Yksin asuminen, yksin eläminen ja yksinäisyys termit ja politiikkatoimet kohdilleen

Samankaltaiset tiedostot
Yhteinen keittiö sosiologian ja osallisuuden näkökulmasta

Keitä leipäjonossa olevat ovat? Millaisia ongelmia heillä on? Tutkimusten tuloksia leipäjonoista

(TOIM.) JENNI VÄLINIEMI-LAURSON PEKKA BORG VESA KESKINEN YKSIN KAUPUNGISSA

Terveysneuvontapisteiden asiakkaat ja huono-osaisuuden ulottuvuudet

Ruokaköyhyys ja -hävikki - kaksoisongelman tunnistaminen ja siihen vastaaminen

Elämän kolhuja vai kannustimien puutetta? kyselytutkimus viimesijaisen sosiaaliturvan asiakkuudesta. Anne Surakka Diak / UEF 11.6.

Yksin asuvat toimeentulo, terveys ja hyvinvointi

Näkökulma: Tuleeko suomalaisista eläkeläisistä köyhiä tulevaisuuden Euroopassa?

Lataa Yksinäisten Suomi. Lataa

Sosiaaliset etäisyydet politiikassa

Perusoikeuksien lainsäädännöllinen polku

Vanhuuteen varautuminen suomalaisen yhteiskunnan näkökulma

Maria Ohisalo, VTM, köyhyystutkija, Itä-Suomen yliopisto. Ovatko leipäjonot ratkaisu ruokahävikkiin?

Köyhyyden monet kasvot

Ikäihmisten elämänlaatu ja toimintamahdollisuudet

Asunto ensin -periaate

Kohtuuhintainen asuminen asumisköyhyyden ehkäisijänä. Maria Ohisalo, yhteiskunta3eteiden tohtori tutkija, Y-Sää3ö

Yksinasumisen numeroita ja tuntemuksia

Vaikeasti tavoitettavien ryhmien huono-osaisuus: esimerkkina leipa jonot ja terveysneuvontapisteet

Perusturvan riittävyys ja köyhyys iäkkäillä

Erityisryhmien tarpeet asunnottomuuden torjunnassa; mielenterveyskuntoutujien asuminen esimerkkinä

YKSINÄISYYS. VTT Hanna Falk, tutkija HelsinkiMissio

EWA-HYVINVOINTIPROFIILIEN YHTEENVETO VUOTIAIDEN HYVINVOINTIA EDISTÄVÄT KOTIKÄYNNIT

Köyhä vai ihminen, joka elää köyhyydessä? Kielellä on väliä

Ikäihmisten asuminen ja yhteisöllisyys miten yhteisöllisyys voi tukea ikäihmisten toimintakykyisyyttä?

Juho Saari, johtaja KWRC, professori, Kuopion kampus. LEIPÄJONOJEN SUOMI Miten huono-osaisuutta käsitellään sosiaalipolitiikassa

Huono-osaisuuden vähentäminen ja hyvinvoinnin mittaaminen uusilla sote-alueilla

Kestävä hyvinvointi ja sen edistäminen

KUINKA PALJON ERIARVOISUUTTA HYVINVOINTIVALTIO KESTÄÄ?

RAY TUKEE BAROMETRI Tietoa järjestöille

Terveysneuvontapisteiden asiakkaat -hyvinvointi ja palvelujen käyttö Päihdetiedotusseminaari, Lissabon

Onko eläkeköyhyys faktaa vai fiktiota? - Eläkkeiden tasot ja ostovoiman kehitys Juha Rantala Ekonomisti Eläketurvakeskus

YSI Yksin osana elinkaarta

Yksinäisyys on myrkkyä hyvinvoinnille

Yksinäisyys FINSEXaineistoissa

Asumisen tukeminen nuorisotakuun toteutumisen mahdollisuutena. Tuomas Nurmela Puheenjohtaja Nuorisoasuntoliitto

Asuminen mikä on yhteiskunnan rooli? TOIMI-hankkeen seurantaryhmä Majvik, Essi Eerola (VATT)

Yksin vietetty aika & ajankäytön muutokset Suomessa

Turvallisuus osana hyvinvointia

Neljä poimintaa alueellisesta hyvinvointikertomustiedosta perheiden hyvinvoinnin näkökulmasta

AIKUISVÄESTÖN HYVINVOINTIMITTARI Minun elämäntilanteeni

Järjestöjen rooli hyvinvoinnin toimijoina

Lähimmäisyys ja välittäminen, arvot ja käytännöt. Timo Pokki, Dila Diakonialaitos Lahti

Kuuluuko yksinäisyys vanhuuteen?

