MERENKURKUN SAARISTON MAAILMANPERINTÖ Merenkurkun saaristo on Suomen ainoa luontoperintökohde UNESCO:n maailmanperintöluettelossa. Merenkurkun saaristo ja Ruotsin Korkea Rannikko muodostavat kahden valtion yhteisen maailmanperintökohteen, Suomen matala moreenisaaristo ja Ruotsin jyrkät kalliorannat antavat yhdessä täydellisen kuvan n. 10 000 vuotta sitten päättyneen jääkauden aiheuttamasta maankohoamisilmiöstä ja sen vaikutuksista luontoon ja kulttuuriin. Merenkurkun saaristo liitettiin maailmanperintölistaan geologisin perustein. MAAILMANPERINTÖ UNESCO = United Nations Educational, Scientific and Cultural Organization Unesco hyväksyi vuonna 1972 kansainvälisen yhteistyösopimuksen maailman kulttuuri- ja luonnonperinnön suojelemiseksi. Sen keskeisenä lähtökohtana on huoli maailman uhanalaisen kulttuuri- ja luonnonperinnön säilymisestä tuleville sukupolville.
Maailmanperintöluettelossa on tällä hetkellä yhteensä 981 kohdetta, joista 759 kulttuurikohdetta, 193 luontokohdetta ja 29 yhdistettyä kohdetta (tilanne 2013). Ne sijaitsevat 160 maailmanperintösopimuksen allekirjoittaneen valtion alueella. Lue lisää: www.minedu.fi/opm/kansainvaeliset_asiat/kansainvaeliset_jaerjestoet/unesco/ maailmanperinto/?lang=fi Arvokkaaseen maailmanperintöluetteloon valitaan tarkan harkinnan perusteella kohteita, jotka edustavat ihmiskunnan arvokkainta luonto- ja kulttuuriperintöä. Suomessa on Merenkurkun maailmanluonnonperintöalueen lisäksi kuusi kulttuuriperintökohdetta. MAAILMANPERINTÖKOHTEET SUOMESSA: 1. Suomenlinna (1991) Suomenlinna, joka on tärkeä Itämeren alueen valtapolitiikan ja linnoitustaidon muistomerkki 2. Vanha Rauma (1991) Vanha Rauma on tyypillinen pohjoismainen puukaupunki. 3. Petäjäveden vanha kirkko (1994) Petäjäveden vanha kirkko on pohjoisen puuarkkitehtuurin muistomerkki 4. Verlan puuhiomo ja pahvitehdas (1996) Verlan puuhiomo ja pahvitehdas ovat ainutlaatuinen ja eheä tehdaskokonaisuus Suomen metsäteollisuuden varhaisvuosilta 5. Sammallahdenmäen pronssikautinen röykkiöalue (1999) Sammallahdenmäki on ainutlaatuinen muinaisjäännösalue,jossa noin kilometrin matkalla on pieninä ryhminä yhteensä 36 kivistä koottua hautaröykkiötä. 6. Merenkurkun saaristo (2006) yhdessä Ruotsin Korkean Rannikon kanssa (2000) Yhdessä ne muodostavat geologisen kokonaisuuden, jossa maankohoaminen on nähtävissä ainutlaatuisella tavalla. 7. Struven ketju (2005) Ketjun tarkoitus oli selvittää maapallon tarkka koko ja muoto. Se muodostui 258 peruskolmiosta ja 265 peruspisteestä. Lähde: http://www.nba.fi/fi/museot/maailmanperintokohteet_suomessa LUONNONPERINTÖKOHTEET POHJOISMAISSA 1. Laponia, Ruotsi Länsi-Euroopan yksi suurista erämaista, jossa elävä saamelaiskulttuuriperintö 2. Surtseyn saari, Islanti Muodostui 1960-luvulla merenpohjan tulivuoren purkauksen johdosta ja on eräänlainen koskematon luonnon laboratorio 3. Geirangerfjorden ja Naerofjord
Kuuluvat maailman syvimpiin ja pisimpiin vuonoihin. Upeat maisemat jyrkkine seinineen ja vesiputouksineen 4. Illulissat (Tanska) Jäävuono Grönlannin länsirannikolla. Jäätikkö valuu hitaasti kohti merta. 5. Korkea rannikko ja Merenkurkun saaristo MERENKURKUN MAAILMANPERINTÖ MAAILMANPERINTÖ NUMEROINA Pinta-ala: 194 400 ha, josta 85 % on merta Rantaviiva: 2416 km Saaria: 5600 Asukkaita: 2500 Kunnat: Korsnäs, Maalahti, Vaasa, Mustasaari, Vöyri
Mikä on Merenkurkku? Pohjanlahden kapein merialue Suomen ja Ruotsin välillä, jossa suolapitoisuus on vain 4-5 ja maksimisyvyys 25 metriä. Merenkurkun ruotsinkielinen nimi Kvarken periytyy vanhasta ruotsalaisesta sanasta Kvark, joka tarkoittaa kurkkua tai nielua. Kauan kauan aikaa sitten jättiläispoika leikki Merenkurkussa. Hän täytti kouransa Ruotsin puolella olevilla kivillä ja pudotti ne Suomen puolelle. Tällä tavoin Korkeasta rannikosta tuli syvä ja vähäkivinen kun taas Pohjanmaan edustalla oleva saaristo on täynnä saaria, karikoita ja kiviä. Viimeisen jääkauden aikana 3 km paksu jäätikkö painoi maanpintaa alaspäin 800m. Mannerjään sulamisvaiheessa maanpinta alkoi palautua. Merenkurkussa vuotuinen noin 8-9 mm maankohoaminen muuttaa saaristomaisemaa jo yhden sukupolven aikana. Uusia saaria nousee merestä ja merenlahdet kuroutuvat järviksi. Satamat ja väylät mataloituvat. Maankohoamisen seurauksena maa-ala lisääntyy Merenkurkun saaristossa joka vuosi noin 1 km 2 : n verran, mikä vastaa esimerkiksi 150 jalkapallokenttää. Laajat de Geer-moreeni- eli pyykkilautamoreenikentät ovat Merenkurkun saariston erikoisuus. Merenkurkun saaristossa veden syvyys mannerjään sulamisaikana on ollut 250-270 m. Ne syntyivät sulavan mannerjään reunavyöhykkeessä jäämassojen liikkeen seurauksena. Parhaiten De Geer-moreenikentät ovat nähtävissä Björköbyn Svedjehamnin edustalla. De Geer-moreenien synty (piirros: Harri Kutvonen 2003). Ribbedmoreenit Ribbedmoreeniryhmät (Rogentyyppiset moreenit) ovat kumpumoreenien alaryhmä, joille luonteenomaista ovat pääosin jään kulkusuuntaan nähden kohtisuorat epäsäännölliset selänteet. Selänteet sijaitsevat siis länsi-itäsuuntaisina. Ne koostuvat useimmiten pohjamoreeneista tai moreenisorasta. Ribbedmoreeniselänteitä esiintyy Valassaarilla, Mikkelinsaarilla ja Köklotissa.
Flada- ja kluuvilammet Kluuvilammet ovat syntyneet osana flada-kluuvi-sukkessiota jääkauden jälkeisen maankohoamisen myötä. Maankohoamisen ja rantaviivan etenemisen seurauksena maaperän painanteisiin kuroutuu vesialtaita. Esimerkiksi De Geer-moreeniselänteet voivat toimivat luonnollisina vettä pidättävinä kynnyksinä ja kannaksina. Kuroutumisen alkuvaiheessa veden vaihtuminen meren ja altaan välillä on vielä melko vapaata. Myöhemmin vaihtuvuus heikkenee ja altaan veden suolapitoisuus laskee. Fladaksi kutsutaan allasta, jonka meriyhteyden jokin maakynnys erottaa säännöllisesti matalan meriveden aikaan. Kluuvilla ei ole enää säännöllistä yhteyttä mereen. Usein fladojen ja kluuvien pohjalle on kerrostunut orgaanista liejua. Umpeenkasvun myötä ja pohjaveden pinnan laskun seurauksena maan kohotessa, saattaa joihinkin altaisiin kehittyä soita. Flada- ja kluuvilampia voi tarkastella useilla Merenkurkun luonto- ja vaelluspoluilla, kuten vaikka Björkö-Paniken vaellusreitillä. Rantakivikot Rantakivikot ovat syntyneet hiljattain maan paljastuttua meren alta. Rantaan osuvat aallot ovat liikutelleet ja pyöristäneet maa-aineksen kiviä ja samalla huuhtoneet hienomman aineksen pois. Karkearakeiset rantakerrostumat voivat olla jopa useita metrejä paksuja ja erityisesti myrskyt saattavat muokata niitä rantavalleiksi useita metrejä merenpinnan yläpuolelle. Rantakivikkoon voi tutustua esimerkiksi Kikanbergetin luontopolulla. Siirtolohkareet Siirtolohkareet ovat irronneet kallioperästä mannerjään virratessa ja louhiessa alustaansa. Tärkeitä mekanismeja kallioperän rikkoutumisessa ovat olleet pakkasrapautuminen, sulavesien muodostuminen sekä jään aiheuttamat paineen vaihtelut. Lohkareet edustavat paikallista kallioperää tai voivat olla kulkeneet mannerjään tai vedessä kelluvien jäälauttojen mukana pitkiäkin matkoja. Siirtolohkareita voi tarkastella useilla Merenkurkun luonto- ja vaelluspoluilla, kuten vaikka Björkö-Paniken ja Västerön vaellusreiteillä. KORKEA RANNIKKO, Västernorrland, Ruotsi Maailmanperintökomitea hyväksyi Korkean Rannikon maailmanperintökohteeksi vuonna 2000. Korkean Rannikon maailmanperintöalue on pinta-alaltaan 1425 km 2 ja sen rantaviivan pituus on noin 100 km. Alueeseen sisältyy yksi kansallispuisto ja kolmisenkymmentä luonnon- ja linnustonsuojelualuetta.
