Ympäristösuojelulain mukainen perustilaselvitys Savon Sellu Oy

Ympäristösuojelulain mukainen perustilaselvitys Savon Sellu Oy Otsikko Ympäristönsuojelulain mukainen perustilaselvitys Savon Sellu Oy Pvm 27.4.2016 Projektinumero 11981 Tilaaja Savon Sellu Oy yhteyshenkilö: Kari Koistinen Sivuja 38 s. liitteet 3 kpl Työryhmä Linnunmaa Oy: Greta Waissi Jakelu Tilaaja 1 kpl Linnunmaa Oy 1 kpl

2 (38) SISÄLLYS 1 Selvityksen taustaa... 5 1.1 Johdanto... 5 1.2 Työn toteutus... 5 2 Tiedot laitoksesta ja laitosalueesta... 6 2.1 Laitos- ja sen lähialue kokonaisuutena... 6 2.2 Tuotteet ja tuotanto...11 2.2.1 Puun- ja kuituraaka-aineen käsittely...11 2.2.2 Massatehdas...11 2.2.3 Kartonkitehdas... 12 2.2.4 Keittonesteen valmistus... 12 2.2.5 Voimalaitos... 12 2.2.6 Jätevesien käsittely... 13 3 Historiatiedot... 14 3.1 Alueen käyttöhistoria... 14 3.2 Tuotannon historia... 17 3.3 Mahdolliset saastumiskohteet... 18 3.3.1 Muuntajat... 18 3.3.2 Kemikaalien purkupisteet ja öljysäiliöt... 18 3.3.3 Rautatiet...22 3.3.4 Viemäriverkosto...22 3.3.5 Vanha kaatopaikka...22 3.4 Yhteenveto aikaisemmista maaperä- ja pohjavesitutkimuksista... 23 3.4.1 Maaperän haitta-ainetutkimukset... 23 3.4.2 Pohjaveden tarkkailu... 25 4 Merkityksellisten aineiden tunnistaminen... 27 4.1 Laitosalueen merkitykselliset aineet... 27 4.1.1 Emäkset... 28 4.1.2 Hapot... 28 4.1.3 Hapettavat aineet... 28 4.1.4 Öljyt... 28 4.1.5 Liuottimet...29 4.1.6 Jäähdytysnesteet...29 4.1.7 Torjunta-aineet...29 4.2 Muut kemikaalit...29 4.3 Puun ja hakkeen varastoalueet... 30 4.4 Jätteiden ja vaarallisten jätteiden välivarastointialueet... 30 4.5 Päästöriskien arviointi... 32 4.5.1 Voimalaitos ja kemikaalien käsittely... 32 4.5.2 Jäteveden käsittely... 32 4.5.3 Infrastruktuuri... 33

3 (38) 5 Ympäristöolosuhteiden kuvaus...34 5.1 Tiedot maaperästä ja pohjavedestä...34 5.2 Vesistöt... 35 6 Perustilan määrittäminen ja huomioitavat kohteet...36 7 Arvio tiedon riittävyydestä ja laadun varmistus... 38 Taulukot Taulukko 1 Tehdasaluetta lähimmät Natura 2000-, luonnonsuojelu ja luonnonsuojeluohjelmat, koodit ja etäisyys tehdasalueelta... 10 Taulukko 2 Käytetyt polttoaineet ja niiden käyttömäärät vuonna 2014...11 Taulukko 3 Tehtaan historian päävaiheet... 18 Taulukko 4 Raskas- ja kevytpolttoöljyjen varastointimäärät ja säiliöiden sijainnit tehdasalueella... 20 Taulukko 5 Yhteenveto maaperän haitta-ainepitoisuuksista. Vertailuarvona maaperän pilaantuneisuuden ja kunnostustarpeen arviointiin sovelletut kynnysarvot (Vn 214/2007). Näytteenottopisteeltä A2 on otettu kaksi maaperänäytettä hieman eri alueilta; A2 (1 pääöljysäiliön viereinen alue ja A2 (2 säiliöaltaan eteläpuolelta...24 Taulukko 6 Savon Sellun selvitysalueen pohjavesitulokset vanhan kaatopaikan tarkkailusta vuonna 2015...26 Taulukko 7 Savon Sellun tärkeimmät tuotannon prosesseissa käytetyt kemikaalit vuonna 2014... 27 Taulukko 8 Toiminnassa syntyvät vaaralliset jätteet vuonna 2014... 31 Kuvat Kuva 1 Savon Sellun tehdasalueen rajaus... 6 Kuva 2 Selvitysalueen rajaus... 7 Kuva 3 Ilmakuva Savon Sellun selvitysalueesta... 8 Kuva 4 Tehdasalueen tuleva liikenne ja satama... 9 Kuva 5 Tehdasaluetta lähimmät Natura 2000-, luonnonsuojelu- ja luonnonsuojeluohjelma-alueet... 10 Kuva 6 Jätevedenkäsittelyn tasausallas ja esi-ilmastus... 13 Kuva 7 Savon Sellun maanrakennustyöt alkoivat vuonna 1963, rakentamisvaihe oli vuosien 1963 1967 välillä.. 14 Kuva 8 Savon Sellun tehtaan rakentamisvaiheita 1963 1967... 15 Kuva 9 Tehtaan rakentamisvaihe, taustalla erottuvat nykyisen hakekentän alue ja Kallavesi... 16 Kuva 10 Teollisuussatama... 16 Kuva 11 Kartongin ja puolisellun tuotanto 1000 t/a... 17 Kuva 12 Polttoaineiden kevyt- ja raskaspolttoöljyjen säiliöt.... 19 Kuva 13 Vahvaliemisäiliö (vasenpuoli) ja ammoniakkivesisäiliöt (oikeapuoli)... 20 Kuva 14 Polttonesteen jakeluasema parkkialueen ja hakekentän vieressä... 21 Kuva 15 Aliurakoitsijan (KiPaJykä) liikuteltavat polttoöljysäiliöt... 21 Kuva 16 Aliurakoitsijoiden polttoöljysäiliöt. Vasemmanpuoleisen kuvan säiliö on Rakennus ja ympäristöpalvelu T. Korhosen hallinnoima ja oikeanpuolisen kuvan säiliö ja öljyvarasto Vuori Trans Oy:n omistama....22 Kuva 17 Maaperän haitta-ainetutkimuksien näytteenottopisteet vuonna 2002... 23 Kuva 18 Pohjaveden tarkkailupisteet... 25 Kuva 19 Puunvarastokenttä tehdasalueen koillisosassa (vasemmanpuoleinen kuva) tiestön vieressä (oikeanpuoleinen kuva)... 30

4 (38) Kuva 20 Tehdasalueen lentotuhkasäiliö... 31 Kuva 21 Vaarallisten jätteiden välivarastointialue... 32 Kuva 22 Lähimmät pohjavesialueet...34 Kuva 23 Tehdasalueella huomioitavat kohteet, alueet ovat arvioita kyseisistä pinta-aloista ja siten viitteellisiä.. 37 Liitteet Liite 1 Kemikaalien varastosäiliöt Liite 2 Maaperän haitta-ainetutkimukset vuonna 2002 Liite 3 Merkitykselliset aineet (LUOTTAMUKSELLINEN)

5 (38) 1 SELVITYKSEN TAUSTAA 1.1 Johdanto Tämän selvityksen tavoitteena on kuvata Savon Sellu Oy tehtaan maaperän ja pohjaveden nykytilaa ympäristönsuojelulain 82 :n mukaisesti. Lisäksi selvityksen teossa on huomioitu Ympäristöhallinnon ohje 8/2014 Ympäristönsuojelulain mukainen perustilaselvitys. Selvitys nojautuu olemassa olevaan tietoon, eikä uusia maaperä- tai pohjavesitutkimuksia ole selvitystä varten tehty. Selvitys on osa vuonna 2016 jätettävää ympäristölupahakemusta. Selvitys perustuu pääasiassa tehdasalueen käyttöhistorian ja nykyisen toiminnan perusteella tehtyyn arvioon maaperässä ja pohjavedessä mahdollisesti havaittavasta pilaantuneisuudesta. Alue on koko teollisen historian ajan ollut nykyisen toimijan käytössä. Maaperä- ja pohjavesitutkimuksia on alueella suoritettu jo ennestään ja siten ympäristötekniseen tutkimukseen ei katsottu olevan tarvetta. Ympäristönsuojelulain mukainen perustilaselvitys koskee ainoastaan ns. direktiivilaitoksia, eli tehdasalueella tapahtuvaa sellu- ja kartonkitehtaan toimintaa. Selvityksessä huomioidaan valtioneuvoston asetus (214/2007) maaperän pilaantumisen ja puhdistustarpeen arvioinnista (PIMA-asetus), jossa maaperän haitta-aineille on määritetty vertailuarvot joiden perusteella pilaantuneisuutta arvioidaan. Kynnysarvon ylittyessä maaperän pilaantuneisuus ja puhdistustarve on arvioitava. Maaperä on pilaantunut mikäli annettujen haitta-aineiden (yhden tai useamman) pitoisuus ylittää säädetyn ylemmän ohjearvon alueelle, jota käytetään teollisuus-, varasto- tai liikennealueena taikka muuna vastaavana alueena. Lisäksi selvityksessä huomioidaan valtioneuvoston asetus vesienhoidon järjestämisestä 1040/2006 muutoksen 341/2009 liitteen 7 A mukaiset pohjavettä pilaavat aineet ja niiden ympäristölaatunormit, joita ihmisen terveyden tai ympäristön suojelemiseksi ei saa ylittää. 1.2 Työn toteutus Selvityksen laatijalla on ollut käytössään mm. seuraavat tiedot - tiedot käytettävien kemikaalien käyttömääristä ja varastoinnista (vuosi 2014) - tiedot tehtaan jätehuollosta ja jätteiden käsittelyjärjestelmistä - voimassa oleva ympäristölupapäätös (nro 110/07/2, Dnro ISY-2004-Y-273.) - voimassa oleva Tukesin päätös kemikaalien laajamittaisesta käytöstä - tiedot pohjaveden tarkkailutuloksista Selvityksen laati FT (ekotoksikologia) Greta Waissi. Hän teki maastokäynnin tehdasalueella 9.12.2015, jolloin otettiin myös selvitykseen sisälletyt tehdasalueen valokuvat. Samalla koottiin historiatietoa haastattelemalla ja arkistoaineistoa tutkimalla.