YKSINÄISYYS. VTT Hanna Falk asiantuntija,tutkija HelsinkiMissio

Suurten ja keskisuurten kuntien sosiaali- ja terveystoimen kustannukset vuonna 2016

NEET-nuorille kohdistetun digitaalisen intervention hyvinvointivaikutukset

4/2017. Tietoa lukijoista 2017

Köyhyyttä ja väliinputoamista Helsingissä

Työelämän ulkopuolella olevien osallisuus ja hyvinvointi kyselytutkimuksen tuloksia

Rahankäyttö kodintekstiileihin Suomessa

Miten väestöennuste toteutettiin?

TÄHÄN TULEE JÄRJESTÖN NIMI. RAY tukee -barometri 2016

Perusturvan riittävyys ja köyhyys 2017

Köyhyyden ja huono-osaisuuden ylisukupolvisuus. Johanna Kallio, yliopisto-opettaja, dosentti Sosiaalitieteiden laitos, Turun yliopisto

Köyhyys ja huono-osaisuus hyvinvointivaltiossa. Jouko Karjalainen Päivyt

Mitä välii? Tutkimus nuorten suhteesta politiikkaan Mikael Thuneberg, T-Media

Turpakäräjät

Yksintulleiden pakolaisnuorten jälkihuolto. Outi Lepola

Näkökulmia köyhyyteen

Alueellinen terveys- ja hyvinvointitutkimus (ATH) Etelä-Pohjanmaa 2013

EHDOTUS VALTIONEUVOSTON ASUNTOPOLIITTISEKSI TOIMENPIDEOHJELMAKSI VUOSILLE

Syrjäyttääkö digitalisaatio? Päihdepäivät Seminaari 7

Sote-uudistus on jo käynnissä! Markku Seuri Vaihtoehtoja katastrofille Nykyisen SOTE-ehdotuksen kipupisteisiin Helsinki

PYLL-seminaari Näkökulmia Etelä-Savon shp:n väestön hyvinvoinnin seurantaan ja strategisiin johtopäätöksiin

LASTEN JA NUORTEN YKSINÄISYYS - Inhottavinta ikinä

Hyvinvoinnin ja terveyden tila ja alueelliset erot

Espoo IKÄVAKIOIDUT. Yhteensä 0,0. Ikäluokittain. IKÄVAKIOIMATTOMAT Yhteensä ,8 0,6 8,3 2,9

Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2012

Arvot ja etiikka maakuntauudistuksessa. Tommi Lehtonen

Yleistä asumistukea saavien talouksien vuokrat tammikuussa 2011

Rahankäyttö kodintekstiileihin Suomessa

VAALIPUNTARI Kotitalouksien talouskehitys vaalikaudella ja odotukset vuodelle 2001

Pidetään kaikki mukana. Jokaista ihmistä pitää arvostaa

Kolmas sektori mukana rakentamassa sosiaalisesti kestävää kaupunkia. Farid Ramadan

Järjestötoimintaan osallistuminen vahvistaa hyvinvointia? Päihde- ja mielenterveysjärjestöjen tutkimusohjelman (MIPA) tutkimustuloksia.