Geologisesti merkittävän nopea maankohoaminen viimeisen jääkauden jälkeen on ollut kriteerinä Korkean Rannikon nimeämiselle maailmanperintökohteeksi. Viimeisen jääkauden aikana kolmen kilometrin paksuinen jääkerros peitti rannikkoa ja sen keskus oli Korkean Rannikon päällä. Jäämassa oli uskomattoman raskas ja painoi maankuorta alas. Kun jäämassat alkoivat sulaa noin 20000 vuotta sitten, myös maankuori alkoi nousta takaisin. Siellä missä maankuori oli eniten painunut sisään, on myös maankuoren nouseminen ollut nopeinta. Jäiden sulamisen jälkeen pääsi meren aallot ja jää jatkamaan maiseman muokkausta. Maa on nyt kohonnut 286 metriä ylimmän merirajan yläpuolelle Korkealla Rannikolla ja kohoaminen jatkuu vielä tänä päivänä 8 mm vuodessa. Selvimmät merkit jääkauden jälkeisestä maankohoamisesta Korkealla Rannikolla ovat kalottivuoret, muinaisrannat ja luolat. Tunnusomaista Korkealle Rannikolle on ylimmän merirajan sijaitseminen lähelle nykyistä merenpintaa. Toinen tunnusomainen piirre on alueen kallioissa ja kivissä esiintyvä punainen Nordingrå- graniitti. Lue lisää: www.highcoast.net/
Merenkurkun infopisteet 2014 Merenkurkun asiakaspalvelu Toiminnanjohtaja Samuli Kaivonen Merenkurkun asiakaspalvelusta voit kysyä mieltäsi askarruttavia Merenkurkun maailmanperintöön liittyviä kysymyksiä. Merenkurkun asiakaspalvelu, arkisin klo 9-15, puh. 050 346 6200 tai sähköposti info@merenkurkku.fi. Muut infopisteet: 1. Terranova (Pohjanmaan museo Vaasan kaupunki ja Metsähallitus) Museokatu 3, 65100 VAASA, puh. 06 325 3800 Sähköposti:museoinfo@vaasa.fi Aukioloajat: ma suljettu, ti, ke, to,12 18,pe, la, su 12-16, Pääsymaksu: 7/5, alle 18-vuotiaat ilmaiseksi Yhteyshenkilöt: Luontopedagogi Vesa Heinonen puh. 040 776 5077 vesa.heinonen@vaasa.fi Luontopedagogi Nina Överholm puh.040 153 5144 nina.overholm@vaasa.fi
Terranova Merenkurkun luontokeskus on museon luonnontieteellinen perusnäyttely, joka avattiin yleisölle keväällä 2002 ja on Pohjanmaan museon, Metsähallituksen ja Ostrobothnia Australis -yhdistyksen monivuotisen yhteistyön tulos. Terranova ( uusi maa ) kertoo maankohoamisesta, Merenkurkun luonnosta ja luonnonsuojelualueista sekä antaa tietoja alueen luontoharrastus- ja luontomatkailutarjonnasta. Lue lisää: http://museo.vaasa.fi/w/?lang=1&page=23 http://www.luontoon.fi/palvelupisteet/luontokeskukset/terranova/sivut/default.aspx 2. Vaasan Seudun Matkailu Raastuvankatu 30, 65100 Vaasa puh. 06 325 1145 tourist@vaasa.fi 2 Vaasan kansalaisinfo (Vaasan kaupunki) Pääkirjasto (1.krs), Kirjastonkatu 13, 65100 Vaasa puh. 06 325 1550 ja 06 325 2910 Yhteyshenkilö: Elisabet Ranselius Sähköposti: elisabet.ranselius@vaasa.fi Aukioloajat: ma-pe 10 16.15 3 Merten talo (Mustasaaren kunta ja Merenkurkun maailmanperintö ry) Raippaluodontie 2, 65800 Raippaluoto puh. 050 378 5988 Sähköposti: mertentalo@mustasaari.fi Yhteyshenkilö: Erik Sjöberg puh. 044 252 0961 Sähköposti: erik.sjoberg@netikka.fi Aukioloajat: Kesä-elokuu kaikkina päivinä 10 17, heinäkuu ma-pe 10 19, la-su10-17. Merten talo Merten Talo perehdyttää matkailijat Merenkurkun maailmanperintökohteeseen. Raippaluodon sillan kupeessa sijaitsevasta asiakaspalvelupisteestä saa tietoa esimerkiksi alueen nähtävyyksistä, eri vaellusreiteistä sekä kesän aikana järjestettävistä risteilyistä ja retkistä. Merten Talosta saa myös ajankohtaista tietoa Merenkurkun ja lähiympäristön tulevista tapahtumista. Lue lisää: http://www.luontoon.fi/palvelupisteet/muut/mertentalo/sivut/default.aspx
http://www.mustasaari.fi/fi/document.aspx?do cid=13862 4 Svedjehamn (Metsähallitus) 65870, Björköby puh. 050 3466 200 Sähköposti: terranova@metsa.fi Aukioloajat: kesä-elokuu ma-su 10 17 Opastusta, esitteitä ja karttoja maailmanperinnöstä, Merenkurkun saaristosta ja alueen matkailupalveluista. 5 Molpen infopiste Strandmölle (Korsnäsin kunta) Sjövägen 271, 66210 MOLPE puh. 06 347 6754 info@strand-molle.fi Yhteyshenkilö: Cecilia Moliis Aukioloajat: 19.5.-31.5. ma-to 9-20, pe 9-22, la 10-22 ja su 12-22 1.6.-15.8. ma-pe 9-22, la 10-22 ja su 12-22 6 Korsnäsin kunnankirjasto (Korsnäsin kunta) Silverbergsvägen 9, PL 5, 66200 KORSNÄS puh. 06 3479 140 Yhteyshenkilö: Kirjastojohtaja: Carola Bäckström, Sähköposti: carola.backstrom@korsnas.fi Aukioloajat: Syyskuu-toukokuu: ma ja pe klo 12 19, ke klo 12 17. ti ja to klo 12 16. Kesäkuu-elokuu ma ja pe klo 12 19, ti-to klo 12 15. 7 Bergön kirjasto (Maalahden kunta) Bredhällsvägen 61 a, 66220 BERGÖ Puh. 06 343 0256 Sähköposti: bergo.bibliotek@malax.fi Yhteyshenkilö: Anita Hautalahti Aukioloajat: ma 12-19 ja ke 15-19
8 Oravaisten kirjasto (Vöyrin kunta) Öurintie 31, 66800 Oravainen puh. 06 382 1689 Sähköposti: bibl.oravais@vora.fi Aukioloajat: ma 14 17, ti 13 17, ke 14-19, to ja pe 10-16 Maksamaan kirjasto (Vöyrin kunta) Maksamaantie 243A, 66640 Maksamaa puh. 06 382 1688 sähköposti: bibl.maxmko@vora.fi Aukioloajat: ma 12-17, ti 14-19, ke ja pe10-16. To suljettu. Vöyrin pääkirjasto (Vöyrin kunta) Härmäntie 8, 66600 Vöyri puh. 06 382 1686 Sähköposti: bibl.vora@vora.fi Aukioloajat: ma ja ke 12-19, ti, to ja pe 10-17
YHTEYSTIETOJA - KUKA TIETÄÄ ENEMMÄN MAAILMANPERINNÖSTÄ METSÄHALLITUS Kari Hallantie puistojohtaja kari.hallantie@metsa.fi puh. 040 562 5555 Susanna Lindeman maailmanperintökoordinaattori susanna.lindeman@metsa.fi puh. 040 556 2652 Tuija Waren erikoissuunnittelija tuija.waren@metsa.fi puh. 040 822 4555 ELY-KESKUS Esa Koskenniemi yksikönpäällikkö esa.koskenniemi@ely-keskus.fi puh. 0400 868 972 Leena Rinkineva-Kantola, ryhmäpäällikkö leena.rinkineva@ely-keskus.fi puh. 040 587 2919 NATURUM HÖGA KUSTEN Asiakaspalvelu info@hogakusten.se puh. +46 (0)613 700 200 MERENKURKUN NEUVOSTO Mathias Lindström, johtaja mathias.lindstrom@kvarken.org puh. 050 918 6462 POHJANMAAN LIITTO Olav Jern, maakuntajohtaja olav.jern@obotnia.fi puh. 044 320 6567 MUSEOVIRASTO Maria Kurtén intendentti maria.kurten@nba.fi puh. 040 128 6290 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Olli Breilin aluepäällikkö olli.breilin@gtk.fi puh. 0205 505 210 Peter Edén ympäristögeologi peter.eden@gtk.fi puh. 0205 505 215 KUNNAT Mustasaari Rurik Ahlberg, kunnanjohtaja rurik.ahlberg@korsholm.fi puh. 040 594 7970 Vaasa Veli-Matti Laitinen, hallintojohtaja veli-matti.laitinen@vaasa.fi puh. 06 325 1035 Maria Backman, viestintäjohtaja maria.backman@vaasa.fi puh. 06 325 2900
Maalahti Mats Brandt kommundirektör mats.brandt@malax.fi tel. 06 347 7340 Korsnäs Anita Ismark, kunnanjohtaja anita.ismark@korsnas.fi puh. 06 347 9120 Vöyri Christina Båssar kommundirektör christina.bassar@vora.fi puh. 06 382 0201 Palveluita Merenkurkun maailmanperintöalueella Raippaluoto, Björkö Ravintolat kahvilat Berny's Kahvila & Ravintola, Raippaluodon silta, 65800 Raippaluoto puh. 06 352 1200
Sommaröhallenin kesäkahvila Sommarösundintie, 65930 Södra Vallgrund puh. 06 352 7830 Café Arken Replot hamn, 65800 Raippaluoto puh. 06 352 0329 Café Kompass Klobbskat kalasatama, Klobbskatvägen 164, 65930 Södra Vallgrund puh. 050 553 1736 Merenkurkun Majatalo, Björköntie 856, 65870 Björköby puh. 050 448 6790 Salteriet (Kesäkahvila), Svedjehamn, 65870 Björköby puh. 045 148 6677 ja 044 316 0957 Stjärnbaren Björköntie 768, 65870 Björköby puh. 06 352 4016 Yöpymiset Björkö Camping Raippaluodontie 1089, 65800 Raippaluoto puh. 050 526 2300 Merenkurkun Majatalo, Björköntie 856, 65870 Björköby puh. 050 448 6790 Torpet Storåkersvägen 28, 65870 Björköby Britta Rosenqkvist-Miekk-oja puh. 050 5938 928 Hannelen mökit-hanneles stugor Björköbyntie 981 (Svedjehamn), 65870 Björköby puh. 040 734 9286 Villa Vargvik Vargviksvägen 51,65970 Söderudden
puh. 050 594 3036 Villa Hansus Sommarösundintie 33, 65920 Norra Vallgrund puh. 050 313 7027 Tirpi Talli ja Puutarha Strandgränd 88, 65920 Norra Vallgrund puh. 040 525 1443 Kirstin Mökki Svedjehamn, 65870 Björkö online bokning- visit vasa Örnboet Björkö Svedjehamn, 65870 Björkö online bokning- visit vasa Museot ja nähtävyydet Granösundin kalastajakylä Bullerås, 6590 Södra Vallgrund puh. 06 352 7589 tai 050 376 0286 Raippaluodon kotiseutumuseo Aleksanterinkatu 46, 65800 Raippaluoto puh. 050 350 4375 Björkön museoalue Uppbyggted 71, Björköby puh. 044 324 5730 Moottorimuseo Uppbyggted 71, Björköby Leif Backman 050 557 5056 Kjell Nyback 044 411 3352 Uimarannat Björköby, Svedjehamn Norra Vallgrund, Satama Raippaluoto, Satama Södra Vallgrund, Bullerås, Sommarösund, Vistan