6 (38) 2 TIEDOT LAITOKSESTA J A LAITOSALUEESTA 2.1 Laitos- ja sen lähialue kokonaisuutena Tehdas sijaitsee noin 10 km Kuopion kaupungista pohjoiseen Sorsasalon saarella. Savon Sellun alue on kaavoitettu tehdasalueeksi. Savon Sellu Oy:n tehtaat sijaitsevat tiloilla Ruokolahti RN:o 1:120, Sorsasalo RN:o 1:97, Sorsalahti RN:o 1:71, Sorsasaaret RN:o 1:112, Vesisorsa RN:o 1:103 (vesialue 165,8 ha) ja vesialueella RN:o 876:1 (230 ha) Kuopion kaupungin Savilahden kylässä (kuva 1). Tilat ja vesialueet omistaa Savon Sellu Oy. Lähimmät asutusalueet tehtaasta ovat Päiväranta noin kolmen kilometrin päässä ja Vuorela noin 4 kilometrin päässä. Savon Sellun tehdasalueen välittömässä läheisyydessä on Ekokem-Palvelu Oy:n omistama teollisuusjätteen käsittelykeskus. Alueella sijaitsee tavanomaisen jätteen loppusijoitusalue sekä käsittelyalue. Tavanomaisen ja vaarallisen jätteen loppusijoitusalueilta ja käsittelykentiltä tulevat jätevedet johdetaan Savon Sellu Oy:n jätevedenpuhdistamolle. Tahdasalueella on vanha kaatopaikka joka lopetettiin ja maisemoitiin vuonna 2004. Uusi kaatopaikka on Ekokem-Palvelut Oy:n omistuksessa. Vanha kaatopaikan pohjavesien tilaa seurataan tarkkailusuunnitelman mukaisesti ja vanha kaatopaikka ei kuulu tämän selvityksen piiriin. Kuva 1 Savon Sellun tehdasalueen rajaus

7 (38) Selvitysalueeseen kuuluvat kuvan 2 mukaiset alueet. Vanhan kaatopaikan ja Ekokem-Palvelu Oy:n alueet sijoittuvat tehdasalueen pohjois- ja koillispuolelle ja eivät kuulu tämän selvityksen piiriin. Vanhan kaatopaikan pohjavesien tarkkailusuunnitelman mukaisten näytteiden tulokset on esitetty tässä selvityksessä kuvaamaan alueen pohjaveden tilaa. Kuvassa 3 on selvitysalue kuvattu ilmasta käsin. Kuva 2 Selvitysalueen rajaus

8 (38) Kuva 3 Ilmakuva Savon Sellun selvitysalueesta Liikenne tehdasalueelle kulkee Selluntien kautta (kuva 4). Tehdasalueelle kulkua on rajoitettu ja tulotie on suljettu portilla. Lisäksi alueelle on rautatieyhteys ja teollisuussatama. Tehdasalueelle tulevat raaka- ja tarveaineet sekä lähtevät tuotteet kuljetetaan maanteitse ja rautateitse. Laivakuljetuksia on ollut viime vuosien aikana satunnaisesti muutamia. Tehtaalla käy arkisin noin 40 raskasta ajoneuvoa vuorokaudessa. Kevytautoliikenne on arkisin noin 250 ja viikonloppuisin noin 100 ajoneuvoa vuorokaudessa. Junilla lähtee valmista tuotetta noin 15 30 rautatievaunua päivittäin.

9 (38) Kuva 4 Tehdasalueen tuleva liikenne ja satama Kuvassa 5 on esitetty lähimmät Natura 2000-, luonnonsuojelu- ja luonnonsuojeluohjelma-alueet ja taulukossa 1 niiden kohdekohtaiset tiedot. Natura 2000-alueista lähin on Halmejoki-Karhonsaari-Potkunsaari alueet joiden pinta-ala yhteensä on 23 ha. Näistä alueista Potkunsaari sijaitsee tehdasalueelta noin 300 m kaakkoon. Luonnonsuojelualueista Potkunsaari ja Halmejoen lehto kuuluvat tehdasaluetta oleviin lähimpiin kohteisiin. Luonnonsuojeluohjelmiin kuuluvat Halmejoen lehto (lehtojen suojeluohjelma) ja Puijo, joka on luokiteltu valtakunnallisesti arvokkaaksi maisema-alueeksi.

10 (38) Kuva 5 Tehdasaluetta lähimmät Natura 2000-, luonnonsuojelu- ja luonnonsuojeluohjelma-alueet Taulukko 1 Tehdasaluetta lähimmät Natura 2000-, luonnonsuojelu ja luonnonsuojeluohjelmat, koodit ja etäisyys tehdasalueelta Natura 2000 -alueet Kohde Koodi Sijainti tehdasalueelta Potkunsaari FI0600007 300 m kaakkoon Halmejoki FI0600007 500 m koilliseen Karhonsaari FI0600007 1400 m kaakkoon Puijo FI0600001 2600 m lounaaseen Luonnonsuojelualueet Kohde Koodi Sijainti tehdasalueelta Halmejoen lehto YSA086464, YSA086453, YSA086478, YSA083030 500 m koilliseen Karhonsaari YSA080098, YSA086460 1400 m kaakkoon Potkunsaari YSA082961 300 m kaakkoon Puijo YSA086480, YSA086459, YSA080024 2600 m lounaaseen Uuhimäki YSA0204049 2000 m koilliseen Honkamäki YSA083063 2900 m koilliseen

11 (38) Luonnonsuojeluohjelmat Kohde Koodi Sijainti tehdasalueelta Halmejoen lehto LHO080271 1000 m koilliseen Puijo MAO080087 1800 m lounaaseen 2.2 Tuotteet ja tuotanto Savon Sellun tuote on aallotuskartonki eli fluting. Aallotuskartongin tuotanto on integroitu puolisellun valmistukseen. Lisämassana käytetään aaltopahvitehtaiden leikkuuhylkyä. Tehtaan tämänhetkinen tuotantokapasiteetti on noin 300 000 t/a. Viimeisin vuosituotantoennätys saavutettiin vuonna 2015, jolloin tuotanto oli 273 311 t/a. Pitkän aikavälin tavoitteena on nostaa vähitellen toteutettavien investointien avulla tuotantokapasiteetti ympäristöluvan mukaiseen määrään 330 000 t/a. Savon Sellun polttoaineiden käyttö vuoden 2014 aikana on esitettynä taulukossa 2. Suurin kulutus oli jyrsinturpeen käytöllä, joka oli kyseisenä vuonna yli 85 000 tonnia. Vahvaliemeä käytettiin yli 74 000 tonnia vuonna 2014. Taulukko 2 Käytetyt polttoaineet ja niiden käyttömäärät vuonna 2014 Polttoaine Määrä (t) Jyrsinturve 85202 Vahvaliemi 74716 Kuori 54909 Metsätähdehake- ja murske 22053 Puupelletit ja briketit 3139 Muut sivu- ja jätetuotteet 2025 Raskas polttoöljy 1432 Erittelemätön teollisuuden puutähde 285 Muovijätteet 22 Kevyt polttoöljy 6 2.2.1 Puun- ja kuituraaka-aineen käsittely Kuorimolla koivukuitupuu katkotaan noin 3 m:n pituisiksi ja siirretään sulatuskuljettimen kautta kuorimarumpuun. Kuorinta tehdään kuivakuorintana. Kuori poltetaan voimalaitoksessa. Kuoritut puut haketetaan ja hake varastoidaan kahdelle hakekasalle. Koivuvaneritehtaiden viiluhake (noin 15 % kuituraaka-aineesta) toimitetaan suoraan varastokasoille. Varastokasoista hake seulotaan ja siirretään massatehtaalle. Ylisuuri jae seulotaan, murskataan ja palautetaan uudelleen prosessiin. 2.2.2 Massatehdas Massatehtaalla hakkeesta poistetaan pesemällä mahdollisesti siinä olevat kiinteät epäpuhtaudet. Hake keitetään ammoniumsulfiitti-keittoliuoksella kahdessa jatkuvatoimisessa keittimessä. Puolisellun massasaanto on noin 80 %. Keiton jälkeen massa kuidutetaan, pestään vastavirtapesuna kolmessa painepesurissa ja yhdessä rumpupesurissa (DD-pesuri). Puhdas massa jauhetaan (1. matalasakeusjauhatusvaihe) sekä johdetaan puskurivarastosäiliöiden kautta kartonkikoneelle. Vastavirtapesemön viimeisestä vaiheesta pumpataan pesuneste (ohutliemi) haihduttamolle. Ohutliemi, joka sisältää keiton jäännöskemikaaleja sekä keitossa liuennutta orgaanista ainesta, väkevöidään haihduttamolla 52 %:n kuiva-ainepitoisuuteen (ns. vahvaliemi). Haihduttamon ensimmäisenä vaiheena on termokompressorihaihdutin ja toisena vaiheena nelivaiheinen sarjahaihduttamo. Vahvaliemi poltetaan voimalaitoksella.