VAALIPUNTARI Kotitalouksien talouskehitys vaalikaudella ja odotukset vuodelle 2001

VAALIPUNTARI HELSINKI

VAALIPUNTARI TAMPERE

VAALIPUNTARI Kotitalouksien talouskehitys vaalikaudella ja odotukset vuodelle 2001

VAALIPUNTARI Kotitalouksien talouskehitys vaalikaudella ja odotukset vuodelle 2001

VAALIPUNTARI Kotitalouksien talouskehitys vaalikaudella ja odotukset vuodelle 2001

YHDESSÄ - Liiku terveemmäksi -päivän teema vuodelle Eki Karlsson toiminnanjohtaja Suomen Latu

Punaisen lapun ruokia ja ihmisennälkää

HYVINVOINNIN RAHOITTAMINEN

Eläkkeet ja eläkeläisten toimeentulo Susan Kuivalainen, Juha Rantala, Kati Ahonen, Kati Kuitto ja Liisa-Maria Palomäki (toim.

VAALIPUNTARI KOKO SUOMI

NOSTOJA VÄLIRAPORTISTA

Tietoa lukijoista 2018

Kinnula, Pihtipudas ja Viitasaari elinvoimapaja

Työn ja koulutuksen ulkopuolella olevien nuorten aikuisten terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen PROMEQ-osahankkeen ( ) keskeiset tulokset

Henrik Rainio

R I N N A L L A K U L K E M I S T A J A K O H T U U H I N T A I S I A K O T E J A

Asuntomarkkinakatsaus OPn Ekonomistit

Yksi elämä -terveystalkoot

Nuorisoasuntoliitto ry Nuorten asumisen edunvalvoja. Nuorisoasuntoliitto rakennuttajan roolissa 20 vuotta kohtuuhintaista asumista

Talouden koko. Kantrin lukijat elävät keskivertosuomalaista suuremmassa taloudessa.

PALJONKO SUOMALAISET KÄYTTÄVÄT TULOISTAAN ASUMISEEN?

Jyväskylä, Laukaa, Muurame, Uurainen elinvoimapaja

Esa Iivonen Lapsistrategia-hankkeen ohjausryhmä Evästyksiä lapsistrategiatyölle

Transkriptio:

Yksin asuminen, yksin eläminen ja yksinäisyys termit ja politiikkatoimet kohdilleen Y-Päivä 18.1.2017 Maria Ohisalo, köyhyystutkija, VTM, Itä-Suomen yliopisto

Yli 70 tutkijaa, 5 työpakettia, eriarvoisuus monesta näkökulmasta Kaksi Suomea kasvaako eriarvoisuus? Journalistit, valokuvataiteilijat ja yhteiskuntatieteilijät yhdessä Maria Ohisalo 19.1.2017

Esityksen sisältö 1) Taustaa tutkimuksesta 2) Termit selviksi: 1. yksin asuminen 2. yksin eläminen 3. yksinäisyys 3) Politisoiminen, politisoituminen 4) Lopuksi

1 Taustaa tutkimuksesta Esimerkkinä huono-osaisuuden notkelma, leipäjonot Vuosina 2012-2014 kerätty aineistoja eri puolilla Suomea (N=3474), Ateenassa (N=500), Vilnassa (N=558), Budapestissa (N=200) Syksyllä 2016 kerätty N=829 aineisto Helsingistä Väitöskirja esitarkastukseen lähiviikkoina Koettu hyvinvointi ja huono-osaisuus Hard-to-survey-lähestymistapa

1 Taustaa tutkimuksesta H2S-ryhmät muodostavat huono-osaisten ryhma n, jonka elintaso, ela ma nlaatu ja ela ma ntapa eroavat laadullisesti hyvaösaisten suomalaisten ela ma ntilanteesta Tavoitetaan ennemmin kolmannen kuin julkisen sektorin kautta Esimerkiksi leipäjonoissa käyvillä huono-osaisuus kasautuu (Ohisalo et al. 2015b) enää vain taloudellinen tuki ei riitä jopa 40 % kävijöistä kasautuneesti huono-osaisia: huono-osaisuutta taloudellisella, sosiaalisella ja terveydellisellä ulottuvuudella taloudellinen huono-osaisuus vaikeuksia selvitä veloista ja kokemusta tulojen riittämättömyydestä menoihin sosiaalinen huono-osaisuus masentuneisuutta, yksinäisyyttä ja nälkää terveydellinen huono-osaisuus fyysistä & psyykkistä, yhdistyy heikentyneeseen elämään tyytyväisyyteen.