Ostokset Sale Vallgrundintie 1, 68500 Raippaluoto puh 020 780 8560 Björklunds hemslöjd Sommarösundintie 33, 65920 Norra Vallgrund puh. 06 352 7511 Tirpi Talli ja Puutarha Strandgränd 88, 65920 Norra Vallgrund puh. 040 5251443 Tarmo Södra Vallgrund Handelslag (posti, lääkevarasto, veikkaus, polttoaine, kahvila Sommarösundvägen 263 puh. 06 327 7599 Sommaröhallen Sommarösundvägen 260, 65930 Södra Vallgrund puh. 06 352 7830 Björkö Handelslag Björköntie 756, 65870 Björköby puh. 06 3524 028 Holmlund Hans Fma Läsarted 15, 65870 Björköby puh. 06 352 4056 Minibaren och Gunnels fisk puh. 06 352 4005 ja 050 352 3560 Pankit Vaasan Osuuspankki Byhamnvägen 1, Raippaluoto puh. 010 256 3801 Posti Tarmo Lähikauppa Raippaluoto Kirkkotie 79, 65800 Raippaluoto puh. 06 352 0109
Terveysasemat Raippaluodon terveysasema, Kirkkotie 50, 65800 Raippaluoto puh. 06 327 7981 Björkön terveysasema, Björköntie 735, 65870 Björköby Puh 06 327 7981 Kirjastot Raippaluodon kirjasto, Kirkkotie 94, 65800 Raippaluoto puh. 06 352 0072 Björköbyn kirjasto Björköntie 735, 65870 Björköby puh. 06 352 4053 Huoltoasemat Shell Replot, Raippaluodontie 427, 65800 Raippaluoto puh. 06 3520033 ABC Vallgrundintie 1, 65800 Raippaluoto puh. 020 780 8560 Taksi Birgitta ja Mikael Granholm, Björköby puh. 06-3524 221 ja 0500 261 278 Håkans Harry, Norra Vallgrund puh. 050-517 7243 Möller Anders, Raippaluoto puh. 044 332 0007 Satamia Raippaluodon silta Koordinaatit: N63 12,4, E21 27,7 Satamanumero: 1556 Karttasarja: F Merikartta: 825 Vieraspaikkoja: 10-15 Syvyys: 6-7 m Kiinnitys: poiju, ankkuri, kylki
Raippaluoto Koordinaatit: N63 14,2, E21 26,7 Satamanumero: 1588 Karttasarja: F Merikartta: 825 Klobbskat Koordinaatit: N63 18,3, E21 06,0 Satamanumero: 1572 Merikartta: 822, 47 Vikarskat Koordinaatit: N63 22,0, E21 22,9 Satamanumero: 1580 Merikartta: 824, 825, 47, 49 Veneretkiä Berny Cruising Service Raippaluodontie 2 (Raippaluodon silta), 65800 Raippaluoto puh. 0500 260 751 ja 06-352 1200 Kvarkenturer (Fredrik Sandvik) Skagbackvägen 27, 65870 Björköby puh. 050 355 3924 Ove Kaarto Torrbackvägen 6, 65870 Björköby puh. 050 530 8062 Ulf Rönnblad, Björköby puh. 0500 163 021 Stefan Rönn Rudträskvägen 11, 65870 Björköby puh. 0500 865 260
Molpe-Korsnäs Ravintolat ja kahvilat: Strand-Mölle Sjövägen 271, Molpe puh. 06 347 6754 Cafe-Restaurang Stenbrytaren Strandvägen 4327, Korsnäs puh. 06 364 1152 Yöpymiset Brusuddenin Lomakylä Gamla Strandvägen 137, Korsnäs puh. 06 364 5195 ja 050-530 8124 Sickans Stugor Pålnäsvägen, Korsnäs puh. 044 373 4270 ja 06 364 4270 Museot ja nähtävyydet Korsnäsin kotiseutumuseo Kyrkobyvägen 32, Korsnäs puh. 06 347 9111 Korsnäsin pappilanmuseo Kyrkobyvägen 30, Korsnäs puh. 040 718 8462 ja 06 364 1479 Uimaranta Sjövägen, Moikipää Ostokset Molpeboden /Posti /Lääkekaappi Kolebackvägen 2 66210 Moikipää puh. 06 3476 602 Pankit Korsnäs Andelsbank Korsnäsin konttori: Silverbergsvägen 20, 66200 Korsnäs puh. 06 347 6000 Moikipään konttori: Sjövägen 17, 66210 Moikipää puh. 06 347 6000
Terveydenhoito Korsnäsin terveystalo Norrbyvägen 9, 66200 Korsnäs puh. 050 381 7560 tai 050 381 7252, ma - pe klo 8-9 Apteekki Silverbergsvägen 20, 66200 Korsnäs puh 06 364 1548 ja 050 463 3542 Huoltoasemat Göran Bergfolk Sjövägen 8, 66210 Moikipää puh. 06 347 6727 Sale Korsnäs Indurstivägen 4 66200 Korsnäs TB-Service E.Westergård Strandvägen 5039, 66290 Harrström puh. 06 364 5130 Kirjasto Korsnäsin kirjasto Silverbergintie 9, 66200 Korsnäs puh. 06 347 9140 Taksi Maja Backgren Taxi, Strandvägen 3169, 66210 Moikipää puh. 06 347 6770 Tores Taxi Lillvägen 7, 66200 Korsnäs puh. 050 344 2199 Andtfolk & Co Ab Norra Inderfjärsvägen156 A, 66200 Korsnäs puh. 0500 852 793
Venesatama Strömsgrund Koordinaatit: N62 52,0, E21 14,4 Satamanumero: 1500 Merikartta: 816, 818, 46 Bredskäret, Skaglet Koordinaatit: 62 55,7 P, 21 11,0 I Satamanumero: 1476 Merikartta: F816, 817, 818, 46 Vieraspaikkoja: 2-3 Syvyys: 2,50 m Avoin: länsi, luode Venekuljetuksia Peter Björkqvist Flatgrundsvägen31, 66210 Molpe puh. 050 518 1933 Bergö, Maalahden kunta Ravintolat ja kahvilat Lenie Cafe & Bar, Bergö nyvägen 31 puh. 06 343 0307 ja 040 373 1839 Strandcafe Bredhällan, Bergö puh. 06 343 0307 Museot ja nähtävyydet Bergön kotiseutumuseo Hamnfladavägen 36 A, 66220 Bergö puh. 040 0165 685 ja 06 343 0129 Kvarkens båtmuseum Åminnevägen 433, 66100 Maalahti puh. 06 365 1933 Uimaranta Bergön Bredhällanissa
Ostokset Bergö Andelshandel Brädhällsvägen 86, 66220 Bergö puh. 06 343 0077 Tarmo/Starkin kauppa, Bredhällsvägen 50, 66220 Bergö puh. 06 343 0343 Söderholms Konst & Träsnideri Lars-Göran Söderholm Bergövägen 124, 66220 Bergö puh. 050 352 3127 ja 06 343 0230 Polttoainejakelu Strandmacken Bränsleservice, Krister Söderholm Hamnfladavägen 61, 66220 Bergö puh. 050 402 4856 ja 06 3430078 Posti Bergö Andelshandel Brädhällsvägen 86, 66220 Bergö puh. 06 343 0077 Kirjasto Bredhällanintie 61 a 66220 Bergö Puh. 06 343 0256 Kalasatama Bredhällan, Bredhällsvägen Taxi Sjöman Oy puh. 040 777 4951 Taksi Pankit Korsnäs Andelsbank Bredhällsvägen 61 A, 66220 Bergö puh. 06 343 0061
Aktiviteetit Ratsastustalli Wild West, Degermarkintie 56, Bergö puh. 0500 866 288 http://www.finferries.fi/fi/lauttaliikenne/lauttapaikat.html?id=49#lauttaaikataulut Bergön lautan aikataulu Sundom (Vaasa) Ostokset, Polttoainejakelu Sten s K-affär Sundomintie 128 puh. 020 769 1200 Yöpymiset Aijan Lomamökit, Utterö, 65410 Sundom puh. 050 523 0156 Västerstrand Lomamökkejä, Utterön 5410, Sundom puh. 040 587 7606 Museot ja nähtävyydet Meteoria Söderfjärden Ryhmien varaukset voi tehdä internetissä: www.meteoria.fi Sundom museum Soldattorp Myrgrundsvägen 473, Sundom Stundarsin museo ja kultturikeskus Stundarsvägen 5, 65450 Sulva puh. 06 344 2200 Taksi Donald's Taxi Almkvistintie 14, 65410 Sundom puh. 050 368 6630 K-J Marins Ab, Söderfjärdintie 170, 65410 Sundom puh. 06 357 1506 Uimarannat Kronvikin uimaranta, Stråkavägen
Kalasatama Långskär Koordinaatit: N63 02,5, E21 21,4 Satamanumero: 1524 Merikartta: F818, F819, 48 Vöyri, (Maksamaa) Ravintolat ja yöpymiset Saaristotila Varppi +majoitus-veneretket Västerö 1587 66640 Maksamaa puh. 044 3455 065 Ravintola Nabben +Vierassatama-sauna Tottesund 598, 66640 Maksamaa puh. 040 510 7536 Maksamaan Bed & Breakfast (Suljettu kesällä 2014) Heidintie 65, 66640 Maksamaa puh. 050 351 6773 Ostokset Särkimo Bybutik, Särkimo 919, 66640 Maksamaa puh. 06 345 6241 Huoltoasemat ABC Maxmovägen 239 66640 MAKSAMAA Taksi Bror Holmkvist, Brudsundvägen 37, 66640 Maksamaa puh. 0500 366 670 ja 06-345 6230 Nordlings Taxi / Vaasantie 375, 66640 Maksamaa puh. 050 524 7300 ja 06-345 0235
Roy Andersson Kvimovägen 163, 66640 Maksamaa puh. 0500 368 899 ja 050-036 8899 Satamia Nabben Koordinaatit: N63 14,3, E22 02,7 Satamanumero: 1620 Merikartta: 827, 829, 49, 50 Vaasa keskusta Ravintolat ja kahvilat il Banco Hovioikeudenpuistikko 11 65100 Vaasa Puh: 358 (0) 10 321 0955 Ravintola Amarillo, Ylätori 65100 Vaasa Puh: +358 (0)6 212 4118 Ravintola Fondis, Hovioikeudenpuistikko 15 65100 Vaasa Puh: +358 (0)6 280 0400 Ravintola Gustav Wasa, Raastuvankatu 24, 65100 Vaasa Puh: +358 (0) 50 466 3208 Ravintola Kantarellis, Rosteninkatu 6, 65100 Vaasa Puh: +358 (0)6 357 8100 Rosso Vaasanpuistikko 18, 65100 Vaasa Puh: +358 (0)6 318 4500 Ravintola Martin Baari, Hovioikeudenpuistikko 20, 65100 Vaasa Puh: +358 (0)6 312 0043 Jannen Saluuna Kuusisaari, 65280 Kuusisaari, Vaasa Puh: +358 (0)6 358 1888 Kalarannan Laituri Bar & Terrace Rantakatu 12, Vaasa 65100 Kalaranta
Puh: +358 (0)6 312 0669 Ravintola Faros, Rantakatu 12 Vaasa, Kalaranta Puh: +358 (0)6 312 6411 Ravintola Seglis Niemeläntie 14, 65170 Vaasa Puh: +358 (0)10 320 3779 Ravintola Strampen Rantakatu 7, 65100 Vaasa Puh: +358 (0)41 451 4512 Yöpymiset Hotel Astor Asemakatu 4, 65100 Vaasa Puh: +358 (0)6 326 9111 Hotel Kantarellis Suites Rosteninkatu 6, 65100 Vaasa Puh: +358 (0)6 357 8100 Hotel Tekla Palosaarentie 58, 65200 Vaasa Puh: +358 (0)6 327 6411 Kylpylähotelli Rantasipi Tropiclandia Lemmenpolku 3, 65170 Vaasa Puh: +358 (0)6 283 8000 Omenahotelli Vaasa Hovioikeudenpuistikko 23, 65100 Vaasa Puh: +358 (0)20 771 6555 / 24h Radisson Blu Royal Hotel; Vaasa Hovioikeudenpuistikko 18, 65100 Vaasa Puh: +358 (0)20 123 4720 Sokos Hotel Vaakuna Ylätori, Vaasa, Rewell Center Puh: +358 (0)20 123 4671 Best Western Hotel Vallonia Keskustie 3, 65610 Mustasaari Puh: +358 (0)6 328 8200 Westbay Inn Västervikintie 271, 65280 Vaasa Puh: +358 (0)40 750 5777