12 (38) Lisämassalinjalla käsitellään aaltopahvitehtaiden leikkuuhylky, omat hylkyrullat ja muut aallotuskartongin raakaaineeksi soveltuvat massat. Massat hajotetaan ja lajitellaan puhtaaksi epäpuhtauksista. Valmis massa saostetaan ja jauhetaan ennen kartonkikonetta. 2.2.3 Kartonkitehdas Kartonkikoneelle pumpattavan massan ominaisuuksien kehittämistä jatketaan trimmijauhatuksessa (2. matalasakeusjauhatusvaihe), jonka jälkeen massa johdetaan lajittelun kautta kartonkikoneen perälaatikkoon. Kartonkikone on tasoviirakone, jossa perälaatikon jälkeen seuraavat höyrylaatikolla varustettu viiraosa, kolmevaiheinen puristinosa ja 69 kuivatussylinteriä käsittävä kuivatusosa. Kartonkikoneen hyöty- tai ns. trimmileveys on 6,7 m ja kuivatusosalta valmistuva kartonki kerätään poperullaimella n. 25 tonnin painoisiksi konerulliksi. Kartonkikonetta seuraavassa jälkikäsittelyvaiheessa konerullat leikataan asiakkaan tilaamiin rullakokoihin ja suojataan mahdollisilta kuljetusvaurioilta rullapakkaamossa. Pakkaamosta valmiit asiakasrullat siirretään tuotevarastoon ennen lähettämistä asiakkaalle. 2.2.4 Keittonesteen valmistus Rikkipitoinen vahvaliemi poltetaan höyrykattilassa ja savukaasut johdetaan pesuriin, jossa savukaasuista rikkidioksidi imeytetään ammoniakkiveteen ja valmistetaan prosessin tarvitsema keittoneste. Savukaasupesuri sisältää kaasujen pesuosan, jäähdytysosan, kaksi keittonesteen valmistusosaa ja savukaasujen varmistuspesurin. Alimmaisena olevassa pesuosassa savukaasu pestään ja jäähdytetään vesisuihkuilla. Jäähdytysosassa savukaasut jäähdytetään epäsuorasti vedellä lämmönvaihtimien avulla noin 55 C:een. Rikkidioksidi absorboituu ammoniakkiveteen sitä paremmin mitä alhaisempi lämpötila on. Keittoneste valmistetaan kahdessa täytekappaleilla varustetussa osassa. Absorptiovaiheen ph säädetään ammoniakkivedellä vakioksi. Valmiin keittonesteen SO2-pitoisuus säädetään haihduttamon lauhteella. Viimeisessä täytekappalekerroksessa varmistetaan, että viimeiset rikkidioksidin jäänteet imeytetään veteen ja otetaan talteen keittonesteeseen. Pesurin rikkidioksidin talteenottoaste on 99 %. Ammoniakkivesi toimitetaan tehtaalle 24,5-prosenttisena ammoniakkivesiliuoksena säiliöautokuljetuksina. 2.2.5 Voimalaitos Tehtaan voimalaitoksella valmistetaan kaikki tehtaassa tarvittava höyry ja noin 70 % tehtaan käyttämästä sähköstä. Loppu sähköntarpeesta ostetaan. Voimalaitos koostuu 94 MW:n höyrykattilasta ja 9 MW:n öljyä polttavasta apukattilasta. Höyrykattila on monipolttoainekattila, joka on varustettu viisto- ja ketjuarinalla. Tärkeimmät polttoaineet ovat vahvaliemi, koivun kuori ja turve. Lisäksi poltetaan muita puuperäisiä polttoaineita, jätevedenpuhdistamolla syntyvää lietettä, lisämassa rejektiä ja make-up rikkiä. Tuki- ja varapolttoaineena on raskas polttoöljy. Kattilassa turve kuivatetaan savukaasuilla ja poltetaan pölypolttona. Vahvaliemi poltetaan suutinpolttona samoin kuin käynnistyksessä käytettävä raskas polttoöljy. Kiinteät polttoaineet poltetaan viistoarinalla. Kattilan jälkeen on savukaasujen sähkösuodatin, jolla poistetaan suurin osa savukaasujen sisältämistä hiukkasista. Voimalaitoksen kaikki savukaasut johdetaan savukaasupesuriin, jossa poltossa syntynyt rikkidioksidi käytetään keittonesteen valmistuksessa. Pesurin jälkeen noin 55 C savukaasut johdetaan 71,5 m korkeaan piippuun. Varapiipun korkeus on 49 m.

13 (38) Varakattilana toimiva 9 MW:n öljykattila on tarkoitettu lähinnä talviseisokkien aikaiseen tehtaan lämmitykseen, esimerkiksi vuonna 2015 6 tuntia ja 2014 vuonna 9 tuntia. Öljykattilan savukaasut johdetaan varapiippuun. 2.2.6 Jätevesien käsittely Massa- ja kartonkitehtaan kiertovesien ylimäärä, voimalaitoksen savukaasupesurin pohjan pesuvedet, lisämassalinjan lattia- ja suodosvedet sekä kuorimon kiertovesien ylijuoksuvedet, puhdistamolietteen käsittelykentän pintavedet asfaltoidulta kentältä sekä kaatopaikkojen likaiset vedet johdetaan tehtaan biologiselle jätevedenpuhdistamolle (kuva 6). Puhdistetut jätevedet johdetaan Kallaveteen kuorimon edustalla. Puhdistettujen vesien määrä on noin 2-2,5 miljoonaa m 3 /vuosi. Puhtaat vesijakeet johdetaan ns. jäähdytysvesikanaalia pitkin Kallaveteen. Tähän viemäriin tuleva merkittävin vesijae on savukaasupesurin puhtaat jäähdytysvedet. Lisäksi samaan viemäriin johdetaan voimalaitoksen pohjatuhkan sammutusvedet, voimalan lattiavedet, lisämassalinjan vedet sekä kartonkikoneen tyhjöpumppujen tiivistevedet. Jäähdytysvesiviemärissä johdettavien vesijakeiden lämpötila vaihtelee vuodenajasta riippuen alueella 20 35 o C keskilämpötilan ollessa 26,8 o C. Vesimäärä on noin 8 miljoonaa m 3 /vuosi. Jäähdytysvesikanaalissa on öljypuomi. Jätevesien viemäröintiin ei ole tehty muutoksia ympäristöluvan myöntämisen jälkeen, mutta tuhkavesien käsittely on muutettu vuonna 2009. Aiemmin tuhkavedet johdettiin jäteveden puhdistamolle, mikä aiheutti aika-ajoin ongelmia puhdistamon toimintaan. Nykyisellään tuhkavedet käsitellään erillisessä puhdistusprosessissa, joka ostetaan palveluna Ekokem Palvelut Oy:ltä. Prosessin ensimmäisenä vaiheessa veden ph säädetään kalkkimaidolla. Prosessin toisessa osassa vesi johdetaan jäähdytysvesialtaaseen, josta vesi pumpataan käsittelyreaktorin läpi ja saostunut liete pumpataan lietteenkäsittelyyn. Saostaminen tehdään polymeerejä apuna käyttäen. Reaktorikäsittelyn jälkeen käsitelty vesi johdetaan laskeutusaltaaseen, josta käsitelty vesi johdetaan tehtaan lauhdevesikanaaliin. Laskeutusaltaaseen syntynyt liete pumpataan lietteenkäsittelyyn. Lietealtaaseen pumpattu liete kuormataan siirtolavoille ja kuljetetaan Ekokem-Palvelu Oy:n teollisuusjätteen kaatopaikalle jatkokäsittelyyn. Puhdistus on toiminut tehokkaasti. Puhtaat sadevedet on viemäröity erikseen ja ne lasketaan Kallaveteen käsittelemättöminä. Kuva 6 Jätevedenkäsittelyn tasausallas ja esi-ilmastus

14 (38) 3 HISTORIATIEDOT 3.1 Alueen käyttöhistoria Savon Sellun tuotanto on käynnistynyt vuonna 1968. Maanrakennustyöt alkoivat jo vuonna 1963, ja peruskiven muuraustyöt 1967. Tehdasalue on ollut avointa metsämaata ja maaperä on alueella pääasiassa moreenimaata (kuva 7-8). Laaksojen pohjalla moreenimaat ovat peittyneet hiekalla, hiesulla ja savella. Rakentamisen yhteydessä maastoa on muotoiltu ja tasoitettu täytemailla. Täytemaata on mm. teollisuussataman alueella. Kuva 7 Savon Sellun maanrakennustyöt alkoivat vuonna 1963, rakentamisvaihe oli vuosien 1963 1967 välillä

15 (38) Kuva 8 Savon Sellun tehtaan rakentamisvaiheita 1963 1967 Kuvasta 9 voi nähdä tehtaan lähiympäristön olevan metsävaltaista ja taustalla Kallaveden. Teollisuussatama on rakennettu tehtaan rakentamisen yhteydessä. Teollisuussatama sijaitsee tehdasalueella kuorimon vieressä Kallaveden rannalla (kuva 10). Satamaan johtaa 4,3 m:n syvyinen väylä, josta vastaa Järvi-Suomen merenkulkupiiri. Sataman edustalla on saman syvyinen alusten kääntöpaikka.

16 (38) Kuva 9 Tehtaan rakentamisvaihe, taustalla erottuvat nykyisen hakekentän alue ja Kallavesi Kuva 10 Teollisuussatama

1000 t/a 17 (38) 3.2 Tuotannon historia Savon Sellun tuotanto on käynnistynyt vuonna 1968. Kuvassa 11 on esitettynä kartongin ja puolisellun tuotanto vuosien 2007 2015 ajalta. Tuotanto on ollut tasaisesti kasvussa vuoden 2009 jälkeen ja vuoden 2015 kartongin tuotanto ylitti 270 000 tonnia vuodessa. 290 270 250 230 210 190 170 150 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 Vuosi Kartonki Puolisellu Kuva 11 Kartongin ja puolisellun tuotanto 1000 t/a Tehtaalla on investoitu ympäristöasioihin 1980-luvun myötä, kun jätevesipäästöjä pyrittiin alentamaan investoimalla biologiseen puhdistamoon sekä pesemön laajennukseen. Ilmapäästöihin investoitiin savukaasupesurin rakentamisella rikkidioksidi päästöjen vähentämiseksi. Jätteiden käsittelyyn keskityttiin 2000-luvun alussa kun tavoitteena oli jätemäärän vähentäminen ja maaperän pilaantumisen ehkäisy. Vuonna 2002 rakennettiin lietekenttä jäteveden puhdistamon ja kuorimon alueelle, jonka pinta-ala on noin 1,2 ha. Lietekentän tehtävänä oli välivarastoida ja sekoittaa lietettä tuhkaan tai turpeeseen. Tehtaan oma kaatopaikka on suljettu vuonna 2004 ja pohjaveden tarkkailua suoritetaan. Ympäristöraportointi tehostui vuonna 2005 kun tehdasraportointijärjestelmä uudistettiin.