2.1 Termit selviksi: Yksin asuminen Esimerkkinä huono-osaisuuden notkelma, leipäjonot Ruoka-avussa käyvistä jopa 60,5 % asuu yksin (N=3474) (2012-2013) 33,6 % kahden hengen kotitaloudessa Vajaa 6 % kolmen tai useamman aikuisen kotitaloudessa Eniten yksin asuvia oli 56 65-vuotiaissa (29,2 %) seuraavaksi eniten 46 55- (24,7 %) ja yli 65-vuotiaissa (18,1 %)

2.1 Termit selviksi: Yksin asuminen Suomessa (2013) 2 600 000 asuntokuntaa, joista 42 % oli yhden hengen asuntokuntia Yksin asuvien osuus väestöstä kasvanut viime vuosikymmeninä 15%:sta lähes viidennekseen Naiset asuvat miehiä useammin yksin Määrällisesti eniten asuvat yksin 67-vuotiaat naiset ja miehistä 24- vuotiaat (Tilastokeskus 2014, 2015)

2.1 Termit selviksi: Yksin asuminen Yksin asuvilla menee useimmilla mittareilla tarkasteltuna keskimäärin koko väestöä huonommin: ovat muun muassa haavoittuvampia erilaisille sosiaalisille riskeille, kuten sairastumiselle tai työttömäksi joutumiselle elävät muita useammin sosiaaliturvan varassa ja heiltä puuttuvat mittakaavaedut, kuluja ei ole mahdollista jakaa kenenkään kanssa (Kauppinen ym. 2014, 42 43.)

2.1 Termit selviksi: Yksin asuminen Yksin asumisen yleistymiselle esitettyjä keskeisiä syitä: 1. nuoret irtautuvat nykyään aikaisemmin vanhempiensa kodeista. (Mm. 1990-luvulla voimaan tullut kotikuntalain muutos opiskelijoille tuli mahdolliseksi siirtää kirjansa opiskelupaikkakunnalle) 2. keski-ikäisten miesten yksin asumista on lisännyt avioerojen määrän lisääntyminen 1980- luvun lopulta lähtien 3. eliniän piteneminen on lisännyt yksin asumista. Kun valtaosa iäkkäistä yksin asuvista on naisia, selittyy tämä osittain naisten pidemmällä eliniällä, eroilla ja leskeytymisellä (Koskinen ym. 2007, 133 134) Yksin asumista on kasvavana trendinä selitetty ihmisten käytettävissä olevien taloudellisten resurssien kasvulla ja yksilöllistymisen lisääntymisellä. Suomessa ja muissa Pohjoismaissa yksin asumiselle on jo luotu mahdollisuuksia, sillä yksilöllisen sosiaaliturvan ja naisten laajan työssäkäynnin vuoksi riippuvuus perheestä toimeentulon turvaajana on vähäisempää kuin esimerkiksi useissa Etelä- ja Itä-Euroopan maissa (Haataja 2014).

2.2 Termit selviksi: Yksin eläminen (solitude) Sanakirjamääritelmiä: yksineläjä: yksin asuva, elävä Erakoitunut yksineläjä. Laji on tyypillinen yksineläjä. yksinäinen susi: kuv. ihmisestä, joka kaihtaa toisten seuraa Yksin eläminen osalle valittu tila, osalle pakkovalinta

2.3 Termit selviksi: Yksinäisyys 1 yksin olemisen kokemus En kestä enää tätä yksinäisyyttä! 2 muusta yksin olemisesta, esiintymisestä, syrjäisestä sijainnista Lapin yksinäisyydessä oleva kämppä. Halusi vetäytyä yksinäisyyteen rankan päivän jälkeen. 3 halv. sanontana: Haluaa olla ylhäisessä yksinäisyydessään äkämystyneenä tai omassa rauhassaan (leik. sanontana)

