia v. 1971-2 v. 23-259 A1B Päästöt (Gt C/year) 3 2 1 2 25 21 A1B 2 2 4 4 6 6 8 8

Ilmastonmuutos vaikuttaa veden saatavuuteen maapallolla Päästöskenaario (Gt C/vuosi) 3 2 1 2 25 21 A1B Vettä käytössä nykyistä vähemmän enemmän Keskimääräisen vuotuisen valunnan muutos (%) vuosisadan loppuun mennessä Lähde: IPCC (27)

Sademäärä (mm) 9 8 7 6 5 Vuotuiset sademäärät kasvavat Suomessa Lammin havainnot & skenaariot Lammi pisteelle (61ºN, 21ºN) 3 2 1 2 25 21 Mitä pienempää aluetta ja lyhyempää ajanjaksoa tarkastellaan, sitä suurempi luonnollisesta vaihtelusta aiheutuva epävarmuus! 4 196 198 2 22 24 26 28 21 Vuosi Ajan myötä myös sateisuuden muutokset ylittävät luontaisen vaihtelun. Rankkasateet voimistuvat

Talven sademäärät kasvavat suhteellisesti eniten mutta tulevaisuudessakin kesäsateet ovat runsaampia kuin talvisateet Kuukauden sademäärä (mm) 1 8 6 4 2 A1B 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 11 12 Kuukausi 1961-9: korj. havainnot 22-249 27-299: malliarvio (Gt C/vuosi) Päästöskenaario 3 2 1 2 25 21 Virhehaarukat kuvaavat 19 ilmastomallin tulosten eroja. Lisäksi tulevaisuuden päästöt =? Rankkasateet (lumi/vesi) voimistuvat kaikkina vuodenaikoina Lisätietoa: http://ilmasto-opas.fi/fi/ilmastonmuutos/suomen-muuttuva-ilmasto/

Lumipeite hupenee etenkin alku- ja lopputalvesta 3 2 1 2 25 21 v. 1971-2 nähden 21-239 24-269 27-299 Lumisade (marras-maalis) -1-3 -3-1 Lumen vesiarvo (maaliskuu) -3-1 Lämpötila (ºC) -6-3 -6-8 Lähde: Jouni Räisänen, Helsingin yliopisto (ACCLIM-hanke)

Lunta viime talvina paljon pääkaupunkisedulle pohjoisessa tavanomaisesti Toiminnan haavoittuvuus ja ilmastoriskit riippuvat monista tekijöistä!

Etelä-Suomessa hiihtokeskusten hissilippujen myynti riippuu lumipeitepäivien määrästä Liikevaihto ja lumipeitepäivät 14 21/211 Liikevaihto (1 211, ostovoimakorjattu) 12 1 8 6 4 2 27/28 26/27 29/21 28/29 25/26 2 4 6 8 1 12 14 16 Lumipeitepäivät Etelä Suomessa (8 mittauspaikan keskiarvo) Nurmi ja Jokinen, 212

Terveysvaikutuksia Kuolleisuus riippuu lämpötilasta Ihminen sopeutuu omaan ilmastoonsa jossain määrin Lämpötilan mukavuusalue erilainen eri ilmastoissa Suomalaiset sopeutuneet kylmään paremmin kuin eteläeurooppalaiset Sen sijaan helle lisää kuolleisuutta nopeasti Suomessa Kuolleisuus ja sää Suomessa kylmyys: 2-3 / v. helle:1 2 / v. Lähteet: Näyhä, 25 Keatinge et al. 2

Ilmaston lämmetessä kuumastressi yleistyy ja kylmästressi vähenee

Ilmatieteen laitos varoittaa helteistä ja pakkasista Kenelle helle- ja pakkasvaroitukset on tarkoitettu? Sääherkkiä riskiryhmiä vanhukset, lapset, sydän- ja hengitystiesairaat, diabeetikot Ulkotyöntekijät, kuljetusala, pelastus- ja huoltoala Terveydenhuollon ja viranomaisten varautumisjärjestelmät Tavoite Koko ketju: Sairaankuljetus - päivystys - vanhainkodit Ehkäistä kylmästä ja kuumasta aiheutuvia terveysongelmia varoitusten avulla