18 (38) Taulukko 3 Tehtaan historian päävaiheet Vuosi Merkittävät toimenpiteet 1968 Tuotanto käynnistyi 1984 Biologia 1:n käyttöönotto 1986 Biologia 2:n käyttöönotto 1991 Savukaasupesurin rakentaminen 1992 Biologisen puhdistamon muuttaminen kaksivaiheiseksi aktiivilietelaitokseksi 1996 Pesemön laajennus 1997 Lentotuhkan ja puhdistamolietteen seoksen käyttö turvepohjaisten, niukkaravinteisten metsien lannoitukseen 2000 Jätteiden lajittelu ja niiden hyötykäyttö tehtaalla Kuitupuun kuorinnan muuttaminen kuivakuorinnaksi Lisämassalinjan rejektin puristaminen kuivaksi ja poltto voimalaitoksella 2001 Uuden kiinteän jätteen loppusijoituspaikan rakentaminen 2002 Tutkimuksia omien jäteaineiden hyötykäytöstä kaatopaikan maisemointiin Puhdistamolietteen kompostointikokeilu Koivun kuoren seulonta, sekä kuoren ja hakkuutähteiden osto ulkopuolelta. Puhdistamoon menevien vesien kiintoainemäärän vähentäminen. Vanhan I suodosliemisäiliön uusinta ympäristöriskin vähentämiseksi Lietekentän rakentaminen 2004 Kaatopaikan sulkeminen ja maisemointi Tehdasraportointijärjestelmän uudistaminen 2005 Kuorimarummun vedenerotuskuljettimen sihtilevyn vaihto Toimintajärjestelmän uudistaminen Sähkösuotimien uudistaminen ja tehostaminen Arinan uudistaminen Liemenpolttolaitteiden uudistaminen Pesupuristimien peruskunnostus ja massan pesun tehostaminen 3.3 Mahdolliset saastumiskohteet 3.3.1 Muuntajat Alueella on muuntajia, joissa on öljyä yhteensä 66,5 tonnia. Päämuuntajakenttä sijaitsee tehdasalueen luoteenpuoleisella laidalla. Siellä olevien öljyjen määrä on 1920 l. Varasyöttömuuntaja sijaitsee tehtaan takana, jonka öljymäärä on 1820 l. Muuntajien alueilla voi maaperään päästä muuntajaöljyjä vuotojen tai onnettomuuksien seurauksena. Ei ole tiedossa, että muuntaja-asemilla olisi tapahtunut vuotoja tai paloja. Muuntajaöljyjen päästöjen estämiseksi muuntajat tarkastetaan säännöllisesti kuukauden välein. 3.3.2 Kemikaalien purkupisteet ja öljysäiliöt Kemikaalien purkupisteet, joiden yhteydessä säiliöt sijaitsevat, on esitetty tehtaan kemikaalien varastot ja säiliöt kartassa (liite 1). Liitteessä 1 on myös merkittyinä nykyisten muuntajien lisäksi aikaisemmin käytössä ollut ras-

19 (38) kaspolttoöljysäiliö. Maan pinta on purkupisteiden luona osin päällystettyä, ja purkupisteillä on kemikaalikohtaiset ohjeet sekä poikkeustilaohjeet. Magnesiumoksidi- ja vaahdonestoaineiden säiliöiden maan pinnat on asfaltoitu vuonna 2015. Asfaltointi on suunnitteilla kuorimon kemikaalien käsittelynalueelle sekä nykyisten öljysäiliöiden alueelle. Kemikaalit tuodaan tehtaalle autokuljetuksina. Tehtaalla käytettäviä polttoaineita ovat pääasiassa jyrsinturve, vahvaliemi, kuori sekä raskas- ja kevytpolttoöljy. Raskas- ja kevytpolttoöljyjen säiliöt sijaitsee tehdasalueen sisäpihalla voimalaitoskemikaalien säiliöalueella asianmukaisissa suljetuissa säiliöissä (kuva 12). Suoja-altaat ovat suunnitteilla toteuttaa vuosien 2016 2018 aikana. Vahvaliemi- ja ammoniakkivesisäiliöt sijaitsevat myös voimalaitoskemikaalien säiliöalueella (kuva 13). Tälle alueelle on tavoitteena toteuttaa asfaltointi vuonna 2017. Kuva 12 Polttoaineiden kevyt- ja raskaspolttoöljyjen säiliöt. Valtioneuvoston asetuksen 214/2007 (PIMA-asetus) liitteessä on annettu maaperän öljyhiilivetyjakeille kynnys- ja ohjearvoja. Poltto- ja perusöljyjen vesiliukoisuus on vähäinen tai olematon, ne adsorboituvat maa-ainekseen (log Kow > 3) ja hajoavat maaperässä hitaasti; kevyimmät jakeet (< C16) voivat myös kulkeutua pohjaveteen, missä ne hajoavat hyvin hitaasti. Öljyt ja polttoaineet varastoidaan suljetuissa säiliöissä ja niissä on varojärjestelmät mahdollisten vuotojen varalle. Tehdasalueella on purettu aikaisempi raskasöljysäiliö vuonna 2014 ja sen maaperästä on tehty haitta-ainetutkimukset. Nykyisin alue on maisemoitu. Maaperästä analysoitiin kokonaistyppi, ph ja johtokyky sekä öljyt ja rasvat. Tutkimustulokset on tarkasteltu tarkemmin kappaleessa 3.4.1.

20 (38) Kuva 13 Vahvaliemisäiliö (vasenpuoli) ja ammoniakkivesisäiliöt (oikeapuoli) Työkoneissa polttoaineina käytetään kevyt polttoöljyä ja dieselöljyä. Tehdasalueella on käytössä kaksi polttoöljyn jakeluasemaa (kuva 14). Hakekentän viereinen polttoöljynjakeluasema on ollut toiminnassa vuodesta 2004 ja sen tilavuus on 10 m 3. Parkkialueen viereinen polttonesteen jakeluasema on käytössä pääasiassa trukkia varten. Lisäksi alueella toimii aliurakoitsijoiden erillisiä polttoöljyjen jakeluasemia tai liikuteltavia polttoainesäiliöitä joita varastoidaan tehdasalueella (kuvat 15 16). Aliurakoitsijoiden polttoaineiden jakelupisteet eivät ole asfaltoituja. Muita öljyvarastoja, jotka sijaitsevat tehdasalueella ulkotiloissa, ovat hakekentän ja seuloman alueilla. Tehdasalueen polttoainesäiliöt on esitetty taulukossa 4. Taulukko 4 Raskas- ja kevytpolttoöljyjen varastointimäärät ja säiliöiden sijainnit tehdasalueella Polttoaine Varaston koko (m 3 ) Sijainti Omistus raskas polttoöljy 200 Voimalan sisäpiha Savon Sellu kevyt polttoöljy 10 Voimalan sisäpiha Savon Sellu kevyt polttoöljy 6 Tarveainevarasto Savon Sellu kevyt polttoöljy 10 Hakekenttä Savon Sellu kevyt polttoöljy 3 Lavalaanin alue, vanhan kaatopaikan vieressä Aliurakoitsija, Vuori Trans Oy kevyt polttoöljy 1,5 Rautatien ja puunvarastokentän läheisyydessä Aliurakoitsija, Rakennus ja ympäristöpalvelu T. Korhonen kevyt polttoöljy 1,5+1,5 Varastoalue, liikuteltava Aliurakoitsija, KiPaJykä

21 (38) Kuva 14 Polttonesteen jakeluasema parkkialueen ja hakekentän vieressä Kuva 15 Aliurakoitsijan (KiPaJykä) liikuteltavat polttoöljysäiliöt

22 (38) Kuva 16 Aliurakoitsijoiden polttoöljysäiliöt. Vasemmanpuoleisen kuvan säiliö on Rakennus ja ympäristöpalvelu T. Korhosen hallinnoima ja oikeanpuolisen kuvan säiliö ja öljyvarasto Vuori Trans Oy:n omistama. Liite 1 Kemikaalien varastosäiliöt 3.3.3 Rautatiet Raiteistolla liikkuu keskimäärin noin yksi juna päivässä. Kemikaaleja ei toimiteta junakuljetuksin. Suomessa ratapihojen ja radanvarsien vesakoita ja muuta kasvillisuutta on torjuttu torjunta-aineilla 1950-luvun lopulta alkaen. Muualla Suomessa radanvarsien maaperässä ja pohjavedessä on todettu ainakin atratsiinia hajoamistuotteineen (kielletty vuonna 1992), simatsiinia, heksatsinonia ja bromasiilia. Radanvarren maaperässä voi olla myös ratapölkyistä peräisin olevaa kreosoottia. 3.3.4 Viemäriverkosto Alueen viemäristö on pääosin tehtaan ikäinen eli vuodelta 1968. Viemäristön kunnon seurantaa on tehty neljänä viime vuotena ja sen perusteella tehdään kunnostuksia kriittisissä kohteissa. Tarkastuksia ja kunnostusta jatketaan suunnitelmallisesti eteenpäin seuraavien vuosien ajan. Viemäriverkoston laajamittainen kartoitus on tarkoitus toteuttaa vuoden 2016 aikana. Viemäririkon seurauksena voi jätevesiä päästä maaperään. 3.3.5 Vanha kaatopaikka Tehtaalla on ollut kaatopaikka koko sen historian ajan. Kaatopaikka lopetettiin vuonna 2001 ja maisemointityöt valmistuivat vuoteen 2008 loppuun mennessä. Uusi kaatopaikka perustettiin entisen läheisyyteen. Muita jätteiden läjittämispaikkoja ei tehtaalla ole ollut. Uusi kaatopaikka on Ekokem-Palvelut Oy:n omistuksessa, joka suorittaa kaatopaikan pohjavesien tilan seurantaa tarkkailusuunnitelman mukaisesti. Vanha kaatopaikka ei kuulu tämän selvityksen piiriin. Pohjaveden tilan arvioinnissa hyödynnettiin vanhan kaatopaikan pohjavesientarkkailuputkien PV4 ja PV5 tuloksia, jotka ovat selvitysalueella ja tuloksia tarkastellaan kappaleessa 3.4.2.