Top Camping Vaasa Niemeläntie 65170 Vaasa Puh: +358 (0)20 796 1255 Museot ja nähtävyydet Pohjanmaan museo Museokatu 3, 65100 Vaasa Puh: +358 (0)6 325 3800 Terranova - Merenkurkun luontokeskus Museokatu 3, 65100 Vaasa Puh: +358 (0)6 325 3800 Vaasan Merimuseo Salmikatu, 65200 Vaasa Puh: +358 (0)6 312 0511 Kuntsi modernin taiteen museo Rantakatu 7, Vaasa Sisäsatama Puh: +358 (0)6 325 3920 Tikanojan taidekoti Hovioikeudenpuistikko 4, 65100 Vaasa Puh: +358 (0)6 325 3916 Vaasan taidehalli Senaatinkatu 1, Vaasa, Kaupungintalo Puh: +358 (0)6 325 3770 Ostokset Käsityön Talo Loftet Raastuvankatu 28, 65100 Vaasa Puh: +358 (0)6 318 5300 Marimekko Hovioikeudenpuistikko 15, 65100 Vaasa PulmaPuoti Palosaarentie 19, 65100 Vaasa puh (0)6 317 7777 Vaasan kauppahalli Vaasanpuistikko 18, 65100 Vaasa Puh: +358 (0)44 347 9000 Vaasan vankilamyymälä Rantakatu, 65100 Vaasa Puh: +358 (0)50 389 1532
Karitas Snickarbod, Västervikintie 296 b, 65280 Vaasa Puh: +358 (0)6 358 1154 Hantverket Kauppapuistikko 26, 65100 Vaasa Puh: +358 (0)6 312 7860 Kuntsin Museokauppa Kuntsin museo, Sisäsatama, 65100 Vaasa Puh: +358 (0)6 325 3920 Posti Posti, Hovioikeudenpuistikko 23, 65100 Vaasa Kirjasto Vaasan Kaupunginkirjasto Maakuntakirjasto Kirjastonkatu 13, 65100 Vaasa Puh: 06 325 3533 Taksi puh. (0600) 30011 Satamia Vaskiluoto, Wasa Segelförening Koordinaatit: N63 05,7, E21 35,4 Satamanumero: 1536 Karttasarja: F Merikartta: 819 Vieraspaikkoja: 15-20 Syvyys: n. 3 m Vaskiluoto, Vaasan Merenkyntäjät Koordinaatit: N63 06,0, E21 35,0 Satamanumero: 1528 Merikartta: 819, 48 Veneretket Postijahti, 65100 Vaasa Puh: +358 (0)44 380 8083 Vaasan Saaristoristeilyt Oy Kirkkopuistikko 22 B 23, 65100 Vaasa Puh: +358 (0)6 315 4047
MIKKELINSAARTEN LUONTOASEMA Mikkelinsaarten luontoasema sijaitsee ulkosaaristossa Vöyrin kunnassa, 20 km Köklotin kalasatamasta pohjoiseen. Luontoasema on saavutettavissa vesitse. Merivartiosto toimi Kummelskäretillä vuosina 1950 1993. Metsähallitus hoitaa nykyään entistä merivartiostorakennusta, joka on kunnostettu luontoasemaksi. Aseman huoneet ja sauna ovat vapaasti vuokrattavissa. Kummelskäretin 1,1 km pituinen luontopolku kiemurtelee vaihtelevassa saaristoluonnossa. Mikkelinsaarten saaristo on laaja ja käsittää lähes 300 saarta ja luotoa. Suurimmat saaret ovat nimeltään Källskär ja Villskär. Alueelle ovat tyypillisiä kiviset ja syvät rannat. Fladojen ja kluuvijärvien kalasto ja linnusto on monipuolinen. Aivan koskemattomia metsäalueita on vähän, mutta maankohoamisen seurauksena paljastuu jatkuvasti uutta maata, ja tällä tavoin syntyy vähitellen täysin koskematonta metsää. Mikkelinsaarilla oli vakituista asutusta vuodesta 1830 vuoden 1980 loppuun. Villskäretin saarella oli enimmillään 35 asukasta, pääasiassa saaren isoimmassa taloryhmässä, jonka nimi on Gårdarna. Mikkelinsaarista lounaaseen sijaitsee Punakarit, ryhmä pieniä luotoja ja kalliosaaria. Yhdestä ryhmän korkeimmista kalliosaarista on hakattu graniittia Vaasan moniin rakennuksiin. Punakareista pohjoiseen sijaitsee Ritgrund, joka on yksinäinen pieni luoto. Siellä on pooki, joka toimii vielä tänäkin päivänä majakkana. Ritgrundilla on myös laituri ja grillikatos. Lisätietoja kirjassa: Marita Bagge 1996: Mickelsörarna. Maxmo Hembygdsförening. Scriptum.
Aukioloajat vuonna 2014 14.6.- 10.8.2014 ti klo 11-19 ke - la klo 9-19 su klo 9-17 ma suljettu 15.8.-31.8.2014 pe- la klo 9-19 su klo 9-17 Sisäänpääsy Mikkelinsaarten luontoasemaan tutustuminen on maksutonta. Yhteystiedot Käyntiosoite: Mikkelinsaarten luontoasema, Kummelskär, Mikkelinsaaret, Vöyri Puhelin: 044-975 4229 Sähköposti: kummelskar@gmail.com Luontoaseman toiminnasta vastaa osuuskunta Kummelskärin Luontoasema. Kulkuyhteydet Mikkelinsaarten luontoasema sijaitsee Vöyrin (www.vora.fi) kunnan ulkosaaristossa, 20 km Köklotin kalasatamasta pohjoiseen. Luontoasema on saavutettavissa vesitse. Veneellä Luontoasemalle johtaa merkittyjä väyliä. Luontoasema löytyy käyntisatamien luettelosta. Luontoaseman sijaintikoordinaatit N 63º27'38,6" E 21º46'20,8" Lähimmät satamat, joihin pääsee autolla, sijaitsevat Köklotissa, 20 km:n venematkan päässä Mikkelinsaarista. Köklotin molemmissa satamissa, kalasatamassa ja pohjoiskärjessä sijaitsevassa Norrskatin satamassa, on veneenlaskuluiska. Vaasasta on noin 30 km:n Matka Norrskatiin. o Köklotiin ajetaan Vaasan keskustasta Raippaluotoon vievää tietä (nro 724). Tie Köklotiin kääntyy Vaasasta tultaessa oikealle, juuri ennen Raippaluodon sillan pengertä. Julkiset kulkuyhteydet Raippaluotoon pääsee linja-autolla (www.matkahuolto.fi) Vaasasta. Vaasaan kulkee useita linja-autoja (www.matkahuolto.fi) ja junia (www.vr.fi) päivässä.
Venekuljetukset Kummelskärin Luontoasema järjestää kuljetuksia 1-5 henkilölle Norrskatin satamasta Mikkelinsaarten luontoasemalle, 200 e meno/paluu (044-975 4229). Isommat ryhmät tarjouksen perusteella. Paikalliset yrittäjät järjestävät myös venekuljetuksia Mikkelinsaarelle: Saaristotila Varppi (www.netikka.net) puh. 044-3455065/Mendelin Berny's (www.replotbridge.com, ruotsiksi) puh. (06) 352 1200 Ulf Rönnblad, puh. 0500 163 021, sähköposti ulf.ronnblad@netikka.fi Vaasan Saaristoristeily (www.jannensaluuna.com) puh. 050 553 1236 Neptune Service (www.netikka.net) puh 050-5812920 Palvelut Tietoa ja opastusta Mikkelinsaarista. o Asemalla ja luontopolulla on opastusaineistoa Mikkelinsaarten luonnosta ja historiasta. Majoitus- ja kokoustiloja ryhmille. o Ryhmät ja yksityiset veneretkeilijät voivat varata majoitustiloja, hinta 30 /henkilö (seuraava yö 20 /henkilö ). Lapset erillisessä sängyssä 10 Lakanat ja sauna sisältyvät hintaan. Varattava sauna, johon mahtuu kerrallaan 5 henkilöä. Saunavuorot varataan etukäteen 044-975 4229 tai paikan päällä. o Hinnat: 5 /henkilö, lapset 2. Laiturissa tilaa noin 10 veneelle. Soutuveneitä ja kalastustarvikkeita vuokrattavana Kalastuskortin myynti Kahvila ja kioski Aamiainen, lounas ja päivällinen tilattavissa Ota oma juomavesi mukaan! Opastuksia luontopolulla Opastuksia voi tiedustella myös paikallisilta yrittäjiltä. Näyttelyt Luontoaseman tornista avautuvat hienot maisemat Mikkelinsaarten saaristoon. Maiseman värit vaihtuvat vuorokauden ajan ja vuodenajan mukaan. Käsikirjasto Luontoaseman kirjanurkkauksessa voi tutustua luontoaiheisiin ja alueen historiasta kertoviin kirjoihin ja esitteisiin.
Piha-alue ja luontopolku Luontoaseman pihasta lähtee 2 km:n pituinen luontopolku, jonka varrella voi tutustua muun muassa 1500-luvun kalastusleirin rakennusten raunioihin ja venevalkamien jäännöksiin. Polun varrella on kaunista koivikkoa, pieniä suon painanteita sekä muutamia kuusia. Polku on paikoin hyvin kivinen ja voi sateisella säällä olla liukas. Aseman pihalla on vapaassa käytössä laavu tulentekopaikkoineen sekä kuivakäymälä. Jätehuolto Mikkelinsaarten luontoasemalla Pidä Saaristo Siistinä ry:n (www.pidasaaristosiistina.fi) ylläpitämä jätehuoltopiste.
VALASSAARET Valassaarten saariryhmä sijaitsee Merenkurkun ulkosaaristossa, noin 15 km Björkööstä luoteeseen. Saariryhmän suurin saari muodostuu Ebbskäretistä ja Storskäretistä, jotka maankohoamisen seurauksena ovat kasvaneet yhteen. Saariston vanhassa kulttuurimaisemassa näkyy vielä jälkiä björköbyläisten ja saarella asuneiden majakanvartijoiden heinänteosta ja eläintenpidosta. Monien vuosisatojen ajan Valassaaret on ollut björköbyläisten tärkein kalastustukikohta. Björköbyläisten aloitteesta Valassaaret rauhoitettiin lintujensuojelualueeksi vuonna 1948. Jo aiemmin rauhoitettu Björkögrundet liitettiin alueeseen vuonna 1977 ja näin muodostui Valassaarten- Björkögrundetin luonnonsuojelualue. Alue sisältää kokonaisuudessaan 600 ha maata ja 17200 ha vettä. Björkön jakokunta omistaa koko alueen. Valassaarten tunnusmerkkinä on vuonna 1886 rakennettu, 36 m korkea, punaiseksi maalattu rautamajakka. Majakan miehitys lopetettiin vuonna 1964. Ebbskäretillä oleva entinen merivartioasemarakennus on ollut käytössä vuosina 1984-2009, mutta merivartijoiden historia Valassaarilla ulottuu 1940-luvulle asti. Asema lakkautettiin vuonna 2009 ja nykyään Valassaarten aluetta vartioidaan Södra Vallgrundin merivartija-asemalta käsin. Pesivä saaristolinnusto on erittäin monipuolinen. Sen lisäksi ohittavat suuret määrät lintuja alueen sekä kevät- että syysmuutolla ja käyttävät sitä levähdysalueenaan. Lintuasemalla, jonka omistaa Ostrobothnia Australis ry.- niminen luonnontieteellinen yhdistys, seurataan ja tutkitaan alueen linnustoa.