Pakkasvaroitusten kriteerit kireä/ pureva pakkanen Eri kriteerit maan etelä- ja pohjoisosaan kolmitasoisena ilmastollisin perustein Myös tuulen vaikutus pakkasen purevuus -indeksin avulla (wind chill) Vuorokauden alin lämpötila / alin pakkasen purevuus Varoitusten vaaratasot : 1 keltainen / 2 oranssi / 3 punainen -2, -3, -35 o C maan eteläosa -25, -35, -4 o C maan keskiosa -3, -4, -45 o C maan pohjoisosa

Heinäkuu 21: uusi lämpöennätys 37.2 o C, Liperi, Joensuun lentoasema 29.7. - maan eteläosassa kuukauden keskilämpötilan poikkeama yli 5 o C

Heinäkuun 21 hellejakso näkyy kuolleisuudessa Kuolleet Suomessa touko-syyskuu 23-21 Kuolleet 4 6 4 4 4 2 4 3 8 3 6 3 4 3 2 Toukokuu Kesäkuu Heinäkuu Elokuu Syyskuu 23 24 25 26 27 28 29 21 Lähde: Tilastokeskus

Rankkasateet ja tulvat voivat lisätä vesiepidemioiden riskiä Kesällä 28 pilaantuneista juomavesiä mm. Korpilahdella, Lohtajalla, Petäjävedellä, Porvoossa ja Ylöjärvellä Kesän 28 keskilämpötila ja sademäärä (lähde: Ilmastopalvelu)

Talvivaara ja vuoden 212 sateet - kolme suurinta sademäärää viimeisen 1 v. jaksolta! Sotkamo Saviaho, sademäärä jaksolla 1.1.-14.11. vuosina 1967-212 9 8 7 6 5 4 3 2 1 1967 1969 1971 1973 1975 1977 1979 1981 1983 1985 1987 1989 1991 1993 1995 1997 1999 21 23 25 27 29 211 Sademäärä (mm)

Yksittäisten kuukausien sateet eivät olleet poikkeuksellisia, mutta useiden kuukausien aikana yhteensä kertynyt sademäärä oli poikkeuksellinen! Sademäärän kuukausiarvoja 35 3 Sademäärä (mm) 25 2 15 1 5 Suomen ennätys Sotkamo Saviaho 212 (mm) Huom 14.11. asti! Sotkamo Saviaho 1981-21 KA 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 11 12

Ilmastoriskien arviointi ja hallinta Ilmastoriski = Ilmastotapahtuman todennäköisyys x Tapahtuman vaikutukset Miten toiminta riippuu säästä ja ilmastosta? Miten suuri (ilmasto)riski voidaan ottaa? Miten usein kriittiset sääolosuhteet toistuivat havaitussa ilmastossa? Miten ilmastonmuutos vaikuttaa toimintaan ja kriittisten säätekijöiden todennäköisyysteen? Haaste päätöksenteolle: Varautua suureen ilmaston luontaiseen vaihteluun ja samalla vähitellen muuttuvaan ilmastoon Miten ne otetaan huomioon investoinneissa ja toiminnan suuntaamisessa? Miten varaudutaan poikkeuksellisiin tai harvinaisiin tilanteisiin? Mitä mahdollisuuksia ilmastonmuutokseen liittyy? Molarius, 211

Miten sää- ja ilmastoriskeihin voidaan varautua? - Ilmastoriskien arviointi: - Ilmastotilastojen ja ilmastonmuutosskenaarioiden avulla - vaatii tietoa vaikutuksista - Usein kvalitatiivinen riskiarvio riittää, mutta monilla aloilla pystytään myös kvantitatiiviseen riskiarvioon! - Ilmastoriskien hallinta: - Sääennusteet ja -varoitukset operatiivisen tason riskien hallintaan - varautumissuunnitelmat - Ilmastoskenaariot ja sopeutumistutkimukset pitemmän tähtäimen suunnittelussa - kuukausi- ja vuodenaikaisennusteet kehittyvät

Kiitos mielenkiinnosta! Lisätietoja reija.ruuhela@fmi.fi