23 (38) 3.4 Yhteenveto aikaisemmista maaperä- ja pohjavesitutkimuksista 3.4.1 Maaperän haitta-ainetutkimukset Geologian tutkimuskeskus suoritti tehdaslauseella maaperän haitta-ainetutkimukset vuonna 2002, joiden perusteella tehdasalueen maaperässä ei havaittu haitallisia aineita (liite 2). Tuolloin vertailuarvoina käytettiin SA- MASE- arvoja. Lisäksi selvitykseen sisällytettiin kaksi sedimenttinäytettä, joita ei tässä selvityksessä ole kuvattu tarkemmin. Tässä yhteydessä tiivistetään maaperänäytteenottotutkimuksien tulokset ja vertailuarvoina käytetään valtioneuvoston asetuksen 214/2007 PIMA-ohjearvoja (kuva 17). Maaperänäytteet otettiin ammoniakin käsittelyalueelta (A1), vanhan öljyn varastosäiliön alueelta (A2), öljyn päiväsäiliöiden ja voimalaitoskemikaalien alueelta (A3), kuorimon kemikaalinkäsittelyalueelta (A4), jäteveden puhdistamon alueelta (A5), kuorikentän alueelta (A6), vesiaseman länsipuoliselta tasatulta alueelta (A7) sekä massatehtaan alueelta (A8). Kuva 17 Maaperän haitta-ainetutkimuksien näytteenottopisteet vuonna 2002 Taulukkoon 5 on koottuina keskeisimmät pitoisuudet haitta-ainetutkimustuloksista. Taulukkoon on myös liitetty vertailuarvoiksi valtioneuvoston asetuksen 214/2007 (PIMA-asetus) maaperän pilaantuneisuuden ja kunnostustarpeen arviointiin sovelletut kynnysarvot. Kynnysarvon ylittyessä maaperän pilaantuneisuus ja puhdistustarve on arvioitava. Maaperä on pilaantunut mikäli annettujen haitta-aineiden (yhden tai useamman) pitoisuus ylittää säädetyn ylemmän ohjearvon alueelle, jota käytetään teollisuus-, varasto- tai liikennealueena taikka muuna vastaavana alueena. Analysoidut tulokset eivät ylitä kynnysarvoja minkään haitta-aineen pitoisuuksissa. Rikin pitoi-

24 (38) suudet olivat suurimmillaan ammoniakin käsittelyalueella, öljyn päiväsäiliöiden ja voimalaitoskemikaalien alueelta ja vesiaseman länsipuoliselta tasatulta alueella. Ammoniakin käsittelyalueella maaperän ph oli myös hapan (4,7), kun taas massatehtaan alueella ph mitattiin korkeaksi (9,13) ja siten emäksiseksi. Taulukko 5 Yhteenveto maaperän haitta-ainepitoisuuksista. Vertailuarvona maaperän pilaantuneisuuden ja kunnostustarpeen arviointiin sovelletut kynnysarvot (Vn 214/2007). Näytteenottopisteeltä A2 on otettu kaksi maaperänäytettä hieman eri alueilta; A2 (1 pääöljysäiliön viereinen alue ja A2 (2 säiliöaltaan eteläpuolelta. Haitta-aine (mg/kg) Näytteenottopiste Al Co Cr Cu Ni Pb S V Zn Öljy A1 5490 1,6 17,8 6,7 6 5,1 461 14,2 14,9 - A2 (1 7830 7,2 26,6 20,5 25 < 5 < 50 27,6 54,2 < 50 A2 (2 11600 11 29,7 2,9 14 < 5 134 42,3 46,1 < 50 A3 10200 7,6 42,8 26,7 22 < 5 376 18,3 76,7 < 50 A4 24200 9,4 63,9 32,3 18 < 5 159 78,8 91,2 - A5 6940 4,1 19,2 8,9 9 < 5 70 11,5 27,8 - A6 5480 1,5 12,1 < 1 5 < 5 56 2,2 35,5 < 50 A7 17900 10,1 43,6 34,1 19 < 5 368 52,2 77,7 171 A8 6150 4,2 55,5 13,8 44 7,5 70 13,9 48,3 - Kynnysarvo* - 20 100 100 50 60-100 200 300 (<C10-C40) *Vn 214/2007 (PIMA-asetus) Tehdasalueen maaperä on tehtyjen tutkimuksien mukaan valtaosin moreenimaata, jonka savipitoisuus on yli 5 % ja hienoaineksen kokonaispitoisuus yli 30 %. Lisäksi alueella on hiekkamoreenia. Täytemaana rakentamisen yhteydessä on käytetty alueen moreenimaita ja rakentamisen aikana maastoa on myös muotoiltu. Näytepisteen A1, ammoniakin käsittelyalueella, maa on pintaosista rantakerrostumaa, jonka alla on hiekkamoreenia. Vanhan öljyn varastosäiliön alueelta (A2) maa-aines oli pintaosissa humuspitoista ja noin 30 cm jälkeen tiivistä hienoainesmoreenia. Öljyn päiväsäiliöiden ja voimalaitoskemikaalien alueella (A3) pintamaa on kivistä ja noin 60 cm syvyydestä alkaa kivinen hienoainesmoreeninen täytemaa. Noin 5 cm:n paksuinen hiekkakerros oli 125 cm:n kohdalla, jonka jälkeen maaperä koostui hiekka- ja hienoainesmoreenikerroksista. Maaperä oli pelkkää kiveä 170 cm:n syvyydessä ja kivikerroksen paksuus oli 30 cm. Kuorimon kemikaalinkäsittelyalueen (A4) maaperän todettiin koostuvan hiekkamoreenista, kuten myös kuorikentän alueen (A6). Jäteveden puhdistamon alue (A5) oli täytemaata muodostuen hiekka- ja hienoainesmoreenista aina 130 cm:n syvyyteen asti jonka jälkeen oli kerros kivistä täytemaata. Tämän alla oli puun hakkeen, kuoren ja hiekan täyttämä täytekerros. Massatehtaan maaperä havaittiin olevan hiekkamoreenia aina 150 cm:iin asti ja tämän jälkeen kivipölyä. Kallionpinta oli 180 cm:n kohdalla. Maaperäanalyysejä tehtiin myös vuonna 2015 valvomon alueella. Kuorimon taakse rakennetaan uudet lietelavatilat sekä tehdään piha-alueen päällystystöitä. Maaperärakenteiden tutkimusten mukaan alueella on täyttökerros, jonka paksuus vaihtelee alueen luoteen puolella 1-2 metriin (uusi lietelavatila) ja idän puolella (uudet sosiaalitilat), valvomon alueella 2,5-3 metriin. Täyttökerroksissa havaittiin lohkareita ja joissakin osissa myös puuta (valvomon alue). Valvomon alueen täyttökerroksen alapuolinen maa-aines havaittiin olevan kerros savista silttiä, jonka paksuus oli noin 1,5 metriä. Tämän alapuolella on moreenikerros. Kallionpinnan taso alueella määritettiin olevan välillä +78,1 +83,5. Liite 2 Maaperän haitta-ainetutkimukset vuonna 2002

25 (38) 3.4.2 Pohjaveden tarkkailu Pohjaveden tarkkailua suoritetaan vanhan kaatopaikan vesien tarkkailuohjelman mukaisesti. Nykyisin Savon Sellu ei enää vastaa tarkkailusta vaan vastuu on siirretty Ekokem Oyj:n toimenkuvaan. Kuvassa 18 on esitetty kaikki tarkkailupisteet. Tässä selvityksessä käsitellään vanhan kaatopaikan alapuolisten pohjavedentarkkailuputkien PV4 ja PV5 tuloksia, jotka kuuluvat selvitysalueeseen. Lisäksi molempien kaatopaikkojen yläpuolisia pohjavesiä tarkkaillaan porakaivosta PV2, jonka tulokset on tässä yhteydessä myös esitetty. Näytteenotto tehdään kerran vuodessa tarkkailupisteiltä PV4 ja PV5 ja kaksi kertaa vuodessa porakaivosta PV2. Kuva 18 Pohjaveden tarkkailupisteet Pohjaveden tilassa oli vuoden 2015 tulosten perusteella odotetusti havaittavissa kaatopaikkavesien vaikutus (taulukko 6). Sähkönjohtavuus, typen yhdisteet sekä sulfaattipitoisuudet olivat tarkkailupisteillä koholla kesäkuussa. Vaikutukset näkyivät selvemmin tarkkailuputken PV5 pitoisuuksissa, mutta molempien tarkkailuputkien ph (PV4 ja PV5) osoitti happamuutta. Kloridin pitoisuudet jäivät molemmilla tarkkailupisteillä alle ympäristölaatunormin (VNa 1040/2006 muutoksen 341/2009 liitteen 7 A). Vertailupisteellä PV2, joka sijaitsee vanhan kaatopaikan yläpuolisessa maastossa, ei kaatopaikkavesien vaikutusta ilmennyt.