Saaren vaihtelevaan luontoon voit tutustua luonto- ja kulttuuripolulla. Polun pituus yhteen suuntaan on 2,5 km. Koivumetsän halki kulkevaa polun osaa kutsutaan Rakkauden poluksi. OHJEITA KÄVIJÄLLE 1. Saarella saa liikkua vain polkua pitkin entisen merivartija-aseman, majakan, Båtsvikenin ja Östergårdsin välillä. 2. Yleinen maihinnousukielto vallitsee lintujen pesimisaikana 1. toukokuuta 31. heinäkuuta lukuunottamatta seuraavia alueita: merivartija-asema Ebbskärillä, Båtsviken, Östergårds, Malskärörenin länsipuoli sekä Malskäretin ankkuripaikka. Maihinnousukielto ei koske björköbyläisiä. 3. Koko saaristoalueella vallitsee kahdeksan solmun nopeusrajoitus ja alueella saa liikkua vain merkityillä väylillä. 4. Koirat on aina pidettävä kytkettyinä. 5. Tulenteko on sallittu vain siihen osoitetuilla paikoilla. Metsäpalovaroituksen aikana avotulen teko on kielletty myös merkityillä tulentekopaikoilla. Kielto ei koske keittokatoksia tai muita hormilla varustettuja tulisijoja. 6. Huomioi lampaat, jotka laiduntavat Valassaarilla ja sulje portit kunnolla perässäsi. 7. Lyhytaikainen telttailu on sallittua 1. elokuuta ja 30. huhtikuuta välisellä ajalla Ebbskärillä, Storskäretillä Malskärsörenilla ja Malskäretillä niille karttaan merkityillä alueilla. 8. Valassaarilla ei ole jäteastioita, joten ota kaikki tuottamasi jäte mukanasi takaisin. 9. Aluetta hoitaa Björköbyn jakokunta.
Kuva: Jens Hannus BODVATTNETIN KIERTO -luontopolku Svedjehamnin kalasatamasta alkaa Bodvattnetin ympäri kiertävä luontopolku. Tämä noin 3,8 km pitkä kierros kulkee Bodbackin kautta, jossa ennen sijaitsi Björkön satama. Polku kiemurtelee vaihtelevissa maankohoamismaisemissa ja ylittää useita de Geer - moreeniselänteitä. Polku yhtyy Svedjehamnista alkavaan Björkö Panike vaellusreittiin, joka johtaa Långgrundetiin. 1920-luku oli Bodbackin kukoistusaikaa. Se oli tuolloin Björkön tärkein kalasatama, ja täältä lähtivät myös monet kuljetukset Merenkurkun yli. Kuljetusmatkojen muistoksi vietetään nykyään vuosittaista Postisoututapahtumaa. Maankohoamisen seurauksena satama kävi vähitellen liian matalaksi, ja 1940-luvulla kyläläiset siirsivät veneensä ja kalavajansa uuteen Svedjehamnin satamaan. Nykyään Bodback vanhoine venevajoineen on museoalueena. Bodvattnet on tärkeä alue sekä pesiville vesilinnuille että keväällä kutemaan nouseville kaloille. Bodvattnet, patoalue, kanava ja niiden ulkopuolella oleva Svartbådevattnet on rauhoitettu kaikelta kalastukselta 1.3 31.5, jotta kalat saisivat rauhassa nousta kutemaan. Lisäksi kalastus on kielletty ympäri vuoden padon vieressä ja kanavassa. Näyttävä, tummaksi tervattu Saltkaret kohoaa jopa 20 metrin korkeuteen Merenkurkun maailmanperintöalueen moreeniselänteellä. Svedjehamniin rakennetusta näkötornista avautuvat upeat maisemat pyykkilautamoreenien (De Geer -moreenit) muodostamille laajoille kentille. Ainutlaatuinen moreenisaaristo on todiste viimeisimmän jääkauden mahtavasta voimasta Merenkurkussa. Saltkaret näköalatorni Puinen näkötorni on oiva välietappi retkeilijöille, sillä se sijaitsee luontopolku Bodvattnetin kierron ja Björkö-Panike-vaellusreitin varrella. Liikuntaesteisille ja lastenvaunuille on rakennettu näkötornin alatasanteelle johtava ramppi. Tornista näkyvä alue on erinomainen esimerkki Suomen De Geer -moreeni-alueista. Tornista on iloa monille linnuista kiinnostuneille, sillä alueella liikkuu paljon saaristoille tyypillisiä lintulajeja, kuten nokikanoja, tiiroja ja merikotkia.
OHJEITA KÄVIJÄLLE 1. Alueella ovat voimassa jokamiehenoikeudet. Luontopolku kulkee yksityisomistuksessa olevalla maalla. Metsähallituksen Pohjanmaan luontopalvelut vastaa luontopolun hoidosta. 2. Käytä ainoastaan merkittyjä polkuja, jotta maasto ei turhaa kuluisi. 3. Tulenteko on sallittu vain siihen osoitetuilla paikoilla. Metsäpalovaroituksen aikana avotulen teko on kielletty myös merkityillä tulentekopaikoilla. Kielto ei koske keittokatoksia tai muita hormilla varustettuja tulisijoja. 4. Noudatathan roskattoman retkeilyn periaatetta: vie kaikki tuottamasi roskat mennessäsi. 5. Koirat on pidettävä kiinni. Vapaana kulkevat koirat saattavat pelästyttää muita kulkijoita, villieläimiä tai laiduntavia lampaita. 6. Maasto on paikoitellen kivinen ja epätasainen, joten jalkineiksi suositellaan tukevia vaelluskenkiä tai kumisaappaita. Polun kosteimpien painanteiden yli on rakennettu pitkospuita, jotka voivat olla sadesäällä liukkaita.
BJÖRKÖ-PANIKE VAELLUSREITTI Björkö-Panike vaellusreitin voi aloittaa joko Svedjehamnin kalastajakylästä Björköbystä tai Hamnskatanin kalastajakylästä Panikesta. Hamnskatanista lähdettäessä tarvitsee venekyydin salmen yli. Vaellusreitti, joka on 12 km pitkä, on merkitty maastoon oransseilla puuristeillä. Slåttskäretissä ja Långgrundetissa on tulisijoilla varustetut taukopaikat. Björko Panike vaellusreitin monipuolinen luonto muuttuu jatkuvasti maan kohoamisen seurauksesta. Pyöreät kumpumoreenit ja pyykkilautaa muistuttavat moreenimuodostumat, ns. De Geer -moreenit, antavat maisemalle omintakeisen leiman. Långgrundin ja Slåttskärin alueella laidunnetaan edelleen lampaita perinteiseen tapaan. Alueen koivumetsissä on runsaasti tuulenkaatoja ja kolopuita, minkä ansiosta metsät ovat arvokkaita elinympäristöjä monille kasvi- ja eläinlajeille. Alueella on tavattu jopa valkoselkätikka, joka on Suomessa uhanalainen laji. Myös merikotkat pesivät alueella, ja usein voikin nähdä merikotkan kaartelevan saarten yllä. Vaellusreitin varrella on myös runsaasti erilaisia kosteikkoja: fladoja ja kluuvijärviä sekä lampia ja soita. OHJEITA VAELTAJILLE 1. Maasto on paikoittain kivinen ja epätasainen, joten on suositeltavaa käyttää tukevia vaelluskenkiä tai kumisaappaita. Märissä paikoissa on pitkospuut, jotka saattavat olla liukkaita kostealla säällä. 2. Vaellusreitti kulkee enimmäkseen yksityismailla. Metsähallituksen Pohjanmaan luontopalvelut vastaa vaellusreitin kunnossapidosta. 3. Alueella ovat voimassa jokamiehenoikeudet. Pysy merkityillä poluilla, jotta välttäisit turhaa maaston kulutusta. 4. Tulenteko on sallittu vain siihen osoitetuilla paikoilla. Metsäpalovaroituksen aikana avotulen teko on kielletty myös merkityillä tulentekopaikoilla. Kielto ei koske keittokatoksia tai muita hormilla varustettuja tulisijoja. 5. Noudata roskattoman retkeilyn periaatetta: vie omat roskasi mukanasi. 6. Koirat on pidettävä kytkettyinä. Vapaana juoksentelevat koirat voivat pelästyttää muita vaeltajia, luonnonvaraisia eläimiä ja laiduntavaa karjaa.
TIETOA BJÖRKÖSTÄ Björkön korkeimmat paikat nousivat esiin merestä 800- ja 900-luvuilla. Vuoden 1000 tienoilla saarta alettiin käyttää leiripaikkana kalastusmatkoilla, ja pysyvän asutuksen oletetaan syntyneen 1300-luvun aikana. Kerrotaan, että Björkön ensimmäiset asukkaat tulivat lännestä ja että he olivat nimeltään Brådd, Skägg ja Galt. Björkön maanomistajat omistavat yhdessä kylän vesialueet ja ne maa-alueet, jotka paljastuvat maan kohoamisen vuoksi. Näitä alueita hallinnoi Björkön jakokunta. Björkössä on runsaasti suojelualueita: kylän kokonaispinta-alasta 78 prosenttia kuuluu rantojensuojeluohjelmaan tai Natura 2000 -alueisiin taikka näihin molempiin. Björkön saaristo sijaitsee Merenkurkun kapeimmassa kohdassa. Alueella onkin ollut suuri merkitys Merenkurkun yli tapahtuvassa liikenteessä. Esimerkiksi 1500- ja 1800- luvun välisenä aikana saaristolaisten oli kyydittävä kuninkaan virkamiehiä Suomen ja Ruotsin välillä. Lisäksi Björkö oli lähtöpisteenä postikuljetuksille, venäläisen kenraalin Barclay de Tollyn Uumajaan vuonna 1809 tekemälle ryöstöretkelle ja talvisodan aikaiselle jäätielle vuonna 1940. Bodbackissa sijaitseva satama oli vielä 1930-luvulla täydessä käytössä, mutta maan kohoamisen vuoksi satama mataloitui mataloitumistaan. Jo 1940-luvulla rakennettiin uusia venevajoja Svedjehamniin, jonne satamatoiminta tämän jälkeen siirtyikin. Suolaamoa, joka rakennettiin Svedjehamniin vuonna 1920, käytettiin kalan käsittelyyn 1980-luvulle asti. Uusi satama suuremmille kalastusaluksille rakennettiin Vikarskatiin vuonna 1994. Vuosittain järjestetään postisoutu ensimmäisenä juhannuksen jälkeisenä sunnuntaina. Tällä tapahtumalla halutaan kunnioittaa niiden saaristolaisten muistoa, jotka vuosisatojen aikana kuljettivat sekä matkalaisia että postia Merenkurkun yli.