2.3 Termit selviksi: Yksinäisyys Yksinäinen: 1 vailla seuraa ja siksi onneton, masentunut tms.: Olen niin yksinäinen. 2 naimaton tms.: Yksinäisen ihmisen talous. 3 yksittäinen, erillinen: Yksinäinen mökki keskellä korpea. Yksinäinen poutapilvi. Esimerkkinä huono-osaisuuden notkelma, leipäjonot

Olen tuntenut itseni yksinäiseksi viimeisen kuukauden aikana, %, kunnat 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Helsinki Espoo Tampere Vantaa Turku Jyväskylä Kuopio Lahti Pori Mikkeli Porvoo EU-ruoka 45 42 46 37 36 41 44 36 37 50 37 41 29 37 35 37 36 35 37 41 29 30 37 36 17 17 9 14 8 12 7 14 12 19 10 14 10 13 7 15 8 17 12 7 19 7 16 7 Hyvin harvoin Joskus Melko usein Jatkuvasti

3 Politisoiminen, politisoituminen Aloitetaan termien selventämisellä - siis mihin halutaan vaikuttaa? Joskus tarve tehdä jokin asia poliittiseksi, antaa sille pol.luonne Yksin asumiseen, elämiseen ja yksinäisyyteen kaikkiin liittyy eri haasteita, tällöin myös eri ratkaisuja Yksin asuva ei välttämättä ole sinkku (esim. Ruotsin särbo) Sinkku ei välttämättä ole yksinäinen Yksinäinen voi olla yhdessäkin Yksin asuva ei välttämättä ole huono-osainen Yksin elävä ei ehkä koe yksin asumista riittävänä terminä politiikalle (kyse valitusta tilasta, voiko/pitääkö vaikuttaa politiikalla)

3. Politisoiminen, politisoituminen - esitettyjä toimenpide-ehdotuksia Yksinäisyys ja yksin eläminen pääministeri Sipilän hallitusohjelmassa : Käynnistetään kansallinen mielenterveyttä edistävä ja yksinäisyyden ehkäisyyn tähtäävä ohjelma Tehdään selvitys yksinelävien asemasta yhteiskunnassa Vs. depolitisoidaan kysymyksiä, kuten leipäjonot (ei mitata, ei tunnisteta ilmiötä virallisena sosiaalipoliittisena ilmiönä)

Kotitalousvähennys Enimmäismäärä 2 400 euroa/henkilö Puolisoiden maksimivähennys yhteensä 4 800 euroa

Antin isyysrahahakemus oli evätty, koska hän ei enää asu samassa taloudessa lastensa äidin kanssa. Esityksen nimi / Tekijä

3. Politisoiminen, politisoituminen - esitettyjä toimenpide-ehdotuksia THL:n työpaperi 2014 Erityisesti Etelä-Suomen kasvukeskuksissa vallitseva pula kohtuullisen vuokra- ja hintatason pienasunnoista yksin asuvat eivät tällä hetkellä ole lain mukaan erityisen suojelun tarpeessa oleva ryhmä pitäisikö olla? Yksin asuviin ei kohdistu sosiaalisten riskien näkökulmasta erityistä lainsäädäntöä pitäisikö olla? tarve asuntopolitiikan muutoksille ja uudelleenmäärittelyille

3. Politisoiminen, politisoituminen - esitettyjä toimenpide-ehdotuksia Vanhuus ei tule yksin? Uudet teknologiat (start uppien ja tuotekehittelyn tukeminen) Digitalisaatio Mutta myös digital divide!

Juho Saari (2015) Yksinäisten Suomi (2015) Suomalaiset ovat onnellista kansaa. Tärkein perusturvamme on toiset ihmiset, jotka kannattelevat kolhuissa ja joiden kanssa jaetaan onnen hetket. Ystävyyssuhteet ovat yhteiskuntaa koossa pitävää sosiaalista sementtiä. Tarve kuulua johonkin on osa ihmisyyttä, ja siksi yksin jääminen vie elämältä perustan. Se lannistaa, sairastuttaa, eristää ja lisää itsetuhoisuutta. Yksinäisyys vaikuttaa pysyvästi hyvinvointiin ja terveyteen. Sosiaalisten kontaktien puute kerää ympärilleen muita ongelmia: muutenkin huono-osaiset ovat usein myös yksinäisiä, ja toisaalta yksinäisyys lisää huono-osaisuutta. Siksi se on inhimillisen kärsimyksen lisäksi myös merkittävä yhteiskunnallinen kysymys.