26 (38) Taulukko 6 Savon Sellun selvitysalueen pohjavesitulokset vanhan kaatopaikan tarkkailusta vuonna 2015 Vertailupiste Vanhan kaatopaikan vaikutus Parametri Yksikkö Yläpuolinen pohjavesi PV2 Alapuolinen pohja vesiputki PV4 Alapuolinen pohjavesiputki PV5 Lämpötila C 6,3 6,7 9,7 Happi mg/l 1,5 0,63 0,54 Happi % Kyll % 12 5,2 4,8 ph 7,5 5,8 5,8 Sähkönjohtavuus ms/m 29 47 87 Väriluku mg/l Pt 14 78 410 COD-Mn mg/l O2 1,2 14 79 BOD7-ATU mg/l O2 <1 <1 1,5 TOC mg/l 1,9 - - Kok.N µg/l 68 1900 5000 NH4-N µg/l 7 250 350 Kok.P µg/l 8 40 56 Kloridi mg/l 3,9 6,1 23 Sulfaatti mg/l 33 170 310

27 (38) 4 MERKITYKSELLISTEN AINEIDEN TUNNISTAMINEN Savon Sellu varastoi ja käsittelee tehdasalueellaan kemikaaleja yhtäaikaisesti yli 90 000 t vuodessa. Tehtaalla käytetään prosessikemikaaleja sekä kunnossapitokemikaaleja. Prosessikemikaaleissa on vaaralliseksi luokiteltuja aineita ja niiden vuosittainen käyttö- ja varastointimäärät ovat suuria. Kunnossapitokemikaaleja on lukuisia, mutta niiden vuosittainen käyttö- ja varastointimäärät ovat pieniä. Lisäksi alueella varastoidaan polttoaineita ja jätteitä, joista osa on vaaralliseksi luokiteltuja. Laitos on kemikaalilain mukaan turvallisuusselvitysvelvollinen laitos, jonka toimintaa valvoo Tukes. Pääosa tehtaalla käytettävistä kemikaaleista ei muodosta erityistä maaperän tai pohjaveden pilaantumisvaaraa. Tehdasalueella käytettävien merkityksellisiksi vaarallisiksi aineiksi luetaan ne, joiden tuotanto, käyttö, varastointi tai vapautuminen voi aiheuttaa maaperän tai pohjaveden tilan huomattavaa heikkenemistä. 4.1 Laitosalueen merkitykselliset aineet Tehdasalueella tunnistettiin seuraavat tässä kappaleessa luetellut aineet merkityksellisiksi aineiksi niiden käyttömäärien, ominaisuuksien ja riskien perusteella. Näiden osalta tarkemmat tiedot aineista ja niiden ominaisuuksista ja käyttömääristä on esitetty liitteessä 3. Liite sisältää luottamuksellista tietoa ja se pyydetään ottamaan erilleen julkisesta versiosta. Laitosalueella nykyään käsiteltäviä mahdollisesti maaperän tai pohjaveden pilaantumista aiheuttavia aineita on yksinkertaisinta käsitellä kemikaaliryhminä. Tässä selvityksessä aineet tarkastellaan seuraavina kemikaaliryhminä: emäkset, hapot, hapettavat aineet, öljyt, liuottimet, jäähdytysnesteet, torjunta-aineet sekä muut kemikaalit. Kemikaalien käyttömäärät perustuvat vuoden 2014 tietoihin. Tärkeimmät Savon Sellun tehtaan prosessikemikaalien käyttömäärät on esitetty taulukossa 7. Suurimman osuuden muodostavat ovat ammoniakki, rikki, raskas polttoöljy, natriumhydroksidi ja magnesiumoksidi. Vahvaliemeä käytetään polttoaineena. Magnesiumoksidia ja natriumhydroksidia käytetään jäteliemen ja massan ph:n säätöön. Veden käsittelyssä käytetään kalkkia, fosforihappoa, rikkihappoa sekä saostus- ja vaahdonestokemikaaleja. Taulukko 7 Savon Sellun tärkeimmät tuotannon prosesseissa käytetyt kemikaalit vuonna 2014 Kemikaali Käyttömäärä (t) Ammoniakki 9692 Vahvaliemi 74716 Sula rikki 2024 Raskas polttoöljy 1432 Natriumhydroksidi 998 Kalkki 867 Magnesiumoksidi 836 Vedenpuhdistuskemikaalit 639 Natriumhydroksidi 98 Vaahdonestoaineet 83 Rikkihappo 69 Typpihappo 64 Fosforihappo 59 Natriumhypokloriitti 56 Flokkulantit 29 Natriumaluminaatti 25 Natriumkloridi 12

28 (38) Kevyt polttoöljy 6 Kattilavesikemikaalit 2 Liite 3 Merkitykselliset aineet (LUOTTAMUKSELLINEN) 4.1.1 Emäkset Tehdasalueella käytetyt emäkset ovat pääasiassa ammoniakkia ja natriumhydroksidia. Ammoniakkia käytetään yli 9 600 t keittokemikaalina vuoden 2014 kulutuksen mukaan. Se on vesieliömyrkyllisyytensä puolesta luokiteltu ympäristölle vaaralliseksi. Ammoniakilla on vesistöjä rehevöittävä vaikutus. Vahvaliemeä käytetään polttoaineena vuoden 2014 kulutuksen mukaan 74 000 tonnia. Vuosittain tehdasalueella käsitellään yli 900 t natriumhydroksidia. Käytössä oleva natriumhydroksidi voi imeytyä maaperään ja kulkeutua pohjaveteen, jossa se kulkeutuu edelleen virtaussuunnan mukaisesti. Natriumhydroksidia ei luokitella ympäristölle vaaralliseksi, mutta se voi maaperässä liuottaa muita haitta-aineita jotka myös kulkeutuvat pohjaveteen. 4.1.2 Hapot Tehdasalueella käytetään rikkihappoa noin 68 t vuodessa. Rikkihappo on yksi merkityksellisistä aineista maaperän ja pohjaveden kannalta. Maaperään päästessään ne pahentavat sen happamoitumista ja voivat vapauttaa metalleja maaperäeliöstön saataville sekä kulkeutua pohjaveteen. Maaperässä rikkihappo ei juuri haihdu ilmaan ja maaperän kosteus edistää sen kulkeutumista maahan. Mitä laimeampi liuos on, sitä nopeammin se kulkeutuu maaperän läpi. Kulkeutuessaan maaperässä rikkihappo liuottaa mukaan maa-aineksia, erityisesti karbonaatteja ja se voi myös kulkeutua pohjaveteen asti. Koska rikkihappo on voimakkaasti hapan, se on haitallista vesieliöille, mutta se ei kerry ravintoverkossa. Typpihapon kulutus oli tehtaalla vuonna 2014 hieman yli 64 tonnia. Typpihappo kulkeutuu maaperässä liuottaen siitä aineksia, kuten karbonaatteja. Se voi kulkeutua pohjaveteen asti ja maaperän kosteus edistää sen tunkeutumista maahan. Typpihappo on haitallista vesieliöille ja sen haitallisuus ympäristössä perustuu voimakkaaseen happamuuteen, typpihapon neutraloitumisessa muodostuu nitraatteja jotka ovat mm. vesistöjen rehevöittäjiä. 4.1.3 Hapettavat aineet Natriumhypokloriittia käytetään tehtaalla 56 t vuodessa desinfiointi- ja valkaisukemikaalina. Natriumhypokloriitti on erittäin myrkyllistä vesieliöille ja se voi kulkeutua pohjaveteen suuren vesiliukoisuutensa vuoksi. Maaperään joutuessaan natriumhypokloriittiliuos on lähes haihtumatonta ja se hapettaa sekä epäorgaanisia että orgaanisia yhdisteitä. Reaktiossa orgaanisten aineiden kanssa voi muodostua ympäristölle haitallisia orgaanisia klooriyhdisteitä, joista jotkut ovat huonosti hajoavia ja kertyviä. 4.1.4 Öljyt Tehdasalueella käytetään öljyjä eri käyttökohteissa yli 1400 tonnia vuodessa. Kevyttä polttoöljyä käytetään käynnistys- ja varapolttoaineena voimalaitoksella ja dieselöljyä käytetään kuljetuskaluston polttoaineena. Erityyppisiä voiteluaineita (vaihteistoöljyt, hydrauliikkanesteet, turbiini-, moottori-, muuntaja-, ketju-, hammaspyörä-, johdeja ilmakompressoriöljyt) käytetään eri osastoilla.