KIKANBERGET Söderuddenin saaristo on yhteisnimi Karlsön, Kåtön, Kaggörenin, Domarskatenin ja Långörenin taloryhmille sekä Söderuddenin, Paniken, Brändövikenin ja Vistanin kylille. Yli tuhat vuotta sitten Söderuddenin saariston ensimmäiset luodot alkoivat nousta merestä. Aluksi saaristo koostui vain yksittäisistä karikoista ja saarista. Maankohoamisen seurauksesta saaret kasvoivat isommiksi ja vähitellen Söderuddenin saaristo liittyi Vallgrundetiin. Löydetyt muinaismuistot, esim. kalamajojen pohjat, viittaavat siihen, että kalastusta ja hylkeenpyyntiä on harjoitettu täällä jo 1200 1300-luvuilla. Kalastajat ja pyyntimiehet tulivat joskus pitkienkin matkojen päästä tänne, ja jotta he voisivat viettää pitemmän ajan saaristossa, he rakensivat itselleen jonkinlaisia kalamajoja tai taloja. Esimerkiksi Klobbskat toimi kalastajien tukikohtana. Vakituinen asutus tuli Söderuddenin saaristoon vasta 1700-luvulla. Suojaisen sijainnin ja syvien vesien johdosta Klobbskateniin alettiin vuonna 1972 rakentaa kalasatamaa. Noin 0,7 km pituinen luontopolku alkaa tästä ja nousee Kikanbergetille. OHJEITA KÄVIJÄLLE 1. Maasto on paikoittain kivinen ja epätasainen, joten on suositeltavaa käyttää tukevia vaelluskenkiä tai kumisaappaita. Märissä paikoissa on pitkospuut, jotka saattavat olla liukkaita kostealla säällä. 2. Luontopolku kulkee Mustasaaren kunnan alueella. Metsähallituksen Pohjanmaan luontopalvelut vastaa luontopolun kunnossapidosta. 3. Alueella ovat voimassa jokamiehenoikeudet. Pysy merkityllä polulla, jotta maasto ei turhaa kulu. 4. Noudata roskattoman retkeilyn periaatetta: vie omat roskasi mennessäsi. 5. Koirat on pidettävä kytkettyinä. Vapaana juoksentelevat koirat voivat pelästyttää muita vaeltajia ja luonnonvaraisia eläimiä.
VÄSTERÖN VAELLUSREITTI Västerö sijaitsee Vöyrin kunnassa noin 49 km etäisyydellä Vaasasta, mikäli ajat lyhintä reittiä Maksamaan kirkonkylän läpi Öjskatasillan yli Österötielle. Voit myös ajaa valtatietä 8 Kaitsoriin ja kääntyä sieltä Österöhön. Matka Kaitsorista Västeröhön on n 26 km. Vaellusreiteille pääset kääntymällä Västerö-Österö -tieltä Equity-kyltin kohdalla. auton voit jäättää joko Söderskatatien tai Equitytien päissä oleville pysäköintialueille. Västerön vaellusreitti polveilee vaihtelevassa luonnossa avomeren tuntumassa. Reitin varrella on sekä vanhaa metsää että talousmetsää ja jäkälän peittämiä kalliopälviä, merenrantoja ja järviä. Suurin osa alueesta kuuluu rantojensuojelu- ja/tai Natura 2000 - ohjelmaan. Vaellusreitti kulkee sekä yksityisillä että valtion omistamilla mailla. Valittavissa on monia erilaisia ja eripituisia polkuja. Vehreällä Söderskatanilla on kunnostettu kalastajamaja, jossa voi yöpyä. Polku ohittaa myös yli 5 ha:n suuruisen Söderskataträsketin, jolla on runsas vesikasvillisuus. Reitti jatkuu pohjoiseen ja ylittää Jätteholmsbrunnenin, joka ennen on ollut avonainen merenlahti, mutta on nyt maankohoamisen myötä muuttumassa järveksi. Storsandvikenissä on Equity-aluksen muistoksi pystytetty muistomerkki. Tällä paikalla laivasta purettiin vuonna 1917 aseita ja ampumatarvikkeita vapaussotaa varten. Storsandvikenin jälkeen polku nousee Gråbergetille, josta on kaunis näköala avomerelle. Malklovenissa on taukopaikka ja Mastvikenin rantametsässä pieni taukotupa. Reitin kääntöpisteestä Lillsandvikenista avautuu hieno näköala Ryssbergetille. Paikka on saanut nimensä venäläisestä aluksesta, joka murskautui kallioita vasten syysmyrskyssä vuonna 1714.
EQUITY Englantilaisella rahtihöyryalus Equityllä kuljetettiin loppusyksyllä 1917 aseita Saksan Danzigista Suomen länsirannikolle. Equityn päällikkönä toimi nuori saksalainen meriväen upseeri Gustav Petzold. Raippaluotolainen Karl Rönnholm auttoi luotsaamaan aluksen karikoiden ohi. Koska vaarana oli, että venäläinen sotaväki huomaa kuljetuksen, kaikki tapahtui pimeässä. Täällä Storsandvikenissä paikalliset kalastajat ja paikalle lähetetyt jääkärit purkivat aluksesta noin 80 tonnia aseita ja ampumatarvikkeita. Aseet piilotettiin eri paikkoihin ja toimitettiin myöhään syksyllä salaisia reittejä pitkin suojeluskuntalaisille. Suojeluskuntalaiset riisuivat Mannerheimin määräyksestä 27. tammikuuta 1918 venäläisten vartiopaikat aseista Maalahdessa ja Oravaisissa. Seuraavana päivänä hyökättiin venäläisten varuskuntaan Vaasassa. Vapautussota oli alkanut. SÖDERSKATANIN TAUKOPAIKKA Kaikki Västerön länsipuoliset alueet ovat hyviä kalavesiä. Kalastus on vuosisatojen ajan seurannut eri kalalajien kutuaikoja; on pyydetty silakkaa, lohta, siikaa ja syyssilakkaa. Verkot laskettiin iltaisin ja koettiin aamun koitteessa. Sen jälkeen verkot kuivatettiin ennen kuin ne taas laskettiin veteen. Aikoina, jolloin vielä liikuttiin purje- ja soutuveneillä, miehet joutuivat yöpymään lähellä kala-apajia ja rakensivat sitä varten rannan läheisyyteen kalamajoja. Yön aikana kalastajat lepäsivät kojuissaan ja kertoivat tarinoita lämmittävän takkatulen ääressä. Moottoriveneiden yleistyessä kalamajojen merkitys väheni. Samankaltaisia majoja on ollut myös mm. Räsbådavikenissä, Skönhamnissa, Storsandvikenissä ja Lillsandvikenissä. Majan ympäristö hakattiin avoimeksi, jotta tuuli pääsisi vapaasti kuivaamaan kuivatustelineille ripustetut verkot. OHJEITA KÄVIJÄLLE 1. Alueella ovat voimassa jokamiehenoikeudet. Huomaa että suurin osa vaellusreitistä kulkee suojelualueilla. 2. Maasto on paikoitellen kivinen ja epätasainen, joten jalkineiksi suositellaan tukevia vaelluskenkiä tai kumisaappaita 3. Polun kosteimpien painanteiden yli on rakennettu pitkospuita, jotka voivat olla sadesäällä liukkaita. Myös kallioalueet ovat kostealla säällä liukkaita. 4. Kulje polkua pitkin, jotta maasto ei turhaan kulu. Varsinkin jäkäläpeitteiset kallioalueet ovat kulumiselle herkkiä. 5. Tulenteko on sallittu vain siihen osoitetuilla paikoilla. Metsäpalovaroituksen aikana avotulen teko on kielletty myös merkityillä tulentekopaikoilla. Kielto ei koske keittokatoksia tai muita hormilla varustettuja tulisijoja. 6. Noudatathan roskattoman retkeilyn periaatetta: vie kaikki tuottamasi roskat mennessäsi. 7. Koirat on pidettävä kiinni. Vapaana kulkevat koirat saattavat pelästyttää muita kulkijoita ja metsän eläimiä.
SOMMARÖN LINNAKEALUE Sommarön linnake perustettiin Södra Vallgrundin kyläläisten maille vuonna 1940 suojaamaan Vaasan sisääntuloväylää. Puolustusvoimat toimi alueella aina vuoteen 2000 saakka. Armeijan toiminnasta kertovat vielä varastojen ja tykkien betoniset alustat, polut, laivalaituri ja muutamat säilyneet rakennukset. Vaasan sotaveteraanipiiri on pystyttänyt luontopolun varrella sijaitsevalle vanhan Vickers-tykin alustalle linnakealueen muistomerkin. Tätä 54 ha aluetta hoitaa ja hallinnoi nykyisin Metsähallituksen Pohjanmaan luontopalvelut. Entistä vartiotupaa saa vuokrata Metsähallituksen asiakaspalvelupisteestä Terranovasta. Tutustu Sommarön vaihtelevaan luontoon 2,5 km pituisella luontopolulla, joka lähtee pysäköintipaikalta. Polku kiertää Ängsholm-lammen ja jatkuu alas merenrantaan. Voit valita myös pidemmän, noin 3,2 km reitin, joka johtaa Södra Vallgrundin uimarannalle Sommarösundiin. Pidempi reitti kulkee osittain yleisillä teillä. Sen varrella on vanhaa kulttuurimaisemaa ja geologisesti mielenkiintoinen hiidenkirnu. OHJEITA KÄVIJÄLLE 1. Alueella liikkumista, marjastamista, sienestystä ja tilapäistä (1 2 vrk) telttailua koskevat jokamiehenoikeudet. 2. Koirat on pidettävä kytkettyinä. 3. Sommarön linnake-alueella on voimassa 20 km/h nopeusrajoitus. Moottorikelkalla ajo ja ratsastus ilman maanomistajan lupaa on kielletty linnake-alueella ja luontopolulla. 4. Sommarösundiin johtava luontopolku kulkee osittain yleisillä teillä. Noudata liikennesääntöjä. 5. Noudatathan roskattoman retkeilyn periaatetta: alueella ei ole jäteastioita, joten vie kaikki tuottamasi roskat mennessäsi. 6. Tulenteko on sallittu vain vartiotuvan pihassa ja laivalaiturin vieressä sijaitsevilla tulentekopaikoilla. Huolehdi sammutuksesta ja vie tuhka tuhkaastiaan. Metsäpalovaroituksen aikana tulenteko on kielletty.
TIETOA SOMMARÖN VUOKRATUVASTA Tyyppi ja koko Sijainti, kartat ja yleiskuvaus Vuokratupa, 12 hlö / 120 m 2, 2 huonetta ja keittiö. Pohjanmaa, Mustasaaren kunta, Ängesholmenin Natura 2000 -alue. Maastokartta (1:20 000) nro 1331 06 Södra Vallgrund, Merikarttasarja F. Vuosina 1940-2000 alueella toimi puolustusvoimien varikko ja rannikkotykistölinnake. Puolustusvoimien jäljiltä alueella on tie- ja polkuverkosto, sähkö ja vesi, useita purettujen rakennusten pohjia, laituri, tykkien alustoja ja bunkkereita. Rannikkotykistölinnakkeen toiminnan muistoksi on pystytetty muistomerkki. Rakennuksista on jäljellä yksi asuinrakennus sekä vartiotupa ulkorakennuksineen. Hiekkaranta. Vartiotupaa vuokrataan ensisijaisesti opastetuille ryhmille. Sopii leirikouluille. Hinta Katso hinnasto. Varustus Sommarön vartiotuvassa on sähkölämmitys ja -valaistus, wc ja suihku, sähkösauna, kaakeliuuni, juomavesi kunnan vesijohtoverkosta, makuusalissa armeijan kerrossängyt, patjat, viltit ja tyynyt. Omat liinavaatteet tai makuupussi oltava mukana. Keittiössä on ruoanlaittovälineet ja astiasto 10:lle, sähköliesi sekä kahvinkeitin. Pihalla on laavu tulentekopaikkoineen. Huomautukset Tupaan saa tuoda lemmikkieläimiä.