3. Politisoiminen, politisoituminen -Puolueet mukana? SDP Parlamentaarinen työryhmä selvittämään yksin asumiseen liittyviä epäkohtia (Taipale, Rinne, Urpilainen) Vihreät Parannetaan yksin asuvien asemaa pienten ja kohtuuhintaisten asuntojen tuotantoa tukemalla ja yhdenvertaistetaan lainsäädäntöä, joka nykyisellään kohtelee yksin asuvia epätasaarvoisesti yhdessä asuviin verrattuna. (Poliittinen +sinkkupoliittinen ohjelma) Keskusta Suomalaisen köyhyyden vähentäminen edellyttää erityisen huomion kiinnittämistä yksineläviin. Yksin eläminen on merkittävä köyhyysriski. (Yksi on yhtä paljon kuin kaksi -ohjelma + Saarikko) Kokoomus Yksinäisyys- foorumi 2015 (Ministeri Räty)

Ylen A2-Yksinäisyysilta 22

Ylen A2-Yksinäisyysilta nämä unohtuivat Matalan kynnyksen ilmaisia tai halpoja harrastusmahdollisuuksia, tässä RAY:n rahoituksen kautta poliitikot voivat halutessaan painottaa yksinäisyyden torjuntaa Liittyy edelliseen: Epäilemättä "yksinäisten iltoja" paremmin toimivat erilaiset tavat tehdä yhdessä asioita, järjestöt järjestävät kursseja, retkiä, keskustelutilaisuuksia jne. Asuntopolitiikkaa ja laajemmin kaupunkisuunnittelua on mahdollista ja pitäisi tehdä niin, että tunnistetaan kasvava yksin asuvien määrä, luodaan kaupunkeihin paikkoja kohtaamisille (myös muita kuin maksullisia tiloja) Yksin asuminen ei suoraan tarkoita yksinäisyyttä, mutta lisää tutkitusti esimerkiksi masennusriskiä, johon voidaan vaikuttaa sote-palveluilla Parhaat käytännöt numeroiksi ja eteenpäin! (vs. Asunto ensin)

Ylen A2-Yksinäisyysilta nämä unohtuivat Asuntoja on mahdollista rakentaa niin, että yhtäältä ihminen voi asua omassa asunnossaan, mutta toisaalta jakaa esimerkiksi keittiön yhdessä muiden kanssa Yksinäisyyteen liittyy häpeää ja esimerkiksi sosiaalisten tilanteiden pelkoa, joiden poistamiseen/helpottamiseen voidaan politiikalla resursoida määrärahoja sotepalveluissa. Toimintaa pitää markkinoida ja toimintaan mukaantulemisen pitää olla mahdollisimman helppoa Erilaiset jalkautuvan ja etsivän työn mallit esimerkiksi sosiaali- ja nuorisotyössä tavoittavat ihmisiä, jotka eivät pääse tai löydä palveluiden piiriin Tammikuussa aloittaa Mielenterveysseuran alle 29-vuotiaille suunnattu Sekasinchat, jossa voi anonyymisti puhua myös yksinäisyydestä, Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri HUSilla on verkossa Mielenterveystalo, jossa voi saada apua myös yksinäisyydestä puhumiseen osana laajempaa mielenterveyttä Rahasta puhuttaessa ei aina ole niin, että tarvitaan lisää rahaa, vaan nykyisiä toimintatapoja on tarkasteltava uusiksi ja nähtävä yksinäisyys _yhteiskuntapoliittisena_ kysymyksenä, johon toimintaa halutaan ulottaa

Kuva: Ohisalo 2015

Leipäjonokuva tähän Esityksen nimi / Tekijä 19.1.2017 26 Kuva: Laihiala 2014

Kuva: Arto Timonen 2016 Esityksen nimi / Tekijä 19.1.2017 27

Kiitos! maria.ohisalo@uef.fi