29 (38) Valtioneuvoston asetuksen 214/2007 (PIMA-asetus) liitteessä on annettu maaperän öljyhiilivetyjakeille kynnys- ja ohjearvoja. Poltto- ja perusöljyjen vesiliukoisuus on vähäinen tai olematon, ne adsorboituvat maa-ainekseen (log Kow > 3) ja hajoavat maaperässä hitaasti; kevyimmät jakeet (< C16) voivat myös kulkeutua pohjaveteen, missä ne hajoavat hyvin hitaasti. Öljyt ja polttoaineet varastoidaan suljetuissa säiliöissä ja niissä on varojärjestelmät mahdollisten vuotojen varalle. Bensiiniä käytetään tehdasalueella polttoaineena henkilöajoneuvoissa. Polttoöljyjä ja dieseliä käytetään työkoneiden ja autojen polttoaineena ja niitä varastoidaan tehdasalueella. Öljyä voi päätyä maaperään säiliö- tai putkistovuodon seurauksena. Lisäksi öljyä voi päästä ympäristöön tulipalon yhteydessä. Kevyt polttoöljy on ympäristölle haitallista muun muassa sen huonon hajoavuuden vuoksi. Päästöriskit polttoöljyjen osalta ovat alueelliselta laajuudeltaan suuret, koska vuotoja voi tapahtua monissa eri tehdasalueen paikoissa. Maaperään joutuessaan kevytpolttoöljyn pääkomponentit sitoutuvat tiiviisti kiinni maa-aineksiin, jossa se hajoaa biologisesti aerobisissa olosuhteissa. Sitoutuminen kuitenkin estää hajoamista ja siten kevytpolttoöljy voi olla hyvin pysyvää maaperässä, joskin huonosti kulkeutuvaa kun kyseessä on orgaanista ainesta sisältävä maaperä. Jos alue muodostuu sora- ja hiekkamaasta, kulkeutuminen voi olla hyvinkin huomattavaa. 4.1.5 Liuottimet Tehdasalueella käytetyt liuottimet ovat pääasiassa teollisuusbensiiniä ja asetonia. Lisäksi alueella käytetään pienempiä määriä kunnossapidon koneenosien puhdistusliuottimia. Teollisuusbensiini on öljyjen tapaan niukkaliukkoista ja adsorboituu maa-ainekseen, mutta se voi myös kulkeutua pohjaveteen. Etanoli ja asetoni voivat kulkeutua veden mukana pohjaveteen. 4.1.6 Jäähdytysnesteet Jäähdytysnesteitä käytetään kuorimolla vuodessa enimmillään 1 m 3. 4.1.7 Torjunta-aineet Rikkakasvien torjunta-aineita käytetään radanvarsilla. Vuoden 2015 kulutus oli 15 litraa. Biosidit ja muut torjunta-aineet ovat myrkyllisiä kohde-eliöilleen ja yleensä myrkyllisiä muunkinlaisille esimerkiksi maaperän eliöille. Nykyisin käytetyt torjunta-aineet ovat tyypillisesti vesiliukoisia ja näin ollen maaperässä mahdollisesti pohjaveteen kulkeutuvia. Niiden hajoamistuotteet ympäristössä voivat olla yhtä haitallisia tai haitallisempia kuin lähtöaine. Tehdasalueella käytetään rikkakasvientorjunta-aineena tehoaineena glyfosaatti -pohjaista torjunta-ainetta. Glysofaatti on myrkyllistä vesieliöille. Mahdolliset vuodot ja jäämät desinfiointi- ja limantorjunta-aineista päätyvät jäteveden mukana puhdistamolle. Rikkakasvien torjunta-aineet päätyvät maaperään. 4.2 Muut kemikaalit Kartongin valmistuksessa käytettävät retentioaineet sisältävät mm. saostavia suoloja kuten polyalumiinikloridia, polyakryyliamiineita ja orgaanisia happoja. Niissä voi olla myös syklisiä hiilivetyjä ja alkoholeja. Normaalikäytön aikana retentioaineet sitoutuvat valmistettavaan paperiin ja ylijäämä poistuu jätevesien mukana puhdistamolle. Vahinkotilanteissa aineita voi päästä maaperään. Maaperään päästessään ne pyrkivät sitoutumaan orgaaniseen aineeseen ja siten ne eivät pääse leviämään kovin kauas päästöpisteestään

30 (38) 4.3 Puun ja hakkeen varastoalueet Puuraaka-ainetta varastoidaan tehdasalueen puukentillä ja hakekentällä. Puuta varastoidaan tiestön varsilla ja junaradan viereisellä olevalla maapohjaisilla kentillä (kuva 19). Hakekentällä varastoidaan haketta, viiluhaketta ja kuorta yhteensä noin 59 000 m 3. Hakekenttä on asfaltoitu ja sijaitsee tehdasalueen koillisosassa. Kuva 19 Puunvarastokenttä tehdasalueen koillisosassa (vasemmanpuoleinen kuva) tiestön vieressä (oikeanpuoleinen kuva) 4.4 Jätteiden ja vaarallisten jätteiden välivarastointialueet Prosessijätteet varastoidaan niille osoitetuilla alueilla. Lentotuhkalle on oma säiliö (kuva 20). Muut kuin prosessijätteet kuljetetaan palveluntoimittajan toimesta tehdasalueelta. Suuret metallijätteet varastoidaan tarvittaessa romulaanilavoille ja pienemmät romumetallierät kerätään isommiksi kerralla pois kuljetettaviksi eriksi. Jätevedenpuhdistamon ja kuorimon sekä niille johtavan tien rajoittamalla alueella sijaitsee noin 1,2 ha:n asfaltoitualue, jossa välivarastoidaan ja sekoitetaan lietettä tuhkaan tai turpeeseen. Vuonna 2002 rakennettu lietekenttä on päällystetty 2-kerrosasfaltilla. Kentällä varastoidaan enimmillään seoksia enintään 15 000 m 3. Lietekentällä puhdistamolietettä on ollut 4 000 8 000 m 3 ja lentotuhkaa 3 000 5 000 m 3. Tällä hetkellä lentotuhkaa ei enää varastoida lietekentällä. Pohja rakenne kestää raskaan kuljetuskaluston liikkumisen ja työskentelyn alueella. Kaikki kentälle kertyvät vedet johdetaan kaadoin avo-ojaan ja edelleen vaakaselkeyttimen kautta biologiseen puhdistamoon. Lietekentälle tulevien ja poislähtevien kuormien määrää ja laatua sekä toimituskohdetta ja - lähdettä seurataan päivittäin ja viikoittain. Lietekentän eri jakeet ja varastot inventoidaan ja raportoidaan sisäisesti kerran kuukaudessa.

31 (38) Kuva 20 Tehdasalueen lentotuhkasäiliö Vaaralliset jätteet kerätään omaan välivarastoonsa, josta ne toimitetaan vaarallisten jätteiden käsittelijälle hävitettäväksi. Varasto on katettu ja asfaltoitu ja sijaitsee tehdasalueella pystyselkeytinkentän läheisyydessä (kuva 21). Taulukossa 8 on lueteltuina vuonna 2014 toiminnassa syntyvät vaaralliset jätteet. Taulukko 8 Toiminnassa syntyvät vaaralliset jätteet vuonna 2014 Jätelaji Numerotunnus Kuiva-aine % Määrä t/a Kiinteä öljyjäte 130899 75 36,79 Kyllästetty puujäte 170204 50 5,34 Loisteputket 200121 100 0,17 Maalit 80111 80 0,64 Elektroniikkaromu 200135 100 1,02 Voiteluaineet 130208 90 17,67 Paristot teollisuudesta 160604 100 0,04 Aerosolit 160504 100 0,31 Poltettava neste 140603 50 0,73 Puujäte käsittely 170201 50 44,18 Loppusijoitettava jäte 200301 50 32,40 Lyijyakut 160601 100 0,87

32 (38) Kuva 21 Vaarallisten jätteiden välivarastointialue 4.5 Päästöriskien arviointi Mahdolliset ympäristöriskikohteet arvioitiin vuoden 2014 kartoituksessa. Savon Sellun riskikartoituksessa toiminnan keskeisimmäksi ympäristöriskiksi määritettiin keittonesteen vuotaminen kanaalin kautta puhdistamolle sekä maaperän suojelun kannalta keskeisin riski on viemärien ja rakenteiden perustuksien kunto. Muita merkittävimmiksi tunnistettuja riskejä puhdistamon toiminnan kannalta ovat kiertovesien COD-tason nousu, vahvaliemivuoto sekä asetaattien määrän nousu tulevissa jätevesissä talvisin. Nämä riskit kohdistuvat pääosin kartongin ja massan valmistukseen. Alla on käsitelty maaperän ja pohjaveden kannalta tärkeimmät päästöriskikohteet toiminta-alueittain. 4.5.1 Voimalaitos ja kemikaalien käsittely Voimalaitokselta ja kemikaalien käsittelystä voi päästä viemäriin kemikaaleja, jotka häiritsevät puhdistamon toimintaa. Lastauksen ja purun aikana kemikaaleja voi päästä maaperään ja sadevesikanaaliin vahinkotilanteissa. Jäteliemen vuodon seurauksesta voi kemikaaleja päästä maaperään ja kulkeutua sieltä sadevesikanaaliin. 4.5.2 Jäteveden käsittely Jäteveden käsittelyn merkittävimmät riskit liittyvät lietteen käsittelyn toimintaa. Lietteenkäsittelyssä oleva suotonauhapuristin on vanha ja sen toimintavarmuus on heikentynyt. Suunnitelmissa on uusia laite vuonna 2017. Muita keskeisiä jäteveden käsittelyn toimintahäiriöiden syitä ovat poikkeavat päästöt tehtaalta, ilmastuksen keskeytyminen tai merkittävä väheneminen. Maaperään voi päästä kemikaaleja kemikaaliautojen yhteentörmäyksen seurauksesta, säiliöiden ylitäytön vuoksi tai kemikaalivaraston laite-/putkirikon tai vuotamisen seurauksesta.

33 (38) 4.5.3 Infrastruktuuri Alueella on muuntajia, joissa on öljyä yhteensä 66,5 tonnia. Muuntajaöljyjen päästöjen estämiseksi muuntajat tarkastetaan säännöllisesti kuukauden välein. Alueen viemäristö on pääosin tehtaan ikäinen eli vuodelta 1968. Viemäristön kunnon seurantaa on tehty neljänä viime vuotena ja sen perusteella tehdään kunnostuksia kriittisissä kohteissa. Tarkastuksia ja kunnostusta jatketaan suunnitelmallisesti eteenpäin seuraavien vuosien ajan. Maaperän ja pohjaveden kannalta merkittäviä ympäristöriskejä ovat viemäreiden kunto, sillä viemärit ovat alkuperäisiä ja ajan mittaan betoni, rauta, muovi- ja ruukkuputkiviemärit ovat kuluneet käytössä. Myös rakenteiden perustuksien kunto on pääosin hyvä, mutta on muutamia pisteitä, joissa perusteiden yhteydessä oleva viemäröintikanaali on voinut sortua tai on muuten heikossa kunnossa. Kanaalit ovat vanhoja ja betonirakenteet voimakkaasti karbonatisoituneet. Suurin osa tehtaan tuotteista kuljetetaan junalla satamiin. Rautateiden ja tasoylikäytävien kohdilla on törmäysriski raskaan ja kevyen liikenteen kanssa. Tämä määritettiin riskikohteeksi mahdollisen kuljetuksien törmäyksen seurauksena tapahtuvien kemikaalivuotojen vuoksi.