RÖNNSKÄRETIN LUONTOASEMA Noin 40 km Vaasasta länteen sijaitseva Fäliskäret on Rönnskäretin saariston keskipiste. Saari toimi alueen luotsitoiminnan keskuksena vuodesta 1752 vuoteen 1983. Uusi luotsiasema valmistui vuonna 1966. Kun luotsitoiminta loppui vuonna 1983, merivartiosto otti rakennukset haltuunsa. Vuonna 1997 koko saari rakennuksineen siirtyi Metsähallituksen omistukseen. Nykyään vanhoja asuintaloja vuokrataan mm. venekerhoille ja sukellusseuroille. Rannassa oleva telakka on kunnostettu ja siellä on nyt makuupaikkoja 8 hengelle, rantasauna ja näyttelytila. Niin ikään ns. Luotsitupa, jossa on kaksi entistä luotsiperheiden asuntoa, on kunnostettu majoituskäyttöön. Itse luotsiasema ei tällä hetkellä ole käytössä. Vuonna 1784 rakennettu punainen tunnuspooki on Suomen vanhin säilynyt puupooki. Rönnskäretin saaristo koostuu sadoista saarista ja luodoista. Fäliskäretistä pohjoiseen sijaitseva Storskäret on tämän saariston suurin saari, josta myös on eniten tarinoita ja kertomuksia. Saariston linnusto on hyvin monipuolinen. Kivikkoisilla ja puuttomilla ulkoluodoilla pesivät ruokit, riskilät ja lapintiirat, kun taas pilkkasiivet, tukkakoskelot ja harvinaistuneet lapasotkat viihtyvät suojaisemmilla alueilla. Lisätietoa Rönnskärin historiasta saa kirjasta Söderholm,V. 2001: I storm och stiltje - Rönnskärs lotstation 1752 1983
TIETOA RÖNNSKÄRIN MAJOITUS- JA KOKOUSTILOISTA Majoituskapasiteetti ja koko 18 hlö. Luotsitupa, jossa kaksi 5 hengen makuuhuonetta + oma keittiö. Huoneistot ovat vuokrattavissa erikseen. Telakkarakennuksessa on 8 hengen makuuhuone ja keittomahdollisuus sekä näyttely-/ kokoustila ja sauna. Majoitustiloja vuokrataan ensi sijassa Metsähallituksen yhteistyöyrittäjien, koulujen ja yhdistysten opastettuun toimintaan. Yksityishenkilöt voivat varata tupia kaksi viikkoa ennen käyttöpäivää. Hinta Katso hinnasto. Tilat Vuoteissa on patjat, tyynyt ja täkit. Mukana on oltava omat liinavaatteet tai makuupussi. Kokoustilat Kokoustila telakkarakennuksessa. Pirttipöydät ja fläppitaulu. Kokoustilan seinillä on valokuvanäyttely. Sauna telakkarakennuksessa Puulämmitteinen kiuas Tilaa 5 henkilölle kerrallaan Lämminvesipata Uintimahdollisuus Huomautukset Luontoasemalla ei ole henkilökuntaa. Juomavesi on tuotava mukana. Mukana on oltava omat liinavaatteet tai makuupussi. Telakkarakennuksessa ja asemalla on aurinkopaneeleilla tuotettua sähköä, joka riittää valaistukseen, jääkaappiin sekä puhelimien lataukseen. Luontoasemalle saa tuoda lemmikkieläimiä. Koirat on pidettävä kytkettyinä. Noudatathan roskattoman retkeilyn periaatetta: Vie
tuottamasi roskat mennessäsi tai lajittele ne Fäliskäritillä oleviin jäteastioihin. Keväällä ja kesällä tulisi liikkua vain poluilla, jotta lintujen pesintä ei häiriinny. Rönnskäretin luontoaseman telakkarakennuksessa on saaren historiasta ja luonnosta kertova valokuvanäyttely. Telakkarakennus on lukittu, joten sinne on pääsy vain luontoaseman vuokranneilla opastetuilla ryhmillä. Tulenteko on sallittu vain siihen osoitetulla paikalla. Metsäpalovaroituksen aikana tulenteko on kielletty. Palopumppu ja letkut löytyvät Meripelastusseuran vajasta. Luontoaseman laiturissa voi yöpyä maksutta, tilaa noin 5 veneelle. Luontoaseman piha-alue on kaikkien käytössä.
STORSKÄR Storskär on Rönnskäretin saariston suurin saari. Se on 2,5 km pitkä ja noin 1 km leveä. Alunperin saari koostui kahdesta saaresta: Lillskäret ja Storskäret. Saaria erottava salmi on maankohoamisen seurauksena kuivunut. Kasvillisuus on lajistoltaan monipuolista ja paikoitellen hyvin vehreää. Kasvien suuri määrä johtuu siitä, että Storskäretin kiviaines on diabaasia, joka on monelle kasville parempi kuin graniitti tai gneissi. Storskäretin kalastustukikohta edustaa alueen perinteistä kalastusmökkiasutusta, jossa luontoa ovat muovanneet sekä niitto että eläintenpito. Saari oli jo 1500-luvulla ulkosaariston kalastajille tärkeä tukikohta. Siihen aikaan ei ollut oikeita kalastusmökkejä vaan kalastajat hakivat suojaa ja lepoa kivimajoista. Kalastajat alkoivat rakentaa itselleen varsinaisia kalamajoja 1600-luvulla. Storskäretin kiehtovin muinaismuisto on vanha hautuumaa, joka 1500-luvulla antoi saarelle nimen Kirkegårdsskär (Kirkkomaansaari). Hautuumaa sijaitsee saaren korkeimmalla kohdalla, noin 12 metriä merenpinnan yläpuolella. Sen perustamisajankohtaa ei tiedetä varmuudella. Saarella on myös muita muinaismuistoja, esim. jatulintarhoja, majojen pohjia, kompassiruusuja ja kiviuuni. OHJEITA KÄVIJÄLLE 1. Storskäretillä ovat voimassa jokamiehenoikeudet. 2. Koirat on pidettävä kytkettyinä. 3. Käytä lintujen pesimäaikana ainoastaan olemassa olevia polkuja. 4. Noudatathan roskattoman retkeilyn periaatetta: Storskäretillä ei ole jäteastioita, joten vie kaikki tuottamasi roskat mennessäsi. 5. Kaikki Storskäretin laiturit ovat yksityiskäytössä.
MOIKIPÄÄN LUONTOASEMA Kuva:Hans Hästbacka Moikipään luontoasema sijaitsee Korsnäsin kunnan Molpen kylän ulkosaaristossa. Merimatkaa Bredskärin kalasatamasta on 6 km ja ravintola Strandmöllestä 8 km. Molpen kalasatamasta matkaa on 8,5 km. Luontoasema on saavutettavissa vesitse. Luontoasemaa ei toistaiseksi ole vuokrattivissa. Luontoaseman piha-alue on kuitenkin kaikkien käytössä. Luontoasemalla ei ole henkilökuntaa. Vähän yli kaksi kilometriä pitkä Molpehällorna on aikaisemmin koostunut neljästä eri saaresta, jotka maankohoamisen seurauksesta ovat yhdistyneet. Saaren luonto on monipuolista; pieniä lampareita, kallioalueita, katajakivikoita, matalia ruovikkorantoja sekä harmaaleppä- ja koivumetsikköjä. Asemalta lähtee saarta kiertävä luontopolku. Pohjoiseen kääntyvä polku johdattelee kävelijän Pohjanlahden ensimmäisen pookin muistomerkille, joka tiettävästi rakennettiin 1668. Pooki, joka oli miehitettynä vuoteen 1681 asti, oli luultavasti ns. vipupooki ja sen korkeus oli noin 10 12 metriä. Lintujen pesintäaikana, toukokuun ensimmäisestä päivästä heinäkuun viimeiseen päivään, tulee saarella liikkua vain polkuja pitkin. Koirat on pidettävä kytkettyinä.
TIETOA MOIKIPÄÄN LUONTOASEMASTA Moikipään luontoasema ei toistaiseksi ole vuokrattavissa. Piha-alue ja ranta Luontoaseman laiturissa voi yöpyä maksutta, tilaa 10 15 veneelle. Alueelle on viitoitettu noin kilometrin pituinen monipuolinen luontopolku, josta johtaa pistopolku kesällä 2001 uudelleen pystytetylle pookille ja muistomerkille. Pooki on puusta rakennettu tunnusmajakka. Luontoaseman pihassa on kuivakäymälä, tulentekopaikka ja pöytäpenkki. Merenpohjan mutaisuuden ja kivisyyden takia rannat eivät sovellu kahlailuun, mutta laiturilta pääsee hyvin uimaan. Luontoasemalle saa tuoda lemmikkieläimiä. Jätehuolto Moikipään luontoasemalla ei ole järjestettyä jätehuoltoa. Tämä tarkoittaa sitä, että retkeilijä ottaa vastuun omista jätteistään tuomalla ne mantereelle lajitteluun.
BJÖRKÖRENIN MÖKKI Täällä Björkörenissä on entisellä Heinosen pihamaalla tupa, varastorakennus ja venevaja. Aluetta hoitaa nykyään Metsähallitus, ja tupa on vuokrakäytössä. Matti Heinonen vuokrasi toisen maailmansodan jälkeen maata Björkörenistä Richard Wargilta, joka asui Kvicksundetin toisella puolella. Heinonen rakensi alueelle nyt olevat rakennukset. Hänen aikomuksenaan oli ryhtyä kalastamaan, mutta kertoman mukaan hän harjoitti myös muita elinkeinoja. Heinonen salakuljetti Gröna döden -veneellään (Vihreä kuolema) Ruotsista mm. kahvia, sakariinia ja polkupyörän renkaita. Wargiksessa, joka on toisella puolella Kvicksundetia, on 0,8 km pituinen luontopolku. Niille, jotka mieluummin patikoivat pitempiä reittejä, voi suositella vaellusreittiä Björkö Panike, jonka päätepisteet ovat Paniken satama ja Björköbyn Svedjehamn. Vaellusreitti on 12 km pitkä. Koko reitin kiertäminen edellyttää venekuljetusta.
INFOA BJÖRKÖRENIN MÖKISTÄ Tyyppi ja koko Sijainti, kartat ja yleiskuvaus Vuokratupa, 8 hlö / 30 m 2, 1 huone, makuualkovi ja keittiö, erillisessä venehuonerakennuksessa sauna ja saunakamari. Pohjanmaa, Mustasaari, Merenkurkun saariston Natura 2000 -alue. Maastokartta (1:20 000) nro 1332 02 Panike, Merikorttisarja F. Kohteella on värikäs historia jääkäreiden etappipaikkana ja salakuljettajien tukikohtana kieltolain aikana. Mökki sopii hyvin kanoottiretkien tukikohdaksi. Se on kanootti- ja pienvenereitin varrella. Björkörenissä on kunnostettu majoituskäyttöön vanha asuinrakennus ja venehuone-sauna. Tupaa vuokrataan ensisijaisesti erilaisille opastetuilla ryhmille
Hinta Varustus Katso hinnasto. Tuvassa on 3 kerrossänkyä, saunakamarissa yksi kerrossänky. Sängyissä on patjat ja tyynyt, mutta ei huopia. Varustukseen kuuluu lisäksi sähköliesi, ruokailuastiat 10:lle ja keittiövälineitä, sähkövalaistus, sähköliesi ja jääkaappi, puulämmitteinen sauna sekä kuivakäymälä. Huomautukset Juomavesi on tuotava mukana. Liikuntaesteisten palveluita ei ole. Vargisvägenin alussa oleva lukoton puomi on muistettava aina sulkea. Älä aja autolla tuvalle asti vaan jätä tien levennetylle alueelle. Tupaan saa tuoda lemmikkieläimiä. Koirat on pidettävä kytkettyinä. Noudatathan roskattoman retkeilyn periaatetta: Björkörenissä ei ole jäteastioita, joten vie kaikki tuottamasi roskat mennessäsi. Tulenteko on sallittua vain venevajan vieressä olevalla tulentekopaikalla. Sammuta tuli huolellisesti ja vie tuhkat niille varattuun metalliastiaan. Metsäpalovaroituksen aikana tulenteko on kielletty. Soutuvene on tarkoitettu vain tuvan vuokranneille vieraille. Ajo-ohje Autolla: Vaasasta tietä nro 724 ajetaan 21 km pohjoiseen Raippaluotoon. Raippaluodosta jatketaan länteen 7,5 km tietä nro 7242 Norra Vallgrundiin, josta ajetaan tietä nro 7245 pohjoiseen 20 km Panikeen asti. Paniken kylän jälkeen käännytään oikealle Vargisvägenille, jota ajetaan 870 m ohittaen kaksi vasemmalle kääntyvää sivutietä. Tämän jälkeen käännytään vasemmalle, ajetaan 150 m ja käännytään jälleen vasemmalle. Björkörenin mökki on tämän tien päässä, 500 m:n päässä risteyksestä.
WARGIKSEN PÄIVÄTUPA Richard ja Amanda Warg rakensivat Wargiksen tilalle oman, isomman talon Richardin vanhempien talon viereen vuonna 1910. Tontilla oli asuinrakennusten lisäksi liiteri, sauna, navetta ja venevaja. Nykyään on jäljellä vain venevaja. Muiden rakennusten sijainnista kertovat siellä täällä lojuvat kivikasat. Richard Warg oli toimelias ihminen, kuuluisa kauppamies ja peloton aktivisti. Hän auttoi jääkäreiksi aikovia suomalaisia ylittämään Merenkurkun. Ruotsista he jatkoivat matkaansa koulutettavaksi Saksaan. Kieltolain aikana hän salakuljetti viinaa ja myi sitä kymmenen litran peltikanistereissa sekä paikallisille että kaupunkilaisvieraille. Vastapäätä Wargista, Kvicksundetin toisella rannalla, Björkörenissä sijaitsee Heinosen tila. Nykyään sekä Wargista että Björköreniä hallinnoi Metsähallituksen Pohjanmaan luontopalvelut. Wargiksen alueella on 0,8 km pituinen luontopolku. Pitempää patikointia haluaville voi suositella vaellusreittiä Björkö Panike, jonka päätepisteet ovat Paniken satama ja Björköbyn Svedjehamn. Reitti on 12 km pitkä. Koko reitin kiertäminen edellyttää venekuljetusta. Tyyppi ja koko Sijainti, kartat ja yleiskuvaus Autiotupa, 10 hlö, 1 huone. Pohjanmaa, Mustasaari, Merenkurkun saariston Natura 2000 -alue. Maastokartta (1:20 000) nro 1332 02 Panike, Merikorttisarja F. Kohteella on värikäs historia jääkäreiden etappipaikkana ja salakuljettajien tukikohtana kieltolain aikana. Mökki sopii hyvin kanoottiretkien tukikohdaksi. Se on kanootti- ja pienvenereitin varrella. Wargiksen mökki on yöpymiskäyttöön kunnostettu vaatimaton huone vanhassa venevajassa.
Hinta Tupa on tarkoitettu vain opastettujen ryhmien käyttöön. Näiltä ryhmiltä ei peritä vuokraa tuvan käytöstä. Venevaja toimii erämajana. On kuitenkin toivottavaa, että isommat ryhmät ilmoittavat oleskelustaan Metsähallituksen asiakaspalvelupisteeseen Terranovaan. Varustus Wargiksen mökissä on yöpymistilaa 10 hengelle lavereilla, ei patjoja. Lämmitykseen kamiina. Kuivakäymälä. Pihalla tulentekopaikka, puuliiteri ja mahdollisuus telttailuun. Huomautukset Mökissä ei ole ruuanvalmistus- eikä tarjoiluastioita. Juomavesi on tuotava mukana. Tuvassa ei ole valaistusta, omat kynttilät tai myrskylyhdyt on tuotava mukana. Vargisvägenin alkupäässä oleva lukoton puomi on pidettävä aina suljettuna. Tupaan saa tuoda lemmikkieläimiä. Noudatathan roskattoman retkeilyn periaatetta: Wargiksen alueella ei ole jäteastioita, joten vie kaikki tuottamasi roskat mennessäsi. Alueella voi liikkua perinteisten jokamiehen oikeuksien mukaisesti. Marjojen ja sienten poiminta sekä tilapäinen telttailu (1 2 vuorokautta) on sallittu. Tulenteko on sallittua tulentekopaikoilla. Metsäpalovaroituksen aikana tulenteko on kielletty. Sammuta tuli huolella ja vie tuhkat niille varattuun metalliastiaan. Huomaa että rannassa olevat veneet ovat yksityisomistuksessa. Ajo-ohje Autolla: Vaasasta ajetaan tietä nro 724 21 km pohjoiseen Raippaluotoon. Raippaluodosta jatketaan 7,5 km länteen tietä 7242 Norra Vallgrundiin, josta ajetaan 20 km tietä nro 7245 pohjoiseen Panikeen. Paniken kylän jälkeen käännytään oikealle Vargisvägenille, jota ajetaan 500 m ja käännytään toisesta risteyksestä vasemmalle. Ajetaan vielä 500 m mökin pysäköintialueelle, josta on noin 150 m kävelymatka mökin pihaan.
HINNAT JA YLEISIÄ PERIAATTEITA METSÄHALLITUKSEN RAKENNUSTEN VUOKRAUKSESSA Metsähallituksen rakennuksia vuokrataan ensisijassa yhteistyöyrittäjille ja luontoopetukseen. Muut tahot ja yksityishenkilöt voivat varata tiloja aikaisintaan 2 viikkoa ennen ajateltua käyttöä. Koulut ja vastaavat ryhmät saavat kuitenkin varata ilman aikarajausta. HINNAT 2014 Kvicksund/Björkören Sommarö Rönnskär/Docket Rönnskär/luotsitalo Koululaisryhmät 100 /vrk (sisältää saunan käytön) 100 /vrk (sisältää saunan käytön) 100 /vrk (sisältää saunan käytön) 70 /vrk (sisältää saunan käytön) Rönnskär/luotsitalo 30 /vrk; muut 40 /vrk Edellä mainitut hinnat ovat voimassa myös, kun rakennus vuokrataan vain päivä- ja iltakäyttöön eikä siellä yövytä. Jos käyttö tapahtuu keskellä päivää ja on lyhytaikaista (2-3 h) voidaan harkinnan mukaan periä alempi maksu, 40. Kaikki kohteet on luovutettava siivottuina. Yöpyjillä on oltava omat liinavaatteet tai makuupussit. Sopimusyrittäjän tulee kuljettaa pois toiminnastaan syntynyt jäte. Varausaika on klo 12 12, jos ei muuta sovita etukäteen. Varaukset: Metsähallituksen asiakasneuvonta: Puhelin 040-5955114 Sähköposti: merenkurkku(at)metsa.fi Avaimien luovutus: Sommarö ja Björkören: Bernys Kahvila & Ravintola, Raippaluodon silta Rönnskären/Fäliskäret: Metsähallituksen asiakasneuvonta, Wolffintie 36 F 13, 65100 Vaasa
NORRSKÄR Norrskäretin saariryhmä käsittää pääsaaret Östra norrskärin ja (Västra) Norrskärin sekä useita pienempiä saaria. Saariryhmä on Merenkurkun eristäytynein. Tiilestä ja graniitista rakennettu majakka valmistui Norrskäriin vuonna 1848. Norrskär on ollut myös sotilasalue toisesta maailmansodasta lähtien aina vuoteen 2000 asti, jolloin Puolustusvoimat jätti saaren. Norrskär soveltuu runsaan linnustonsa ja herkän luontonsa vuoksi käyntikohteeksi vain pienille opastetuille ryhmille tai yksittäisille kävijöille. SNIPANSGRUND MEDELKALLANIN HYLKEIDENSUOJELUALUE Snipansgrund - Medelkallan on yksi seitsemästä Suomen rannikolla sijaitsevista hylkeidensuojelualueista. Hylkeidensuojelualueet on perustettu erityisesti harmaahylkeen ja sen elinympäristöjen suojelemiseksi (asetus 736/2001). Snipansgrund-Medelkallanin hylkeidensuojelualue koostuu kivistä ja hiekkasärkistä, jotka ovat suurimmaksi osaksi merenpinnan alapuolella. Hylkeidensuojelualueella liikkumisvapautta on rajoitettu. Liikkuminen ja oleskeleminen ilman Metsähallituksen lupaa on kielletty ympäri vuoden. Kielto koskee puolen merimailin (926 m) sisään jäävää aluetta niistä suojelualueen luodoista, jotka muodostavat alueen ytimen. Liikkuminen puolen merimailin säteellä luotojen ulkopuolella on kielletty 1.2 15.6 ilman Metsähallituksen lupaa. Ainoastaan ammattikalastajien harjoittama kalastus on sallittu suojelualueella puolen merimailin säteen ulkopuolella alueen ytimestä. Metsästys on kielletty koko hylkeidensuojelualueella.
Harmaahylje (Halichoerus grypus) on isoin hyljelajimme. Uros voi kasvaa 3-metriseksi ja se voi painaa noin 300 kg. Naaraat ovat pienempiä. 1900-luvun alussa hylje oli yhä yleinen ja tärkeä riistaeläin. Hylkeet vähenivät vähitellen tehokkaasta metsästyksestä ja ympäristömyrkyistä johtuen. 1980-luvulta lähtien hylkeet ovat taas lisääntyneet ja niistä on tullut vitsaus kalastajille, koska ne oppivat nopeasti mistä ne saavat helposti lempiruokaansa eli kalaa. Harmaahylje kuuluu silmälläpidettäviin lajeihin ja EU:n lainsäädäntö edellyttää, että harmaahylkeille perustetaan hylkeidensuojelualueita..
Muita kohteita Merenkurkun maailmanperintöalueen läheisyydessä: ÖJEN Öjen on vanhojen metsien suojelukohde vain muutaman kilometrin päässä Vaasan keskustasta. Pääosa alueesta on vanhaa kuusivaltaista havumetsää, joka on paikoin soistunutta. Öjenin luontopolun, 4,5 km, varrella on yksitoista kohdeopastetta, joiden avulla retkeilijä voi tutustua alueen luontoon, lääkekasveihin sekä vanhoihin kansanuskomuksiin. Rengasmainen polku on helppokulkuinen, sillä maasto on vain lievästi kumpuilevaa. Polulla kulkiessa on syytä ottaa huomioon, että pitkospuut voivat olla liukkaita sääoloista riippuen. Polun kiertoaika kävellen on noin 2,5-3 tuntia. Palvelut: Polun varrella olevalla levähdyspaikalla on pöytä ja penkit. opastustaulut näkyvät tien vasemmalla puolella. Luontopolulle voi lähteä Myrgrundintien varrella olevalta pysäköintialueelta. Pysäköintialueelta jatketaan kävellen Öjenin tietä noin 300 metriä, kunnes luontopolulle johtava pieni silta ja Lisää: http://www.luontoon.fi/retkikohteet/muutsuojelualueet/ojen/sivut/default.aspx