34 (38) 5 YMPÄRISTÖOLOSUHTEIDEN KUVAUS 5.1 Tiedot maaperästä ja pohjavedestä Tehdas sijaitsee asemakaavassa teollisuusalueeksi kaavoitetulla alueella Kuopion kaupungin Sorsasalon saarella. Tehdasalueen maaperä koostuu pääasiassa kalliomuotojen hallitsemasta moreenimaasta. Laaksojen pohjalla moreenimaat ovat peittyneet hiekalla, hiesulla ja savella. Rakentamisen yhteydessä maastoa on muotoiltu ja tasoitettu täytemailla. Kaatopaikka-alue sijoittuu kahden kaakko luode-suuntaisen kallioharjanteen väliseen moreenipeitteiseen laaksopainanteeseen. Tehdasalueen maaperäkartoituksen mukaan maaperä on puhdas. Tehdasalue ei ole luokiteltua pohjavesialuetta. Etäisyys lähimpään luokiteltuun Reposaaren pohjavesialueeseen on noin 4 km länteen. Muita pohjavesialueita ovat Kurkiharju (6,8 km kaakkoon), Kotkanniemi (4,4, km itään) ja Jänneniemi (6,2 km koilliseen) (kuva 22). Tehdasalueelta pohjavesi purkautuu maaston muotojen perusteella arvioituna Kallaveteen. Kuva 22 Lähimmät pohjavesialueet

35 (38) 5.2 Vesistöt Savon Sellun tehtaiden edustalla Keski-Kallaveden pohjoisosassa (Kelloselän alue) on kahden suuren vesireitin sekoittumisvyöhyke. Pohjois-Kallavedeltä vesi virtaa Kelloselälle pääasiassa Kallansilta-aukkojen kautta. Jännevirran kautta kulkevan Nilsiän reitin vedet jakautuvat Kortesalmen kautta suoraan etelään ja osa kiertää Savon Sellun edustalle. Kallaveden vesistön vedenlaatua seurataan kuormittajien yhteistarkkailuna Savo-Karjalan vesiensuojeluyhdistys ry:n toimesta. Pohjois-Kallavesi on maatalousvaltaista, mikä näkyy fosforikuormassa pintaveden kokonaisfosforin ja klorofylli-a:n ollessa kasvukaudella yli 20 µg/l ja noin 10 µg/l. Eteläosan kuormitus on vähäisempää ja fosforikuormituksesta noin 88 % tuleekin yläpuolisilta reiteiltä, lähivaluma-alueen osuuden ollessa 8 % ja pistekuormituksen 4 %. Valtaosa pistekuormituksesta tulee Kuopion kaupungin ja Savon Sellun puhdistamoilta. Eteläisen Kallaveden vedenlaadun tilanne on pysynyt lievästi rehevällä tasolla alusveden happitilanteen ollessa hyvä.

36 (38) 6 PERUSTILAN MÄÄRITTÄMINEN JA HUOMIOITAVA T KOHTEET Selvitys toimii kartoituksena olemassa olevista tiedoista. Perustilaselvityksessä huomioidaan ne tunnistetut aineet, joilla on arvioitu olevan vaikutuksia maaperään tai pohjaveteen. Riskikohteiden maaperätutkimukset ovat kuvattuina yksityiskohtaisesti liitteessä 2. Tehdasalueella ei todettu pilaantuneita maa-alueita maaperätutkimuksien mukaan. Kuvaan 23 on hahmoteltuina ne alueet joihin tulee kiinnittää huomiota ja ovat siten arvioita kyseisistä pinta-alueista. Tehdasalueen maaperä koostuu valtaosin moreenimaasta, jonka savipitoisuus on yli 5 % ja hienoaineksen kokonaispitoisuus yli 30 %, sekä hiekkamoreenista. Moreeni on heikosti vettäläpäisevää, sillä hienoaines pyrkii täyttämään karkeamman maa-aineksen kuten soran ja kivet. Tällöin väliin jää huokostila ja maa-aineksesta tulee erittäin tiiviitä ja heikosti vettä läpäisevää. Täytemaana rakentamisen yhteydessä on käytetty alueen moreenimaita ja rakentamisen aikana maastoa on myös muotoiltu. Täytemaata on käytetty mm. sataman ja jätevesialtaiden alueilla ja jätevedenkäsittelyn altaat ovat vanhalla järven pohjalla. Tehdasalueen eteläpuolella maanpintaosa on rantakerrostumaa, jonka alla on hiekkamoreenia. Pohjaveden tilassa oli havaittavissa vuoden 2015 tulosten perusteella kaatopaikkavesien vaikutus sähkönjohtavuuden, typen yhdisteiden sekä sulfaattipitoisuuksissa. Tehdasalueilla käytettävien aineiden merkittävin aineryhmä maaperän kannalta ovat emäkset, niiden käyttö- ja varastointimäärien perusteella. Ammoniakkia ja natriumhydroksidia varastoidaan säiliöissä voimalaitoskemikaalien varastointialueella kuvassa 23. Alueen pintamaa on kivistä ja noin 60 cm syvyydestä alkaa kivinen hienoainesmoreeninen täytemaa. Syvemmässä maakerroksessa maaperä koostui hiekka- ja hienoainesmoreeniskerroksista sekä kivestä. Tälle alueelle on tulossa asfaltointi eikä aikaisemmin suoritetuissa maaperänhaittaainetutkimuksissa havaittu pilaantuneisuutta. Kemikaalien varastointia tehdään myös kuorimon kemikaalikäsittelyn alueella sekä jäteveden puhdistamon kemikaaliasemalla. Kemikaaliasemalla varastoidaan vaahdonesto- ja flokkausaineita sekä fosforihappoa ja kalsiumhydroksidia. Lietekenttä, jossa välivarastoidaan ja sekoitetaan lietettä tuhkaan tai turpeeseen, sijaitsee jätevedenpuhdistamon ja kuorimon sekä niille johtavan tien rajoittamalla alueella. Kenttä on asfaltoitu ja pohjan rakenne tehty siten että se kestää raskaalla kalustolla liikkumisen. Jätevedet johdetaan biologiselle puhdistamolle, joka kuormittaa osaltaan puhdistamoa. Toinen tunnistettu merkityksellisen aineiden ryhmä tehdasalueella on öljytuotteet. Tehdasalueella käsitellyt öljytuotteet ovat kevytpolttoöljyihin (dieselöljy ja kevytpolttoöljy) kuuluvia ja siten luokitellaan pääkomponenttiensa/hiililuvun (C8-C21) mukaan maaperän ohjearvon mukaan keskitisleisiin. Pohjaveden kannalta haitallisimpia öljytuotteita ovat kevytpolttoöljyt, sillä ne kulkeutuvat helpommin pohjaveteen saakka. Kulkeutuminen on mahdollista alueesta riippuen, mikäli alueella on rakennuskaivantojen täytemaita, viemäreitä tai salaojia. Öljy imeytyy hyvin vettä läpäiseviin maalajeihin kuten hiekka- ja soramaalajeihin. Tehdasalueella on monin paikoin pintakerroksissa täyttömaata. Mikäli öljy pääsee pohjaveteen asti, se leviää pohjaveden pinnan mukaisesti muodostaen maanalaisen öljyn kyllästämän alueen. Öljyvuodoissa öljyyntymä saavuttaa lopullisen laajuutensa muutaman vuorokauden kuluttua, ja mikäli äkillinen tapahtuma on kyseessä, öljyyntymää voidaan rajoittaa pikaisilla toiminnoilla. Muuntajat sisältävät öljyä yhteensä 66,5 tonnia ja ovat siten huomioitavia kohteita tehdasalueella. Päämuuntaja sijaitsee tehdasalueella kuvan 23 osoittamalla paikalla ja sisältää yhteensä 1920 l öljyä. Toinen merkittävä öljyjen sijaintipaikka on varasyöttömuuntajalla, jonka öljymäärä on 1820 l. Muuntajien alueilla voi maaperään päästä

37 (38) muuntajaöljyjä vuotojen tai onnettomuuksien seurauksena. Muuntajien alueilta ei ole tutkittu maaperän haittaainepitoisuuksia, mutta tietoa mahdollisista vuodoista tai onnettomuuksista ei myöskään ole. Muita huomioitavia kohteita selvitysalueella ovat polttoöljyn jakelupisteet, joita on yhteensä alueella viisi (kuva 23). Savon Sellun hallinnoimat säiliöt ovat hakekentän ja parkkialueen viereiset jakeluasemat. Huomioitavaa on, että alueella on aliurakoitsijoiden hallinnoimia jakeluasemia, joiden kunnosta tai käyttöönottoiästä ei ole tietoa. Lisäksi jakelusäiliöt voivat olla siirreltäviä, jolloin ne ovat tehdasalueella ainoastaan varastointia varten ja siirretään tarvittaessa työmaalle. Kuvan 23 aliurakoitsijoiden jakelupisteet olivat sen hetkisessä paikassa, jolloin tehdaskatselmus suoritettiin. Näiden jakeluasemien maaperässä voi olla öljyjä. Muita öljyvarastoja, jotka sijaitsevat tehdasalueella ulkotiloissa, ovat hakekentän ja seuloman alueilla. Tehdasalueen entinen raskaspolttoöljysäiliö on maisemoitu. Entisen raskaspolttoöljysäiliön maaperästä ei havaittu haitta-aineita vuoden 2002 maaperätutkimuksien mukaan. Jäteöljyjä välivarastoidaan vaarallisten jätteiden varastointipaikkaan, joka on katettu ja varustettu asianmukaisin suojarakentein. Varastoitavan öljynmäärä on noin 8 m 3. Vaaralliset jätteet kuljetetaan asianmukaisille käsittelijöille. Maaperän ja pohjaveden kannalta viemäriverkosto on alueella merkittävä ympäristöriskitekijä. Viemärit ovat alkuperäisiä ja ajan mittaan betoni, rauta, muovi- ja ruukkuputkiviemärit ovat kuluneita. Viemäristön kuntotarkistus on tarkoitus jatkaa vuonna 2016, jonka perusteella kartoitetaan kriittiset kohteet ja tehdään tarvittaessa kunnostuksia. Kuva 23 Tehdasalueella huomioitavat kohteet, alueet ovat arvioita kyseisistä pinta-aloista ja siten viitteellisiä